GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/4621/2002/1/82 SALLA Matovaara Sadinmaa Husumaa Panu Lintinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/4621/2002/1/82 SALLA Matovaara Sadinmaa Husumaa Panu Lintinen 28.2.2002 KAOLIINITUTKIMUKSET SALLAN MATOVAARASSA, SADINMAASSA JA HUSUMAASSA VUOSINA 1999-2001

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 28.2.2002 Tekijät Panu Lintinen Raportin laji M19/4621/2002/1/82 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Kaoliinitutkimukset Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa vuosina 1999-2001 Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus suoritti vuosina 1999-2001 kaoliinitutkimuksia Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa peruskarttalehdellä 4621 08. Tutkimusten kohteena oli pohjoiseteläsuuntainen ei-magneettinen imaginäärianomalia, jonka poikki mitattiin kahdeksan VLF-R- ja gravimetrista maastomittausprofiilia. Mittaukset osoittivat imaginäärianomaliaan liittyvän voimakkaan negatiivisen painovoima-anomalian. Kolmen mittausprofiilin painovoimaminimiin suunniteltiin 26 reiän iskuporanäytteenotto, joka toteutettiin keväällä 2000. Näytteenotossa kohteista tavattiin huomattavan paksut hiekkavaltaiset maapeitteet, jossa esiintyi savija kiillerikkaita lajittuneita välikerroksia. Voimakkaan värillistä ja karkearakeista rapakalliota tavattiin vain muutamassa reiässä. Laboratorioanalyysit osoittivat rapakallioaineksen olevan heikkolaatuista sekä värin että koostumuksen puolesta. Kohteilla ei ole kaoliininetsinnän kannalta aihetta lisätutkimuksiin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa, matalalentomittaukset, VLF-R-menetelmä, gravimetrinen menetelmä, iskuporanäytteenotto, rapakallio, kaoliini Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa Karttalehdet 4621 08 Muut tiedot Arkistosarjan nimi M19 Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 8 + 6 liitesivua suomi

GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 28.2.2002 Authors Panu Lintinen Type of report M19/4621/2002/1/82 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Kaoliinitutkimukset Sallan Matovaarassa, Sadinmaassa ja Husumaassa vuosina 1999-2001 Abstract During 1999-2001 the Geological Survey of Finland carried out kaolin investigations at three locations in Salla municipality, northeastern Finland. Reason for the investigations was a strong N-S-trending electromagnetic out-of-phase anomaly detected by airborne geophysical methods. Further studies of the anomaly included eight profiles of geophysical ground measurements. Methods used were the electromagnetic VLF-R and gravity method. As a result, a considerable N-S oriented gravimetric minimum was recognized. The site of the gravimetric minimum was studied by a follow-up percussion drilling. As a result a very thick glacial overburden of mostly fine sand with occasional clay- and mica-rich intercalations was found at all three locations. The occurrence of weathered bedrock was rare and the material was coarse grained and dark colored. Laboratory tests showed low kaolinite content and low brightness values for clay material and further investigations at research area are thus not recommended. Keywords Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa, airborne geophysical methods, VLF-R -method, gravity method, percussion drilling, weathered bedrock, kaolin Geographical area Finland, Lapland, Salla, Matovaara, Sadinmaa, Husumaa Map sheet 4621 08 Other information Report serial Archive code M19 Pages Language Price Confidentiality 8 + 6 appendices finnish

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.. 3 1.1 Tutkimuskohteiden sijainti.. 3 1.2 Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset.. 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET. 4 2.1 Geofysikaaliset mittaukset... 4 2.2 Näytteenotto. 5 2.3 Laboratoriotutkimukset 6 2.4 Ohuthietutkimukset.. 6 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEEN ARVIOINTI. 7 KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET LIITTYY -MATERIAALI

