Maankäyttö kilpailukyvyn vahvistajana. Yhteydet tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen Heikki A. Loikkanen Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Helsingin yliopisto Uudenmaan maakuntavaltuuston ja hallituksen seminaari, Messukeskus, Helsinki 3.10.2013
Maantieteelle me emme voi mitään Sanoi? 2
Luonnonmaantieteelle voimme tehdä vähemmän, mutta yhdyskuntien rakenteille, sille missä ihmiset ja yritykset sekä muut toiminnot sijaitsevat voimme tehdä paljonkin. 3
KAUPUNGISTUMISEEN, KAUPUNKIVERKOSTOON JA KAUPUKIEN SISÄISEEN RAKENTEESEEN VAIKUTTAVAT: LUONNON MAANTIEDE MARKINAVOIMAT YRITYSTEN JA KOTITALOUKSIEN SIJAINTIVALINNAT JULKISEN SEKTORIN TOIMET (politiikka) SUPPEA JA LAAJA ALUEPOLITIIKKA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS, ML. INFRA SIJAINTIPÄÄTÖKSIIN VAIKUTTAVAT VEROT, TUET, PALVELUT HISTORIA (polkuriippuvuus) 4
Euroopan itäisen puolen BKT:n kasaumat Lähde World Bank (2009): World Development Report. Reshaping Economic Geography 5
Talousmaantiede on Maamme - laulun sanoin laaksoa ja kukkulaa USA:n BKT:n alueellinen sijoittuminen, lähde World Bank (2009): World Development Report. Reshaping Economic Geography 6
KAUPUNKIALUEIDEN MAANKÄYTÖN RAKENNE VAIKUTTAA YKSITYISEN SEKTORIN TUOTTAVUUTEEN JULKISEN SEKTORIN TUOTTAVUUTEEN JA PALVELUJÄRJESTELMÄN (ML. LIIKENNE) TOIMIVUUTEEN TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUTEEN JA PALKKATASOON ASUNTOJEN HINTOIHIN JA VUOKRIIN KULUTTAJIEN HYVINVOINTIIN (TULOTASO, HYÖDYKEKIRJO JA TYÖMAHDOLLISUUDET) YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN 7
Tutkimustuloksia tuottavuusvaikutuksista Kun kaupungin koko 2-kertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3 8 %. Väestötiheyden 2- kertaistuminen lisää tuottavuutta 5 %. Toimialan koon 2- kertaistuminen alueella lisää toimialan yritysten tuottavuutta keskimäärin 4,5 % ko. alueella Yritysten fyysinen, teknologinen ja historiallinen läheisyys lisää tuottavuutta 8
Kaupungistuminen ja kaupunkirakenne Skaalaedut: yritys- tai toimipaikkatason koko Lokalisaatioedut: suuri määrä saman alan yrityksiä lähellä toisiaan Urbanisaatioedut: kaupunkialueen koon ja tuotantorakenteen monipuolisuuden edut Nämä selittävät osaltaan miksi Kaupunkiväestön osuus kasvaa taloudellisen kasvun myötä TOISAALTA Kommunikaatioteknologian (liikenteen ym.) kehitys on mahdollistanut kaupunkialueiden maankäytön (erityisesti asumisen) hajautumisen Hajautumisen asteessa on eroja, joihin vaikuttaa harjoitettu maapolitiikka SE VOI OLLA LIIALLISEN HAJAUTUMSEN AIHEUTTAJA 9
Degree of urbanization, % Degree of urbanization and GDP per capita in Finland, 1860-1999 (index, 1926=100) 70 1999 60 1980 1990 50 1970 40 30 20 10 0 1860 1920 1900 1940 1950 1960 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 GDP per capita, index (1926=100) Source: Vattula 1983, Hjerppe 1988, Statistical yearbook, Laakso & Loikkanen (2004). 4 10
11
MAANKÄYTÖN RAKENNE: MITEN MAANTIEDE, HISTORIA, MARKKINA-VOIMAT, JA SUUNNITTELU VAIKUTTAVAT KAUPUNKIALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTÖN RAKENNE (määriteltynä eri indikaattoreilla, kuten asukastiheys, maan hinta, rakennustehokkuus). YKSITYISEN SEKTORIN TOIMINTA (YRITYKSET JA KOTITALOUDET) MARKKINAVOIMAT MAAMARKKINAT RAKENNUSMARKKINAT KIINTEISTÖMARKKINAT RAHOITUSMARKKINAT JULKISEN SEKTORIN TOIMINTA - KAUPUNKISUUNNITTELU - MAANKÄYTÖN REGULAATIO - INFRA. INVESTOINNIT - KUNTARAKENNE - VERO- JA TUKIPOLITIIKKA 12
VAIHTOEHTOISIA RAKENTEITA 13
14
KASAUTUMISEN EDUT JA POLITIIKKA KERTAUS: kaupunkialueen suuri koko (väestö), sen toimialojen suuri koko ja saman alan yritysten läheisyys, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä korkea työpaikka- ja asukastiheys lisäävät tuottavuutta. Kolme politiikkasuositusta: tihennä kaupunkialueita jos yhdyskuntarakenne hajautunut pienennä etäisyyksiä alueiden ja kaupunkien välillä sekä niiden sisällä maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla kaada raja-aitoja ja kaupankäynnin esteitä maiden ja alueiden välillä ja luo liikenteelliset ym. edellytykset taloudellisten suhteiden edistämiseen. Näillä on relevanssia kaikenkokoisille yhdyskunnille 15
