Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 1 (16) 999 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (piirustus nro 12234 Herttoniemi tontti 43257/1, Reginankuja 3) HEL 2014-009206 T 03 01 01 Helsingin hallinto-oikeus Dnrot 04114/14/4103 ja 04300/14/4103 Lausunto Valituksen keskeinen sisältö Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen antoi Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.6.2014 (227 ) 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) vesialueen asemakaavaehdotuksen ja korttelin nro 43257 tontin nro 1 sekä katuja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen 1.10.2013 päivätyn ja 29.4.2014 muutetun piirustuksen nro 12234 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asunto Oy Herttoniemen Majakka on tehnyt 4.7.2014 ja Asunto Oy Helsingin Reginankuja 4 on tehnyt 11.7.2014 valituksen valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan valituksen johdosta kaupunginvaltuuston lausunnon. Asunto Oy Herttoniemen Majakka ja Asunto Oy Helsingin Reginankuja 4 vaativat kaupunginvaltuuston päätöksen 4.6.2014, 227 kumoamista lainvastaisena. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 :n 1 momentin mukaan muutosta asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 :n 1 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valittajien kotipaikka on Helsinki, joten valittajilla on asiassa valitusoikeus. Kuntalain 93 :n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL 188 :n 6 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 2 (16) Valitusten hylkääminen Valitusten tutkimatta jättäminen Valitusten keskeiset perusteet asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Kaupunginvaltuuston 4.6.2014 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa 13.6.2014. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle 4.7.2014 ja 11.7.2014. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle määräajassa. pyytää jäljempänä esitettävin perustein valitusten hylkäämistä. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL:n asemakaavaa koskevien sisältövaatimusten tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen. pyytää valitusten tutkimatta jättämistä siltä osin kuin ne kohdistuvat valtuuston päätöksen ja siihen sisältyvien kaavaratkaisujen tarkoituksenmukaisuuteen. Kunnallisvalitusta ei voi kuntalain 90 :n 2 momentin mukaan tehdä päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen liittyvillä perusteilla. Valitukset kohdistuvat rakennusoikeuden määrään, tonttitehokkuuteen, rakennusten massoitteluun ja korkeuteen, pysäköintiratkaisuun tontilla ja pysäköinnin olosuhteisiin yleisesti lähialueella. Rakennusoikeuden määrä, tonttitehokkuus Valittajat katsovat, että kaavamuutoksessa rakennusoikeuden määrää on laskettu riittämättömästi. Tonttitehokkuuden ja rakennusoikeuden määrän tulisi olla pienempi verrattuna ympäröivään rakennustiheyteen, mikä edistäisi laadullisten tavoitteiden toteuttamista ja ratkaisisi rakennusmassan sijoittelun. Valittajien mukaan kaavamuutos ei ohjaa rakentamista MRL 50 :n mukaisesti eikä edistä kaupunki- ja maisemakuvaa sekä olemassa olevan rakennuskannan käyttöä. Rakennusoikeuden määrä on puutteellisesti perusteltu. Rakennusten massoittelu ja korkeus Valittajat katsovat, että merenpuoleisten rakennusten tulisi olla matalampia ja rakennusmassan tulisi olla matalampaa niemen kärkeä kohti. Kaikki vaihtoehdot useasta rakennusmassasta olisi tullut esittää
