Visit Finland matkailijatutkimus 2016

Transkriptio

1

2 Visit Finland matkailijatutkimus 2016 Visit Finland tutkimuksia 9 Finpro, Visit Finland Helsinki 2017

3 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2016

4 Sisällysluettelo Yhteenveto 5 Johdanto 7 Matkat Suomeen 10 Päivä- ja yön yli matkat 13 Matkan pääkohteena Suomi 15 Matkan tarkoitus 17 Matkan järjestäminen 19 Matkan kesto 21 Yöpymisten määrä 23 Yöpymispaikat 26 Rahankäyttö Suomessa 28 Ostoskori 31 Rahankäyttö matkaa kohden 32 Matkakohde Suomessa 34 Matkakohde pääkaupunkiseutu 36 Matkakohde saaristo / rannikko 37 Matkakohde Järvi-Suomi 38 Matkakohde Lappi 39 Mikä Suomessa kiinnostaa 41 Suomalaiset kulttuurikohteet 43 Suomalainen saaristo 44 Suomalaiset makuelämykset 45 Suomalainen sauna 46 Hyvinvointipalvelut ja hoidot 47 Kesäaktiviteetit maalla 48 Kesäaktiviteetit vedessä 49 Talviurheilu 50 Muut talviaktiviteetit ja elämykset 51 Suomen suosio 52 Kuinka usein Suomessa 53 Ensikertaa Suomessa 54 Suosittelisiko Suomea 56 Muut matkakohteet 57 Kävi matkan aikana muualla 58 Seuraava matkakohde (top 10) 60 Taustatiedot 61 Perheen yhteenlasketut bruttovuositulot 62 Ikä- ja sukupuolijakauma 63 Ammattiryhmäjakauma 64 Matkaseurue 65 Asuinpaikka kotimaassa 66

5 5 Yhteenveto MATKAILU KAHDEN PROSENTIN KASVUSSA Vuonna 2016 ulkomailla asuvat tekivät yhteensä 7,7 miljoonaa matkaa Suomeen, eli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Reilu kolmannes matkoista oli Venäjällä asuvien tekemiä. Ruotsista ja Virosta tehtiin yhteensä viidennes matkoista, kun Suomeen saapuneista matkailijoista joka kahdeksas asui Aasiassa. Suhteellisesti eniten matkat lisääntyivät Intiasta, mutta absoluuttisesti laskettuna eniten lisäystä tuli kuitenkin Kiinassa, reilu 90 tuhatta matkaa. Saksasta, Ruotsista ja Etelä-Koreasta tehtiin noin 50 tuhatta matkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Matkailu Suomeen lisääntyi myös EU-maista. Määrällisesti eniten matkat vähenivät Venäjältä ( matkaa) ja suhteellisesti eniten Norjasta, Sveitsistä ja Kanadasta. Sveitsiläisten ja kanadalaisten matkailun vähenemiseen vaikuttivat ainakin vuonna 2015 Suomessa järjestetyt Gymnaestrada voimistelutapahtuma, sekä nuorten jääkiekon mm-kilpailut, jotka lisäsivät sveitsiläisten ja kanadalaisten matkailijoiden määriä vuonna PÄIVÄMATKAT LISÄÄNTYIVÄT, YÖN YLI MATKAT VÄHENIVÄT Suomeen vuonna 2016 tehdyistä matkoista kaksi viidestä oli päivämatkoja. Reilu 60 prosenttia päivämatkoista oli venäläisten tekemiä, ja 20 prosenttia virolaisten tai ruotsalaisten tekemiä. Venäläiset tekivät myös eniten yön yli matkoja ( matkaa), eli joka kuudennen yön yli matkan. Ruotsista saapuneet tekivät lähes yhtä monta yön yli matkaa ( matkaa). Yhteensä päivämatkoja tehtiin 3,1 miljoonaa ja yön yli matkoja 4,6 miljoonaa. Yön yli matkat lisääntyivät eniten Kiinasta ja Japanista (noin matkaa enemmän) ja vähenivät eniten Venäjältä ja Virosta. Näistä maista tehtiin kuitenkin aiempaa enemmän päivämatkoja. Sama trendi oli myös ruotsalaisten matkailussa. Venäläisten matkat ovat vähentyneet vuodesta 2014 asti, mutta nyt päivämatkat näyttäisivät kääntyneen taas kasvuun. TYÖMATKAT JA KAUTTAKULKUMATKAT LISÄÄNTYIVÄT Suomeen tehtiin työmatkaa enemmän kuin vuonna Kauttakulkumatkat (matka, jolla Suomi ei ollut pääkohde) lisääntyivät matkalla. Sen sijaan tuttavavierailuja tehtiin aiempaa vähemmän. Työmatkat lisääntyivät erityisesti Ruotsista ja Virosta, kun näistä maista ja Venäjältä tuttavavierailut vähenivät. Myös ostosmatkat lisääntyivät Venäjältä. Kauttakulkumatkat lisääntyivät Virosta ja Kiinasta, lomamatkat Ruotsista ja Kiinasta.

