RANSKA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

Transkriptio

1

2 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RANSKA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

3 Loma Tuttavat Opiskelu Työ tai kongressi HKI vaihto Muu kauttakulku Muu 3 RANSKA Väkiluku 1 62,8 miljoonaa BKT / asukas EUR Ulkomaanmatkat (2014) 2 22,1 miljoonaa Matkailijoista kaksi prosenttia Ranskasta Kaksi prosenttia matkailijoista Ranskasta Vuonna 2015 Suomessa vieraili 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, joista asui Ranskassa 3. Lisäksi Helsingin lentokentällä konetta vaihtoi ranskalaista matkustajaa, jotka eivät poistuneet lentokentältä matkansa aikana. Yhteensä ranskalaisten tekemät matkat lisääntyivät 2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna lomamatkaa Suomi oli matkan pääkohde yhteensä noin Ranskassa asuvalle lomamatkailijalle. Ranskassa asuvien osuus oli noin kaksi prosenttia kaikista Suomessa lomailleista ulkomaalaisista. Matkan tarkoitus Tuttava ja sukulaisvierailuja Ranskasta Suomeen tehtiin lähes yhtä paljon kuin lomamatkojakin. Varsin moni Ranskassa asuva vieraili Suomessa opintojen vuoksi. Opiskeluun liittyviä matkoja Suomeen tehtiin jopa enemmän kuin työ- ja kongressimatkoja yhteensä. Joka kuudes Suomeen opintojen vuoksi tulleista ulkomailla asuvista matkailijasta asuu Ranskassa. Tyypillisin Suomessa vieraillut ranskalaismatkailija oli ainoastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla käynyt vaihtomatkustaja, joita vuonna 2015 oli noin Tämän lisäksi Suomen läpi matkusti kauttakulkumatkustajaa, joille Suomi ei ollut matkan pääkohde. Nämä kauttakulkumatkustajat olivat useimmin matkalla Viroon, mutta moni heistä oli käynyt matkansa aikana myös Ruotsissa. Keskituloisia perhelomailijoita Runsaat puolet Suomessa lomailleista ranskalaisista ja kolme neljästä yli 35-vuotiaasta lomamatkalaisesta matkusti perheen tai sukulaisten kanssa. Yksin matkustaneita oli vajaa neljännes ja loput matkustivat ystävien kanssa. Perheen kanssa lomailevat ovat kiinnostava matkailijaryhmä, sillä he viipyvät Suomessa pidempään kolme neljästä viipyi vähintään kuusi päivää ja käyttävät rahaa enemmän kuin muut lomamatkailijat. 1 (manner-ranska) Luvut eivät sisällä Helsingin lentokentän vaihtomatkustajia, joita oli 1,3 miljoonaa ( asui Saksassa). Luvut eivät myöskään sisällä matkustajia, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on työpaikka Suomessa, tai jotka olivat yli 3 kk kestäneellä työ- / opintomatkalla, tai jotka käyvät Suomessa yli 50 kertaa vuodessa.