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 3 (16) kaavassa, sillä muutoin rakennusten massoittelusta tullaan päättämään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella virkamiesten toimesta. Pysäköintiratkaisu tontilla ja pysäköinti lähialueilla Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi Valittajat katsovat myös, että autoliikenteen ja pysäköinnin osalta kaavamuutos huonontaa tilannetta oleellisesti ja viittaavat MRL 54 :n 3 momentin säännökseen. Kaupunki ei ole ottanut huomioon MRL 54 :n 2 momentin mukaisia sisältövaatimuksia, joiden mukaan asemakaavalla luodaan edellytykset viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestelyille, kun se ei korvaa rakennettavalla tontilla käytössä olevia autopaikkoja. Valittajien mielestä pysäköinnin järjestäminen on jätetty lähes kokonaan ratkaisematta. Lisäksi MRL156 :n 3 momentin 2 virkkeen määräystä, jonka mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve, ei ole noudatettu. viittaa asiassa kaupunginvaltuuston päätöksen 4.6.2014, 227 perusteluihin ja muihin valmisteluasiakirjoista ilmeneviin seikkoihin sekä jäljempänä mainittuihin perusteisiin. Lisäksi kaupunginhallitus viittaa kaavaselostukseen, jossa on MRL 55 :n 2 momentin mukaan esitetty asemakaavan perusteet. Päätöksen väitetty lainvastaisuus Rakennusoikeuden määrä, tonttitehokkuus Valituksissa on katsottu, että kaavamuutoksessa rakennusoikeuden määrää on laskettu riittämättömästi. Tonttitehokkuuden ja rakennusoikeuden määrän tulisi olla pienempi verrattuna ympäröivään rakennustiheyteen, mikä edistäisi laadullisten tavoitteiden toteuttamista ja ratkaisisi rakennusmassan sijoittelun. Voimassa olevassa asemakaavassa Reginankuja 3:n tontille on osoitettu rakennusoikeutta 7 000 k-m2. Kaavamuutoksessa rakennusoikeuden määrää on laskettu tästä runsaasti. Asuintontin rakennusoikeuden määrää on kaavan valmistelun aikana esitettyjen mielipiteitten johdosta laskettu kaavaluonnokseen nähden 200 k-m2, joten se on yhteensä 4 600 k-m2. Kaavaehdotuksen tonttitehokkuus on e = 1,27, mikä on yhtä suuri kuin viereisten kortteleiden 43255 ja 43256 keskimääräinen tonttitehokkuus. Valituksissa on katsottu, että kaavamuutos ei ohjaa rakentamista MRL 50 :n mukaisesti eikä edistä kaupunki- ja maisemakuvaa sekä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 4 (16) olemassa olevan rakennuskannan käyttöä. Rakennusoikeuden määrä on puutteellisesti perusteltu. MRL 50 :n säännös koskee asemakaavan tarkoitusta. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Lain esitöiden (HE 101/1998 vp., s. 87) mukaan asemakaavan tarkoitusta koskeva MRL 50 :n säännös on lähinnä informatiivinen. Siinä kuvataan yleisesti asemakaavallisen alueiden käytön suunnittelun tarkoitusta. Säännöksessä tuodaan esille eräitä asemakaavan ohjaustavoitteita, joista mainitaan erityisesti paikallisten olosuhteiden huomioiminen, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskannan käytön edistäminen. Asemakaavan tarkoituksena on ohjata maankäyttöä ja rakentamista juuri näiden ohjaustavoitteiden näkökulmasta. Oikeuskirjallisuudessa (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2006, s. 234) katsotaan, että säännöksen esitystavasta samoin kuin hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että säännös on osoitettu lähinnä suunnittelijoille. Asemakaavan sisältövaatimukset ilmenevät 54 :stä. Ellei kaava täyttäisi 54 :n vaatimuksia, ei sen laatimisessa olisi myöskään noudatettu 50 :stä ilmeneviä periaatteita. Edellä todetun johdosta MRL 50 :ään ei voi vedota muutoksenhaun perusteena. Asemakaavan mukaiset maankäyttöratkaisut sekä kaupunki- ja maisemakuvalliset seikat kuuluvat kaavan MRL 54 :n mukaisten sisältövaatimusten rajoissa kaavoittajan harkintavaltaan. Rakennusten massoittelu ja korkeus Valituksissa on katsottu, että merenpuoleisten rakennusten tulisi olla matalampia ja rakennusmassan tulisi olla matalampaa niemen kärkeä kohti. Kaikki vaihtoehdot useasta rakennusmassasta olisi tullut esittää kaavassa, sillä muutoin rakennusten massoittelusta tullaan päättämään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella virkamiesten toimesta. Voimassa oleva kaava perustuu kaupunkikuvalliseen ajatukseen niemen kärjessä sijaitsevasta, muusta rakennuskannasta sijainniltaan ja luonteeltaan erottuvasta rakennuksesta. Kaavamuutoksen suunnitelma perustuu osin tähän samaan perusajatukseen, vaikka