6 6 YÖPYMISET VÄHENIVÄT Ulkomailla asuvat matkailijat yöpyivät viime vuonna Suomessa 28,3 miljoonaa yötä, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna Pelkästään Venäjältä saapuneiden matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,1 miljoonalla yöllä. Yöpymisten määriin vaikuttaa paljon päivä- ja yön yli matkojen suhteellinen kehitys. Vuoteen 2015 verrattuna, useasta maasta saapuneilla päivämatkat lisääntyivät ja yön yli matkat vähenivät. Suurimman osan yöpymisistä kerryttävät Suomessa pitkään oleskelevat matkailijat: noin viidennes matkailijoista vietti Suomessa vähintään 6 päivää, mutta he yöpyivät vuoden aikana yövytyistä öistä kolme neljännestä. Pitkään Suomessa viipyvät yöpyvät usein omissa tai vuokratuissa asunnoissa sekä sukulaisten luona, jolloin he jäävät virallisten majoitustilastojen ulkopuolelle. Hotelleissa ja motelleissa sekä vuokra-asunoissa (sis. Airbnb) yövyttiin aiempaa enemmän. Hotellissa ja motelleissa yöpyneiden määrä lisääntyi 7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten saapumiset hotelleihin lisääntyivät 8 %. Sen sijaan tuttavien ja sukulaisten luona yöpyi yli 400 tuhatta matkailijaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 80 % oli Venäjältä, Ruotsista tai Virosta. RAHANKÄYTTÖ LISÄÄNTYI VIISI PROSENTTIA Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,50 miljardia euroa vuonna 2016, eli 130 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjältä saapuneiden kulutus vastasi lähes viidennestä, kun Suomeen tehdyistä matkoista heidän osuutensa oli kolmanneksen. Myös Kiinasta ja Japanista saapuneet matkailijat käyttivät yhteensä lähes viidenneksen Suomessa ulkomaalaisten vuoden aikana kuluttamista rahoista. Seuraavaksi eniten rahaa Suomessa käyttivät Ruotsista, Saksasta ja Virosta saapuneet matkailijat. Kokonaiskulutuksesta noin viidennes (530 milj. ) oli ennakkoon maksettuja majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms. kuluja. 2,5 miljardin summa ei sisällä tutkimuksen ulkopuolelle jääneitä raja-asemia, eikä matkalippuja Suomeen, joista muodostuu arviolta noin 1,4 miljardin euron matkailutulo Suomeen. Kun nämä huomioidaan, voidaan arvioida, että Suomi sai vientiin rinnastettavaa matkailutuloa noin 3,9 miljardia euroa. Määrällisesti eniten (+77 milj. ) lisääntyi Kiinasta saapuneiden rahankäyttö. Venäjältä saapuneiden matkailijoiden rahankäyttö ei enää vähentynyt kuin neljä prosenttia (-21 milj. ). Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät majoittumiseen noin 70 miljoonaa, sekä ravintoloihin ja kahviloihin noin 40 miljoonaa aiempaa enemmän. Rahankäyttö ostoksiin ja elintarvikkeisiin väheni noin 50 miljoonalla eurolla, huolimatta siitä, että Venäjältä tehtiin satatuhatta ostosmatkaa edellisvuotta enemmän. Ostoksiin käytettyä rahamäärää pienensi virolaisten vähentynyt kulutus sekä kiinalaisten viime vuotta pienempi keskiostos. Kiinalaiset käyttivät silti keskimäärin muita enemmän ostoksiin matkansa aikana (230 ). Esimerkiksi venäläiset käyttävät keskimäärin 130 euroa. Myös ennakkokulut lisääntyivät noin 60 miljoonaa viime vuodesta. Matkailijat käyttivät keskimäärin noin 320 euroa matkaa kohden Suomessa, kun ennakkokulut lasketaan mukaan. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttivät kiinalaiset (940 ).

7 7 Johdanto TUTKIMUKSEN TARKOITUS TAK Rajatutkimus, johon Visit Finland matkailijatutkimus osana kuuluu, on vuonna 1997 aloitettu, jatkuva tutkimus, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa ulkomailla asuvista Suomessa vierailleista matkailijoista. Tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä mm. Suomessa vuosittain käyvien matkailijoiden määrä ja heidän kulutuksensa Suomessa. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa eri maista saapuvien matkailijoiden profiileista: mm. kuinka pitkään Suomessa viivytään, missä yövytään, miksi Suomeen tullaan, kuinka usein Suomessa käydään, mitä matkan aikana tehdään, missä matkan aikana käydään ja mitä Suomessa tehdään. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutetaan haastattelemalla ympäri vuoden, eri viikonpäivinä ja kellonaikoina Suomen raja-asemilla yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla valitsemalla esim. joka viides matkustaja. Haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuoden ajalle, paitsi Lapissa, missä haastattelut tehdään talvisesongin aikana. Haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen, Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Itärajalla ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Itärajan liikenteestä tavoitetaan tutkimuksessa mukana olevien viiden raja-aseman kautta noin 94 %. Matkojen määrä raportissa vastaa tutkimuksessa mukana olleiden raja-asemien kautta Suomesta vuonna 2015 poistuneiden ulkomailla asuvien matkailijoiden määrää. Vuonna 2016 Suomesta poistumassa olleita matkailijoita tavoitettiin yhteensä Heistä 48 % asui Suomessa. Ulkomailla asuvista alle 15-vuotiaita oli 2,2 %, ja 28,0 % kieltäytyi vastaamasta, ei ehtinyt vastaamaan tai jäi jonkun muun syyn vuoksi haastattelematta. Loppuun asti vietyjä haastatteluja tehtiin vuoden aikana yhteensä Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy.

