Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Transkriptio

1 Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu on kiihtynyt. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna. Yli 70 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta äärimmäisen vakavana uhkana.

2 Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Aurinko säteilee hieman lämpimämmin auringonpilkkujen esiintymisen maksimiaikoina kuin silloin, kun niiden määrä on vähäinen. Tästä aiheutuva muutos maapallon keskilämpötilassa on noin 0,1 C. IPCC:n mukaan auringon lämmittävä osuus maapallon keskilämpötilan kasvussa viimeisten noin 250 vuoden aikana on ollut alle 10 prosenttia kasvihuonekaasujen lisäyksestä johtuvasta lämmitystekijästä. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä noin 20 % tulee liikenteestä. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 75 % tulee tieliikenteestä. Tehokkain keino vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä on vähentää henkilöautoliikenteen määrää esim. kehittämällä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiä ja parantamalla niiden kilpailukykyä. Liikenteessä syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja. Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Ruoan osuus ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosimisella on merkitystä. Keskeisiä toimia ruoan ilmastovaikutusten pienentämisessä ovat eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja jätteeksi joutuvan ruoan vähentäminen, kasvisten osuuden, kotimaisen lähi- ja luomuruoan lisääminen sekä ostosmatkojen järkeistäminen. Yli 70 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta äärimmäisen vakavana uhkana. Energiateollisuus ry:n vuonna 2012 laatiman kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kokee ilmastonmuutoksen todelliseksi ja äärimmäisen vakavaksi uhaksi. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna. Kasvihuone kaasujen määrät ovat selkeästi lisääntyneet. IPCC 5. arviointiraportin mukaan hiilidioksidin määrä on noussut 40%, metaanin 150 % ja ilokaasun 20%. Kasvihuonekaasujen määrät ilmakehässä ovat selvästi suurempia kuin milloinkaan kuluneen vuoden aikana. Tiedot on kerätty napajäätikön sisään jääneistä ilmakuplanäytteistä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu on kiihtynyt. Merenpinnat ovat nousseen 90-luvulta aiempaa jyrkemmällä käyrällä. Merenpinnan nousuun vaikuttaa sulamisvesien lisäksi veden lämmetessä tapahtuva laajeneminen. Valtamerien pinnan nousu jatkuu vielä kauan lämpötilan nousun tasaannuttua, koska muutokset merissä tapahtuvat hitaasti.

3 Ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt. Luonto tarvitsee hiilidioksidia. Ilmasto on aina vaihdellut luonnostaan. Ihmisellä ei ole mitään tekemistä ilmaston muuttumisen kanssa. Valta osa suomalaisista kannattaa aurinkosähkön osuuden lisäämistä sähköntuotannossa. Aurinkovoima ei sovellu Suomen olosuhteisiin.

4 Ilmasto on aina vaihdellut luonnostaan. Ilmasto ei ole vakaassa tilassa oleva systeemi, vaan se muuttuu jatkuvasti. Lämpötilan muutoksia aiheuttavat mm. auringon säteilyn, maan kiertoradan ja mannerten sijainnin muutokset. Mikään näistä tunnetuista tekijöistä ei selitä nykyistä ilmaston lämpenemistä. Poikkeuksellista tämänhetkisessä tilanteessa ei ole niinkään lämpötila vaan lämpenemisen nopeus luvun jälkipuoliskolta lämpeneminen on kiihtynyt. Luonto tarvitsee hiilidioksidia. Hiilidioksidi on tärkeä elämää ylläpitävä kaasu. Sitä esiintyy luonnossa yhtenä ilman aineosana sekä liuenneena veteen. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen. Pieni määrä hiilidioksidia ilmakehässä on välttämätöntä elämän kannalta, mutta liian suuri määrä aiheuttaa ongelmia. Ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt. Ilmaston luontaisesta vaihtelusta johtuen maapallon keskilämpötila ei mitenkään voi nousta siten, että joka vuosi syntyisi aina uusi lämpötilaennätys. Maapallon keskilämpötilan aikasarjaa katsottaessa huomataan, että taustalla on selvä nouseva suuntaus. Viimeiset kolme vuosikymmentä 1980-luvusta alkaen ovat olleet kukin vuorollaan lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosikymmen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Aurinkovoima ei sovellu Suomen olosuhteisiin. Aurinkoenergian tuotanto perustuu valon määrään. Korkea lämpötila heikentää paneelien hyötysuhdetta. Kesällä Suomessa valon määrä on suuri päivän pituuden ansiosta. Lämpötilat eivät kuitenkaan nouse kohtuuttoman korkeiksi. Talvisin Auringon säteilyä ei saada paljoa. Lumi ei kuitenkaan ole haitaksi paneeleille, kunhan ne on asennettu oikein. Säteilyn määrän vuotuinen keskiarvo on Suomessa lähes yhtä hyvä kuin Saksassa. Valta osa suomalaisista kannattaa aurinkosähkön osuuden lisäämistä sähköntuotannossa. Energiateollisuus ry:n vuonna 2012 laatiman kyselytutkimuksen mukaan 91 % suomalaisista kannattaa aurinkosähkön osuuden lisäämistä sähköntuotannossa. Ihmisellä ei ole mitään tekemistä ilmaston muuttumisen kanssa. Ihmisten tuottamat päästöt ovat lisänneet kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Maapallon keskilämpötila on noussut luvun alusta lukien asteella luvun alkupuolen lämpeneminen lienee vielä suureksi osaksi luonnollisten tekijöitten aikaansaamaa, mutta vuoden 1970 tienoilla alkanut uusi nopea lämpeneminen johtuu valtaosin ihmiskunnan päästöistä.

