Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00014 IYR Kortekallio Eeva-Liisa(TEM) 09.01.2018 Asia EU; EURATOM; Tutkimus, innovaatiot ja koulutus; Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tut-kimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomiener-giayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2019-2020) Kokous U/E/UTP-tunnus Aikaisemmat: U 5/2012 vp + U-jatkokirjelmä 14.5.2013 (TEM2013-00274, TEM2013-00272) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi 1.12.2017 ehdotuksensa neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2019-2020). Euratomin perustamissopimuksessa rajoitetaan ydinalan tutkimusohjelmien voimassaolo viiteen vuoteen. Nykyistä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaa (2014-2018) koskevan neuvoston asetuksen (N:o 1314/2013) voimassaolo päättyy vuoden 2018 lopussa. Ehdotuksen tarkoituksena on siten varmistaa ohjelman saumaton jatkuminen vuosina 2019-2020. Samalla ohjelma olisi myös linjassa Horisontti 2020 -ohjelman (2014-2020) keston kanssa. Puheenjohtajamaa Bulgaria (vuoden 2018 ensimmäinen puolisko) pyrkii pääsemään sopimukseen Euratomin ohjelman jatkamisesta kahdella vuodella vuosille 2019-2020. Ohjelman lopullinen hyväksyntä tulisi vahvistaa vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomen kanta Suomi suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ydinenergiaalan ohjelman jatkamiseksi kahdella vuodella. Tämä on johdonmukainen järjestely sekä ohjelmakausien että rahoituskehysten keston kannalta.
Pääasiallinen sisältö 2(8) Suomen mielestä ydinenergia-alan tutkimus on tärkeää sekä alan oman kehittämisen kannalta että sen keskeisiin EU-politiikan linjauksiin ja tavoitteisiin liittyvien yhteyksien vuoksi. Suomi tukee komission ehdotusta jatkaa Euratomin ohjelmaa sisällöltään nykyisen ohjelman mukaisena. Suomen mielestä on tärkeää ylläpitää niitä ohjelmia, joiden puitteissa edistetään ja koordinoidaan tutkimustoimia jäsenvaltioissa eurooppalaisen lisäarvon maksimoimiseksi. Nykyisten reaktorijärjestelmien käytön jatkamiseen liittyvät tutkimuskohteet ovat perinteisesti olleet suomalaisten ensisijaista osaamisaluetta. Suomen mielestä fissiotutkimusta koskevassa ehdotuksessa on oikeansuuntaisesti korostettu olemassa olevien reaktorijärjestelmien käyttömahdollisuuksien ja turvallisuusnäkökohtien tutkimusta. Suomi pitää komission ehdotusta jätehuoltoon liittyvästä tutkimuksesta asianmukaisena. Säteilynsuojelun alueella on perusteltua jatkaa nykyisen ohjelman mukaisia tutkimustoimia. Suomi pitää tärkeänä, että kaikessa tutkimuksessa otetaan huomioon myös mm. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden opit ja että on kehitettävä työkaluja mm. luonnonolosuhteista johtuvien turvallisuusriskien hallintaa varten. Myös ydinalan koulutukseen, osaamiseen ja tietojohtamiseen on panostettava riittävästi. Suomi pitää myös fuusioenergian tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia (mm. ITER-hanke) tärkeänä tulevaisuuden energiatuotantoratkaisujen näkökulmasta. Suomen mielestä on tärkeää, että ITER-hankkeen edistyminen voidaan varmistaa, mutta kuitenkin kustannuksiltaan järkevissä puitteissa. Suomi pitää tärkeänä, että ohjelma tukee myös Euroopan teollisuuden ja tutkimuksen kilpailukyvyn parantamista sekä vahvistaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa. Ohjelman tulee edistää eurooppalaista huippuosaamista ja sen tulee synnyttää aitoa eurooppalaista lisäarvoa. Komissio antoi 1.12.2017 ehdotuksensa neuvoston asetukseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) tutkimus- ja koulutusohjelmasta 2019-2020. Euratomin perustamissopimuksessa rajoitetaan ydinalan tutkimusohjelmien voimassaolo viiteen vuoteen. Nykyistä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaa (2014-2018) koskevan neuvoston asetuksen 1 (N:o 1314/2013) voimassaolo päättyy vuoden 2018 lopussa. Euratom-ohjelma täydentää Horisontti 2020 - ohjelmaa 2 (2014-2020) ja siten ohjelman jatkaminen kahdella vuodella 1 Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1314/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2014 2018) (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 948). 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 (2014 2020) ja päätöksen