3 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuskohteiden sijainti Tutkimuskohteet sijaitsevat Sallan kunnassa, noin 5 kilometriä kirkonkylän itäpuolella peruskarttalehdellä 4621 08 (liite 1). Kohteista pohjoisin on Matovaara, josta Sadinmaa sijaitsee noin 1,5 kilometriä etelään. Husumaa puolestaan sijaitsee noin 2 kilometriä Sadinmaan eteläpuolella (liite 2). Maastollisesti kohteet sijoittuvat Sallan itäosan vaara-alueelle. Matovaaran kohteen halkaisee pohjois-eteläsuuntainen noin 100 metriä leveä jyrkkäreunainen kuru. Sadinmaassa ja Husumaassa maasto on tasaisempaa, pääasiassa aapasuota ja kuivaa kangasmetsää. Kohteille pääsee suhteellisen helposti olemassa olevia metsäkoneiden uria pitkin. Tutkimukset oli tehtävä talvisaikaan maaston pehmeyden vuoksi. 1.2 Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset Tutkimusalueelta on julkaistu Sallan kartta-alueen (lehdet 4621 + 4623) 1:100 000 mittakaavainen kallioperäkartta (Lauerma 1967) sekä sen selitys (Lauerma 1995). Tarkan kallioperäkartan laatimista vaikeuttivat tuolloin vielä puuttuva aerogeofysikaalinen matalalentoaineisto. Lapin vulkaniittiprojekti (LVP) suoritti Sallan vulkaniittialueella kartoitusta vuosina 1987-88 (Manninen 1991). Kartoitus kohdistui osittain myös vulkaniittien länsipuolisiin sedimenttikiviin. LVP:n kallioperäaineiston mukaan Matovaaran, Sadinmaan ja Husumaan tutkimusalueiden kallioperä kuuluu metasedimenttiseen Matovaaran muodostumaan. Muodostuman litologia koostuu Mannisen (1991) mukaan karbonaattipitoisista silttikivistä, karsikivistä ja laminaarisista ortokvartsiiteista. Kaoliinitutkimukset Sallan alueella alkoivat vuonna 1999. Tuolloin GTK:n matalalentoaineistoa tarkasteltaessa havaittiin kirkonkylän itä- ja koillispuolelle sijoittuvan useita laaja-alaisia, ei-magneettisia imaginäärianomalioita, joihin liittyi myös heikommat reaalianomaliat. Ensimmäisiksi tutkimuskohteiksi valittiin Tielto-oja ja Vittajänkä. Tielto-ojalta löydettiin laaja-alainen yli 20 metriä paksu voimakkaan värillinen rapautuma (Lintinen 2000). Vittajängältä löytyi värillisen rapautuman lisäksi myös valkoista kaoliinia, joka tarkemmissa analyyseissä osoittautui varsin hyvälaatuiseksi. Tarkemmat koko- ja laatuselvitykset Vittajängän kaoliiniesiintymästä ovat parhaillaan käynnissä. Vittajängän kohteen ja nyt raportoitavien kohteiden geologisissa ja geofysikaalisissa piirteissä havaittiin selvä analogia. Kallioperältään nämä kohteet sijoittuvat kaikki

4 Matovaaran muodostumaan. Myös kallioperän rakenteessa havaittiin selviä yhtäläisyyksiä. Matalalentoaineiston perusteella kohteisiin liittyy hyvin samankaltainen voimakas ei-magneettinen imaginäärianomalia. 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Geofysikaaliset mittaukset Tutkimuskohteisiin liittyvä ei-magneettinen imaginäärianomalia muodostaa yhtenäisen pohjois-eteläsuuntaisen vyöhykkeen, jonka pituus on noin 8 km ja leveys 0,5-1 km. Vyöhykkeen poikki on tehty yhteensä kahdeksan itä-läntistä maastomittausprofiilia. Syys- ja lokakuussa 1999 suoritti GTK VLF-R-mittauksen kaikilla kahdeksalla profiililla. Lisäksi neljällä profiililla tehtiin gravimetrinen mittaus. Toukokuussa 2000 teki Suomen Malmi Oy kolmella profiililla gravimetrisen mittauksen. Tällöin näytteenotto oli alueella jo käynnissä. Yhteensä profiilimittausta tehtiin 13,2 km. Mittauksissa käytetty pisteväli oli 20 metriä. Kolme pohjoisinta mittausprofiilia erotettiin näytteenottovaiheessa omaksi työmaaksi, jonka nimeksi tuli Pennanen (katso sivu 5). Näin ollen tämän raportin tutkimusalueelle sijoittuu viisi mittausprofiilia, joiden sijainnit ilmenevät liitteestä 2. Gravimetriset mittaukset osoittivat vyöhykkeeseen liittyvän voimakkaan negatiivisen painovoima-anomalian, suuruudeltaan 2,5-5 mgal. VLF-R-mittaus puolestaan osoitti painovoima-anomaliaan liittyvän johtavan vyöhykkeen, mikä ilmeni alhaisena ominaisvastuksena (<100 ohm-m) ja korkeahkona vaihekulman arvona (> 45 ). Mittaustulokset antoivat vahvan viitteen rapautuman esiintymiselle vyöhykkeessä. Kaoliinitutkimuksiin liittyen tehtiin Sallan alueella vuoden 2000 syyskuun ja vuoden 2001 maaliskuun välisenä aikana alueellinen harvapistegravimetraus. Mittauksen suoritti Suomen Malmi Oy. Mitattava alue oli suuruudeltaan 300 km 2 ja pistetiheys oli 8 pistettä / km 2. Mittausalueeseen sisältyivät myös nyt raportoitavat kohteet. Mittaustulokset osoittavat vyöhykkeeseen liittyvän voimakkaan, 2-5 mgal suuruisen negatiivisen painovoima-anomalian. Harvapistemittauksen ja profiilimittausten tulokset olivat siten keskenään yhteneviä.