8 8 TULOSTEN LUOTETTAVUUS Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi satamien osalta aineisto on painotettu vastaamaan laivayhtiöiden tilastoista saatuja asuinmaajakaumia. Matkailijoiksi ei ole raportissa laskettu Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkustajia, eikä henkilöitä, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on työpaikka Suomessa, tai joiden matkan kesto oli vuoden tai sitä pidempi. Tutkimustulosten satunnaisotoksesta johtuva virhemarginaali prosenttiluvuille koko aineistossa, kun puhutaan kaikista matkustajista, on enintään ±0,7 prosenttiyksikköä. Maakohtaisissa tuloksissa otoskoot vaihtelevat 101 ja välillä, jolloin maakohtaiset virhemarginaalit ovat noin ±1,0 9,7 prosenttiyksikköä. TULOSTEN VERTAILTAVUUDESTA Vuoden 2016 osalta saatiin aiempaa tarkemmat tilastot laivaliikenteestä: matkustajien asuinmaajakauma (Viro, Ruotsi, Venäjä, Kiina, Japani, muu). Lisäksi matkailijamääritystä muutettiin vuodesta 2015 siten, että se sisältää ns. ramppaajat, eli vähintään kerran viikossa Suomessa käyvät, mutta ei sisällä vaihtomatkustajia. Vuoden 2015 luvut on laskettu tähän raporttiin uudelleen, käyttäen vuoden 2016 matkailijamääritystä, sekä vastaavaa asuinmaajakaumaa satamien osalta kuin vuonna Tästä syystä raportissa esiintyvät vuoden 2015 luvut poikkeavat vanhasta (vuoden 2015) raportista. Vuoden 2015 aineiston osalta tiedetään vasta heinäkuusta alkaen, oliko Helsinki-Vantaan lentokentän päivämatkustaja vaihtomatkustaja. Tästä syystä vertailut vuoteen 2015 perustuvat heinä-joulukuun aineistoon.

9 9 TERMEJÄ MATKA Matkojen määrä tässä raportissa tarkoittaa Suomesta poistuneiden ulkomailla asuvien henkilöiden määrää. Lukuihin ei ole sisällytetty Suomessa työskentelevien, eikä vähintään vuoden Suomessa viipyneiden tai vaihtomatkustajien matkoja. VAIHTOMATKUSTAJA Vaihtomatkustajat ovat Suomesta poistumassa olevia matkustajia, jotka ainoastaan vaihtavat lentokonetta Helsinki-Vantaan lentokentällä, eivätkä poistu lentokentältä matkansa aikana. KAUTTAKULKUMATKUSTAJA Kauttakulkumatkustajat ovat matkustajia, jolle Suomi ei ole matkan pääkohde. Heidän ensisijainen matkakohteensa siis sijaitsee jossakin muualla, mutta he matkustavat sinne Suomen kautta. Kauttakulkumatkailijat saattavat kuitenkin viettää aikaa ja yöpyä Suomessa ennen kuin jatkavat matkaansa eteenpäin.

10 10 Matkat Suomeen

11 11 Matkat Suomeen Suomeen tehtiin 7,7 miljoonaa matkaa Kaavio 1. Matkat Suomeen (Matkoihin ei lasketa Suomessa työskenteleviä tai vuoden kestäneitä tai sitä pidempiä matkoja, eikä vaihtomatkustajia) Vuonna 2016 ulkomailla asuvat tekivät yhteensä 7,70 miljoonaa matkaa Suomeen, eli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Reilu kolmannes matkoista oli Venäjällä asuvien tekemiä. Ruotsista ja Virosta tehtiin yhteensä viidennes matkoista, kun Suomeen saapuneista matkailijoista joka kahdeksas asui Aasiassa.

12 12 Matkojen muutos Matkat lisääntyivät erityisesti Aasian maista 97% 59% 2% 6% 17% 1% 13% 15% 19% 8% 26% 0% 3% 4% 3% 18% 35% 7% 44% -1% -7% -17% -8% -4% -36% -38% -31% -11% -5% -19% Kaavio 2. Matkojen muutos vuodesta 2015 (Matkoihin ei lasketa Suomessa työskenteleviä tai vuoden kestäneitä tai sitä pidempiä matkoja, eikä vaihtomatkustajia) Matkat Suomeen lisääntyivät kaksi prosenttia vuodesta Suhteellisesti eniten matkat lisääntyivät Intiasta, mutta absoluuttisesti laskettuna eniten lisäystä tuli kuitenkin Kiinassa, yli 90 tuhatta matkaa. Saksasta, Ruotsista ja Etelä-Koreasta tehtiin noin 50 tuhatta matkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Matkailu Suomeen lisääntyi myös EU-maista, vaikka Puolasta, Belgiasta ja Latviasta tehtiinkin aiempaa vähemmän matkoja. Määrällisesti eniten matkat vähenivät Venäjältä ( matkaa) ja suhteellisesti eniten Norjasta, Sveitsistä ja Kanadasta. Sveitsiläisten ja kanadalaisten matkailun vähenemiseen vaikuttivat ainakin vuonna 2015 Suomessa järjestetyt Gymnaestrada voimistelutapahtuma, sekä nuorten jääkiekon mm-kilpailut. Suomen ja Norjan väliset maantieraja-asemat eivät ole mukana tutkimuksessa.