rytmittäisi Euratomin ohjelman samaksi Horisontti 2020 kanssa. 3(8) -ohjelman Euratom-ohjelmalla 2019 2020 jatketaan Euratom-ohjelman 2014 2018 tutkimustoimia. Jatko-ohjelmassa otetaan siten huomioon aikaisemin tehty vaikutusten arviointi sekä suoritetun väliarvioinnin tulokset. Väliarvioinnissa todettiin mm., että EU-tason toiminnalla voidaan lujittaa ydinalan tutkimuksen ja innovoinnin yleisiä puitteita sekä koordinoida jäsenvaltioiden tutkimustoimia ja siten välttää päällekkäisyyksiä, saavuttaa kriittinen massa keskeisillä aloilla ja varmistaa julkisen rahoituksen mahdollisimman tehokas käyttö. Fuusioenergian tutkimus ja kehittäminen on pitkäaikainen ja riskialtis projekti. Toteuttamalla se EU:n tason ohjelman yhteydessä riski voidaan jakaa ja saada aikaan sellainen laajuus ja sellaiset mittakaavaedut, joihin ei päästäisi muilla keinoin. Jatko-ohjelman keskeiset muutokset vuosien 2014-2018 Euratomohjelmaan nähden koskevat budjetin, tiettyjen säännösten (vanhentuneet, kumoamis- ja siirtymäsäännökset) ja tiettyjen fuusioon liittyvien toimien päivittämistä. Euratom-ohjelman tavoitteet Euratom-ohjelman yleisenä tavoitteena on ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen toteuttaminen siten, että painopisteenä on ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen, sekä turva- ja varmuusjärjestelyjen ja säteilysuojelun parantaminen. Näin voitaisiin edistää pitkällä aikavälillä energiajärjestelmän irtautumista hiilestä turvallisella, tehokkaalla ja varmalla tavalla. Ohjelman tavoitteena on myös ydinalan asiantuntemuksen ja huippuosaamisen kehittämisen ja kestävyyden tukeminen unionissa. Ohjelma pyrkii myös koordinoimaan jäsenvaltioiden tutkimustoimia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä, saavuttaa kriittinen massa keskeisillä aloilla ja varmistaa julkisen rahoituksen optimaalinen käyttö. Euratom-ohjelma koostuu fissio- ja fuusiotutkimuksesta sekä Yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) ydinvalvonnan ja ydinturvallisuuden alan toimista. Euratom-rahoitteisen fissiotutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa ydinteknologian turvallisuutta. Tutkimuksella kehitetään myös turvallisia, yleisesti hyväksyttäviä ratkaisuja (mm. geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio) radioaktiivisen jätteen huoltoon ja tuetaan säteilysuojelua ja ionisoivaan säteilyyn liittyvien lääketieteellisten sovellusten kehittämistä, mukaan lukien radioisotooppien turvallinen ja turvattu saanti ja käyttö. N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).
4(8) Fuusiotutkimuksen tavoitteena on auttaa siirtymistä vähähiiliseen energiajärjestelmään kehittämällä magneettiseen koossapitoon perustuvaa fuusiota. Tähän pyritään mm. tukemalla fuusion energialähdekäytön toteutettavuuden demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita sekä kehittämällä materiaaleja, teknologioita ja konsepteja tulevia fuusiovoimalaitoksia varten. Fuusioenergia-alan yhteistyö luo mahdollisuuksia uuden huipputeknologiateollisuuden ja uusien työpaikkojen syntymiselle useilla eri aloilla. Tavoitteena on myös varmistaa yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käytön mahdollistaminen. JRC:n toteuttamilla suorilla tutkimustoimilla edistetään ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanoa Euroopassa ja koko maailmassa. Erityistavoitteena on ydinpolttoaineen ja reaktoreiden turvallisuuden, ydinjätehuollon ja