5 2.2 Näytteenotto Syksyllä 1999 mitattuihin neljään VLF-R- ja gravimetrausprofiiliin suunniteltiin 34 reiän näytteenotto. Suunnitelmassa kaikki reiät olivat pystyjä reikävälin ollessa 100-200 metriä. Näytteenottoprofiilit nimettiin eri työmaiksi, jotka pohjoisesta lukien olivat Pennanen, Matovaara, Sadinmaa ja Husumaa. Näytteenoton valmistuttua päätettiin pohjoisimmalla Pennasen kohteella tehdä jatkotutkimuksia, minkä vuoksi se raportoidaan erikseen myöhemmin. Näytteenotto toteutettiin vuoden 2000 huhti- ja toukokuussa. Kalustona käytettiin Suomen Malmi Oy:n GM 200 kairausyksikköä. Yksikkö oli varustettu wirelineiskunäytteenottimella, jota käytettiin rapakallionäytteenotossa. Kalliokairausnäyte kovasta kalliosta saatiin tarvittaessa T46 - timanttikairauksella. Näytteenotto toteutettiin pääosin suunnitelman mukaisesti. Yhtään reikää ei maasto-olosuhteiden takia jäänyt kairaamatta. Matovaaran profiilille (X = 7418.800) suunniteltiin 10 reikää, joista 8 toteutettiin. Itäisimmät reiät R758, R759 ja R760 sijaitsivat muista erillään (liite 2). Reiästä R759 tavattiin yli 40 metrin paksuiset maapeitteet, jolloin viereiset reiät päätettiin jättää kairaamatta. Rei issä R751-R753, R755 ja R757 oli keskimäärin 10-20 metriä paksut maapeitteet, joiden alla oli yleensä ehjää kvartsiittia tai osittain rapautunutta diabaasia (R757). Selvän poikkeuksen muodostivat reiät R754 ja R756, joissa oli 40-50 metriä paksut hiekkaiset maapeitteet. Ainoastaan reiässä R753 tavattiin noin metrin paksuinen rapautuma. Rei issä R755 ja R756 tavattiin savi- ja kiillerikkaita välikerroksia kvartäärikerrostumissa. Tarkemmat reikä- ja näytekuvaukset on esitetty liitteessä 3. Sadinmaan profiilille (X = 7417.300) suunniteltiin ja toteutettiin 8 reikää. Profiilin läntisimmässä reiässä R801 tavattiin 5 metrin turve- ja hiekkakerroksen alta rapautuman kaltaista ainesta 25 metrin paksuudelta. Rapautuma oli karkearakeista, kiillerikasta ja voimakkaan värillistä eikä sen alakontaktia tavoitettu. Profiilin itäisimmässä reiässä R808 kellanharmaa kiillerikas rapautuma alkoi 22 metristä ja sen paksuus oli vähintään 7 metriä. Ainoastaan reiässä R806 tavoitettiin kallio 26,5 metrin syvyydessä. Kivi oli karbonaattipitoista kvartsiittia. Muissa profiilin rei issä hiekkamaiden paksuus oli 20-50 metriä ja niissä oli jonkin verran savi- ja kiillerikkaita välikerroksia. Joissain rei issä poraus jouduttiin keskeyttämään ennen tavoitesyvyyttä hienon hiekan tunkeutuessa reikään. Husumaan profiilille (X = 7414.900) suunniteltiin 8 reikää, joista 7 toteutettiin. Itäisin reikä R858 jätettiin poraamatta, koska sen länsipuolisesta reiästä R857 tavattiin terve kvartsiittinen kallio 36 metrin syvyydestä. Myös läntisimmästä reiästä R851 tavattiin kvartsiittia 26 metrin maapeitteiden alta. Profiilin ainoa rapautuma tavattiin reiästä R856 syvyydeltä 31,40. Tästä rapautumasta saatiin ainoastaan noin 10 cm näyte, joka oli kvartsirikasta ja värillistä. Muissa profiilin rei issä hiekkavaltaisten maapeitteiden paksuus oli 30-50 metriä, eikä niissä tavoitettu rapakalliota tai kalliota.