13 13 Päivä- ja yön yli matkat Päivämatkoja tehtiin yhteensä 3,1 miljoonaa ja yön yli matkoja 4,6 miljoonaa Päivä Yö Kaavio 3. Päivä- ja yön yli matkat (Matkoihin ei lasketa Suomessa työskenteleviä tai vuoden kestäneitä tai sitä pidempiä matkoja, eikä vaihtomatkustajia) Suomeen vuonna 2016 tehdyistä matkoista kaksi viidestä oli päivämatkoja. Reilu 60 prosenttia päivämatkoista oli venäläisten tekemiä ja 20 prosenttia virolaisten tai ruotsalaisten tekemiä. Venäläiset tekivät myös eniten yön yli matkoja ( matkaa), eli joka kuudennen yön yli matkan. Ruotsista saapuneet tekivät lähes yhtä monta yön yli matkaa ( matkaa). Yön yli matkoista reilu 40 prosenttia tekivätkin Venäjältä, Ruotsista ja Virosta saapuneet matkailijat.

14 14 Päivä- ja yön yli matkojen muutos Yön yli matkat lisääntyivät eniten Kiinasta ja Japanista Päivämatkat Yön yli matkat Viro Ruotsi Saksa Iso-Britannia Ranska Tanska Italia Alankomaat Espanja Puola Belgia Liettua Latvia Muut EU-maat Venäjä Norja Sveitsi Muu Eurooppa Yhdysvallat Kanada Latinalainen Amerikka Japani Kiina Etelä-Korea Intia Muu Aasia Afrikka Australia Muu Oseania Kaavio 4. Päivä- ja yön yli matkojen muutos vuodesta 2015 (Matkoihin ei lasketa Suomessa työskenteleviä tai vuoden kestäneitä tai sitä pidempiä matkoja, eikä vaihtomatkustajia) Yön yli matkat lisääntyivät eniten Kiinasta ja Japanista (~ matkaa enemmän) ja vähenivät eniten Venäjältä ja Virosta. Näistä maista tehtiin kuitenkin aiempaa enemmän päivämatkoja. Sama trendi oli myös ruotsalaisten matkailussa. Venäläisten matkat ovat vähentyneet vuodesta 2014 asti, mutta nyt päivämatkat näyttäisivät taas kääntyneen kasvuun. Saksasta lisääntyivät sekä päivä-, että yön yli matkat.

15 15 Matkan pääkohteena Suomi Yhdeksällä kymmenestä Euroopasta Suomeen tehdyllä matkalla Suomi oli matkan pääkohde 100% 50% 0% Kaavio 5. Matkan pääkohde Suomi (Matkoihin ei lasketa Suomessa työskenteleviä tai vuoden kestäneitä tai sitä pidempiä matkoja, eikä vaihtomatkustajia) Suomi oli matkan pääkohde reilulla neljällä viidesosalla (83 %) kaikista Suomeen tehdyistä matkoista. Tällaisia matkoja kertyi vuoden aikana yhteensä 6,4 miljoonaa ( vuoteen 2015 verrattuna). Noin kaksi viidesosaa oli Venäjällä asuvien tekemiä. Useimmin Suomi on pääkohteena Euroopasta tehdyillä matkoilla (90 % matkoista), kun Euroopan ulkopuolelta tehdyistä matkoista Suomi on pääkohde 60 prosentilla matkoista.

