TAK RAJATUTKIMUS 2016 Helsingin Satama Oy

Samankaltaiset tiedostot
TAK Rajatutkimus 2015

TAK RAJATUTKIMUS 2017 Helsingin Satama Oy

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017

Visit Finland matkailijatutkimus

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

TAK Rajatutkimus 2015

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

YHDYSVALLAT. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Rajahaastattelututkimus

TAK Rajatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2017

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Visit Finland Matkailijatutkimus

RANSKA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Visit Finland matkailijatutkimus 2016

TAK Rajatutkimus 2010

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

KIINA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

Visit Finland matkailijatutkimus 2017

SAKSA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Visit Finland Matkailijatutkimus 2014

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Visit Finland matkailijatutkimus 2018

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaisten matkailu Viroon

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Rajahaastattelututkimus

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Matkailutilasto Syyskuu 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailun kehitys maakunnissa

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: TAK Oy

Matkailun kehitys maakunnissa

Kauttakulkumatkustajat Suomessa vuonna 2015

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA TALVI Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Rajahaastattelututkimukset

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Matkailutilasto Maaliskuu 2016

Suomalaiset Virossa 2017

The Baltic Guide -julkaisut

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

TAK Rajatutkimus 2010

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Transkriptio:

TAK RAJATUTKIMUS 2016 Helsingin Satama Oy

4 347 1 216 yhteensä 6,1 miljoonaa matkustajaa lähti Suomesta Helsingin sataman kautta vuonna 2016. Näistä 3,8 miljoonaa oli suomalaisia ja 2,3 miljoonaa ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä Helsingin satamassa kasvoi 7 prosenttia vuodesta 2015. 401 103 67 Viroon Ruotsiin Risteilyaluksille Venäjälle Saksaan Kaavion luvut: tuhatta matkaa Helsingin sataman kautta poistuneet ulkomaalaiset matkailijat käyttivät Suomen-matkallaan (mukaan lukuien ennakkokulut) 235 euroa per matkustaja. He jättivät Suomeen yhteensä 547 miljoonaa euroa vuonna 2016. YHTEENVETO

Johdanto... 1 TAK Rajatutkimus Helsingin Satama Oy... 2 Yöpymiset ja matkat... 3 Matkat Helsingin sataman kautta (1000 matkaa)... 4 Viipymä Suomessa... 5 Ulkomaalaisten majoituspaikat... 6 Matkakohde Suomessa... 7 Matkakohde Suomesta poistuttaessa... 8 Miten saapui Suomeen?... 9 Matkustajaprofiilit... 10 Matkan tarkoitus... 11 Kuinka usein Suomessa?... 12 Matkaseurue... 13 Perheen yhteenlasketut tulot vuodessa... 14 Matkustajien ammattijakauma... 15 Rahankäyttö... 16 Mihin käyttänyt rahaa Suomessa?... 17 Ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämä rahamäärä yhteensä (sis. ennakkokulut)... 18 Ulkomaalaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä per matkustaja... 19 Ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämän rahamäärän jakautuminen... 20 Suomalaiset matkustajat... 21 Sukupuoli- ja ikäjakauma... 22 Ammattiasemajakauma... 23 Kotitalous ja matkaseurue... 24 Perheen tulotaso... 25 Asuinmaakunta... 26 Matkan kesto (yötä Virossa)... 27 Onko sinulla / perheelläsi oma auto mukana laivalla?... 28 Virossa käytetyt palvelut... 29 Virosta ja laivalta Suomeen tuodut tuotteet... 30 SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO 6JOHDANTO

2 TAK RAJATUTKIMUS HELSINGIN SATAMA OY TAK Rajatutkimus on Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla toteuttama haastattelututkimus, jossa haastatellaan vuoden aikana noin 20 000 Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Tässä raportissa on tarkasteltu Helsingin sataman kautta Suomesta vuonna 2016 poistuneita ulkomaalaisia matkailijoita. Haastatteluaineiston kokonaismäärä tässä raportissa on 19 315, joista 2 852 on Helsingin satamassa haastateltuja ihmisiä. Tutkimusaineistosta on rajattu ulos yli vuoden Suomessa viipyneet ulkomaalaiset. Tuloksissa tehty vertailu vuoden 2015 aineistoon on tehty siten, että vuoden 2015 aineistoa on painotettu uudelleen vastaamaan vuoden 2016 kysymysasetteluja. Tämän vuoksi luvut saattavat poiketa vuoden 2015 raportin luvuista, mutta ovat vertailukelpoiset vuoden 2016 lukuihin. TAK Rajatutkimus tehtiin ensimmäisen kerran itärajalla vuonna 1997 ja sitä on toteutettu ja laajennettu siitä lähtien. Tutkimusaineistosta tehdään mm. Visit Finlandin matkailijatutkimukset sekä alueelliset tutkimusraportit Suomen suurimmille matkailualueille ja kaupungeille. Nykyisellään haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on vuonna 1991 perustettu matkailututkimuksiin erikoistunut tutkimusyritys. 6JOHDANTO