6 2.3 Laboratoriotutkimukset Matovaarasta valittiin kaksi näytettä ja Sadinmaasta yksi näyte laboratoriotutkimuksiin GTK:n teollisuusmineraalilaboratorioon Espooseen. Matovaaran näyte R755 / 7,0-8,2 edusti kvartäärikerrostumassa olevaa kiillerikasta vaaleankeltaista välikerrosta. Myös toinen Matovaaran näytteistä (R756 / 30,5-31,4) otettiin kvartäärihiekoissa olevasta savisesta välikerroksesta. Näyte oli kellanruskea, kiille- ja kvartsipitoinen ja ulkonäöltään savista rapautumaa muistuttava. Sadinmaan näyte R801 / 5,0-14,8 edusti vaihtelevan värisen kvartsi- ja kiillerikkaan rapautuman pintaosaa. Näytteistä erotettiin <20 µm fraktio, josta mitattiin vaaleudet ja keltaisuudet Minoltaarvoina. Raakanäytteistä ja <20 µm fraktioista määritettiin mineraalikoostumukset XRDmenetelmällä ja kemialliset koostumukset XRF-menetelmällä. Lisäksi raakanäytteistä määritettiin raekokojakaumat. Näytteiden vaaleusarvot olivat alhaisia (40-60) ja keltaisuusarvot korkeita (20-35). Mineraalikoostumuksessa esiintyi suurta vaihtelua. Kaoliniittia oli raakanäytteessä parhaimmillaan 30 % ja sen määrä nousi <20 µm fraktiossa 60 %:iin. Lisäksi näytteet sisälsivät runsaasti kvartsia, maasälpää ja muskoviittia. Myös smektiittiä esiintyi, hienofraktiossa sen määrä nousi 30 %:iin. Näytteen R755 / 7,0-8,2 mineraalikoostumus oli poikkeuksellinen. XRD-analyysin mukaan näyte koostui vermikuliitista, kloriitista ja kvartsista. Kemiallisen analyysin mukaan näytteet sisälsivät runsaasti kaliumia, magnesiumia ja rautaa. Myös kemiallisessa koostumuksessa esiintyi suuria vaihteluja. 2.4 Ohuthietutkimukset Timanttikairasydämistä valittiin yhteensä seitsemän näytettä ohuthietutkimuksiin. Tutkimusten perusteella sedimenttikivet ovat erittäin hienorakeisia arkoosikvartsiitteja, joissa esiintyy biotiittirikkaita fylliittisiä sekä karbonaattisia välikerroksia. Kivissä esiintyy albiittiutumista, tosin sen määrän arvioimista vaikeuttaa kiven hienorakeisuus. Liuskeisuus on yleensä heikkoa. Karbonaatti on keskirakeista ja paikoin siinä esiintyy flogopiittia omamuotoisina porfyroblasteina. Yksi ohuthie edustaa myös diabaasia. Se koostuu albiittisesta plagioklaasista, sarvivälkkeestä ja biotiitista. Rakenteeltaan diabaasi on ofiittinen, keskirakeinen ja suuntautumaton.

