Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa



Samankaltaiset tiedostot
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Katariina Haapasaari Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Lataa Selkäleikkauspotilaan ja läheisen selviytyminen sairaalasta kotiuduttaessaja kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen - Päivi Leikkola.

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Omaishoitajien ensitietopäivä

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Ikäosaamiskeskus, Piekkari, Pohjolankatu 2A. Maija Kaikkonen

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Transkriptio:

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32

Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa potilas on keskiössä. Voimavarat keskitetään aluksi akuutin tilanteen hoitoon. Perhehoitotyön mallin mukaan läheisten mukana olo on tärkeää potilaan hoidon onnistumisen kannalta. Omaishoitajuuden tunnistamiseksi tarvitaan henkilökunnan aloitteesta lähtevää aktiivista suunnittelua ja toimenpiteitä. Erikoissairaanhoito ei yksin kykene riittävästi tukemaan omaishoitajia, vaan tarvitaan verkostoitumista alueen eri toimijoiden kanssa.

Syöpätautien poliklinikka Syöpätautien yksikköön potilaat tulevat syöpädiagnoosin varmistuttua. Polikliinisen toiminnan pääpaino on solunsalpaajahoitojen toteutus ja seuranta hoitojen jälkeen. Syöpäpotilaan hoidossa perheellä ja läheisillä on suuri merkitys potilaan sairaudesta selviytymiseen ja kuntoutumiseen. Sairaalakäynneille kutsutaan myös läheinen mukaan. Potilaan ja läheisen tukemiseksi annetaan ohjausta ja neuvontaa koko hoitoprosessin ajan. Sairaalakäynneillä tulee hoitajilla olla edellytykset tunnistaa ne tilanteet jolloin läheisen rooli on muuttunut tai muuttumassa kohti omaishoitajuutta. Syöpäpotilaiden omaishoitajuuden tunnistamista ja tukemista tapahtuu kaikissa hoidon eri vaiheissa painottuen hoidonsuunnittelukäynteihin, hoidon jälkeisiin seurantakäynteihin sekä kuntoutusohjaajan vastaanotolle.

Syöpätautien poliklinikka Kuntoutusohjaus liittyy kiinteästi syöpäpotilaan hoitopolkuun. Kaikille syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen annetaan aika syöpäkuntoutusohjaajan vastaanotolle. Kuntoutusohjaaja voi antaa ajan erikseen läheiselle mikäli siihen on tarvetta. Kuntoutusohjaaja järjestää syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sairaalan omana toimintana kuntoutuspäiviä. Kuntoutusohjauksella pyritään edistämään sairastuneen psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja, jotka auttavat häntä suoriutumaan jokapäiväisistä elämän vaatimuksista hänen omassa elinympäristössään. Läheisen rooli omaishoitajana korostuu, kun sairastavan omat voimavarat eivät riitä selviytymään arkipäivän "askareista"

Sydäntautien vuodeosasto A32 Osastolla keskitytään sydänpotilaiden akuuttihoitoon ja päivystyspotilaiden osuus on suuri. Hoitojaksot lyhyitä ja potilaiden vaihtuvuus osastolla on nopeaa, joten aina ei ole aikaa potilaan ja läheisten kiireettömään kohtaamiseen Potilaat ovat monisairaita, iäkkäitä ja tarvitsevat paljon tukipalveluja. Osa potilaista pärjää omaishoitajan apujen turvin. Potilas voi myös toimia omaishoitajana joutuessaan itse sairaalaan. Potilaiden neuvonta ja ohjaus korostuu sydänpotilaiden hoidossa. Läheisten mukaan ottaminen on tärkeää potilaan hoidon onnistumisen kannalta. Koko henkilökunta vastaa potilaan ohjaamisesta ja neuvonnasta Sydänhoitaja toiminut osastolla yli 30 vuotta antaen perheohjausta sydäninfarktipotilaille ja heidän läheisilleen. Perheohjausta antavat myös kotiutushoitaja, sydämen vajaatoimintahoitaja ja sydänleikattujen potilaiden kuntoutushoitaja.

Sydäntautien vuodeosasto A32 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja läheisten tukeminen koetaan osastolla tärkeäksi. Koko henkilökunta toimii tiedon antajana. Yhteisissä keskusteluissa potilaan ja/tai läheisten kanssa henkilökunta pyrkii tunnistamaan mahdollisen omaishoitajuuden. Potilaan tullessa osastolle kartoitetaan perhetilanne, asumisolosuhteet ja avun tarpeet. Omaishoitaja on usein mukana jo tulovaiheessa. Hoidon aikaisen ohjauksen ja neuvonnan pääpaino on useimmiten hoitoon liittyvää keskittyen hoito-ohjeisiin ja pitkäaikaissairauden kanssa selviämiseen. Kotiutustilanteessa osaston kotiutushoitaja ottaa yhteyttä läheisiin ja varaa tarvittavat kotisairaanhoidon palvelut. Yhdessä sosiaalityöntekijän ja läheisten kanssa järjestetään tarvittavat kotipalvelut sekä annetaan yhteystiedot muihin palvelujen tarjoajiin.

Kehittämiskohteita OMAISHOITAJUUDEN TUKEMINEN JA TUNNISTAMINEN HOITOKETJU YHTEISTYÖ HENKILÖKUNTA RESURSSIT Hoitopolkujen mallinnus Ohjauksen systemaattisuus Omaishoitajuuden huomioonottaminen palvelukokonaisuudessa Toimintamallin luominen Moniammatillinen tiimityö organisaation sisällä mm. sosiaalitoimi Avosektori terveyskeskus kotisairaanhoito kotipalvelu Kolmas sektori alueen eri järjestöt Koulutus Perehdytys Vastuuhenkilöt Toimintaohjeet Kirjallinen materiaali: "Minäkö omaishoitaja? ensiopas omaishoidosta" ja "Omainen hoitajana" Aika Tilat Johdon tuki.