3 YÖPYMISET JA MATKAT 2,32 miljoonaa ulkomaalaisten matkaa Helsingin satamasta ulkomaille (+7 %) 64 % matkailijoista yöpyi Suomen matkallaan (76 % vuonna 2015) YÖPYMISET JA MATKAT

2015 2016 4 MATKAT HELSINGIN SATAMAN KAUTTA (1000 MATKAA) 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 - Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Ulkomailla asuvat tekivät Helsingin sataman kautta kaikkiaan 2,32 miljoonaa matkaa vuonna 2016 (2,15 v. 2015). Suurin nousu matkojen määrässä tapahtui Virossa asuvien kohdalla (vajaat 80 000 matkaa), mutta myös esimerkiksi venäläisten, saksalaisten ja etelä-korealaisten tekemien matkojen määrä kasvoi. YÖPYMISET JA MATKAT

Tuhatta matkaa 5 VIIPYMÄ SUOMESSA 1 200 800 400 6 päivää tai enemmän 4-5 päivää 3 päivää 2 päivää Päivämatka Helsingin sataman kautta poistuneiden matkailijoiden viipymä Suomessa lyheni vuodesta 2015. Erityisesti venäläiset (keskimäärin 7 yötä vuonna 2015), ruotsalaiset (9 yötä vuonna 2015), japanilaiset (4 yötä vuonna 2015) ja saksalaiset (16 yötä vuonna 2015) viipyivät Suomessa aiempaa lyhyemmän ajan. - Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Keskimäärin (kaikki) 6 yötä 4 yötä 1 yö 9 yötä 3 yötä 2 yötä 2 yötä 3 yötä 7 yötä Yhteensä (öitä) 6,7 milj. 0,9 milj. 0,2 milj. 0,9 milj. 0,2 milj. 0,1 milj. 0,1 milj. 0,1 milj. 2,8 milj. Kaikista Helsingin sataman kautta poistuneista matkailijoista reilu kolmannes oli päivämatkalla. Yhteensä sataman kävijät viettivät Suomessa noin 12,6 miljoonaa yötä. Ylivoimaisesti suurin yöpymismäärä oli virolaisilla (6,7 miljoonaa yötä) sekä ruotsalaisilla (0,9 miljoona yötä). Saksasta saapuneiden yöpymisten määrä nousee matkojen määrään nähden suureksi, koska heidän keskimääräinen viipymänsä on selvästi muita pidempi. Sataman kautta poistuneiden ulkomaalaisten Suomessa vietettyjen öiden määrä on kuitenkin pudonnut 13,7 miljoonasta 12,1 miljoonaan yöhön (n. 11 %), vaikka matkojen määrä on samaan aikaan kasvanut. Päivämatkalaisten suhteellinen osuus on noussut. YÖPYMISET JA MATKAT

6 ULKOMAALAISTEN MAJOITUSPAIKAT 100 % Muu Asunto (oma / työnantajan) 80 % Tuttavat tai sukulaiset (sis. couchsurfing) 60 % Vuokra-asunto (tai -mökki), retkeilymaja tai leirintä-alue 40 % 20 % Hotelli tai vast. 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Kaikista matkoilla, jotka sisälsivät yöpymisen, noin neljänneksellä käytettiin hotelleja, vajaalla kolmanneksella yövyttiin tuttavien tai sukulaisten luona ja reilulla viidenneksellä vuokra-asunnossa, retkeilymajassa tai leirintäalueella. Venäjältä, Yhdysvalloista ja Aasiasta saapuneet matkailijat olivat muita useammin hotelleissa, Ruotsista ja Virosta vastaavasti tuttavien tai sukulaisten sekä omissa asunnoissa luona. YÖPYMISET JA MATKAT