4 kaikki opiskelu/tuttavat 4 Työmatkalaiset hyvätuloisia miehiä yht lomamatkaa perheen / sukulaisten kanssa Ranskasta Suomeen saapuneet lomailijat ovat pienituloisempia kuin muualta Länsi-Euroopasta tulleet lomailijat keskimäärin. Vain runsaalla kolmanneksella heistä perheen vuositulot ylittävät euroa, kun muualta Länsi-Euroopasta saapuneista lomamatkalaisista lähes puolet kuuluu tuohon yli euroa vuodessa ansaitsevien luokkaan. Nuoret tulevat tapaamaan tuttavia tai opiskelemaan Puolet Ranskasta tuttavavierailulle ja lähes kaikki opintoihin liittyvälle matkalle Suomeen tulleista olivat alle 25-vuotiaita opiskelijoita. alle 25-v. opiskelija yht tuttavavierailua tai opiskelumatkaa Nuorten tuttavavierailuiden suuri määrä ei selity Ranskassa asuvien suomalaisopiskelijoiden vierailuilla, sillä vain noin 10 prosenttia näistä nuorista tuttavavierailulle tulleista oli Suomen kansalaisia. Pikemminkin voidaan sanoa, että suomalaisopiskelijoiden verkottuminen ulkomailla on tuonut paljon nuoria ranskalaisia myös Suomeen. Parhaimmillaan nämä nuoret opiskelijat voivatkin olla kanava markkinoida Suomea matkailukohteena. Kolme neljäsosaa Ranskassa asuvien työmatkoista Suomeen on miesten tekemiä, ja suurin osa heistä on vuotiaita. Työmatkalaiset ovat keskimäärin varakkaampia ja matkustavat useammin yksin kuin lomamatkaajat ja tuttavavierailijat. Laiva opiskelijoiden suosiossa Matkusti laivalla 100% 50% yht työmatkaa v. mies Kun yhteensä reilu neljännes Ranskassa asuvista poistui Suomesta laivalla, käyttivät nuoret tuttavavierailulla ja opiskelumatkalla Suomessa käyneet laivaa selvästi useammin Laivaa suosivat muutoinkin pienituloiset, 0% sillä pienimpiin tuloluokkiin (perheen tulot alle euroa) kuuluvista yli puolet matkusti laivalla. Valtaosa laivalla Suomesta poistuneista ranskalaisista matkusti Ruotsiin. Työmatkalaiset sen sijaan käyttävät lähes poikkeuksetta lentokonetta ja lomamatkalaisistakin yhdeksän kymmenestä poistui Suomesta lentäen.

5 5 Varsinais-Suomi nuorten suosiossa Pääkaupunkiseutu oli pääasiallinen matkakohde useammalle kuin joka toiselle Suomeen matkustaneelle ranskalaiselle. Lappiin ja rannikkoseudulle matkusti viidennes Ranskassa asuvista matkailijoista. ensimmäistä kertaa. Lomamatkailijoista useampi kuin kolme neljästä oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Työmatkalaisista ja tuttavavierailulla käyneistä lähes puolet oli vieraillut Suomessa vuoden aikana vähintään kaksi kertaa. matkakohde Erityisesti alle 25-vuotiailla ranskalaisilla rannikkoseutu, erityisesti Varsinais-Suomi oli usein pääasiallinen matkakohde Suomessa. Lomalla yleensä viikon Matkan kesto matkan tarkoituksen mukaan Järvi-Suomessa vieraili alle viidennes Ranskassa asuvista matkailijoista. Järvi-Suomessa vieraili erityisesti vanhempien ikäluokkien edustajia. Pääkaupunkiseutu oli pääasiallinen matkakohde yli puolelle ja Lappi lähes puolelle lomamatkalaisista. Useampi kuin joka toinen ensikertaa Suomessa Kuinka usein Suomessa matkan tarkoituksen mukaan tuttavavierailu ensikertaa Suomessa loma loma tuttavavierailu työ 6,1 yötä 7,1 yötä 3,4 yötä Kolme neljäsosaa kaikista ranskalaisista ja yli 90 prosenttia muista kuin kauttakulkumatkustajista yöpyi Suomessa matkallaan. Sekä lomailijoilla, että tuttavavierailijoilla yli 5 päivän lomat ovat kaikkein yleisimpiä. Lomamatkailijoista jopa yli puolet yöpyy vähintään viisi yötä. Kolme neljäsosaa työmatkoista on kestoltaan 2-5 päivää. Tuloksissa ei ole mukana yli kolmen kuukauden työ- tai opiskelumatkoja. Sen sijaan pitkät lomamatkat ja tuttavavierailut ovat mukana. Pisin yksittäinen lomamatka aineistossa olikin yli neljä kuukautta ja pisin tuttavavierailu yli kaksi kuukautta. Puolet yöpyjistä tilastoituu vähintään kahdesti vuodessa työmatka käynyt yli vuosi sitten Missä yöpyi 50,0% 25,0% 0,0% Lomamatkat kaikki Yli puolet (60 %) vuonna 2015 kaikista Suomessa käyneistä ranskalaisista oli maassa