16 16 Matkat Suomeen Päivämatka, Suomi ei pääkohde Päivämatka, Suomi pääkohde Yöpyi, Suomi ei pääkohde Yöpyi, Suomi pääkohde Yhteensä Viro 151 (49) 265 (229) 46 (29) 460 (625) 921 (932) Ruotsi 22 (20) 197 (119) 18 (21) 624 (653) 861 (812) Saksa 39 (13) 18 (21) 34 (21) 314 (291) 404 (345) Iso-Britannia 9 (6) 20 (16) 14 (39) 210 (191) 253 (251) Ranska 8 (4) 6 (8) 8 (11) 153 (133) 176 (156) Tanska 2 (2) 6 (9) 3 (5) 69 (53) 80 (70) Italia 3 (4) 10 (5) 18 (18) 87 (72) 118 (99) Alankomaat 11 (2) 2 (3) 6 (6) 67 (67) 86 (80) Espanja 6 (2) 3 (7) 12 (16) 122 (89) 144 (114) Puola 2 (3) 3 (3) 3 (5) 63 (65) 71 (76) Belgia 1 (5) 1 (3) 5 (3) 37 (42) 44 (53) Liettua 9 (8) 5 (5) 15 (7) 13 (22) 42 (42) Latvia 11 (4) 8 (6) 5 (1) 36 (54) 59 (64) Muut EU-maat 5 (14) 3 (7) 52 (34) 155 (154) 216 (210) Venäjä 153 (143) 1773 (1628) 38 (58) 723 (965) 2686 (2794) Norja 2 (26) 6 (5) 5 (7) 52 (64) 65 (101) Sveitsi 0 (7) 2 (3) 9 (5) 49 (82) 60 (97) Muu Eurooppa 10 (22) 9 (25) 14 (6) 67 (43) 100 (96) Yhdysvallat 19 (18) 3 (5) 37 (43) 86 (75) 145 (140) Kanada 4 (2) 2 (5) 8 (12) 16 (25) 31 (44) Latinalainen Amerikka 10 (3) 7 (1) 17 (26) 29 (42) 64 (71) Japani 58 (59) 7 (16) 47 (34) 119 (88) 231 (196) Kiina 67 (15) 24 (40) 89 (82) 176 (126) 356 (264) Etelä-Korea 27 (10) 39 (20) 37 (34) 31 (20) 134 (85) Intia 3 (1) 13 (3) 23 (11) 31 (21) 71 (36) Muu Aasia 18 (17) 7 (14) 45 (57) 137 (129) 208 (218) Afrikka 5 (0) 4 (0) 4 (5) 13 (20) 26 (24) Australia 5 (4) 2 (3) 19 (23) 16 (23) 42 (53) Muu Oseania 1 (0) 0 (0) 4 (2) 3 (3) 7 (5) Yhteensä 661 (460) 2445 (2210) 638 (620) 3961 (4238) 7705 (7529) Taulukko 1. Matkat Suomeen, tuhatta matkaa (suluissa vuosi 2015)

17 17 Matkan tarkoitus Työmatkat ja kauttakulkumatkat lisääntyivät viime vuodesta Työmatka Tuttavavierailu Ostosmatka Lomamatka Kauttakulku Muu syy Kaavio 6. Matkan tarkoitus, 1000 matkaa (Kauttakulku = Suomi ei matkan pääkohde) Suomeen tehtiin työmatkaa enemmän kuin vuonna Kauttakulkumatkat (matka, jolla Suomi ei ollut pääkohde) lisääntyivät matkalla. Sen sijaan tuttavavierailuja tehtiin aiempaa vähemmän. Työmatkat lisääntyivät erityisesti Ruotsista ja Virosta, kun näistä maista ja Venäjältä tuttavavierailut vähenivät. Myös ostosmatkat lisääntyivät Venäjältä. Tämä selittänee osittain päivämatkojen lisääntymisen ja yön yli matkojen vähenemisen näistä maista. Kauttakulkumatkat lisääntyivät Virosta ja Kiinasta, lomamatkat Ruotsista ja Kiinasta.

18 18 Matkan tarkoitus Työmatka Tuttavavierailu Ostosmatka Lomamatka Kauttakulku Muu syy Viro 280 (171) 223 (287) 46 (110) 126 (213) 197 (77) 49 (73) Ruotsi 177 (111) 316 (425) 27 (17) 229 (119) 40 (41) 71 (101) Saksa 97 (81) 109 (93) 4 (1) 86 (105) 72 (34) 36 (32) Iso-Britannia 77 (39) 67 (59) 1 (0) 77 (101) 23 (44) 9 (9) Ranska 33 (27) 48 (33) 0 (1) 55 (42) 16 (15) 23 (38) Tanska 44 (32) 14 (17) 2 (1) 12 (8) 5 (8) 4 (4) Italia 25 (18) 17 (21) 5 (0) 31 (32) 21 (22) 19 (7) Alankomaat 25 (29) 25 (25) 0 (2) 15 (9) 17 (9) 3 (6) Espanja 23 (20) 50 (24) 0 (0) 41 (40) 18 (18) 11 (12) Puola 26 (17) 13 (24) 2 (0) 20 (13) 5 (8) 5 (14) Belgia 16 (11) 13 (19) 0 (0) 5 (12) 7 (9) 4 (3) Liettua 8 (10) 4 (7) 0 (0) 4 (5) 24 (15) 1 (6) Latvia 22 (15) 12 (9) 0 (2) 8 (22) 16 (5) 2 (11) Muut EU-maat 48 (47) 43 (50) 1 (1) 44 (33) 57 (49) 22 (29) Venäjä 166 (164) 210 (371) 1578 (1475) 473 (496) 191 (201) 67 (88) Norja 25 (29) 22 (22) 2 (0) 7 (11) 7 (33) 3 (7) Sveitsi 10 (12) 13 (26) 1 (1) 22 (34) 9 (12) 5 (12) Muu Eurooppa 21 (13) 19 (20) 1 (12) 14 (19) 24 (28) 20 (3) Yhdysvallat 28 (23) 26 (26) 1 (1) 22 (25) 56 (60) 12 (6) Kanada 5 (7) 6 (13) 0 (0) 7 (5) 12 (14) 1 (4) Latinalainen Amerikka 9 (6) 10 (16) 0 (1) 10 (17) 27 (29) 7 (4) Japani 22 (4) 8 (11) 18 (22) 69 (53) 105 (93) 9 (14) Kiina 19 (32) 13 (12) 11 (3) 126 (76) 156 (97) 31 (43) Etelä-Korea 9 (10) 3 (0) 17 (0) 29 (17) 64 (44) 12 (13) Intia 17 (12) 10 (7) 2 (0) 14 (3) 26 (12) 2 (3) Muu Aasia 31 (24) 26 (28) 3 (11) 64 (42) 64 (74) 20 (38) Afrikka 4 (8) 6 (5) 4 (0) 1 (2) 9 (5) 2 (4) Australia 4 (3) 6 (9) 0 (0) 8 (14) 24 (26) 1 (1) Muu Oseania 1 (0) 2 (1) 0 (0) 0 (2) 5 (2) 0 (0) Yhteensä 1271 (973) 1334 (1657) 1727 (1662) 1621 (1571) 1299 (1081) 452 (585) Taulukko 2. Matkan tarkoitus, tuhatta matkaa (suluissa vuosi 2015)