5 Ollakseen kannattavia uusiutuvat energialähteet tarvitsevat paljon tukia. Fossiilisten energianlähteiden käyttö ei vaadi tukia, joten se on kannattavampaa. Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon Kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan hiilidioksidia. Ilmastonmuutos johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta Ihmisten energiankäyttötottumukset eivät vaikuta ilmastoon. Kasvihuoneilmiö on uhka maapallolle.

6 Kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan hiilidioksidia. Kasvihuone kaasuilla ei tarkoiteta ainoastaan hiilidioksidia. Kasvihuonekaasuihin kuuluvat kaikki ilmakehää lämmittävät yhdisteet, kuten vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni. Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon Pienhiukkaset samentavat ilmakehää ja hajauttavat auringon säteilyä, jolloin osa säteilystä päätyy takaisin avaruuteen. Näin hiukkaset suoraan viilentävät maanpintaa. Ilmakehän noki- ja pölyhiukkaset taas imevät itseensä osan auringon säteilystä lämmittäen niitä ilmakerroksia, joissa kyseisiä hiukkasia on runsaasti. Kaiken kaikkiaan pienhiukkasten vaikutus ilmastoon on kuitenkin jäähdyttävä eli niiden tuottama kokonaissäteilypakote on negatiivinen. Ollakseen kannattavia uusiutuvat energialähteet tarvitsevat paljon tukia. Fossiilisten energianlähteiden käyttö ei vaadi tukia, joten se on kannattavampaa. Myös fossiiliset polttoaineet saavat rahallista tukea. Maailmassa tuetaan uusiutuvaa energiaa noin 60 mrd. /vuosi. Fossiilisia polttoaineita puolestaan tuetaan 1400 mrd. / vuosi. Myös EU:ssa fossiilisia polttoaineita ja ydinvoimaa tuetaan uusiutuvaa energiaa enemmän. Sähkön myyntihinta ei siis vastaa suoraan sähköntuotannon kustannuksia. Kasvihuoneilmiö on uhka maapallolle. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pintalämpötila olisi noin -18 C, mutta kasvihuonekaasujen ansiosta tuo lämpötila onkin +14 C. Luonnollisen kasvihuoneilmiön takia saamme näin nauttia keskimäärin yli 30 astetta korkeammasta lämpötilasta kuin ilman sitä. Kasvihuoneilmiö kuuluu luonnon järjestykseen, ja sen ansiosta maapallon lämpötila on elämälle suotuisa. Ihmisten energiankäyttötottumukset eivät vaikuta ilmastoon. Suurin osa ihmisen aiheuttamista CO2 - päästöistä aiheutuu sähköntuotannosta, joten omia energiankäyttötottumuksiaan muokkaamalla voi vaikuttaa ilmaston tilaan. Suurin CO2-päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö, joten uusiutuvien energianlähteiden suosiminen pienentää hiilidioksidikuormitusta. Myös kulutustottumukset heijastuvat energiankulutukseen, mitä vähemmän tuotteita tarvitsee valmistaa, sitä vähemmän niiden valmistamiseen käytetään energiaa. Ilmastonmuutos johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta Luonnollinen kasvihuoneilmiö pitää yllä elämälle suotuisaa lämpötilaa maapallolla. Tällä hetkellä ihmiskunta koko ajan muuttaa ilmakehän koostumusta. Päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja olemme nopeasti voimistamassa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittämässä maapalloa.

7 Ilmaston lämpeneminen on selitettävissä luonnollisilla tekijöillä. Hiilidioksidiekvivalentti kertoo hiilidioksidin määrän ilmakehässä. Suomen lämpötila ei ilmastonmuutoksesta huolimatta juurikaan muutu. Suomessa ilman hiilidioksidipitoisuus on kesällä matalampi kuin talvella. Noki lämmittää ilmastoa. Teollinen tuotanto on maailmanlaajuisesti suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja.