7 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEEN ARVIOINTI Tutkimuskohteissa rapakallioon viittaavat geofysikaaliset piirteet ovat pääosin paksujen hienojakoisten maapeitteiden ja niissä lajittuneina olevien savi- ja kiillerikkaiden välikerrosten aiheuttamia. Negatiiviseen painovoima-anomaliaan vaikuttaa myös kallioperän rakenne; sedimenttikivet ovat emäksisten vulkaniittien ympäröimiä. Vaikka myös rapakalliota esiintyy alueella, on sen laajuuden ja paksuuden selvittäminen epätarkoituksenmukaista sekä myös teknisesti vaikeaa ellei mahdotonta. Rapakallion vaikutusta geofysikaalisten piirteiden voimakkuuteen on kaiken kaikkiaan vaikea arvioida. Savisten kerrosten esiintymistä välikerroksina kvartäärihiekoissa on jossain määrin hankala todentaa. Hienolla hiekalla on taipumus valua alas ja tukkia reikää, jolloin saatava näyte sekä kairausveden mukana ylös tuleva materiaali ovat usein yläpuolelta valunutta hiekkaa. Siten on mahdollista, että savi- ja kiillerikas aines edustaakin rapakalliota eikä välikerrosta kvartäärihiekoissa. Laboratoriotutkimukset mukaan näytteiden vaaleusarvot ovat alhaisia ja keltaisuusarvot korkeita. Kaoliniitin määrä on alhainen ja näytteet sisältävät lisäksi runsaasti kvartsia, kiilteitä ja smektiittiä, myös < 20 µm fraktiossa. Kemiallisten analyysien mukaan näytteiden magnesium-, kalium- ja rautapitoisuudet ovat korkeita sekä raakanäytteessä että hienofraktiossa. Edellä esitetyn perusteella kaoliinitutkimuksia Matovaaran, Sadinmaan ja Husumaan alueella ei ole syytä jatkaa.

8 KIRJALLISUUSVIITTEET Lauerma, Raimo 1967. Salla. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta 4621+4623. Lauerma, Raimo 1995. Kursun ja Sallan kartta-alueiden kallioperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkarttojen selitykset 3643, 4621+4623, 40 p. Lintinen, Panu 2000. Rapakalliotutkimukset Sallan Tielto-ojalla 1999. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/4621/2000/1/82. Manninen, Tuomo 1991. Sallan alueen vulkaniitit: Lapin vulkaniittiprojektin raportti. Summary: Volcanic rocks in the Salla area, northeastern Finland: A report og the Lapland Volcanite Project. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 104. 97 p. + 5 app. LIITTEET Liite 1. Tutkimusalueen sijainti Liite 2. Mittauslinjat ja näytteenottopisteet Liite 3. Näytekuvaukset LIITTYY MATERIAALI Kairasydännäytteet Kiillotetut ohuthieet Matalalentoaineisto ja -kartat Geofysikaalisten mittausten tulokset - profiilimittaukset - harvapistepainovoimamittaus Laboratorioanalyysien tulokset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, ROVANIEMI

Liite 3. Matovaara Näytekuvaukset R751 X = 7418.800, Y = 4445.650-11.00 moreeni otin / 6.2-6.4 / kvartsihiekaksi rapautunut kvartsiittipulteri -13.20 kallio 11.0-13.2 / ortokvartsiitti, alussa hieman rapautunut, huokoinen ja mureneva. Näyte palasina, keskirakeinen, väri vaalean kellertävä-kellanruskea R752 X = 7418.800, Y = 4445.750-12.7 hiekkainen moreeni -15.8 kallio 12.7-15.8 / serisiitti- ja ortokvartsiittia. Hienorakeinen, KOH 14.2 vaaleanpunertava, mukana vaaleanvihreitä laikkuja ja raitoja sekä muutaman cm:n levyisiä ruosteisia rakoja ja ruhjeita. R753 X = 7418.800, Y = 4445.850-7.00 sora -14.00 hiekka -17.70 sora -18.60 rapautuma 17.7-18.8 / punaruskea rapautuma, kvartsinpalasia ja -murusia runsaasti, T46-kairaus -21.20 kallio 18.8-21.2 / osittain rapautunut kvartsiitti. Asu vaihtelee massiivisesta breksiamaiseen, väri puolestaan vaihtelee akselilla punertava-harmaa-vihertävä. R754 X = 7418.800, Y = 4445.950-40.00 hiekkaa R755 X = 7418.800, Y = 4446.050-7.00 kivinen moreeni -8.70 kiillerikas savi (?) 7.0-8.0 / savirapaumaa muistuttava, kuitenkin kiilteestä 7.0-8.2 koostuva vaalean kellanruskea aines otin / 8.0-8.2 / kellanruskean harmaa, muuten kuten edellä otin / 8.2-8.7 / harmaa, muuten kuten edellä -12.70 pultereita -16.30 kallio 12.7-14.0 / arkoosikvartsiitti, tummanharmaa, massiivinen, KOH 12.8 keskirakeinen 14.0-15.8 / fylliitti, hyvin tumma, hienorakeinen, massiivinen KOH 15.7 15.8-16.3 / fylliitti, kuten edellä, lopun 20 cm ruhjeista, kapeita punaisia maasälpäjuonia R756 X = 7418.800, Y = 4446.150-4.00 pulterikko -7.00 hiekka -11.40 sora -13.10 pulterinen moreeni -31.40 savi-/kiillerikkaita kerroksia 10.4-11.4 / kellanruskea kiille- ja kvartsirikas savimainen aines kvartäärihiekoissa 13.8-14.2 / vaalean keltaharmaa savimainen aines 14.8-15.4 / - '' - 16.2-16.4 / - '' - 27.9-28.3 / kellertävä savimainen aines 30.5-31.4 / vaalea, hieman kellertävä savi, hyvin hienojakoinen 30.5-31.4-50.10 hiekkaa R757 X = 7418.800, Y = 4446.250-8.00 pultereita ja soraa -12.00 kallio 8.8-12.0 / metadiabaasi, keskirakeinen, subofiittinen, KOH 10.05 kiillerikas ja helposti mureneva, osittain rapautunut R759 X = 7418.800, Y = 4447.000-15.00 moreeni -35.00 kivinen moreeni -40.70 hiekkainen moreeni