7 MATKAKOHDE SUOMESSA 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Pääkaupunkiseutu Saaristo / rannikko Järvi-Suomi Lappi Suurimmalla osalla (yli 70 %) sataman kautta tehdyistä matkoista pääasiallisena vierailukohteena oli pääkaupunkiseutu. Järvi-Suomi oli pääasiallisena kohteena noin viidenneksellä. Saksasta tehdyistä matkoista tehtiin muita enemmän matkoja myös järvi-suomeen. Kiinasta puolestaan Lappiin. Edelliseen vuoteen nähden muutosta ei käytännössä ole. Prosenttilukujen summa ylittää sadan, sillä matkustaja on voinut mainita useamman kuin yhden pääasiallisen matkakohteen Suomessa (esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja Lappi). YÖPYMISET JA MATKAT

8 MATKAKOHDE SUOMESTA POISTUTTAESSA 100 % 90 % Ruotsi 80 % 70 % 60 % Venäjä 50 % 40 % Saksa 30 % 20 % 10 % Viro 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Kaikista matkoista sataman kautta tehdyistä matkoista valtaosa suuntautui Viroon (76 %) ja Ruotsiin (18 %). Tarkasteltaessa asiaa lähtömaan mukaan, nähdään, että Venäjältä ja Saksasta tehdyissä matkoissa jakaumassa on enemmän hajontaa Saksan osalta suora poistuminen Saksaan on tehty vain noin 28 prosentissa matkoista. Virosta tehdyistä matkoista, jossa Suomesta poistutaan Helsingin sataman kautta, mennään käytännössä aina Viroon ja Ruotsista Ruotsiin. Venäjältä tehdyistä matkoista noin puolet suuntautuu takaisin Venäjälle. YÖPYMISET JA MATKAT

1000 matkustajaa 9 MITEN SAAPUI SUOMEEN? 1600 1400 1200 1000 800 600 Päiväkävijät Suomessa yöpyneet 400 200 0 109 251 Lentäen Helsingin lentokentälle Lentäen muulle lentokentälle (muu kuin Helsinki) Laivalla Ruotsista Helsinkiin Laivalla Ruotsista Turkuun Laivalla Virosta Laivalla Saksasta Laivalla Venäjältä Junalla tai maanteitse Venäjältä Muulla tavoin Runsas viidennes Helsingin sataman kautta poistuneista ulkomaalaisista oli saapunut Suomeen jonkun muun raja-aseman kautta. Noin 16 prosenttia (260 000 matkustajaa) sataman kautta lähteneistä oli saapunut lentäen Helsinki-Vantaalle. Näistä lentäen Suomeen saapuneista 30 prosenttia (109 000 matkustajaa) ei yöpynyt Suomessa. YÖPYMISET JA MATKAT

10 MATKUSTAJAPROFIILIT 33 % matkailijoista matkustaa yksin 26 % matkailijoista oli lomamatkalla MATKUSTAJAPROFIILIT

11 MATKAN TARKOITUS 100 % Muu syy Kauttakulku 80 % Opiskelu 60 % Lomamatka 40 % Ostosmatka 20 % Tuttava- tai sukulaisvierailu Matka kongressiin, messuille tai seminaariin 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Työmatka Sataman kautta poistuneista matkustajista noin neljännes oli lomamatkalla ja vajaa viidennes tuttava- tai sukulaisvierailulla: nämä korostuvat etenin Ruotsista ja Virosta tehdyistä matkoista. Työmatkat (33 %) puolestaan korostuvat etenkin Virosta Suomeen tehdyissä matkoissa, joista noin puolet oli työmatkoja. Yleistäen voisi sanoa, että mitä kauempaa Suomeen saavutaan, sitä useammin ollaan lomamatkalla. MATKUSTAJAPROFIILIT

12 KUINKA USEIN SUOMESSA? 100 % 90 % Useammin 80 % 70 % 1-4 kertaa kuukaudessa 60 % Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 50 % 40 % Ensikertalainen 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Valtaosa sataman kautta matkustavista käy Suomessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Useammin käyviä oli kaikista matkoista noin viidennes, kuten myös ensikertalaisia. Mitä kauempaa Suomeen tultiin, sitä useammin matkustaja oli ensikertalainen: Kiinasta ja Etelä-Koreasta tulleista lähes 90 prosenttia ja Saksastakin vielä vajaa puolet. Verrattuna edelliseen vuoteen, vähintään kerran kuukaudessa tai enemmän käyvien määrä on kasvanut melkein 10 prosenttiyksikköä (9,8 % 19,7 %) ja ensikertalaisten määrä pienentynyt hieman. MATKUSTAJAPROFIILIT

