Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Transkriptio

1 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008

2 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja yhteisvastuu voisi tarkoittaa - sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Harry Schulman Helsingin kaupungin tutkimuspäällikkö

3 Kestävän kehityksen kunta 1(3) Kestävän kehityksen kunnassa taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavalla tavalla. Kestävän kehityksen viitekehyksen avulla pyritään ympäristöongelmien ratkaiseminen nivomaan yhteen talouden ja päätöksenteon kanssa. Kunta luo osaltaan edellytykset ja "raamit" joissa kuntalaiset ja kunnassa toimivat yritykset voivat toteuttaa kestäviä elämän- ja tuotantotapoja

4 Kestävän kehityksen kunta 2(3) Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole kokoelma erillisiä ympäristöongelmia, sosiaalikysymyksiä ja kunnallistalouden ongelmia. Joku asia on olennaisesti kestävän kehityksen kysymys vasta kun tarkastelussa ovat mukana saman aikaisesti kaikki nämä ulottuvuudet

5 Kestävän kehityksen kunta 3(3) Perustana on kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus eli luonnonvaraperusta yhtäältä luonnonvaroina (maaperä, vesi, ilma, auringon energia jne.) ja toisaalta luonnon kiertokulkuina (hajottaminen, ilmaston ylläpito, veden kierto jne.). Taloudellinen ulottuvuus nojautuu luonnonvaraperustaan muokatessaan sitä tuotteiksi ja palveluiksi. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (sosiaalinen ulottuvuus) asetetaan hyvinvointitavoitteita ja säädellään kahden muun ulottuvuuden välistä vuorovaikutusta

6 Kestävän kehityksen kysymyksiä ilmastokampanja (energiansäästö, uusiutuvat energialähteet ) yhdyskuntatekniikka (käytännön ympäristönsuojelu eli päästöjen vähentäminen, kustannukset ja niiden kohdentuminen, yritysten toimintaympäristö, käytännön edellytykset kestäville kulutustavoille ) ympäristö- ja bioteknologian uudet työpaikat joukkoliikenne julkiset hankinnat, rakentaminen maaseudun kehittämisen kysymykset (elintarviketuotanto, lähiruoka, energiayrittäjyys, luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö, maisemanhoito ) elinympäristö laatu ja terveellisyys ympäristötilinpäätökset, ympäristöjärjestelmät demokratiaprojekti (vaikutusmahdollisuudet, oikeus hyvään ympäristöön

7 Miksi kestävää kehitystä tarvitaan? Ekologiset jalanjäljet ovat liian suuria, resurssit jakautuvat epätasaisesti. Vuonna 1961 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki oli 70 % maapallon tuottokyvystä, vuonna 1980 se oli suunnilleen tuottokyvyn suuruinen, vuonna 1999 se oli jo 20 % suurempi kuin tuottokyky. Kuntalaisten perustarpeet kuten koulut, terveydenhuolto, liikenne, puhdas vesi, valo ja lämpö, jätehuolto jne. eivät ole kaikkien saatavilla

8 Kuntaliiton hallituksen kestävän kehityksen linjaukset 1) Kestävän kehityksen asemaa kunnan strategiatyössä tulee voimistaa. 2) Kestävän kehityksen käsitettä tulee selkiyttää kunnan näkökulmasta. 3) Paikallisagenda on kaikkien kuntien kestävän kehityksen asiakirja. 4) Kestävän kehityksen tavoitteet tulee integroida kunnan suunnittelujärjestelmään. 5) Kuntalaisten osallistuminen kuntien kestävän kehityksen työhön vaatii tukea. 6) Kansallinen kestävän kehityksen politiikka edellyttää hallinnon tasojen yhteistyötä

9

10 kunnan asukasmäärä Kuntien paikallisagendat kuntakokoryhmittäin Kuntien lkm Paikallisagenda yli alle

11 valmistuneita kpl Paikallisagendat valmistumisvuoden mukaan eri kuntakokoryhmissä yli alle tai myöhemmin

