Visit Finland Matkailijatutkimus

Transkriptio

1

2 2 Visit Finland Matkailijatutkimus Talvikausi (marras-huhtikuu) Visit Finland tutkimuksia 5 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

3 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto ja yöpymispaikat... 8 Rahankäyttö Suomessa Matkailijoiden profiili... 16

4 4 Tiivistelmä Suomessa vieraili marras-huhtikuussa hieman vajaa 3,2 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili 0,5 miljoonaa vaihtomatkustajaa. Matkailijat ja vaihtomatkustajat käyttivät Suomessa rahaa yhteensä 850 miljoonaa euroa, jonka lisäksi matkailijat olivat maksaneet matkaan liittyviä ennakkomaksuja noin 310 miljoonaa euroa. Eniten Suomeen jättivät rahaa venäläiset (yhteensä 190 miljoonaa euroa), kiinalaiset (173 miljoonaa euroa) ja japanilaiset (84 miljoonaa euroa) ennakkomaksut mukaan luettuina. Suhteessa Suomessa vietettyyn aikaan, kiinalaiset olivat ylivoimaisesti ahkerimpia kuluttajia. He käyttivät päivää kohden 203 euroa, kun seuraavaksi ahkerimmat kuluttajat, venäläiset matkailijat, käyttivät 152 euroa Suomessa vietettyä päivää kohden. Kaikista Suomessa vierailleista ulkomaalaisista matkailijoista 34 prosenttia (1,3 miljoonaa matkustajaa) ei yöpynyt Suomessa. Jos lasketaan mukaan vaihtomatkustajat (0,5 miljoonaa) nousee päiväkävijöiden määrä 1,8 miljoonaan. Kiinalaisista matkailijoista 26 (edelliskesänä 42 %) prosenttia, japanilaista 29 (41) ja eteläkorealaisista 60 (52) prosenttia oli vaihtomatkustajia. Ulkomaalaiset matkailijat yöpyivät Suomessa yhteensä 10,6 miljoonaa yötä, joista runsas kolmannes tuttavien tai sukulaisten luona ja runsas kolmannes vuokramökeissä sekä hotelleissa. Suomessa yöpyneistä ulkomaalaisista matkailijoista vajaa 50 prosenttia yöpyi maksuttomassa majoituksessa, esimerkiksi omassa asunnossa tai tuttavien luona. Ruotsalaista jopa lähes kolme neljäsosaa ja virolaisistakin yli kaksi kolmasosaa majoittui tällä tavoin.

5 5 Johdanto TARKOITUS Visit Finland Matkailijatutkimus on osa TAK Rajatutkimusta, joka on vuonna 1997 aloitettu, jatkuva tutkimus, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa ulkomailla asuvista, Suomessa vierailleista matkailijoista. Tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä mm. Suomessa vuosittain käyvien matkailijoiden määrä ja heidän Suomeen jättämänsä rahasumma. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa eri maista saapuvien matkailijoiden profiileista: kuinka pitkään Suomessa viivytään, missä yövytään, miksi Suomeen tullaan, kuinka usein Suomessa käydään, mitä matkan aikana tehdään, missä matkan aikana käydään, mitä Suomessa tehdään jne. TOTEUTUS Tutkimus toteutetaan haastattelemalla eri viikonpäivinä ja kellonaikoina Suomen raja-asemilla yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla, esim. valitsemalla joka viides matkustaja. Haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti. Haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen, Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Itärajalla ei huomioida raskasta liikennettä ja Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Helsingin lentokentän transito-liikenne on kuitenkin mukana tuloksissa. Raportissa matkojen määrä vastaa em. raja-asemien kautta Suomesta marras-huhtikuussa poistuneiden ulkomailla asuvien matkailijoiden määrää. Tutkimusajanjakson aikana Suomesta poistumassa olleita matkailijoita poimittiin otokseen yhteensä Heistä (7,7 %) ei tavoitettu ja (54,9 %) asui Suomessa. Ulkomailla asuvista alle 15-vuotiaita oli 193 (2,0 %) ja (11,9 %) henkilöä kieltäytyi vastaamasta. Loppuun asti vietyjä haastatteluja tehtiin marras-huhtikuun aikana yhteensä Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. LUOTETTAVUUS Tulokset on painotettu vastaamaan lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän osalta matkustajamäärät on painotettu matkakohteittain (maittain). Lisäksi itärajan aineisto on painotettu vastaamaan henkilöautoilla, linja-autoilla ja minibusseilla (7 16 matkustajaa) matkustavien henkilöiden todellisia jakaumia. Nämä todelliset jakaumat on saatu erikseen eri raja-asemilla tehtyjen laskentojen sekä kulkuneuvotilastojen avulla. Tuloksista on poistettu matkustajat, jotka työskentelevät Suomessa, olivat yli 3 kk kestäneellä työ-/opintomatkalla tai käyvät Suomessa yli 50 kertaa vuodessa. Tutkimustulosten virhemarginaali prosenttiluvuille on koko aineistossa enintään ±1,1 prosenttiyksikköä ja maakohtaisille prosenttiluvuille maasta riippuen enintään ±1,6 9,6 prosenttiyksikköä. VERTAILTAVUUDESTA Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus toteuttivat Rajahaastattelututkimusta vuodesta 1998 vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 tutkimusta ei toteutettu. TAK Rajatutkimus aloitettiin vuonna 1997, mutta alkuvuosina se keskittyi venäläisten matkailuun Suomessa. Vuonna 2014 TAK Rajatutkimukseen otettiin mukaan kaikki muutkin kansalaisuudet. Verrattaessa Visit Finland matkailijatutkimuksen tuloksia Rajahaastattelututkimuksen tuloksiin, on syytä huomioida muutamia seikkoja. Vuonna 2012 Tilastokeskus teki haastatteluja myös Tornion ja Karigasniemen raja-asemilla. Visit Finland matkailijatutkimuksessa näillä raja-asemilla ei haastatteluja kuitenkaan matkailijoiden vähäisen määrän vuoksi tehty. Sen sijaan haastatteluja tehtiin Imatran raja-asemalla, jossa Tilastokeskus ei haastatteluja ole tehnyt. Lähes viidennes Suomessa käyvistä venäläismatkailijoista matkustaa Imatran raja-aseman kautta. Toisin kuin Rajahaastattelututkimuksessa, Visit Finland matkailijatutkimuksessa haastatellaan Helsingin lentokentällä myös vaihtomatkustajia, joiden osuus Itä-Aasiasta saapuvien matkustajien joukossa on suuri Finnairin laajojen Aasian-yhteyksien vuoksi. Tämä näkyy tutkimustuloksissa mm. suurempana japanilaisten, kiinalaisten ja korealaisten määränä.