13 MATKASEURUE 100 % Muu 80 % Yksin 60 % Ystävien kanssa 40 % Laajennettu perhe Ydinperhe 20 % Vain kumppani 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Sataman kautta tehdyistä matkoista huomattavan iso osa, noin kolmannes, tehtiin yksin. Tämä johtuu pitkälti Virosta tehdyistä matkoista, joista iso osa on luonteeltaan työmatkoja. Ruotsista tehdyistä matkoista peräti neljä viidesosaa on joko kumppanin tai perheen kanssa tehtyjä matkoja. Edellisvuoteen verrattuna yksin matkustavien määrä on lisääntynyt. MATKUSTAJAPROFIILIT

14 PERHEEN YHTEENLASKETUT TULOT VUODESSA 100 % Yli 60 000 80 % 60 % 20 001 60 000 40 % 20 % Alle 20 000 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Sataman kautta tehdyistä matkoista valtaosalla perheen yhteenlasketut tulot ovat 20 60 000 euroa. Ruotsalaiset ja yhdysvaltalaiset tekevät tässä poikkeuksen, sillä heistä valtaosalla tulot ovat yli 60 000 euroa. Eniten pienimpään tuloluokkaan kuuluvia matkustajia on venäläisten keskuudessa. MATKUSTAJAPROFIILIT

15 MATKUSTAJIEN AMMATTIJAKAUMA 100 % Muu 80 % Opiskelija Kotirouva Eläkeläinen 60 % Yrittäjä Johtaja 40 % Toimihenkilö 20 % Työntekijä 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Sataman kautta kulkeneista matkustajista valtaosa oli työntekijöitä. Erityisesti tämä koskee Ruotsia ja Viroa. Venäläisissä johtajat olivat suurin ryhmä. Saksassa puolestaan korostuu eläkeläisten joukko. MATKUSTAJAPROFIILIT

16 RAHANKÄYTTÖ yhteensä 547 miljoonaa euroa (-13 %) ostoksiin 150 miljoonaa euroa (-21 %) RAHANKÄYTTÖ

17 MIHIN KÄYTTÄNYT RAHAA SUOMESSA? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Majoittuminen Ravintolat ja kahvilat Ostokset ja elintarvikkeet Liikkuminen Kulttuuripalvelut Huvipalvelut Muu Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Kaikki Helsingin sataman kautta matkustaneista suurin osa käytti rahaa ostoksiin ja elintarvikkeisiin sekä ravintola- tai kahvilapalveluihin (62 %). Yhdysvaltalaiset matkailijat käyttivät hieman muita useammin ravintola- ja kahvilapalveluita sekä liikkumispalveluita. Kiinalaisista noin neljä viidestä käytti rahaa ostoksiin ja elintarvikkeisiin. Majoittumiseen käyttivät hieman muita useammin rahaa yhdysvaltalaiset, etelä-korealaiset ja kiinalaiset. RAHANKÄYTTÖ

2015 2016 mijoonaa euroa 18 ULKOMAALAISTEN MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ YHTEENSÄ (SIS. ENNAKKOKULUT) 600 500 400 300 200 100 0 Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Ulkomaalaiset, Helsingin sataman kautta poistuneet matkustajat käyttivät rahaa kaikkiaan lähes 550 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös ennakkokulut, joita matkustajat olivat maksaneet ennen matkustamistaan (esimerkiksi laiva- tai lentolippuja tai majoitusta). Eniten rahaa käyttivät Virosta saapuneet matkailijat, hieman lähes 230 miljoonaa (234 M v. 2015) Kaikkiaan sataman kautta matkustaneiden rahankäyttö on kuitenkin pienentynyt noin 13 prosenttia, vuoden 2015 noin 627 miljoonasta eurosta noin 547 miljoonaan euroon vuonna 2016. RAHANKÄYTTÖ