Liite 3. Näytekuvaukset Sadinmaa R801 X = 7417.300, Y = 4446.050-4.00 turve -5.00 hiekka -29.70 rapautuma 5.0-6.0 / punavihreä rapautuma, karkeaa kiillettä 5.0-14.8 6.0-7.0 / punaruskea, lopussa kellanruskea kiillerikas rapautuma, vihertäviä raitoja 7.0-8.5 / punaruskea rapautuma 8.5-8.7 / vaalea hiekkainen rapautuma, kvartsia ja kiillettä 8.7-9.0 / harmaa hiekkainen rapautuma 9.0-10.0 / punaruskea hiekkainen rapautuma 10.0-11.0 / punaruskea rapautuma, edellistä savimaisempi, sisältää kiillettä 11.0-13.0 / kellanruskea rapautuma 13.0-14.0 / tumman punaruskea rapautuma 14.0-14.8 / punaruskea rapautuma 14.8-15.6 / vaalean kellanruskea rapautuma 15.6-17.0 / punaruskea rapautuma 17.0-17.5 / vaalea kvartsihiekka 17.5-19.0 / kellanruskea, vähän punertava rapautuma, jossa hiekkaiset ja kiillerikkaat kerrokset vuorottelevat 19.0-19.6 / punaruskea kiillerikas rapautuma 19.6-20.4 / kellanvihreä kiillerikas rapautuma 21.0-21.2 / kellanruskea/punaruskea kiillerikas rapautuma, jossa runsaasti kvartsinkappaleita 21.5-22.0 / - '' - 23.0-23.2 / - '' - 27.7-28.0 / - '' - 29.0-29.7 / - '' - R802 X = 7417.300, Y = 4446.150-1.00 pintapulterikko -6.00 hiekkaa -16.20 hienoa hiekkaa -17.10 vaalea hienojakoinen 16.2-17.1 kvartsihiekka -27.70 hiekkaa -29.30 rapautumaa muistuttava 27.7-29.3 / vaaleanpunainen "rapautuma", valkoisia laikkuja, välikerros näyte pääoasin murusina. -41.00 hiekkaa R803 X = 7417.300, Y = 4446.350-2.00 pintapulterikko -4.00 sora -10.00 hiekkaa -14.00 karkeaa hiekkaa -16.90 hieno hiekka -17.30 pulteri 16.9-17.3 / kvartsiitti, T46-kairaus -30.00 hiekkaa R804 X = 7417.300, Y = 4446.450-2.00 hiekkaa ja pultereita -10.00 hieno hiekka -12.20 pultereita -48.00 hiekkaa R805 X = 7417.300, Y = 4446.550-4.00 moreeni -10.00 hiekka -14.00 kiviä -16.00 hiekkaa -19.20 pultereita Näytekuvaus / Sadinmaa jatkuu

