Tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista Ann Ojala Tutkija (ympäristö- ja sosiaalipsykologinen tutkimus) ann.ojala(ät)luke.fi Lataa luontoa! 24.9.2015
Esityksen sisältö Luontoympäristön hyvinvointivaikutukset - Tutkimustietoa Luontoympäristöjen psykologiset ja fysiologiset vaikutukset - Tutkimustulosten käytäntöön vienti (voimametsä, terapiapuutarhat, metsäluontoon perustuva kuntoutus) - Johtopäätökset Kuva: Ann Ojala 2 25.9.2015
Taustatietoja Mielenterveys Pitkittynyt stressi infektiot tulehdusperäiset sairaudet mielenterveysongelmat (masennus, vihamielisyys) Euroopassa 20% kaikista sairauksista liittyy mielenterveyteen (EU:ssa 26%). Ylipaino. Yli puolet aikuisista Euroopassa ylipainoisia. Vähäinen liikkuminen eri ikäluokissa. Vähäisen liikkumisen tuloksena kuolee maailmassa kolme miljoonaa ihmistä vuodessa (Lim ym. 2012). 3 25.9.2015
Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984) Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön. Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on automaattinen ja tunnepohjainen. Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) Ihminen on tiedonkäsittelijä, mutta tämä ominaisuus on rajallinen. Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.
Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Stressista palautuminen Viheralueet - miellyttävät ollessamme henkisesti väsyneitä - kohentavat mielialaa - auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä - alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa - Jo lyhytaikaisella vierailulla on myönteisia vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen) (Tyrväinen ym. 2014) - Huonosti suunniteltu kaupunkiympäristö (ilman viheralueita), lisää altistumista ympäristön stressitekijöihin ja vähentää mahdollisuuksia rauhoittumiseen (Hartig ym. 2011) 5 25.9.2015
Kokeellinen tutkimus Helsingissä, 2011-2012 Tutkimusalueet: rakennettu ympäristö (ydinkeskusta), kaupunkipuisto, kaupunkimetsä Tutkimushenkilöt: 95 pääkaupunkiseudulla asuvaa vapaaehtoista Koeasetelma: 15 minuuttia istumista, sen jälkeen 30 minuuttia kävelyä Tutkimustavoitteet: Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista. Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä. 25.9.2015 6
Kenttäkoe Helsingissä: tulokset Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät Elvyttävyyden tunteelta ero metsän ja puiston hyväksi ilmenee jo 15 minuutin oleskelun jälkeen. Elinvoimaisuus lisääntyy 15 minuutin istumista seuranneen puolen tunnin kävelyn jälkeen. Metsä on elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka. 7 6 5 4 3 2 1 5,3 4,6 3,8 Kaupunki Puisto Metsä
Mitä vihreämpi sitä parempi
Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Ulkoiluun liittyvät hyvinvointivaikutukset Viheralueet - houkuttelevat liikkumaan - Suomalaiset ulkoilevat paljon, viheralueet houkuttelevat liikkumaan (Borodulin ym. 2011). - lisävät emotionaalista hyvinvointia - Mitä enemmän luonnossa ulkoilee, sitä enemmän saa elpymiskokemuksia ja sitä parempi on ihmisten emotionaalinen hyvinvointi (Korpela & Paronen, 2011). - Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäävät positiivisia tuntemuksia kuten onnellisuutta ja tyyneyttä (Korpela ym. 2014). - Luontoliikunnan mielialoihin (e.g. piristyminen, energiataso) liittyvät hyödyt ovat lyhytkestoisia mutta välittömiä (Mitchell, 2013) 9 25.9.2015
Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Sosiaalinen vuorovaikutus Mitä vähemmän viheralueita on kilometrin säteellä kodista, sitä suurempaa on yksinäisyys ja vähäisempaa sosiaalinen tuki (Maas ym. 2009). Mitä enemmän viheralueita lähistössä on, sitä enemmän yhteisöllisyyttä koetaan (Sugiyama ym. 2008) Paljon ulkolevien keskuudessa viimeisimmän ulkoilukerran kesto tai ulkoiluseura eivät osoittautuneet hyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi (Korpela ym. 2014). Sopivan seuran puuttuminen nostaa kynnystä lähteä ulkoilemaan. 10 25.9.2015
Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Viherympäristöt ja lapset Viherympäristöt - tukevat lasten luovempaa ja monipuolisempaa leikkimistä - liittyvät lapsien parempaan toimintaan (keskittyminen, motoriset taidot, tunnesääteily) - luontokokemus (luonnossa oleminen tärkeää) - Lapsilla ja nuorilla, joilla on keskittymisvaikeuksia ja motivaation puutetta, vihreä leikki- ja oppimisympäristö tukee sosiaalista ja kognitiivista kehitystä (Laaksoharju ym. 2012). 11 25.9.2015
Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Viherympäristöt ja iäkkäät Viherympäristöt (Rappe, 2014) - aktivoivat aisteja - aktivoivat toimintaa - tukevat elämän merkityksellisyyttä Turvallisen ympäristön tärkeys 12 25.9.2015
Käytännön esimerkkejä Voimametsä Yhteistyössä Metla, Tampereen yliopisto, Ikaalisten kylpylä Ikaalisten kylpylän lähellä sijaitseva ulkoilureitti, avattu vuonna 2010 Samanlaisia reittejä avattu Ranskassa, Ruotsissa ja Luksenburgissa. Kts. esim. http://www.mullerthal-trail.lu/en/well-being-trail-nommern Parantava metsäpuutarha Nacadia Tanskassa stressiin liittyvät sairaudet nature-based treatment Alnarpin kuntoutuspuutarha Ruotsissa, Nature-Based Interventions (NBR) burnout sydänsairauksista kärsivät Maahanmuuttajat Metsäluontoon persustuva kuntoutus (forest-based rehabilitation). SLU (Swedish University of Agricultural Sciences), FoRest ohjelma 13 25.9.2015