12 Paikallisagendan toteuttaminen yritysyhteistyö koulut, päiväkodit ympäristöjärjestelmiä valistusta, koulutusta foorumit, kansalaiset strategiat ja vastaavat viitteenä, vedottu toimenpiteitä osa suunnittelujärjestelmää, läpäisyperiaatteella hankkeet, projekti vaikea sanoa, eipä juuri, lopetettu seuranta kuinka usein mainittu

13 Paikallisagendan kehitysasteet, millä tasolla kunnissa ollaan? 1. vaihe: herääminen, ympäristöfokus 2. vaihe: organisaatio, muodollinen rakenne, jossa monenlaisia mahdollisuuksia koordinaattorista osastoon, 1. asteen sitoutuminen 3. vaihe: prosessi, osallistuminen, foorumit, valistus, 2. asteen sitoutuminen 4. vaihe. hallintokuntien yhteistyö 5. vaihe. strategia, toimintasuunnitelma, 3. asteen sitoutuminen 6. vaihe. toiminta, uudet toimintatavat, pilottiprojektit 7. vaihe. seuranta, osa suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää, 4. asteen sitoutuminen 8. vaihe. tiedotuskampanjoista toimintakampanjoihin, 5. asteen sitoutuminen

14

15 Aalborgin prosessi 1. Aalborg Charter 2. Lissabon Action Plan 3. Hannover Call 4. Aalborg Commitments 5. Sevilla Revival? Aalborgin sitoumukset ovat juuri nyt keskeinen työkalu edistää kunnan kestävän kehityksen työtä

16 Aalborgin sitoumukset pähkinänkuoressa Ålborgin sitoumuksilla pyritään saamaan tehoa kunnan kestävän kehityksen toimiin. Hyväksyttiin Ålborg+10 konferenssissa kesäkuussa Sitoumuksella kunta vahvistaa Ålborgin julistuksen ja määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät kymmeneen sitoumusten aihepiiriin. Kunnan voi paikallisten olosuhteiden perusteella valita itselleen tärkeät ja oleelliset aihepiirit. Taustalla vuonna 1994 hyväksytty Ålborgin asiakirja

17 Sitoumuksien aihepiirit 1. HALLINTO 2. JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ 3. YHTEISET LUONNONVARAT 4. VASTUULLINEN KULUTUS JA ELÄMÄNTAPAVALINNAT 5. SUUNNITTELU 6. PAREMPI LIIKKUVUUS, VÄHEMMÄN LIIKENNETTÄ 7. PAIKALLINEN TOIMINTA TERVEYDEN PUOLESTA 8. VAHVA JA KESTÄVÄ PAIKALLINEN TALOUS 9. SOSIAALINEN TASA-ARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS 10.PAIKALLISESTA MAAILMANLAAJUISEEN

18 Prosessi vuoden sisällä allekirjoituksesta peruskartoitus Aalborgin sitoumuksiin liittyvistä asioista omassa kaupungissa kahden vuoden sisällä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteiden asettelu tärkeysjärjestykseen toimenpiteet, joilla tähdätään sitoumuksien toteutumiseen tavoitteisiin liittyvä aikataulun sellaiseksi, että edistymistä voidaan seurata säännöllinen tiedottaminen asukkaille Ålborgin sitoumuksiin liittyvistä saavutuksista säännöllinen tiedottaminen tavoitteista ja edistymisestä Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjalle ensimmäinen Euroopan laajuinen arviointi suunniteltu vuodeksi

19 Miksi Aalborgin sitoumukset ovat tärkeitä? Edustavat pitkää linjaa ja jatkuvuutta kuntien kestävän kehityksen työssä. Passi eurooppalaiseen kuntien yhteiseen kestävän kehityksen liikkeeseen. Kehys määrätietoiselle ja tavoitteelliselle kestävän kehityksen työlle. Tehostavat toimintaa. Mahdollistavat vertaisarvioinnin ja vertaistuen. Jäntevöittävät tiedonkeruuta ja raportointia