KASAUTUMISEN EDUT JA POLITIIKKA (jatkuu) Suomessa hallitusohjelman, maakunta- ym. kaavoituksen ja kuntareformin yhtenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen. Tosiasiassa maankäyttö on hajautunutta ja maakunta- ym. kaavoitus toimii monelta osin omien tavoitteidensa vastaisesti kasvua kaikkialle periaatteella etenkin Helsingin seudulla. Suomi ja erityisesti Helsingin seutu on kansainvälisestikin vertaillen hajautunut yhdyskuntarakenteeltaan (EEA 2006). Viime aikoina on tapahtunut jossain määrin edistystä 16
Hajautumisen seuraamuksista Hajautunut rakenne vaikeuttaa tuottavuuden kasvattamista Se lisää autoriippuvuutta ja vaikeuttaa julkisen liikenteen hankkeiden toteuttamista. Samalla ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Kotitalouksien kannalta hajautuneet yhdyskuntarakenteet heikentävät työmarkkinoiden toimintaa sekä yksityisiä ja julkisia palveluja. Hajautunut rakenne nostaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa, syö asukkaiden reaalitulotasoa ja toimii muuttoliikkeen jarruna heikentäen myös työmarkkinoiden toimintaa. 17
Markkinavoimien mukainen maankäyttö ja hintarakenne Rakennustehokkuus Asunnon hinta/as.neliö Keskusta etäisyys keskustasta Kesk. Et. keskustasta 18
Rakennustehokkuutta koskeva rajoitus Rakennustehokkuus Asunnon hinta/as.neliö Raj. Kesk. Etäisyys keskustasta Kesk. Etäisyys keskustasta 19
Rajoituksen vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja hintoihin Rakennustehokkuus Asunnon hinta / as.neliö Raj. Kesk. Etäisyys keskustasta Kesk. Etäisyys keskustasta 20
Lisäelementti: rakentamattomat välialueet Rakennustehokkuus Asunnon hinta/as.neliö Rakentamattomia välejä Raj. Kesk. et keskustasta Kesk. Et keskustasta 21
Hajautumista tuetaan mm. Työmatkaliikenteen verotuilla Julkisen liikenteen hinnoittelulla, jos matkan pituus ei vaikuta sen hintaan Haja-asutusalueiden infrastruktuurituilla Koulu- ym. kuljetusten tuilla Euron tonteilla Asumistoivekyselyillä, joissa valintoja ei ehdollisteta tulo- ja hintarajoituksille ja sijainnille 22
Hajautumista tuetaan myös mm. seuraavan kaltaisella ajattelulla ja suosituksilla Asuntoja kannattaa rakentaa sinne missä tontit ovat halvimpia (kärjistettynä keskelle ei mitään) Myös yritysten kannattaa sijoittua paikkoihin jossa sijaintikustannukset ja tontit ovat halpoja Työpaikat kannattaa hajasijoittaa kaupunki-alueilla niin että kaikki asuvat lähellä työpaikkaansa Tällaiset näkemykset jättävät huomiotta kasautumisen edut ja tekevät mahdottomaksi ymmärtää miksi kaupunkiväestö on kasvanut 23
Huomautus liikenteestä ja maankäytöstä Toimiva ja matka-ajoiltaan nopea liikennejärjestelmä pienentää asuntojen hintapaineita ja rakennustehokkuuksien nostopaineita lähellä pääkeskusta Joukkoliikenneyhteyksien varrelle kannattaa rakentaa yhdyskuntia, sillä hyvistä yhteyksistä halutaan maksaa asuntojen ym. kiinteistöjen hintoina Tämä arvonnousu tarjoaa rahoituspohjaa liikenneinvestoinneille Tällaiset näkemykset jättävät huomiotta kasautumisen edut ja tekevät mahdottomaksi ymmärtää miksi kaupunkiväestö on kasvanut 24
Julkisen sektorin reformit ja rakenne Tavoiteltua yhdyskuntarakenteiden eheyttämistä edistäisivät nykyistä toimivammat ja vakaammat valtion keskus- ja aluehallinnon, maakuntahallinnon sekä kuntien vastuut ja valtasuhteet. Nykyhallituksen tavoite synnyttää työmarkkina-alueen kokoisia kuntia voi johtaa siihen, että rakentaminen painottuu reunoille eli hajautuminen jatkuu. Erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja päätöksenteko ovat eriytyneet, niitä on syytä yhdistää. Nykyinstituutiot toteuttavat ainakin osin omienkin tavoitteidensa vastaista politiikkaa. 25