19 19 Matkan järjestäminen Aasialaiset ja australialaiset käyttävät eniten matkatoimistoja 50% Käytti matkatoimistoa apuna matkan järjestämisessä 25% 0% Kaavio 7. Käytti matkatoimistoa apuna matkan järjestämisessä, % matkoista Selvästi useimmin matkatoimistoa käytetiin apuna matkan järjestämisessä Aasiasta ja Australiasta tehdyillä matkoilla. Lähes joka toisella Japanista tehdyllä matkalla ja 44 prosentilla Kiinasta tehdyllä matkalla, matkatoimisto vähintään auttoi matkan suunnittelussa tai varauksissa. Kaikkein vähiten matkatoimistoja Suomen-matkojen suunnitteluun ja varauksiin käyttävät venäläiset.

20 20 Matkan järjestäminen Suunnittelin ja tein varaukset itse Matkatoimisto teki minulle räätälöidyn matkapaketin toiveideni mukaisesti Varasin matkatoimistolta valmiin matkapaketin, joka sisälsi kiinteän matkasuunnitelman Suunnittelin ja varasin osan matkasta itse ja käytin osaksi matkatoimistoa Työnantaja järjesti matkan Viro Ruotsi Saksa Iso-Britannia Ranska Tanska Italia Alankomaat Espanja Puola Belgia Liettua Latvia Muut EU-maat Venäjä Norja Sveitsi Muu Eurooppa Yhdysvallat Kanada Latinalainen Amerikka Japani Kiina Etelä-Korea Intia Muu Aasia Afrikka Australia Muu Oseania Yhteensä Taulukko 3. Matkan järjestäminen, tuhatta matkaa Muu

21 21 Matkan kesto

22 22 Matkan kesto Päivämatkat lisääntyivät, yön yli matkat vähenivät päivämatka 2 päivää 3 päivää 4-5 päivää yli 5 päivää Kaavio 8. Matkan kesto, 1000 matkaa Suomeen tehtiin päivämatkaa aiempaa enemmän. Lisäys tuli käytännössä venäläisiltä, virolaisilta ja ruotsalaisilta, mutta myös kiinalaisilta ja eteläkorealaisilta. Sen sijaan yön yli matkat vähenivät. 2 3 päivän matkoja tehtiin 230 tuhatta vähemmän ja pitkiä yli 5 päivän matkoja 110 tuhatta vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen mukaan rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyneiden matkan kesto lyheni kaksi prosenttia.

23 23 Yöpymisten määrä Ulkomailla asuvat matkailijat yöpyivät Suomessa 28 miljoonaa yötä Kaavio 9. Yöpymisten määrä (yötä) Ulkomailla asuvat matkailijat yöpyivät viime vuonna Suomessa 28,3 miljoonaa yötä, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna Venäjältä saapuneiden matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,1 miljoonalla yöllä. Yöpymisten määriin vaikuttaa paljon päivä- ja yön yli matkojen suhteellinen kehitys. Vuoteen 2015 verrattuna, useasta maasta saapuneilla päivämatkat lisääntyivät ja yön yli matkat vähenivät. Suurimman osan yöpymisistä kerryttävät Suomessa pitkään oleskelevat matkailijat: noin viidennes matkailijoista vietti Suomessa vähintään 6 päivää, mutta he yöpyivät vuoden aikana yövytyistä öistä kolme neljännestä. Pitkään Suomessa viipyvät yöpyvät usein omissa tai vuokratuissa asunnoissa sekä sukulaisten luona, jolloin he jäävät virallisten majoitustilastojen ulkopuolelle.

24 24 Yöpymisten määrän muutos Yöpymiset vähenivät 11 prosenttia viime vuodesta 178% 23% 35% 19% 6% 37% 21% -11% -3% -4% -19% -1% -16% -9% -45% -4% -55% -40% -30% -24% -57% -1% -31% -69% -7% -25% -24% -23% -28% -41% Kaavio 10. Yöpymisten määrän muutos vuoteen 2015 verrattuna Suomessa yövyttiin reilu 3,5 miljoonaa yötä vuotta 2015 vähemmän. Yöpymiset vähenivät pääosin vähentyneiden tuttavavierailujen takia. Esimerkiksi rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpymisten määrä lisääntyi 5 prosenttia. Eniten yöpymiset lisääntyivät Italiasta, Ranskasta, Kiinasta ja Japanista. Myös matkat lisääntyivät näistä maista. Sen sijaan saksalaisten yöpymiset vähenivät, vaikka matkat lisääntyivät, eli saksalaisten tekemät matkat olivat aiempaa lyhyempiä. Matkoihin ei lasketa vuoden tai sitä pidempiä matkoja. Pitkillä, useamman kuukauden, työ- / opiskelumatkoilla ja tuttavavierailuilla on kuitenkin suuri merkitys yöpymisten kokonaismääriin ja muutoksiin.

