Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä

Samankaltaiset tiedostot
Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa

Karjanlannan hyödyntäminen

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Lannan typpi

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Envor Group Hämeenlinna

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Nurmien fosforilannoitus

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Maan kasvukunnon hoito

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Biohiili ja ravinteet

Maatalouslaskenta 2010

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Toimiva maaperän mikrobisto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

Varsinais-Suomen ruokaketju

YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Kaura vaatii ravinteita

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Maitotilan resurssitehokkuus

Transkriptio:

Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä Varsinais-Suomen Karjakerho 24.11.2017 projektikoordinaattori Kaisa Riiko -hanke Baltic Sea Action Group 30.11.2017

Lantaa ja ravinteita Suomessa ja maailmalla 30.11.2017

Eläintiheys naudat ja siat 30.11.2017

Nurmien ja yksivuotisten kasvien osuus 30.11.2017

Savimaiden ja karkeiden kivennäismaiden osuus viljelymaasta 30.11.2017

Naudan ja sian lannan fosfori kg/ha 30.11.2017

Fosforin kierrätyspotentiaali Suomessa Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 5 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v 30.11.2017

Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan 0 5 10 15 20 25 30 35 % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO Plus hanke

30.11.2017

EU:n ravinnekierrätyspotentiaali: kokonaismäärät sekä kg/ha/vuosi EU:n maatalousmaalle levitettynä N kokonais N keskim. P kokonais P keskim. Mt kg/ha/y Mt kg/ha/y Lanta 7-9 40 51 1.8 10.2 Biojäte 0.5 0.7 2.8 4 0.1 0.6 Teurasjäte?? 0.3 1.7 Yhdyskuntajätevesiliete 2.3 3.1 13-18 0.3 1.7 Mineraalilannoitteet 10.9 62.0 1.4 8.0 30.11.2017

Lähde: Global Phosphorus Status, Arno Rosemarin (SEI) Esitys Nordic Phosphorus Conference 2016

Lannan käytön biologiset tekijät Lanta on ravinnelähde, resurssi enää ei puhuta jätteestä Mutta, miten saada lannan ravinteet kasvin käyttöön? - Suuret typpiannokset: starttityppi + lanta (tai typensitojakasvit + lanta) - Liukoisen typen saatavuus kasville - Orgaanisen typen vapautuminen - Fosfori, liukoisuus ja nurmilla kertyminen maan pintakerrokseen 30.11.2017

Lanta lannoitteena 30.11.2017

Liukoinen vs kokonaistyppi Naudan kuivalanta taulukkoarvo kg/m3 Naudan lietelanta taulukkoarvo kg/m3 Sian Broileri lietelanta kuivalanta taulukkoarvo taulukkoarvo kg/m3 kg/m3 P/m3 1,2 0,5 0,8 3,5 Ntot/m3 4,2 3 3,7 9,3 Nliuk/m3 1,2 1,8 2,7 5,1 K kg/m3 3,2 2,9 1,9 4,5 - Orgaaniseen ainekseen sitoutunut iso osa lannan typestä - Vapautuminen hitaasti kasvukauden aikana, osa vasta seuraavana kasvukautena - Kasvien ravinteiden oton rytmi: kevätviljat, nurmet, syysviljat, kerääjäkasvit - Typen takapotku! 30.11.2017

Entäpä pellon tiivistyminen? Alhainen tiivistymisriski Saveksen osuus pieni Maa kuivaa Alhainen akselipaino Nurmikasvusto Korkea tiivistymisriski Saveksen osuus suuri Kostea maa Kevätlevitys Myöhäinen syksy Korkea akselipaino Ei kasvustoa Esimerkkejä Greppa Näringen -lantalaskurista: - tiivistymishaitta e/m3 lietelantaa - maalaji keskiraskas savi (saveksen osuus 40-60 %) Kevät, vilja, sijoittava kalusto (8m) 3,3 e/m3 Kevät, vilja, letkulevitys (18 m) 1,9 e/m3 Alkukesä, vilja, sijoittava kalusto 1,7 e/m3 Alkukesä, vilja, letkulevitys 1,4 e/m3 Kevät, vilja, vetoletkulevitys 0,4 e/m3 Alkukesä, nurmi, sijoittava kalusto 1,0 e/m3 - myös kuivalannan levitys tiivistää 30.11.2017