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 5 (16) käyttötarkoitus muuttuukin. Uusien rakennusten räystäslinjan ylin korkeus meren puolella poikkeaa takana olevasta rakennusrivistöstä, mutta tontin pohjoispuolella räystäslinja asettuu viereisten rakennusten viisikerroksisten osien kanssa arvioilta samaan korkoon tai alapuolelle. Kaavaehdotuksessa enimmäiskerroslukumäärä jalustakerros mukaan lukien on viisi ja vesikaton ylimmän kohdan korkoasemaksi on määritelty enintään +18,8. Nykyisessä niin sanotussa hotellikaavassa rakennuksen enimmäiskerroslukema on neljä. On kuitenkin huomioitava, että enimmäiskorkeutta ei ole määritelty. Tontille 2000- luvulla tehdyn luonnossuunnitelman perusteella voidaan arvioida, että hotellirakennus nelikerroksisenakin olisi asuintaloja korkeampien kerrosten ja katolle sijoitettavien ilmastointikonehuoneiden vuoksi ollut yhtä korkea tai todennäköisesti korkeampi kuin kaavamuutoksen mukainen rakennus. Kaavamääräykset edellyttävät tontille sijoittuvan rakennuksen vaihtelevaa massoittelua. Määräysten mukaan tontilla ylimpiä asuinkerroksia tulee olla vähintään kolmella eri kerrostasolla ja rakennukset tulee massoitella siten, että molemmissa rannan suuntaisissa rakennusseinämissä on läpinäkymiä avaavia osia. Rakennuksen massoittelu tullaan ratkaisemaan yksityiskohtaisemmin rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 133 :n mukaan ilmoitettava naapureille ja rakennuspaikalla on tarvittaessa toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi. Rakennusluvan myöntämisestä päättää rakennuslautakunta. Pysäköintiratkaisu tontilla ja pysäköinti lähialueilla Valituksissa on katsottu, että kaavamuutos olisi MRL 54 :n 2 ja 3 momentin vastainen pysäköintiratkaisun osalta. MRL 54 :n säännös koskee asemakaavan sisältövaatimuksia. MRL 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Lain esitöiden (HE 101/1998 vp., s.88-90) mukaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö olisivat asemakaavan aineellisen sisällön perusvaatimuksia, jotka kaikkien asemakaavojen tulee täyttää. Asemakaavan avulla elinympäristöstä tulee toisaalta luoda nämä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 6 (16) vaatimukset täyttävä ja toisaalta kaavalla tai sen muutoksella ei saa heikentää terveellisyyteen, turvallisuuteen tai viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä. Asemakaavaa laadittaessa on myös luotava edellytykset liikenteen järjestämiselle. Tämä edellyttää eri liikennemuotojen tarpeiden ottamista huomioon alueen sijainnin, ympäristön, suunnitellun tulevan käytön ja muiden olosuhteiden mukaisesti. MRL 54 :n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Lain esitöiden (s. 88-90) mukaan lähtökohtana on, että ihmisten elinympäristöä ei asemakaavalla heikennetä. Tämä osaltaan toteuttaa Suomen perustuslain 20 :n mukaista perusoikeussäännöstä. Säännös kuitenkin mahdollistaa sellaisen asemakaavan laatimisen, jolla vähäisen henkilöryhmän elinympäristö jossakin määrin heikkenee, jos se asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen on perusteltua. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi täydennysrakentamisessa tai silloin, kun jokin yleisesti elinympäristön laatua heikentävä toiminto, esimerkiksi liikenneväylä tai muu häiriötä aiheuttava toiminto, on välttämättä sijoitettava jonnekin. Tällöin ratkaisun tulee olla sellainen, että toiminto sijoitetaan vähiten elinympäristöä heikentävällä tavalla ja sellaiseen paikkaan, jossa mahdollisimman vähäisen henkilömäärän elinympäristö heikkenee. Maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei saa asemakaavalla asettaa kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Jos kaavalle asetettavat tavoitteet tai vaatimukset edellyttävät, voidaan