25 25 Matkan kesto ja yöpymisten määrä Päivämatka 2 päivää 3 päivää 4-5 päivää 6 päivää tai enemmän Kesto keskimäärin, yötä Yötä yhteensä Viro 413 (278) 119 (164) 102 (171) 102 (147) 185 (172) 3,4 (3,4) 3089 (3192) Ruotsi 220 (139) 117 (167) 159 (175) 208 (163) 156 (169) 3,6 (3,9) 3064 (3192) Saksa 56 (34) 48 (48) 67 (55) 92 (72) 142 (136) 5,9 (8,5) 2367 (2932) Iso-Britannia 29 (22) 32 (32) 30 (36) 82 (67) 79 (94) 4,8 (4,9) 1228 (1237) Ranska 15 (12) 18 (12) 22 (24) 43 (35) 78 (73) 10,2 (9,3) 1792 (1456) Tanska 8 (11) 15 (14) 18 (13) 19 (19) 20 (13) 4,5 (3,8) 363 (268) Italia 13 (8) 13 (13) 8 (13) 31 (29) 53 (35) 13,8 (5,9) 1627 (585) Alankomaat 13 (6) 6 (11) 14 (16) 29 (22) 24 (25) 4,3 (5,6) 374 (446) Espanja 9 (9) 23 (11) 15 (15) 33 (29) 63 (49) 7,8 (10,8) 1122 (1227) Puola 5 (7) 6 (7) 13 (8) 26 (26) 21 (28) 6,4 (10,8) 454 (821) Belgia 2 (8) 7 (6) 8 (8) 11 (12) 17 (19) 6,6 (5,7) 292 (302) Liettua 13 (13) 15 (9) 6 (3) 3 (7) 4 (10) 3,1 (6,8) 130 (287) Latvia 18 (9) 9 (6) 8 (18) 11 (19) 13 (12) 5,5 (4,3) 326 (274) Muut EU-maat 10 (21) 55 (19) 24 (28) 63 (48) 65 (93) 5,4 (9,2) 1162 (1931) Venäjä 1937 (1771) 242 (332) 195 (260) 184 (221) 128 (209) 0,9 (1,2) 2416 (3469) Norja 8 (31) 7 (13) 19 (16) 17 (18) 14 (23) 4,3 (3,6) 277 (363) Sveitsi 2 (9) 8 (7) 6 (11) 20 (26) 24 (44) 5,4 (7,9) 323 (761) Muu Eurooppa 25 (47) 13 (4) 10 (9) 23 (15) 29 (21) 7,1 (7) 710 (669) Yhdysvallat 21 (22) 24 (19) 16 (26) 33 (31) 51 (43) 5,9 (6,1) 856 (863) Kanada 6 (7) 3 (8) 5 (5) 5 (10) 11 (15) 6,5 (6,5) 199 (289) Latinalainen Amerikka 17 (4) 8 (14) 5 (11) 12 (11) 22 (31) 4,8 (13,9) 307 (993) Japani 65 (75) 44 (33) 30 (18) 47 (32) 46 (39) 3,4 (2,9) 781 (572) Kiina 90 (56) 65 (66) 55 (24) 59 (56) 87 (63) 5,2 (5,8) 1849 (1532) Etelä-Korea 67 (30) 29 (21) 14 (12) 8 (13) 16 (8) 2,7 (5,8) 369 (490) Intia 17 (4) 21 (7) 5 (2) 14 (7) 14 (15) 4,4 (11,4) 311 (408) Muu Aasia 27 (31) 29 (28) 24 (34) 54 (28) 74 (96) 8,7 (10,8) 1816 (2353) Afrikka 9 (0) 1 (1) 0 (1) 4 (5) 12 (17) 13,2 (23,7) 343 (577) Australia 7 (6) 9 (5) 1 (6) 11 (17) 15 (19) 6,1 (6,8) 258 (358) Muu Oseania 1 (0) 1 (0) 1 (0) 3 (1) 2 (3) 6,6 (10,2) 49 (53) Yhteensä 3124 (2670) 989 (1079) 881 (1018) 1248 (1185) 1463 (1577) 3,7 (4,2) (31904) Taulukko 4. Matkan kesto ja yöpymisten määrä, tuhatta matkaa / yötä (suluissa vuosi 2015)

26 26 Yöpymispaikat Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyi yli matkailijaa vähemmän kuin vuotta aiemmin Hotelli tai motelli Leirintäalue, retkeilymaja tai vuokramökki Vuokra-asunto Tuttavat tai sukulaiset Muu (mm. oma asunto tai mökki) Kaavio 11. Yöpymispaikat, 1000 saapumista majoituksiin Hotelleissa ja motelleissa sekä vuokra-asunoissa (sis. Airbnb) yövyttiin aiempaa enemmän. Hotellissa ja motelleissa yöpyneiden määrä lisääntyi 7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten saapumiset hotelleihin lisääntyivät 8 %. Sen sijaan tuttavien ja sukulaisten luona yöpyi yli 400 tuhatta matkailijaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 80 % oli Venäjältä, Ruotsista tai Virosta.