Kaavoitusjärjestelmä Se on jäykkä, huonosti toimiva ja perustuu oletukseen, että tulevaisuus on pitkälle ennakoitavissa ja muutostarve on pieni Siinä korostuu liikaa uusien alueiden rakentaminen kaupunkialueiden kasvun ja sopeutumisen mekanismina. Edes järjestelmän tarjoamia maapolitiikan keinoja ei käytetä riittävästi ja erityisesti tämä koskee rakennettujen yhdyskuntien uudistamista ja välialueiden rakentamista Maankäytön ja liikenteen suunnittelusta puuttuu aito seudullinen näkökulma, sitä ei ole maakuntakaavassa eikä kuntien yleiskaavoissa. Suunnittelujärjestelmä ja maapolitiikan välineistö on syytä uusia ja terävöittää. Taloudellisille kannustimille suurempi rooli. 26
Julkisen infrastruktuurin rahoitus Helsingin seudulla kiinteistöveroina sekä liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvinä maksuina saatavat kuntien tulot kattavat vain puolet infrastruktuurin ja joukkoliikenteen ylläpidon ja laajentamisen kustannuksista. Loput katetaan kuntien tuloveroista, mikä vääristää työ- ja kiinteistömarkkinoiden toimintaa. Kiinteistövero sopii infrastruktuuripalvelujen rahoituskeinoksi. Se toteuttaa hyötyjä maksaa periaatetta Kun kiinteistöveron merkitys kasvaa, kunnilla on kannuste rakentaa enemmän hyviin sijainteihin, joissa hintataso on korkea, ja jättää huonoimmin sijaitsevat alueet kaavoittamatta. 27
Julkisen infrastruktuurin rahoitus (jatkuu) Yksityisessä omistuksessa olevan maan kiinteistöverotuksen käyttöä tulee edelleen lisätä (se on hyötyvero) Eri veromuodoista se on myös taloudellisen kasvun kannalta vähiten haitallinen veromuoto. Tarvitaan uusia keinoja, esimerkiksi kehittämiskorvausten laajempi käyttöön otto. Ne voivat sisältää sekä korvausta infrastruktuurin kustannuksista että leikata yhteiskunnan toimenpiteiden tuloksena syntynyttä arvonnousua. Niiden avulla kunnat (ja valtio) saavat sitä enemmän rahaa mitä enemmän ne kaavoittavat hyviä kohteita. Ne voidaan mitoittaa haja-asutusaluilla korkeiksi niin, että hajautumisen kustannukset kohdentuvat aiheuttajille. 28
Kansalaisten hyväksyntä muutoksille Yhdyskuntarakenteiden täydentäminen ja tiivistäminen herättävät vastustusta. Yritykset edistää jo rakennettujen alueiden uudistumista ja välialueiden täydennysrakentamista kehittämisaluemenettelyllä eivät ole johtaneet sen käyttöön ottoon. Laista puuttuvat riittävät taloudelliset kannustimet. Lisärakentamisen hyödyn jakaminen ja sen haittojen korvaaminen ovat jääneet taka-alalle. Lainsäädännön pitäisi tukea eri kiinteistönomistajien ja muiden osapuolten keskinäistä neuvottelua, kaupankäyntiä ja sopimista, josta kaikki hyötyisivät. 29
Kuntien omistama maa, verotus ym. Sekä kuntien että valtion maan omistus-, hallinta- ja tukipolitiikka on arvioitava uudelleen asunto- ja työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Omistus- ja vuokra-asumisen tulisi olla toisiinsa nähden nykyistä neutraalimmassa asemassa. Tarjontatukien kuten maanvuokrasubventioiden sijasta tuet tulisi sitoa kiinteistöjen sijasta asukkaiden (tai yritysten) ominaisuuksiin. 30
Muutoksen suunta Tärkeintä on huomata, että vastaus korkeisiin asuntojen hintoihin ja vuokriin ei ole niiden sääntelyssä, vaan siinä, että rakennetaan lisää, eheytetään ja tiivistetään alueita kaupunkimaisiksi ja sallitaan harkitusti myös nykyistä korkeampia rakennuksia hyvin sijaitseville työpaikka- ja asuinalueille. Pää- ja alakeskusten asukas- ja työpaikkatiheyksien kasvattamisen vastapainoksi nykyisten kerrostalovaltaisten metsälähiöiden tulisi olla pientalovaltaisia, mutta sitä tehokkaammin rakennettuja mitä lähempänä keskuksia ollaan. Yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen ja tiivistäminen ei merkitse kaiken vanhan hävittämistä vaan tähtää hallittuun muutokseen. 31
KIITOS 32