kuitenkin 3 momentin toisen virkkeen mukaan asettaa myös kohtuuttomaksi katsottavia rajoituksia tai haittoja. Säännöksessä mainitut tavoitteet ja vaatimukset voivat olla tämän säännöksen mukaisia tai yleisempiä kaavan laatimistavoitteita taikka tiettyä kaavaa koskevia tavoitteita. Pääsääntö on siis kohtuuttomien rajoitusten kielto, josta poikkeaminen edellyttää erityisiä syitä. Herttoniemenrannan autopaikkojen tarve ja sijoitus on ratkaistu alueelle laadituissa asemakaavoissa. Kaavamuutoksen tontti on väliaikaiskäytössä mm. pysäköintipaikkana. Kaupungilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta korvata kentällä olevia paikkoja, sillä oleville asuintonteille on osoitettu autopaikkanormin mukainen määrä pysäköintipaikkoja LPA-alueilla ja pysäköintitaloissa. Autopaikkojen järjestäminen asemakaavan mukaan kuuluu tontinhaltijan velvollisuuksiin. Tilapäisesti pysäköintikäytössä ollut alue on asemakaavan mukaista korttelialuetta. Asemakaavan muutos ei
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 7 (16) Yhteenveto vaikuta muun alueen asemakaavan mukaisiin järjestelyihin. Kaavamuutoksen tontille ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa autopaikkoja muuhun kuin tontin omiin tarpeisiin tontin pienen koon ja maanalaisen rakentamisen vaikeuden vuoksi. Kaavamuutoksen yhteydessä on lisätty lyhytaikaisen kadunvarsipaikoituksen määrää Reginankujan mutkan kohdalla. Valituksissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa rikkoneen MRL 54 :n 2 ja 3 momentin säännöstä. Siten ei myöskään MRL 50 :n säännöstä ole rikottu. Valituksissa on lisäksi katsottu, että MRL156 :n 3 momentin toisen virkkeen määräystä, jonka mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve, ei ole noudatettu. Lain esitöiden (HE 101/1998 vp., s.126-127) mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulisi ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve. Näin olisi esimerkiksi, kun toiminnan luonne muuttuu intensiivisemmäksi ja vaatii esimerkiksi asiakaspaikkoja. Kaavamuutos koskee tontin käyttötarkoituksen muuttamista, joten mainittu säännös ei sovellu. MRL 156 :n 3 momenttia sovelletaan muutettaessa rakennuksen käyttötarkoitusta rakennuslupamenettelyssä, eikä sitä sovelleta asemakaavoituksessa. Valituksissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa rikkoneen MRL 156 :n 3 momentin säännöstä. Valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella päätös tulisi kumota. Kaava täyttää MRL 54 :n sisältövaatimukset ja perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavapäätös ei siten ole syntynyt kuntalain 90 :n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen. pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja niiden jättämistä tutkimatta päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen kohdistuvilta osin. Esittelijä apulaiskaupunginjohtaja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 8 (16) Hannu Penttilä Lisätiedot Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 katri.erroll(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045 anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Hgin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö asemakaavalituksista, Herttoniemi 12234 Otteet Ote Oikeuspalvelut (lausunnon hallinto-oikeudelle toimittamista varten) Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.6.2014 (227 ) 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) vesialueen asemakaavaehdotuksen ja korttelin nro 43257 tontin nro 1 sekä katuja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen 1.10.2013 päivätyn ja 29.4.2014 muutetun piirustuksen nro 12234 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asunto Oy Herttoniemen Majakka on tehnyt 4.7.2014 ja Asunto Oy Helsingin Reginankuja 4 on tehnyt 11.7.2014 valituksen valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeus pyytää (16.7.2014) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valitusten johdosta. Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen. Esittelijä toteaa, että lausuntoehdotus perustuu kaupunginkanslian oikeuspalveluiden yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laatimaan lausuntoon. Esittelijä yhtyy lausuntoehdotuksessa esitettyyn.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 9 (16) Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 katri.erroll(a)hel.fi Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045 anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Hgin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö asemakaavalituksista, Herttoniemi 12234 Otteet Ote Oikeuspalvelut (lausunnon hallinto-oikeudelle toimittamista varten) Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi Kaupunkisuunnitteluvirasto Päätöshistoria Kaupunginkanslia Oikeuspalvelut 10.9.2014 HEL 2014-009206 T 03 01 01 Helsingin hallinto-oikeus Dnrot 04114/14/4103 ja 04300/14/4103 Valitusten keskeinen sisältö Helsingin kaupunginvaltuusto on 4.6.2014 ( 227) hyväksynyt 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) vesialueen asemakaavaehdotuksen ja korttelin nro 43257 tontin nro 1 sekä katuja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen 1.10.2013 päivätyn ja 29.4.2014 muutetun piirustuksen nro 12234 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asunto Oy Herttoniemen Majakka on tehnyt 4.7.2014 ja Asunto Oy Helsingin Reginankuja 4 on tehnyt 11.7.2014 valituksen valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan valituksen johdosta kaupunginvaltuuston lausunnon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 10 (16) Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen Lausunto valitusten johdosta Valitusten hylkääminen Valitusten tutkimatta jättäminen Valitusten keskeiset perusteet Asunto Oy Herttoniemen Majakka ja Asunto Oy Helsingin Reginankuja 4 vaativat kaupunginvaltuuston päätöksen 4.6.2014 227 kumoamista lainvastaisena. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 :n 1 momentin mukaan muutosta asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 :n 1 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valittajien kotipaikka on Helsinki, joten valittajilla on asiassa valitusoikeus. Kuntalain 93 :n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL 188 :n 6 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Kaupunginvaltuuston 4.6.2014 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Helsingin kaupungin kirjaamossa 13.6.2014. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle 4.7.2014 ja 11.7.2014. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle määräajassa. Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen tulisi antaa valitusten johdosta hallinto-oikeudelle seuraava lausunto. Lausunto on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. pyytää jäljempänä esitettävin perustein valitusten hylkäämistä. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL:n asemakaavaa koskevien sisältövaatimusten tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen. pyytää valitusten tutkimatta jättämistä siltä osin kuin ne kohdistuvat valtuuston päätöksen ja siihen sisältyvien kaavaratkaisujen tarkoituksenmukaisuuteen. Kunnallisvalitusta ei voi kuntalain 90 :n 2 momentin mukaan tehdä päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen liittyvillä perusteilla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 11 (16) Valitukset kohdistuvat rakennusoikeuden määrään, tonttitehokkuuteen, rakennusten massoitteluun ja korkeuteen, pysäköintiratkaisuun tontilla ja pysäköinnin olosuhteisiin yleisesti lähialueella. Rakennusoikeuden määrä, tonttitehokkuus Valittajat katsovat, että kaavamuutoksessa rakennusoikeuden määrää on laskettu riittämättömästi. Tonttitehokkuus ja rakennus-oikeuden määrä tulisi olla