6 6 Matkat Suomeen ulkomailta Kesä Talvi Kuva 1. Matkat Suomeen: eri asuinmaiden osuudet kesä- ja talvikaudella Kesäkaudeksi lasketaan touko lokakuu ja talvikaudeksi marras huhtikuu. Luvut sisältävät vaihtomatkustajat. * lukua ei ole laskettu kesäkaudella 2015 Talvella ulkomailla asuvat matkailijat tekivät yhteensä 3,7 miljoonaa matkaa Suomeen, vaihtomatkustajat mukaan laskien. Ilman vaihtomatkustajia matkoja oli noin 3,2 miljoonaa. Matkoihin ei ole laskettu mukaan Suomessa työskentelevien yli 3 kk kestäneitä työ-/opintomatkoja eikä yli 50 kertaa Suomessa vuoden aikana käyneitä. Venäläiset olivat selvästi suurin ryhmä, tehden kolmanneksen matkoista, kun noin joka kymmenes matka tehtiin Virosta tai Ruotsista. Kiinalaiset ovat jo neljänneksi suurin yksittäinen matkailijaryhmä. Muihin aasialaisiin kuuluvat mm. Singaporesta ja Taiwanista saapuneet matkailijat.

7 7 Matkustajat maittain, päiväkävijät, vaihtomatkustajat ja yöpymiset Taulukko 1. Ulkomaalaiset matkailijat maittain, päiväkävijät, vaihtomatkustajat sekä yöpymiset Suomessa marras huhtikuussa Päiväkävijöiden Vaihto- Matkailijoiden lukumäärä määrä (1000; suluissa osuus ko. maasta matkustajat (1000) Asuinmaa (1000; ei sisällä vaihtomatkustajia) tulleista matkustajista, ei sisällä vaihtomatkustajiata kaikista (suluissa osuus ko. maasta tulleis- matkustajista) Öitä keskimäärin kaikki matkailijat Öitä yhteensä (1000 yötä) Haastatteluiden lukumäärä (marras -huhtikuu) Yhteensä (34%) 532 (14%) 2, Venäjä (66%) 45 (4%) 0, Viro (39%) 45 (10%) 2, Ruotsi (14%) 89 (27%) 2, Kiina (22%) 63 (26%) 2, Saksa (10%) 29 (15%) 4, Iso-Britannia (20%) 12 (8%) 3, Japani (20%) 44 (29%) 2, Ranska 87 8 (7%) 18 (17%) 8, Muu Aasia 84 9 (10%) 9 (10%) 6, Espanja 69 5 (7%) 8 (10%) 6, Etelä-Korea (20%) 43 (60%) 1, Yhdysvallat 55 5 (7%) 13 (19%) 4, Italia 53 8 (14%) 6 (9%) 7, Puola 29 3 (8%) 10 (26%) 3, Latvia 26 9 (26%) 7 (21%) 4, muut maat (12%) 92 (19%) 4, Vaihtomatkustajat ovat Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Suomesta poistuneita päiväkävijöitä, jotka eivät ole poistuneet lentokentältä. Ulkomaalaiset matkailijat viettivät Suomessa marras huhtikuussa yli 10,5 miljoonaa yötä. Eniten yöpymisisä kertyi venäläisille ja virolaisille (noin 1,1 miljoonaa kummallekin) ja ranskalaisille (noin 0,9 miljoonaa). Ranskalaiset matkailijat viipyivät Suomessa keskimäärin 8,9 yötä, kun venäläisten viipymä oli vain 0,9 yötä.