6 Noin puolet Suomessa yöpyneistä Ranskassa asuvista matkailijoista yöpyi hotelleissa, motelleissa, retkeilymajoissa tai leirintäalueilla. Vuokramökeissä tai asunnoissa yöpyi joka seitsemäs ja tuttavien luona joka neljäs matkailija. Voidaankin arvioida, että noin puolet Suomessa yöpyneistä Ranskassa asuvista matkailijoista ei näy virallisissa majoitustilastoissa. Yöpymisistä jopa kaksi kolmasosaa saattaa jäädä tilastoinnin ulkopuolelle, sillä ilmaismajoituksessa ja vuokramökeissä yövytään keskimääräistä pidempään. Lomamatkailijoista joka toinen yöpyi matkansa aikana hotelleissa tai motelleissa ja joka seitsemäs leirintäalueella tai retkeilymajoissa. Vuokramökeissä yöpyi joka kuudes lomamatkalainen ja lähes yhtä moni tuttavien luona. Joka toinen vierailee talvella 50% 25% Aktiviteetit jäävät usein kokematta Mistä seuraavista Suomalaisista aktiviteeteistä olet kiinnostunut? Ranskalaiset lomamatkailijat: kiinnostunut harrasti, jos kiinnostunut Suomalaiset kulttuurikohteet 78 % 60 % Kesäaktiviteetit maalla (mm. pyöräily, vaellus, eläinten tarkkailu) 51 % 33 % Suomalainen sauna 48 % 40 % Suomalaiset makuelämykset (esim. suomalainen ruoka) 38 % 34 % Suomalainen saaristo 29 % 12 % Kesäaktiviteetit vedessä (mm. uiminen, melonta, purjehdus, risteilyt, kalastus) 20 % 15 % Hyvinvointipalvelut ja hoidot 5 % 5 % Valtaosa ranskalaisista lomamatkailijoista on kiinnostunut suomalaisista kulttuurikohteista ja noin puolet saunomisesta sekä kesäaktiviteeteistä maalla. Saunomista oli harrastanut vain 40 prosenttia siitä kiinnostuneista ja kesäaktiviteetteja maalla noin kolmannes niistä kiinnostuneista. Kaiken kaikkiaan ranskalaisten lomamatkailijoiden kiinnostus tutkimuksen kohteena olleisiin aktiviteetteihin ei ollut erityisen suuri ja niistäkin, jotka olivat kiinnostuneita aktiviteeteista, vain pieni osa harrasti niitä lomamatkansa aikana. 0% Majoitusliikkeisiin saapuneet vieraat, talvikauden (marras huhtikuu) osuus (Lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen yöpymistilastojen perusteella, ranskalaisista matkailijoista runsas puolet vieraili Suomessa talvikaudella 2015, eli marras-huhtikuussa. Talvimatkailijoiden osuus on loivassa kasvussa. Yöpymistilastoissa ovat mukana yli 20 vuodetta sisältävät hotellit ja yli 20:llä matkailuautojen sähköliitäntäpisteellä varustetut leirintäalueet. Päivämatkat, pienet majoitusliikkeet ja tuttavavierailut eivät näin ollen näy kaaviossa. 106 miljoonaa euroa Suomeen Ranskasta saapuneet matkailijat käyttivät viime vuonna Suomessa 106 miljoonaa euroa. Muihin maihin verrattuna käyttivät ranskalaiset kuudenneksi eniten rahaa venäläisten, kiinalaisten, japanilaisten, ruotsalaisten ja virolaisten jälkeen. Ranskalaisten kulutus oli kolme prosenttia kaikista ulkomaalaisten kulutuksesta Suomessa.