Johtopäätökset Viheralueet edistävät elpymistä ja stressin alenemista Edistävät liikkumista Joten: Viheralueiden saavutettavuus on tärkeä Pitäis olla tasavertainen kaikille yhteiskunnan ryhmille Viheralueille pääseminen pitäisi olla helppoa Viheralueiden laatu näyyttää olemaan erittäin tärkeä kaupunkiympäristöissä Kaupungin (lähi)luontoalueet tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä
Argumenta-hanke: Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Luonnonvarakeskuksen (ent. Metsäntutkimuslaitos) ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä suunnittelema ja toteuttama seminaarisarja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke, 2013-31.5.2015 Vastuulliset johtajat: Liisa Tyrväinen (Luke) ja Jukka-Pekka Jäppinen (SYKE) Koordinaattorit: Ann Ojala (Luke) ja Martina Reinikainen (SYKE) Loppuraportti: Luonto lähelle ja terveydeksi http://hdl.handle.net/10138/153461 15 25.9.2015
Lähteet Borodulin, K. (2006). Suomalainen on ahkera hyötyliikkuja. Liikunta & Tiede 43(4): 4-9. Forests, Trees and Human Health, 2011. Nilsson et al. (Eds). Springer Science+Business Media. Hartig, T, Mitchell, R, de Vries, S and Frumkin H. 2014 Nature and Health. Annual Reviews of Public Health. vol 35: 21.1-21.22. Jäppinen, J-P., Tyrväinen, L., Reinikainen, M., & Ojala, A. (toim), 2014. Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013 2014) tulokset ja toimenpidesuositukset http://hdl.handle.net/10138/153461 Kaplan, R., & Kaplan, S. 1989. The experience of nature: a psychological perspective. Cambridge University Press, Cambridge. Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.). Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212, 80-89. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. 2010. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion International 25(2): 200 209. Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., & Tyrväinen, L. (2014). Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology, 37, 1 7. Laaksoharju, T., Rappe, E. & Kaivola, T. (2012). Garden affordances for social learning, play, and for building nature child relationship. Urban Forestry & Urban Greening 11(2), 195 203. doi: 10.1016/j.ufug.2012.01.003 Lim, S.S., Vos, T., Flaxman, A.D., Danaei, G., Shibuya, K., Adair-Rohani, H., et al. (2012). A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet, 380(9859),2224 60. Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja, 212. Maas, J., Verheij, R. A., Groenewegen, P. P., de Vries, S. & Spreeuwenberg, P. 2006. Green space, urbanity, and health: How strong is the relation? Journal of Epidemiology and Community Health 60: 587 592. Maas J., van Dillen, S., Verheij, R. A. & Groenewegen, P.P. (2009). Social contacts as a possible mechanism behind the relation between green space and health. Health & Place 15, 586 595. Mitchell, R. & Popham, F. 2008. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. Lancet 372: 1655-1660. Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas and the frequency of visits - A case study in Helsinki. Urban Forestry & Urban Greening 6(4): 235-247. Park, B.J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Hirano, H., Kagawa, T., Masahiko, S., & Miyazaki, Y. 2007. Physiological effects of shinrinyoku (taking in the atmosphere of the forest) using salivary cortisol and cerebral activity as indicators. Journal of Physiological Anthropology, 26:12 38. Sonntag-Öström, E., Stenlund, T., Nordin, M., Lundell, Y., Ahlgren, C., Fjellman-Wiklund, A., Järvholm, S. & Dolling, A. (2015). Nature's effect on my mind Patients qualitative experiences of a forest-based rehabilitation programme. Urban Forestry & Urban Greening, 14(3), 607 614. Sugiyama, T., Leslie, E., Giles-Corti, B. & Owen N. (2008). Associations of neighborhood greenness with physical and mental health: do walking, social coherence and local social interaction explain the relationships? Journal of Epidemiology & Community Health 62: e9. Taylor, A. F. & Kuo, F.E. 2009. Children with attention deficits concentrate better after walk in the park. Journal of Attention Disorders 12: 402-409. Tsunetsugu, Y., Lee, Y., Park, B. J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., & Miyazaki, J. 2013. Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple measurements. Landscape and Urban Planning 113: 90 93. Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. 2014. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1 9. Ulrich, R., Simons, R., Losito, B., Fiorito, E. Miles, M. & Zelson, M. 1991. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology 11: 201 230. Vattulainen, Kirsi, Sarjala, Tytti, Savonen, Eira-Maija & Korpela, Kalevi. 2011. Elpymiskokemuksia metsästä, Voimapolun käyttäjäkysely. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 204. 39 s. ISBN 978-951-40-2304-0 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm.
Kiitos! 17 25.9.2015
18 Teppo Tutkija 25.9.2015