Lannan käytön taloudelliset tekijät 30.11.2017 + Ravinteiden arvo mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio - Lannan kuljetuskustannus - Lannan levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan käytön kannattavuus 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 3,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 5,4 6,3 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 viitearvoina N 1,2 e/kg P 1,8 e/kg K 1,2 e/kg

Lanta maanparannusaineena 30.11.2017

Maan kasvukunnon osatekijät 1. Kemialliset tekijät 2. Fysikaaliset tekijät 3. Biologiset tekijät 30.11.2017

Lanta maanparannusaineena Maaperä lajistollisesti monipuolisempi kuin maan päällinen osa Maaperän biodiversiteetin ja maaperän toiminnan välillä voimakas yhteys Mikrobisto + erilaiset maaperäeläimet Orgaanisen aineksen vähetessä maaperäeliöstön elinolot heikkenevät Lanta hyvää mikrobiruokaa ja mikrobitoiminnan kiihdyttäjää Eroja eri lantalajien orgaanisen aineksen pitoisuudessa 30.11.2017

Maaperän hiili Orgaaninen aines tärkeää maan rakenteen kannalta koska se Stabiloi muruja Vaikuttaa maan vedenpidätysominaisuuksiin Orgaanisen aineksen pitoisuus ja mikrobitoiminta Viljelytoimenpiteet vaikuttavat pitkään harjoitettavat viljelymenetelmät Lannasta vain vähän orgaanista ainesta, nurmen merkitys suurempi Viljelykierto + kuivalanta hyvää lääkettä maalle! Uutta maaperä hiilinielu Ranskan aloite 4/1000 30.11.2017

Uutta lantateknologiaa 30.11.2017

Typpisensorin hyödyntäminen orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön tarkentamisessa Lietealtaassa sekoitettu erilaatuisia nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita. Typpisensori paljastaa miten eri lietevaunullisten ravinnesisällöt ovat poikenneet toisistaan. Onko sekoitus onnistunut? Typpisensorin avulla lisätyppeä voidaan antaa kohtiin joissa tarvetta. Lietevaunun ja typpisensorin/lannoitteenlevittimen työleveyksien yhteensovittaminen tarpeen. Kuvan levitysjälki hyvin tyypillinen myös sian lietelannan kanssa. 30.11.2017

Ammoniakkipäästöt 8 Itämeren EU maasta olivat 1 227 000 tonnia vuonna 2014 Muut 7 % Maatalous 93% Lanta 63% Mineraalilannoitteet ja maaperä 37% Source: ec.europa.eu/eurostat och HELCOM

Taustaa Eläintuotannossa syntyvä lanta on ilmakehään joutuvien typpi-ammoniakkipäästöjen pääasiallisin lähde Päästöjä voidaan vähentää käyttämällä lannan happokäsittelytekniikoita. Tanskassa tekniikoita on testattu ja ne ovat olleet pitkään käytössä. Hanke edistää tekniikoiden käyttöönottoa myös muissa Itämeren maissa. 7.9.2017 25

Lannan ph:n vaikutus ammoniakin volatilisaatioon NH 3 emissions, kg N ha -1

Happokäsittelytekniikat Tärkeimmät happokäsittelytekniikat (Slurry Acidification Techniques SATs): - Happokäsittely karjasuojissa - Happokäsittely varastointivaiheessa - Happokäsittely peltolevityksen aikana 7.9.2017 27

Peltokokeet 2016 Ruotsissa Ruotsissa tehty peltokokeita vuodesta 2014 Karjanlanta nurmelle Mineraalilannoite vs lietelanta vs happokäsitelty lietelanta Tulokset Ei eroa kasvin proteiinipitoisuudessa N hyödyntäminen n. 70% parempaa happokäsiteltynä kuin raa alla lietelannalla, hyötysuhde lähenee mineraalilannoitusta (ks. kuva) Satovaste +8% (360kg/ha) NH 3 päästövähenemä johdettavissa satovasteesta (vrt. raakalantaan) ja paremmasta typen hyötysuhteesta 30 November 2017 28

Tuloksia Tanskan nurmikokeista - pohdintaa Hapotetulla naudan lietelannalla selvästi parempi sato nurmien lannoituksessa Mahdollisia syitä Typen parempi hyväksikäyttö haihdunnan esto Multaus vs. Letkulevitys juuristovaurioiden väheneminen Rikki satovasteen tuottajana onko piilevää rikinpuutosta

KIITOS! 30.11.2017 projektikoordinaattori Kaisa Riiko kaisa.riiko@bsag.fi Puh: 045-118 4709 www.jarki.fi