7 Ruotsi Viro Saksa muu Schengen Venäjä tai Kauko-Itä 7 Rahankäyttö matkaa kohden: Kuinka todennäköisesti suosittelisi Suomea saattaisi suositella (7-8) suosittelisi ehdottomasti (9-10) 100% 0% Yksittäistä matkaa kohden rahaa käytettiin 532 euroa, josta suurin osa kului majoittumiseen, ostoksiin ja ravintola- sekä kahvilapalveluihin. Lomamatkailijat käyttivät ennakkokuluihin sekä huvittelupalveluihin noin kaksinkertaisen määrän rahaa keskiarvoon verrattuna. Yksi ranskalainen lomamatkailija jätti Suomeen keskimäärin 748 euroa. Ennakkokulut ovat ennen matkaa maksettuja suomalaisia palveluita, esim. majoituspalveluita, autovuokria tai pääsylippuja. Matkaliput on yritetty poistaa ennakkokuluista, mutta se ei kaikissa tapauksissa ollut mahdollista, esimerkiksi matkailijan ostaessa matkapaketin, jossa matkalippujen hintaa ei ollut eroteltu. Ovatko Suomen vahvuudet ihmiset ja koulutusjärjestelmä? Matkailijoita pyydettiin arvioimaan matkansa lopussa kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Suomea ystävälle tai sukulaiselle. Kaikista vuoden aikana Suomessa käyneistä Ranskassa asuvista matkailijoista noin puolet suosittelisi ehdottomasti Suomea (9 tai 10 asteikolla 0 10). Tuttavavierailulle Suomeen tulleista muista kuin Suomen kansalaisista kolme neljäsosaa ja opiskelumatkalle tulleista lähes yhtä suuri osa suosittelisi ehdottomasti Suomea. Lomamatkailijoista alle puolet ja työmatkalaisistakin vain runsas kymmenesosa olisi ehdottomasti valmiita suosittelemaan Suomea. Kertooko tämä siitä, että Suomen vahvuudet ranskalaisten mielissä ovat suomalaiset ihmiset ja koulutuslaitokset, vai eivätkö ranskalaiset matkailijat löydä Suomen parhaita matkakohteita tai tarjontaa matkailijoille? Tarkasteltaessa eri aktiviteetteja harrastaneiden valmiuksia suositella Suomea, voidaan havaita, että valmius suositella Suomea on suurempi luontoaktiviteetteja (kesäaktiviteetit, sauna, saaristo), saunomista tai suomalaisia makuelämyksiä harrastaneiden keskuudessa kuin kulttuuriaktiviteetteja harrastaneiden keskuudessa. Kertooko tämä Suomen vaatimattomasta kulttuuritarjonnasta vai näistä aktiviteeteista kiinnostuneiden ihmisten asenteista Suomea kohtaan? Joka tapauksessa tulos tukee näkemystä, että Suomen matkailuvaltteja myös ranskalaisten matkailijoiden keskuudessa ovat luontoon liittyvät kohteet ja aktiviteetit sekä saunakulttuuri. Matka jatkuu Suomen naapurimaihin Mihin matka jatkui Suomesta lomamatkalaiset, joille Suomi oli pääkohde Joka toinen Suomessa vieraillut 15% 0% ranskalainen oli matkansa aikana käynyt myös muissa maissa. Virossa oli käynyt lähes joka neljäs matkailija ja Ruotsissa joka viides. Suomesta matka jatkuu kuitenkin useammin Ruotsiin kuin Viroon, mikä tarkoittaa sitä, että ranskalaiset saapuvat Suomeen useammin Viron kautta, mutta jatkavat matkaansa Suomesta takaisin Ranskaan jotain muuta kautta. Suoraan Ranskaan näistä Virossa käyneistä matkustajista lensi neljännes ja Ruotsiin jatkoi viidennes.

8 Visit Finland Matkailijatutkimus on vuosittain tehtävä haastattelututkimus Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla. Tutkimuksessa haastatellaan vuosittain Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14- vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi on varmistettu vertaamalla tullin tilastoihin ja erillisiin kulkuneuvolaskentoihin, että itärajan aineisto vastaa henkilöautojen, linjaautojen ja minibussien (7 16 matkustajaa) todellisia jakaumia. Visit Finland Matkailijatutkimuksen toteuttaa TAK Oy. Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Helsingin lentokentän vaihto-matkustajat ovat kuitenkin mukana tuloksissa. Itärajan liikenteestä tavoitetaan tutkimuksessa mukana olevien viiden raja-aseman kautta 92 %.

9 Finpro, Visit Finland Porkkalankatu 1, PL 358 FI Helsinki