pienempi verrattuna ympäröivään rakennustiheyteen, mikä edistäisi laadullisten tavoitteiden toteuttamista ja ratkaisisi rakennusmassan sijoittelun. Valittajien mukaan kaavamuutos ei ohjaa rakentamista MRL 50 :n mukaisesti eikä edistä kaupunki- ja maisemakuvaa ja olemassa olevan rakennuskannan käyttöä. Rakennusoikeuden määrä on puutteellisesti perusteltu. Rakennusten massoittelu ja korkeus Valittajien katsovat, että merenpuoleisten rakennusten korkeus tulisi olla matalampi ja rakennusmassan tulisi olla matalampaa niemen kärkeä kohti. Kaikki vaihtoehdot useasta rakennusmassasta olisi tullut esittää kaavassa, sillä muutoin rakennusten massoittelusta tullaan päättämään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella virkamiesten toimesta. Pysäköintiratkaisu tontilla ja pysäköinti lähialueilla Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi Valittajat myös katsovat, että autoliikenteen ja pysäköinnin osalta kaavamuutos huonontaa tilannetta oleellisesti ja viittaavat MRL 54 :n 3 momentin säännökseen. Kaupunki ei ole ottanut huomioon MRL 54 :n 2 momentin mukaisia sisältövaatimuksia, joiden mukaan asemakaavalla luodaan edellytykset viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestelyille, kun se ei korvaa rakennettavalla tontilla käytössä olevia autopaikkoja. Valittajien mielestä pysäköinnin järjestäminen on jätetty lähes kokonaan ratkaisematta. Lisäksi MRL156 :n 3 momentin 2 virkkeen määräystä, jonka mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve, ei ole noudatettu. viittaa asiassa kaupunginvaltuuston päätöksen 4.6.2014 227 perusteluihin ja muihin valmisteluasiakirjoista ilmeneviin seikkoihin sekä jäljempänä mainittuihin perusteisiin. Lisäksi kaupunginhallitus viittaa kaavaselostukseen, jossa on MRL 55 :n 2 momentin mukaan esitetty asemakaavan perusteet.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 12 (16) Päätöksen väitetty lainvastaisuus Rakennusoikeuden määrä, tonttitehokkuus Valituksissa on katsottu, että kaavamuutoksessa rakennusoikeuden määrää on laskettu riittämättömästi. Tonttitehokkuus ja rakennusoikeuden määrä tulisi olla pienempi verrattuna ympäröivään rakennustiheyteen, mikä edistäisi laadullisten tavoitteiden toteuttamista ja ratkaisisi rakennusmassan sijoittelun. Voimassa olevassa asemakaavassa Reginankuja 3:n tontille on osoitettu rakennusoikeutta 7 000 k-m2. Kaavamuutoksessa rakennusoikeuden määrää on laskettu tästä runsaasti. Asuintontin rakennusoikeuden määrä on laskettu kaavaluonnokseen nähden 200 k-m2, joten se on yhteensä 4 600 k-m2. Kaavaehdotuksen tonttitehokkuus on e = 1,27, mikä on yhtä suuri kuin viereisten kortteleiden 43255 ja 43256 keskimääräinen tonttitehokkuus. Valituksissa on katsottu, että kaavamuutos ei ohjaa rakentamista MRL 50 :n mukaisesti eikä edistä kaupunki- ja maisemakuvaa ja olemassa olevan rakennuskannan käyttöä. Rakennusoikeuden määrä on puutteellisesti perusteltu. MRL 50 :n säännös koskee asemakaavan tarkoitusta. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Lain esitöiden (HE 101/1998 vp., s. 87) mukaan asemakaavan tarkoitusta koskeva MRL 50 :n säännös on lähinnä informatiivinen. Siinä kuvataan yleisesti asemakaavallisen alueiden käytön suunnittelun tarkoitusta. Säännöksessä tuodaan esille eräitä asemakaavan ohjaustavoitteita, joista mainitaan erityisesti paikallisten olosuhteiden huomioiminen, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskannan käytön edistäminen. Asemakaavan tarkoituksena on ohjata maankäyttöä ja rakentamista juuri näiden ohjaustavoitteiden näkökulmasta. Oikeuskirjallisuudessa (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2006, s. 234) katsotaan, että säännöksen esitystavasta samoin kuin hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että säännös on osoitettu lähinnä suunnittelijoille. Asemakaavan sisältövaatimukset ilmenevät 54 :stä. Ellei kaava täyttäisi 54 :n