8 Suomen lämpötila ei ilmastonmuutoksesta huolimatta juurikaan muutu. Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpötilan nousun arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Muutokset lämpötiloissa näyttävät olevan suurempia talvella kuin kesällä. Hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat, korkeimmat lämpötilat kohoavat ja kasvukausi pitenee. Hiilidioksidiekvivalentti kertoo hiilidioksidin määrän ilmakehässä Hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 ekv) kuvataan ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmastotieteessä kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Ilmaston lämpeneminen on selitettävissä luonnollisilla tekijöillä. Ilmaston muuttumiseen vaikuttavat useat luonnolliset tekijät, kuten auringon aktiivisuus, pienhiukkasten määrä ilmakehässä ja merivirrat. Nämä tekijät eivät kuitenkaan riitä selittämään parhaillaan käynnissä olevaa ilmaston lämpenemistä. Viimeisten vuosikymmenten aikana luonnolliset tekijät ovat vaikuttaneet lievästi viilentävästi. Alailmakehän lämpötila on kuitenkin noussut, mikä viittaa voimistuneeseen kasvihuoneilmiöön. Teollinen tuotanto on maailmanlaajuisesti suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat energian tuottamisesta. Energiantuotanto aiheuttaa 34,5 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, toiseksi eniten päästöjä syntyy maa- ja metsätaloudesta sekä maankäytöstä (24 %). Teollisuuden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 18 %. Energiantuotannon päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä energiankulutusta ja suosimalla uusiutuvia energianlähteitä. Noki lämmittää ilmastoa. Muista pienhiukkasista poiketen noki eli musta hiili lämmittää ilmastoa. Ilmakehän noki- ja pölyhiukkaset imevät itseensä osan auringon säteilystä lämmittäen niitä ilmakerroksia, joissa kyseisiä hiukkasia on runsaasti. Lumen tai jään pinnalle laskeutuneet nokihiukkaset imevät tehokkaasti auringon säteilyä ja kiihdyttävät lumen sulamista edistäen ilmaston lämpenemistä varsinkin pohjoisilla leveysasteilla. Suomessa ilman hiilidioksidipitoisuus on kesällä matalampi kuin talvella Pohjoisella pallonpuoliskolla ilman hiilidioksidipitoisuus laskee kesällä tilapäisesti, kun yhteyttävät kasvit sitovat hiilidioksidia. Talvella pitoisuus jälleen kasvaa.

9 Arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailmaa vuonna Kaikki ihmisen tuottama hiilidioksidi jää ilmakehään. Resurssitehokkuudella voidaan parantaa ilmaston tilaa. Etelämantereen jäätiköt katoavat ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutoksen seuraamiseen ei ole olemassa luotettavia mittareita. Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu.

10 Resurssitehokkuudella voidaan parantaa ilmaston tilaa. Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy tuottamaan enemmän lisäarvoa vähemmillä panoksilla. Kun tuotannossa vähennetään resurssien käyttöä, vähennetään samalla haitallisia ympäristövaikutuksia. Resurssitehokkuus tarkoittaa materiaalien ja energian käytön tehostamista, tuotteiden tai jätteiden kierrätystä ja uudelleen käyttöä. Tavoitteena on, että yksi maapallo riittäisi täyttämään ihmiskunnan tarpeet. Kaikki ihmisen tuottama hiilidioksidi jää ilmakehään. Hiili on maapallolla jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Arviolta 45 % ihmiskunnan 1700-luvulta lähtien tuottamasta hiilidioksidista on jäänyt ilmakehään, 30 % on päätynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperään. Arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailmaa vuonna 2050 Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisää äärioloja, kuivuutta, kuumuutta ja rankkasateita, jotka vaikuttavat satoihin negatiivisesti. Tulevaisuuden arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailman jatkuvasti kasvavaa väestömäärää. Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu. Metsien hiilinielu kattaa vajaa puolet Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä. Metsät toimivat hiilinieluina mikäli hakkuut eivät ylittävä metsän kasvunopeutta. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä pohjalla. Ilmastonmuutoksen seuraamiseen ei ole olemassa luotettavia mittareita. Maapallon keskilämpötilasta on saatavilla mittausaineistoa 1800-luvun puolivälistä alkaen. Tätä varhaisempia ilmastonmuutoksia voidaan tutkia puiden vuosirenkaiden paksuuksien sekä jäätiköiden ja merien pohjakerrosten happi-isotooppien jakaumien avulla. Troposfäärin lämpötilojen mittaamiseen on viime vuosikymmeninä käytetty radioluotaimia ja satelliitteja. Satelliiteilla voidaan seurata myös jääpeitteen muutoksia. Etelämantereen jäätiköt katoavat ilmastonmuutoksen seurauksena. Hyvin ilmeiseltä näyttää, että tuleva ilmaston lämpeneminen sulattaa monia maapallon jäätiköitä. Mannerjäätiköt ja vuoristojen jäätiköt eri puolilla maailmaa pienentyvät. Myös Pohjoisen jäämeren jääpeite vähenee. Eteläisen jäämeren jääpeite taas on hieman laajentunut lisääntyvien lumisateiden lihottaessa jäätikköä.

11