8 8 Matkan kesto ja yöpymispaikat Taulukko 2. Matkailijoiden lukumäärä viipymän mukaan sekä eri viipymäryhmien osuus matkailijoista marras-lokakuussa talvi (1000) (%) Päiväkävijät % Yksi yö % Kaksi yötä % Kolme-neljä yötä % Vähintään viisi yötä % Yhteensä % Vaihtomatkustajat 532 Ulkomaalaisista matkailijoista 34 prosenttia viipyi Suomessa talvikaudella enintään päivän. Jos mukaan lasketaan Helsinki-Vantaan vaihtomatkustajat, niin päivämatkustajien osuus nousee lähes puoleen (48 %) kaikista matkailijoista. Taulukko 3. Yöpyneiden matkailijoiden sekä vietettyjen öiden määrä majoitusmuodon mukaan marras-huhtikuussa Talvikaudella yöpyneet (1000), (osuus yöpyjistä) Talvikaudella öitä keskimäärin Talvikaudella öitä yhteensä (1000), (osuus öistä) Hotelli, motelli (tai sen yhteydessä oleva mökki) 952 (46%) 3, (34 %) Retkeilymaja 128 (6%) 3,3 425 (4 %) Maksullinen leirintäalue (teltta, asuntoauto, asuntovaunu, mökki) 13 (1%) 12,2 158 (2 %) Vuokramökki tai -asunto (yksityiseltä, välittäjältä, varaamoketjulta vuokrattu) 200 (10%) 5, (11 %) Tuttavat tai sukulaiset 569 (28%) 6, (34 %) Oma asunto tai mökki 117 (6%) 7,3 856 (8 %) Työnantajan asunto (tai mökki) 40 (2%) 9,8 394 (4 %) Muu 48 (2%) 6,6 319 (3 %) Lukujen summa on suurempi kuin yöpyneiden ulkomaalaisten määrä, sillä yksi henkilö on voinut käyttää matkallaan useampaa kuin yhtä majoitusmuotoa. Esimerkiksi yhdellä paikkakunnalla hän on voinut yöpyä hotellissa ja toisella paikkakunnalla retkeilymajassa. Prosenttiosuudet on skaalattu summautumaan 100 prosenttiin.

9 9 Päivämatkojen osuus (ei sis. vaihtomatkustajia) 50% 0% Yhteensä Venäjä Viro Latvia Iso-Britannia Ruotsi Italia Saksa Puola Ranska Espanja Kiina Japani Etelä-Korea Muu Aasia Yhdysvallat muut maat Kuva 2. Ulkomaalaisten matkailijoiden tekemien päivämatkojen osuus marras-huhtikuussa asuinmaittain. Osuudet eivät sisällä Helsingin lentokentän vaihtomatkustajia. Joka kolmas Suomeen marras huhtikuussa tehdyistä matkoista oli päivämatka. Päivämatkojen osuus on talvikaudella keskimäärin viitisen prosenttiyksikköä korkeampi kuin kesällä, jolloin suositaan enemmän pidempiä matkoja. Venäläiset yöpyvät vain joka kolmannella matkalla; suurin osa heistä onkin Suomessa vain päivän kestävällä ostosmatkalla.