käytöstäpoiston sekä hätätilavalmiuden parantaminen. Toimilla pyritään myös parantamaan ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjä, mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja forensinen ydinmateriaalitutkinta. JRC tukee myös ydinalan tieteellisen huippuosaamisen lisäämistä standardointia varten ja tukee unionin politiikkaa ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen aloilla sekä tähän liittyvän unionin lainsäädännön kehittämistä. Euratom-ohjelman (2019-2020) budjetti Komission ehdotuksen mukaan Euratom-ohjelmaa (2019 2020) varten osoitettavan rahoituksen enimmäismäärä on 770 220 000 euroa (käypinä hintoina). Rahoitus jakautuu seuraavasti (suluissa vastaavat luvut vuosille 2014-2018 asetuksen N:o 1314/2013 mukaisesti, missä kokonaisbudjetti on 1 603 329 000 euroa): a) fuusion tutkimus- ja kehittämisohjelman epäsuorat toimet 349 834 000 euroa; (728 232 000 euroa) (45.4 %) b) ydinfissiota, ydinturvallisuutta ja säteilysuojelua koskevat epäsuorat toimet 151 579 000 euroa; (315 535 000 euroa) (19.7 %) c) suorat toimet 268 807 000 euroa. (559 562 000 euroa) (34.9 %) Komission hallintomenojen osuus saa Euratom-ohjelman epäsuorien toimien toteutuksen yhteydessä olla keskimäärin enintään 6 prosenttia Euratom-ohjelman keston aikana. Euratom -ohjelman lisäarvo Lisäarvo, joka saadaan Euratomin osallistumisesta ydintutkimukseen, liittyy rajat ylittäviin vaikutuksiin, mittakaavaetuihin ja markkinoiden puutteiden korjaamiseen. Jotkin ydintutkimustoimet ovat mittakaavaltaan
5(8) niin laajoja, että vain harvoilla jäsenvaltioilla olisi niihin tarvittavat resurssit ja asiantuntemus. Euratomin fissio-, fuusio- ja säteilysuojeluhankkeissa voidaan saavuttaa tarvittava kriittinen massa, vähentää kaupallista riskiä ja saada liikkeelle yksityisiä investointeja. Euratomin toimet voivat auttaa siirtämään taitoja ja osaamista rajojen yli tehostamalla t&k-valmiuksia, laatua ja kilpailua sekä parantamalla inhimillistä kapasiteettia koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen kautta. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Vuosien 2019 2020 Euratom-ohjelmassa noudatetaan myös kaikkea asiaankuuluvaa unionin toimintapolitiikkaa, joka liittyy tutkimukseen ja innovointiin yleensä ja ydintekniikan ja ydinalan turvallisuusnäkökohtiin erityisesti. Se tukee seuraavien säädösten täytäntöönpanoa: neuvoston direktiivi 2009/71 ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta 3, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/87/Euratom 4 ; neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten 5 ; neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi 6 ; EU:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmään liittyvä Euratomin perustamissopimuksen 7 luku. Ohjelmalla edistetään myös EU:n turvallisuusohjelmia ja -strategioita. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euratomin perustamissopimuksen 7 artikla. Euratom-ohjelmasta päättää Euroopan unionin neuvosto yksimielisyyttä edellyttäen. Käsittely Euroopan parlamentissa Perustamissopimuksen mukaan Euroopan parlamentin (EP) kantaa ei vaadita. EP:tä on kuitenkin tarkoitus kuulla, koska täten menettely olisi johdonmukainen vuoden 2014-2018 ohjelmaehdotuksen käsittelyn kanssa. EP:n vastuuvaliokunta on ITRE (Teollisuus, tutkimus ja energia). Parlamentin käsittelyaikataulusta ei ole vielä saatavissa tietoa. Raportoijaa ei ole vielä nimetty (4.1.2018). Kansallinen valmistelu Tutkimus ja innovaatio -jaosto (EU20), kirjallinen menettely 9.1.-12.1.2018 Energia ja Euratom -jaosto (EU21), kirjallinen menettely 9.1.-12.1.2018 3 EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18. 4 EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42 5 EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48. 6 EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1.