2015 2016 euroa/matkailija 19 ULKOMAALAISTEN MATKAILIJOIDEN SUOMESSA KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ PER MATKUSTAJA 800 600 Japanilaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten aiempaa lyhyempi viipymä Suomessa näkyy myös matkaa kohden käytetyssä rahamäärässä. Sen sijaan venäläisten kohdalla tällaista yhteyttä ei ole havaittavissa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa venäläisten käyttämästä rahamäärästä valtaosa on ostoksia eikä ole riippuvaista viipymän pituudesta. 400 200 - Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Ulkomaalaiset, Helsingin sataman kautta poistuneet matkustajat käyttivät keskimäärin 235 euroa per henkilö vieraillessaan Suomessa. Määrä on pienentynyt hieman vuodesta 2015, jolloin sataman kautta poistuneet ulkomaalaiset käyttivät keskimäärin 289 euroa per henkilö. Vuonna 2016 eniten rahaa käyttivät kiinalaiset (587 ). Suomen naapurimaista tulleiden kulutus oli hieman muita pienempi. RAHANKÄYTTÖ

2015 2016 Miljoonat 20 ULKOMAALAISTEN MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄN RAHAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN 200 100 - Ennakkokulut Majoittuminen Ravintolat ja kahvilat Ostokset ja elintarvikkeet Liikkuminen Kulttuuripalvelut Huvipalvelut Muu Sataman kautta kulkeneiden ulkomaisten matkustajien Suomessa käyttämästä vajaasta 500 miljoonasta suurin osa kului ostoksiin (n. 150 miljoonaa euroa). Lisäksi ravintoloiden, majoituksen ja ennakkokulujen eli ennen matkaa maksettujen kulujen osuudet olivat suuria. Majoitukseen, ostoksiin ja muihin kuin ravintola- ja kahvilapalveluihin käytetty rahamäärä kuitenkin pieneni vuoteen 2015 verrattuna. Etenkin majoituksen, mutta myös todennäköisesti muiden kulutusryhmien kohdalla rahankäytön väheneminen johtunee ainakin osittain päivämatkailijoiden määrän kasvusta ja näin ollen viipymän pienenemisestä. RAHANKÄYTTÖ

21 SUOMALAISET MATKUSTAJAT Suomalaiset matkustajat

2014 2015 2016 22 SUKUPUOLI- JA IKÄJAKAUMA 56% 44% 22% 11% 14% 17% 17% 17% 2% Naiset vastaavat kyselytutkimuksiin yleensä hieman helpommin kuin miehet, joten sukupuolijakauma on suuntaa antava. Matkustajat ovat hieman entistä vanhempia, yli 45-vuotiaiden määrä on nyt 56 prosenttia vastaajista (48 % v. 2015). Suomalaiset matkustajat

2014 2015 2016 23 AMMATTIASEMAJAKAUMA 54% 22% 10% 9% 4% 1% Matkailijoiden ikärakenteen pieni vanheneminen näkyy myös eläkeläisten määrän nousussa (27:sta 22 prosenttiin): koululaisia ja opiskelijoita on sen sijaan hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (12:stä 9 prosenttiin). Suomalaiset matkustajat

2014 2015 2016 24 KOTITALOUS JA MATKASEURUE 42% 38% 30% 33% 19% 15% 24% 5% 3% Matkailijoiden tausta on kotitalouden tyypin osalta säilynyt lähes ennallaan: kahden aikuisen kotitalouksia on hieman kuin edellisvuonna. Perheen kanssa matkustaneiden ja yksin matkustaneiden osuus on kasvanut, kun muussa seurueessa matkustaneiden osuus on pienentynyt. Suomalaiset matkustajat

2014 2015 2016 25 PERHEEN TULOTASO 24% 23% 19% 12% 10% 5% 4% 3% Perheen tulotasossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen nähden, vaikkakin 100 160 000 euroa tienaavien kotitalouksien määrä on lisääntynyt hieman. Suurin segmentti on tuloluokka 20 40 000 euroa ja yhdessä tuloluokan 40 60 000 euroa kanssa se muodostaa noin puolet matkailijoista. Suomalaiset matkustajat

2014 2015 26 ASUINMAAKUNTA 59% 0% 2% 2% 2% 0% 4% 0% 3% 3% 0% 7% 0% 1% 1% 2% 5% 3% 6% Uudeltamaalta tulleiden matkailijoiden määrä on hieman vähentynyt viime vuodesta, mutta oli enemmän kuin vuonna 2014. Seuraavaksi eniten Viroon matkustetaan Pirkanmaalta (7 %), Varsinais-Suomesta (6 %) sekä Päijät- (5 %) ja Kanta-Hämeestä (4 %). Suomalaiset matkustajat