10 10 Yöpymispaikat Taulukko 4. Yöpymispaikkojen käyttö maittain osuus Suomessa vierailleista matkailijoista marras huhtikuussa (ei sisällä vaihtomatkustajia) Hotelli, motelli Retkeilymaja tai maksullinen leirintäalue Vuokramökki tai -asunto Tuttavat tai sukulaiset Kaikki 30 % 4 % 6 % 18 % 6 % Venäjä 11 % 2 % 4 % 9 % 6 % Viro 17 % 2 % 3 % 27 % 10 % Ruotsi 39 % 3 % 2 % 34 % 10 % Saksa 45 % 10 % 6 % 32 % 4 % Kiina 51 % 6 % 11 % 4 % 4 % Iso-Britannia 44 % 5 % 10 % 23 % 5 % Muu Aasia 53 % 5 % 7 % 17 % 9 % Ranska 45 % 10 % 20 % 21 % 3 % Japani 58 % 10 % 2 % 1 % 1 % Yhdysvallat 58 % 15 % 7 % 20 % 6 % Puola 52 % 2 % 14 % 18 % 9 % Espanja 49 % 13 % 23 % 27 % 9 % Latvia 22 % 7 % 11 % 20 % 9 % Etelä-Korea 26 % 9 % 2 % 2 % 10 % Italia 47 % 4 % 18 % 22 % 2 % muut maat 46 % 6 % 8 % 26 % 8 % muu Hotelli- ja motellimajoituksen osuus kaikista matkailijoista oli hieman vajaa kolmannes. Hotelli- ja motellimajoituksen osuus matkailijoista oli suurin yhdysvaltalaisilla ja japanilaisilla. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyivät eniten ruotsalaiset, saksalaiset ja virolaiset sekä espanjalaiset. Prosenttiosuuksien summa voi nousta yli sadan, koska matkailija on voinut yöpyä useammassa kohteessa. Muita majoituksia ovat mm. oma asunto tai mökki ja työnantajan asunto tai mökki.

11 11 Rahankäyttö Suomessa 190 milj. 173 milj. Venäjä Iso-Britannia Ruotsi Ranska Saksa Viro Espanja Italia Puola Latvia Kiina Japani Etelä-Korea Muu Aasia Yhdysvallat muut maat Kuva 3. Ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämä rahamäärä Suomen-matkalla marras-huhtikuussa (miljoonaa euroa). Luvut sisältävät kaikki matkailijat ja vaihtomatkustajat sekä ennakkokulut ennen matkaa. 1,16 MILJARDIA Ulkomailla asuvat matkailijat kuluttivat talvikaudella Suomessa 850 miljoonaa euroa. Lisäksi he maksoivat ennakkoon Suomen-matkapaketeista, majoituksista, autovuokrista yms. 310 miljardia euroa. Tästä summasta kuitenkin osa jää ulkomaisille matkatoimistoille ja matkapalveluiden välittäjille. Venäjällä asuvat matkailijat käyttivät noin viidesosan ja kiinalaiset noin 12 prosenttia kaikesta ulkomaalaisten Suomessa käyttämästä rahasta. Jos myös ennakot lasketaan mukaan, nousee kiinalaisten osuus noin 15 prosenttiin kaikesta käytetystä rahasta.

12 12 Rahankäyttö matkailijaa kohden Ennakkokulut ennen matkaa Rahankäyttö Suomessa Kuva 4. Rahankäyttö matkailijaa kohden marras huhtikuussa Suomessa kansallisuuksittain. Vaihtomatkustajat sisältyvät lukuihin. Talvikaudella Suomessa vierailleista ulkomaalaisista kiinalaiset, muut aasialaiset ja espanjalaiset käyttivät eniten rahaa matkailijaa kohden. Venäläisten rahan käyttö on pudonnut entisestään, ollen nyt 144 euroa matkailijaa kohden Suomessa ja 20 euroa ennakkokuluihin. Muihin aasialaisiin kuuluvat mm. Singaporesta ja Taiwanista saapuneet matkailijat. Ennakkokulut sisältävät mm. suomalaisiin autovuokriin ja majoitukseen ennen matkan alkua tehdyt varaukset.

13 13 Rahankäyttö matkailijaa kohden ja yhteensä kululajeittain Taulukko 5. Rahankäyttö matkailijaa kohden kululajeittain, eri kululajien osuus käytetystä rahasta sekä eri kululajeihin yhteensä käytetty rahamäärä marras-huhtikuussa Luvut sisältävät vaihtomatkustajat matkailijaa kohden 2015 ( ) % käytetystä rahasta yhteensä talvi (M ) Ennakkokulut % 306 Majoittuminen % 215 Ravintolat ja kahvilat % 155 Ostokset ja elintarvikkeet % 308 Liikkuminen 23 7 % 84 Muu 23 7 % 86 Yhteensä Suomessa % 1154 Suomessa talvikaudella vierailleet ulkomaalaiset käyttivät keskimäärin 83 euroa matkaan liittyviin ennakkokuluihin, kuten majoitukseen tai autonvuokraukseen liittyviin etukäteismaksuihin. Suomessa rahaa käytettiin palveluihin ja tuoteostoihin keskimäärin 230 euroa, joten ennakkokulut mukaan lukien matkailijat käyttivät keskimäärin 313 euroa Suomen-matkallaan.