6(8) Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Euratom-ohjelmaehdotuksella ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Asetus sitoo sellaisenaan kaikkia EU:n/Euratomin jäsenvaltioita. Ahvenanmaalla ei ole asiassa toimivaltaa. Maakunnalle on annettu mahdollisuus esittää kantansa EU-jaostojen [ainakin tutkimus- ja innovaatiojaoston (EU20)] valmistelujen yhteydessä. Maakunta ei ole lausunut kantaansa asiasta. Taloudelliset vaikutukset EU:n monivuotisissa rahoituskehyksissä vuosille 2014-2020 tutkimuksen kahdeksas puiteohjelma eli Horisontti 2020 -ohjelma (sekä EY että Euratom) sisältyy otsikkoon 1a (Kilpailukyky). Jatko-ohjelmaa koskeva ehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) (2014-2020) rahoitussuunnitelman mukainen. Rahoitussuunnitelmassa on huomioitu ohjelmalle ehdotettu EU:n talousarviosta tuleva kokonaisbudjetti 770 220 000 euroa (käypinä hintoina). Lisäksi assosioituneet valtiot maksavat osuutensa ohjelmaan kunkin valtion assosiaatiosopimuksen mukaisesti. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Eduskuntaa informoitiin U-kirjeellä (U 5/2012 vp) ja sen jatkokirjeellä (14.5.2013) sekä EY:n (2014-2020) että Euratomin (2014-2018) kahdeksatta tutkimuksen puiteohjelmaa (Horisontti 2020) koskevista komission ehdotuksista. Suomalaisten yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osallistuminen Euratom-ohjelmaan (2014-2018) on ollut aktiivista. Marraskuun 2017 tilanteen mukaan suomalaiset osallistujat ovat saaneet siihen mennessä Euratom-ohjelmasta rahoitusta yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Tästä fissio-tutkimuksen osuus on noin 3,5 miljoonaa euroa ja fuusiotutkimusohjelman osuus noin 8,5 miljoonaa euroa. ITERin (fuusiokoereaktori) rakentamista varten perustetun yhteisyrityksen Fusion for Energy (F4E) kautta kanavoitua EU-rahoitusta on saatu noin 2 miljoonaa euroa ja lisäksi suomalainen teollisuus on saanut suoria toimituksia noin 23 miljoonalla eurolla F4E- yhteisyrityksen kautta. Tutkimuslaitoksista VTT:llä on ollut merkittävin rooli ydinenergia-alan tutkimuksessa. VTT toimii myös koko Suomen fuusiotutkimuksen sekä kansallisena koordinaattorina että EU-koordinaattorina. Ehdotuksesta ei aiheudu välittömiä lisämenoja kansalliseen budjettiin. Suomen on vahvana ydinvoimamaana tärkeätä osallistua maailman
Asiakirjat 7(8) suurimpaan yhteiseen tutkimushankkeeseen, ITER-hankkeeseen. ITER on myös hyvin haastava teknologian kehitysalusta ja sellaisena se voi tukea Euroopan ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Ongelmaksi on noussut kansallisen vastinrahoituksen puute fuusiotutkimukselle, joka pienentää suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Euratom-rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksia. Kansallinen julkinen vastinrahoitus fuusiotutkimukseen on koostunut tutkimustoimijoiden (VTT, yliopistot) omasta ja vuoteen 2017 saakka Business Finland (Tekes) rahoituksesta. Yrityksen vastaavat omasta vastinrahoituksestaan. Samoin fissiotutkimuksessa (mm. suomalaisen ydinjätehuollon) ja säteilyturvatutkimuksessa asiantuntemuksen ylläpitäminen vaatii myös kansallista panostusta. Myös Fusion for Energy (F4E) -yhteisyrityksen jäsenet maksavat kukin (noin 2 prosentin) osuuden yhteisyrityksen kokonaistalousarvioon. Osuus määräytyy yhteisyrityksen perussäännön (neuvoston päätös 2007/198/Euratom.) mukaisesti. Suomen vuoden 2017 F4E-jäsenmaksu oli 109600. UK:n on tarkoitus jatkaa osallistumista Euratom tutkimus- ja koulutusohjelmaan EU:sta eron jälkeen, mutta osallistuminen riippuu Brexit- neuvottelujen tuloksista. UK on nykyisellään eräs suurimmista toimijoista ohjelmassa. Samoin UK:ssa sijaitsevan Joint European Torus hankkeen (JET) rahoitusmahdollisuudet vuosien 2019 2020 Euratomohjelmassa todennäköisesti riippuvat Brexit-neuvottelujen tuloksista. 15387/17 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2019-2020). (=COM(2017)698 final) 15387/17 ADD1Liitteet ehdotukseen NEVOSTON ASETUS tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2019-2020) (=COM(2017)698 final Liitteet 1 ja 2) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Eeva-Liisa Kortekallio, TEM, eeva-liisa.kortekallio@tem.fi, 02950 63871 Jorma Aurela, TEM, jorma.aurela@tem.fi, 02950 64832 Petteri Kauppien, OKM, petteri.kauppinen@minedu.fi, 02953 30147 EUTORI-tunnus EU/2017/1723 Liitteet Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euratom, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ydinenergia, fuusioenergia TEM EUE, LVM, MMM, OKM, PE, PLM, SM, STM, UM, VM, VNK, YM