2014 2015 2016 27 MATKAN KESTO (YÖTÄ VIROSSA) 37% 24% 22% 13% 4% Päivämatkat vähenivät vuodesta 2015, kun 3 päivän (2 yötä) matkat lisääntyivät suurin piirtein saman verran. Hieman yli joka kolmas matka oli päivämatka ja joka neljäs matka kahden päivän matka. Suomalaiset matkustajat

1000 matkustajaa 28 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 - ONKO SINULLA / PERHEELLÄSI OMA AUTO MUKANA LAIVALLA? 1 890 538 Suomalaisista matkustajista joka neljännellä on oma auto laivassa. Kaikista matkustajista vähintään 36 prosentilla on auto tai muu kulkuväline laivassa. 66 44 ei henkilöauto pakettiauto muu auto Suomalaisista omalla autolla laivaan menevillä matkustajilla perheenjäseniä matkaseurueessa on keskimäärin 1,9 henkeä. Ulkomaalaisia matkustajia on henkilöautossa keskimäärin 2,3 henkeä, pakettiautossa keskimäärin 1,7 henkeä ja linja-autoissa 26 henkeä. Jos lasketaan henkilö- ja pakettiautoissa olevan keskimäärin 2 henkeä ja linja-autoissa 26 henkeä, saadaan niiden matkustajien lukumääräksi, joilla on auto mukana laivalla (kotimaiset + ulkomaiset), 1,6 miljoonaa henkeä. Tämä on noin 36 % kaikista laivamatkustajista. Suomalaisten määrä linja-autoissa saattaa olla keskimäärin suurempi kuin ulkomaalaisten matkustajien, jolloin auton kanssa matkustavien osuus saattaa todellisuudessa olla hieman tätä suurempi. Yllä olevassa kuvassa on estimoitu niiden suomalaismatkustajien määrä, jotka eivät tulleet omalla autolla laivaan, sekä omalla autolla laivaan tulleiden lukumäärä. Omalla autolla laivaan tuli noin 650 000 suomalaismatkustajaa, mikä on runsas neljännes kaikista suomalaisista laivamatkustajista. Niiden matkustajien määrää, jotka tulivat linja-autolla ja joilla linja-auto on laivalla mukana, ei suoraan tutkimusaineistosta pystytä laskemaan. Kuitenkin alkoholia ostaneista suomalaisista matkustajista, joita oli noin 73 prosenttia kaikista suomalaismatkustajista, noin joka kymmenes (12 %) kertoi kuljettavansa ostoksensa linja-autossa maihin. Näin ollen vähintään 9 % kaikista suomalaismatkustajista oli linja-automatkustajia, jotka kuljettivat matkatavaroitaan linjaautossa. Laivalla henkilö- ja pakettiautoja vuonna 2016 saapui Tallinnasta lähes 655 000 ja linja-autoja lähes 11 000. Suomalaiset matkustajat

2014 2015 2016 29 VIROSSA KÄYTETYT PALVELUT 81% 48% 20% 22% 20% 2% 5% 4% 5% 12% 1% 6% Päivämatkojen väheneminen näkyy lisääntyneenä hotellipalvelujen käyttönä. Myös kulttuuripalvelujen käyttö on lisääntynyt. Suurimmat käytettyjen palvelujen ryhmät ovat ravintola- ja kahvilapalvelut (81 %) sekä hotellipalvelut (48 %). Palveluihin käytettiin keskimäärin 99 matkaa kohden. Suomalaiset matkustajat

2014 2015 2016 30 VIROSTA JA LAIVALTA SUOMEEN TUODUT TUOTTEET 73% 56% 26% 35% 31% 31% 15% 19% 8% 3% 4% 1% 2% 2% 1% 12% 15% 8% 4% 6% 1% 1% 1% 4% Yhä harvempi tuo alkoholia virosta, vaikkakin se on silti eniten Suomeen tuotu tuote. Myös makeisten ja kosmetiikan osto on vähentynyt. Aikuisten vaatteiden kanssa nämä ovat tuotekategoriat, joista tuodaan seuraavaksi eniten tuotteita Suomeen. Tuoteostoihin käytettiin keskimäärin 184 matkaa kohden. Suomalaiset matkustajat