14 14 Rahankäyttö yhteensä sekä päivää ja matkailijaa kohden Taulukko 6. Rahankäyttö päivää ja matkailijaa kohden sekä yhteensä kansallisuuksittain marras-huhtikuussa Luvut sisältävät vaihtomatkustajat. Asuinmaa Rahan käyttö Suomessa päivää kohden ( ) Rahan käyttö Suomessa matkailijaa kohden ( ) Rahan käyttö Suomessa yhteensä (M ) % ulkomaalaisten Suomessa käyttämästä rahasta Ennakkokulut yhteensä (M ) Kaikki yhteensä (M ) Yhteensä ,7 100 % 306,2 1153,9 Venäjä ,3 20 % 23,0 190,2 Viro ,5 6 % 6,2 54,7 Ruotsi ,7 7 % 6,4 64,1 Saksa ,3 5 % 12,4 57,7 Kiina ,0 12 % 68,0 172,9 Iso-Britannia ,6 5 % 23,3 65,9 Muu Aasia ,5 6 % 26,2 73,7 Ranska ,0 6 % 9,2 59,2 Japani ,0 4 % 49,9 83,9 Yhdysvallat ,6 3 % 13,7 41,3 Puola ,9 1 % 1,8 10,7 Espanja ,1 5 % 10,9 50,0 Latvia ,0 0 % 1,2 5,3 Etelä-Korea ,3 1 % 2,0 9,3 Italia ,9 2 % 6,4 26,3 Kiinalaiset matkailijat käyttivät talvella 2015 Suomessa rahaa 203 euroa matkapäivää kohden, kun venäläiset matkailijat käyttivät 152 euroa matkapäivää kohden. Kaiken kaikkiaan Suomessa eniten rahaa käyttivät, ilman ennakkomaksuja, venäläiset (167 M ), kiinalaiset (105 M ), ruotsalaiset (57,7 M ) ja ranskalaiset (50 M ).

15 15 Rahankäyttö ostoksiin ja palveluihin matkapäivää kohden Kaikki Venäjä Ruotsi Espanja Iso- Britannia Puola Ranska Saksa Viro Italia Latvia Kiina Japani Etelä- Korea Palvelut Ostokset Muu Aasia Yhdysval lat muut maat Kuva 5. Suomessa päivää kohden käytetty rahamäärä ostoksiin ja palveluihin marras huhtikuussa Luvut sisältävät vaihtomatkustajat. Venäläisiä lukuun ottamatta, Kiinalaiset käyttävät Suomessa yli kaksi kertaa enemmän rahaa matkapäivää kohden kuin muut matkailijat. Venäläiset ovat ainoa ryhmä, jolla ostoksiin käytetään enemmän rahaa kuin palveluihin. Vaikka rahankäyttö matkailijaa kohden on venäläisillä verrattain pieni, on heidän matkapäiväkohtainen rahankäyttö iso, koska suurin osa venäläisten tekemistä matkoista on yhden päivän ostosmatkoja.

16 16 Matkailijoiden profiili Perheen tulojakauma Talvi Kesä Kuva 6. Ulkomaalaisten matkustajien perheen tulotasojakauma (brutto, vuosi) kesällä 2015 ja talvella Vaihtomatkustajat sisältyvät lukuihin. Yli puolet Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden perheistä tienaa alle euroa vuodessa. Keskituloisia tuhatta tienaavia näyttäisi käyvän kesällä enemmän kuin talvella. Myös pienimmässä alle 10 tuhannen euron tuloluokassa osuus on suurempi kesällä. Suomalaisten tuloihin verrattuna, Suomessa käyvät matkailijat ovat verrattain pienituloisia, vaikkakin myös erittäin varakkaita matkailijoita vierailee Suomessa.

17 17 Sukupuoli- ja ikäjakauma 50% 0% Kesä Talvi Mies Nainen Alle Yli 64 Kuva 7. Ulkomaalaisten matkustajien sukupuoli- ja ikäjakauma kesällä 2015 ja talvella Sis. vaihtomatkustajat. Miehiä käy Suomessa noin 1,3-kertainen määrä naisiin verrattuna. Kesäkaudella vanhempien matkustajien osuus on talvikautta suurempi.

18 18 Finpro, Visit Finland Porkkalankatu 1, PL 358 FI Helsinki ISBN (verkkojulkaisu) ISSN