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 13 (16) vaatimuksia, ei sen laatimisessa olisi myöskään noudatettu 50 :stä ilmeneviä periaatteita. Edellä todetun johdosta MRL 50 :ään ei voi vedota muutoksen-haun perusteena. Asemakaavan mukaiset maankäyttöratkaisut ja kaupunkija maisemakuvalliset seikat kuuluvat kaavan MRL 54 :n mukaisten sisältövaatimusten rajoissa kaavoittajan harkinta-valtaan. Rakennusten massoittelu ja korkeus Valituksissa on katsottu, että merenpuoleisten rakennusten korkeus tulisi olla matalampi ja rakennusmassan tulisi olla matalampaa niemen kärkeä kohti. Kaikki vaihtoehdot useasta rakennus-massasta olisi tullut esittää kaavassa, sillä muutoin rakennusten massoittelusta tullaan päättämään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella virkamiesten toimesta. Voimassa oleva kaava perustuu kaupunkikuvalliseen ajatukseen niemen kärjessä sijaitsevasta, muusta rakennuskannasta sijainniltaan ja luonteeltaan erottuvasta rakennuksesta. Kaavamuutoksen suunnitelma perustuu osin tähän samaan perusajatukseen, vaikka käyttötarkoitus muuttuukin. Uusien rakennusten räystäslinjan ylin korkeus meren puolella poikkeaa takana olevasta rakennusrivistöstä, mutta pohjoispuolella tonttia räystäslinja asettuu viereisten rakennusten viisikerroksisten osien kanssa arvioilta samaan korkoon tai alapuolelle. Kaavaehdotuksessa enimmäiskerroslukumäärä jalustakerros mukaan lukien on 5 ja vesikaton ylimmän kohdan korkoasemaksi on määritelty enintään +18,8. Nykyisessä niin sanotussa hotellikaavassa rakennuksen enimmäiskerroslukema on 4. On kuitenkin huomioitava, että enimmäiskorkeutta ei ole määritelty. Tontille 2000-luvulla tehdyn luonnossuunnitelman perusteella voidaan arvioida, että hotellirakennus 4-kerroksisenakin olisi asuintaloja korkeampien kerrosten ja katolle sijoitettavien ilmastointikonehuoneiden vuoksi ollut yhtä korkea tai todennäköisesti korkeampi kuin kaavamuutoksen mukainen rakennus. Kaavamääräykset ja rajallinen rakennusoikeuden määrä ohjaavat vaihtelevaan massoitteluun. Rakennuksessa on myös matalampia osia, jotka mahdollistavat läpinäkymiä takana sijaisevien naapuritalojen ylemmistä kerroksista. Rakennusalueen rajoja lukuun ottamatta massoittelua ei ole mielekästä lyödä lukkoon, jotta toteutusta edeltävässä arkkitehtikilpailussa suunnittelijoilla olisi riittävästi vapauksia esittää erilaisia ratkaisuja rakennustaiteellisesti tasapainoisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kilpailun arvostelussa naapuruston näkymien huomioiminen tulee olemaan yksi arviointiperusteista. Pysäköintiratkaisu tontilla ja pysäköinti lähialueilla
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 14 (16) Valituksissa on katsottu, että kaavamuutos olisi MRL 54 :n 2 ja 3 momentin vastainen pysäköintiratkaisun osalta. MRL 54 :n säännös koskee asemakaavan sisältövaatimuksia. MRL 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Lain esitöiden (HE 101/1998 vp., s.88-90) mukaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö olisivat asemakaavan aineellisen sisällön perusvaatimuksia, jotka kaikkien asemakaavojen tulee täyttää. Asemakaavan avulla elinympäristöstä tulee toisaalta luoda nämä vaatimukset täyttävä ja toisaalta kaavalla tai sen muutoksella ei saa heikentää terveellisyyteen, turvallisuuteen tai viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä. Asemakaavaa laadittaessa on myös luotava edellytykset liikenteen järjestämiselle. Tämä edellyttää eri liikennemuotojen tarpeiden ottamista huomioon alueen sijainnin, ympäristön, suunnitellun tulevan käytön ja muiden olosuhteiden mukaisesti. MRL 54 :n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Lain esitöiden (s. 88-90) mukaan lähtökohtana on, että ihmisten elinympäristöä ei asemakaavalla heikennetä. Tämä osaltaan toteuttaa Suomen perustuslain 20 :n mukaista perusoikeussäännöstä. Säännös kuitenkin mahdollistaa sellaisen asemakaavan laatimisen, jolla vähäisen henkilöryhmän elinympäristö jossakin määrin heikkenee, jos se asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen on perusteltua. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi täydennysrakentamisessa tai silloin, kun jokin yleisesti elinympäristön laatua heikentävä toiminto, esimerkiksi liikenneväylä tai muu häiriötä aiheuttava toiminto, on välttämättä sijoitettava jonnekin. Tällöin ratkaisun tulee olla sellainen, että toiminto sijoitetaan vähiten elinympäristöä heikentävällä tavalla ja sellaiseen paikkaan, jossa mahdollisimman vähäisen henkilömäärän elinympäristö heikkenee. Maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei saa asemakaavalla asettaa kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Jos kaavalle asetettavat tavoitteet tai vaatimukset
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 15 (16) edellyttävät, voidaan kuitenkin 3 momentin toisen virkkeen mukaan asettaa myös kohtuuttomaksi katsottavia rajoituksia tai haittoja. Säännöksessä mainitut tavoitteet ja vaatimukset voivat olla tämän säännöksen mukaisia tai yleisempiä kaavan laatimistavoitteita taikka tiettyä kaavaa koskevia tavoitteita. Pääsääntö on siis kohtuuttomien rajoitusten kielto, josta poikkeaminen edellyttää erityisiä syitä. Herttoniemenrannan autopaikkojen tarve ja sijoitus on ratkaistu alueelle laadituissa asemakaavoissa. Kaavamuutoksen tontti on väliaikaiskäytössä mm. pysäköintipaikkana. Kaupungilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta korvata kentällä olevia paikkoja, sillä oleville asuintonteille on osoitettu autopaikkanormin mukainen määrä pysäköintipaikkoja LPA-alueilla ja pysäköintitaloissa. Autopaikkojen järjestäminen asemakaavan mukaan kuuluu tontinhalijan velvollisuuksiin. Tilapäisesti pysäköintikäytössä ollut alue on asemakaavan mukaista korttelialuetta. Asemakaavan muutos ei vaikuta muun alueen asemakaavan mukaisiin järjestelyihin. Kaavamuutoksen tontille ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa autopaikkoja muuhun kuin tontin omiin tarpeisiin tontin pienen koon ja maanalaisen rakentamisen vaikeuden vuoksi. Kaavamuutoksen yhteydessä on lisätty lyhytaikaisen kadunvarsipaikoituksen määrää Reginankujan mutkan kohdalla. Valituksissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa rikkoneen MRL 54 :n 2 ja 3 momentin säännöstä. Siten ei myöskään MRL 50 :n säännöstä ole rikottu. Valituksissa on lisäksi katsottu, että MRL156 :n 3 momentin toisen virkkeen määräystä, jonka mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve, ei ole noudatettu. Lain esitöiden (HE 101/1998 vp., s.126-127) mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulisi ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve. Näin olisi esimerkiksi, kun toiminnan luonne muuttuu intensiivisemmäksi ja vaatii esimerkiksi asiakaspaikkoja. Kaavamuutos koskee tontin käyttötarkoituksen muuttamista, joten mainittu säännös ei sovellu. MRL 156 :n 3 momenttia sovelletaan muutettaessa rakennuksen käyttötarkoitusta rakennuslupamenettelyssä, eikä sitä sovelleta asemakaavoituksessa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 34/2014 16 (16) Yhteenveto Valituksissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa rikkoneen MRL 156 :n 3 momentin säännöstä. Valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella päätös tulisi kumota. Kaava täyttää MRL 54 :n sisältövaatimukset ja perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavapäätös ei siten ole syntynyt kuntalain 90 :n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen. pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja niiden jättämistä tutkimatta päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen kohdistuvilta osin. Lisätiedot Taina Lehtinen, kaupunginasiamies, puhelin: 310 36552 taina.lehtinen(a)hel.fi