R806 X = 7417.300, Y = 4446.750-5.00 hiekkaa ja soraa -12.30 hiekkaa, jossa pultereita -12.90 pulteri -19.40 (rapautuma)savi 13.0-13.1 / hiekkaa, valunut ylempää reiästä 13.1-13.4 / kellanruskea juovikas savinen 'rapautuma' 13.4-13.9 / juovikas savinen rapautuma, värivaihtelua -punainen, vihreä, valkoinen, keltainen 13.9-14.2 / punaruskea-vihreä juovikas rapautuma 14.2-14.7 / punaruskea rapautuma, näyte murusina 14.7-16.2 / punaruskea hiekkainen rapautuma otin / 16.2-17.2 / vaalea, hieman kellertävä hiekkainen rapautuma 17.2-18.1 / vaalea hiekkainen rapautuma, joukossa isoja kvartsinkappaleita 19.2-19.4 / kvartsiitin kappaleita pulterista -26.50 hiekka, jossa pultereita -30.30 kallio 26.5-29.15 / kvartsiitti, jossa kalkkisilikaatteja ja karbonaattivälikerroksia, KOH 26.95 näissä CuK- ja FeK-pirote KOH 28.9 29.15-30.3 / keskirakeinen karbonaattikivi, jossa breksiamainen rakenne KOH 29.9 R807 X = 7414.300, Y = 4446.850-10.00 hiekka -12.30 sora -12.80 pulteri -34.00 kvartsihiekka -50.30 hiekkoja, joissa rapautumaa 34.0-34.2 / vaaleanpunainen aines, jossa kvartsimurusia ja savea muistuttavia välikerroksia 45.3-46.3 / kellanruskea aines, karkeaa kvartsia ja kiillettä, T46-kairaus 47.1-47.7 / vaalean ruskehtava aines, karkea kv + kiille 49.2-50.3 / - '' - R808 X = 7417.300, Y = 4446.950-1.00 turve -22.20 hieno hiekka -29.10 rapautuma 22.2-22.5 / harmaa kiillerikas aines, soijana 24.0-24.6 / kellanharmaa rapautuma, T46-kairaus 29.1-30.1 / kuten edellä, mukana kellanharmaan liuskekiven kappaleita, T46-kairaus

Liite 3. Näytekuvaukset * Husumaa R851 X = 7414.900, Y = 4445.600 Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus -4.00 turve -12.00 kiviä ja hienoa hiekkaa -26.00 soraa ja pultereita -30.00 kallio 26.0-30.0 / kvartsiitti, vaaleanpunainen-vaaleanvihreä, serisiittipitoisia osueita. Näyte lyhyinä pätkinä. R852 X = 7414.900, Y = 4445.700 Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus -5.00 turve -15.00 hiekkaa -29.00 hiekkaa ja soraa -33.00 pieniä pultereita -41.20 hiekkaa ja soraa R853 X = 7414.900, Y = 4445.800 Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus -5.00 turve -9.00 hiekkaa -20.00 hiekkaa ja soraa -29.00 pulterikko R854 X = 7414.900, Y = 4445.900 Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus -2.00 turve -6.00 moreeni -8.00 pultereita -35.00 hiekkaa -38.00 pieniä pultereita -43.00 hiekkaa R855 X = 7414.900, Y = 4446.000 Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus -4.00 pintahiekka -9.00 pientä kiveä -12.00 pultereita -15.00 soraa -18.00 pultereita -47.60 hiekkaa R856 X = 7414.900, Y = 4446.100 Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus -1.00 hiekkaa -7.00 moreeni -9.00 pultereita -13.00 hiekkaa -15.00 pultereita -31.40 hiekkaa -31.50 rapautuma 31.4-31.5 / punavalkoinen karkea rapautuma, näyte murusina R857 X = 7414.900, Y = 4446.200 Syvyys Maa-/kiviainestyyppi Näyteväli/-kuvaus -1.00 turve -10.00 kiviä ja hiekkaa -35.90 hiekkaa -38.30 kallio 35.9-38.3 / kvartsiitti: ruhjeinen, punertavan harmaa, hienorakeinen * Husumaan näytteistä ei ole tehty laboratorioanalyysejä eikä ohuthieitä.