27 27 Yöpymispaikat Hotelli tai motelli Leirintäalue, retkeilymaja tai vuokramökki Vuokra-asunto Tuttavat tai sukulaiset Muu (mm. oma asunto tai mökki) Viro 141 (144) 33 (59) 25 (40) 236 (346) 85 (82) Ruotsi 266 (195) 41 (23) 7 (14) 246 (350) 129 (94) Saksa 167 (149) 40 (51) 31 (19) 114 (87) 28 (31) Iso-Britannia 132 (120) 23 (23) 10 (8) 64 (82) 18 (13) Ranska 82 (67) 20 (37) 30 (19) 44 (51) 7 (21) Tanska 44 (37) 6 (1) 5 (4) 15 (17) 6 (3) Italia 58 (52) 13 (14) 18 (7) 22 (21) 3 (4) Alankomaat 39 (41) 5 (4) 7 (2) 23 (22) 3 (6) Espanja 63 (53) 16 (14) 9 (16) 46 (27) 18 (7) Puola 39 (32) 10 (6) 4 (4) 16 (21) 4 (12) Belgia 21 (24) 7 (7) 6 (2) 12 (15) 2 (6) Liettua 21 (15) 1 (4) 2 (1) 5 (6) 1 (4) Latvia 17 (21) 7 (8) 5 (4) 10 (17) 5 (6) Muut EU-maat 92 (84) 52 (28) 18 (16) 40 (61) 21 (19) Venäjä 273 (368) 135 (170) 37 (29) 212 (347) 109 (101) Norja 26 (38) 6 (3) 4 (1) 21 (20) 9 (11) Sveitsi 35 (42) 8 (9) 2 (4) 14 (26) 7 (15) Muu Eurooppa 43 (26) 6 (5) 5 (3) 17 (16) 9 (3) Yhdysvallat 71 (79) 14 (11) 9 (6) 31 (29) 10 (7) Kanada 13 (19) 4 (5) 1 (2) 8 (12) 1 (3) Latinalainen Amerikka 23 (30) 6 (25) 3 (4) 13 (14) 6 (3) Japani 138 (102) 8 (10) 8 (6) 8 (10) 7 (6) Kiina 200 (159) 23 (18) 39 (13) 10 (10) 14 (13) Etelä-Korea 38 (40) 9 (6) 8 (3) 1 (3) 7 (3) Intia 37 (18) 1 (4) 5 (2) 6 (5) 4 (5) Muu Aasia 105 (82) 17 (13) 26 (7) 27 (82) 23 (20) Afrikka 7 (10) 2 (3) 1 (2) 9 (11) 1 (1) Australia 18 (24) 4 (7) 7 (5) 7 (11) 3 (3) Muu Oseania 0 (3) 0 (0) 1 (1) 4 (2) 1 (1) Yhteensä 2212 (2073) 519 (549) 334 (262) 1282 (1719) 538 (504) Taulukko 5. Yöpymispaikat, tuhatta saapumista majoitusliikkeisiin (suluissa vuosi 2015)

28 28 Rahankäyttö Suomessa

29 29 Rahankäyttö Suomessa Suomessa käytettiin 2,50 miljardia euroa 400 Miljoonat Kaavio 12. Rahankäyttö Suomessa Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,50 miljardia euroa vuonna 2016, eli 130 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjältä saapuneiden kulutus vastasi lähes viidennestä, kun Suomeen tehdyistä matkoista heidän osuutensa oli kuitenkin kolmanneksen. Myös Kiinasta ja Japanista saapuneet matkailijat käyttivät yhteensä lähes viidenneksen Suomessa ulkomaalaisten vuoden aikana kuluttamista rahoista. Seuraavaksi eniten rahaa Suomessa käyttivät Ruotsista, Saksasta ja Virosta saapuneet matkailijat. Kokonaiskulutuksesta noin viidennes (530 milj. ) oli ennakkoon maksettuja majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms. kuluja. Rahankäyttö ei sisällä tutkimuksen ulkopuolelle jääneitä raja-asemia, eikä matkalippuja Suomeen, joista muodostuu arviolta noin 1,4 miljardin euron matkailutulo Suomeen. Kun nämä huomioidaan, voidaan arvioida, että Suomi sai vientiin rinnastettavaa matkailutuloa noin 3,9 miljardia euroa.

30 30 Rahankäytön muutos Matkailijoiden kulutus Suomessa lisääntyi viisi prosenttia 101% 75% 47% 55% 26% 36% 30% 5% 10% 2% 11% 8% 4% 10% 13% 4% -15% -7% -19% -23% -4% -4% -20% -4% -9% -32% -37% -41% -38% -38% Kaavio 13. Rahankäytön muutos vuoteen 2015 verrattuna Ulkomailla asuvien matkailijoiden kulutus Suomessa lisääntyi 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Määrällisesti eniten (+77 milj. ) lisääntyi Kiinasta saapuneiden rahankäyttö. Venäjältä saapuneiden matkailijoiden rahankäyttö väheni vain neljä prosenttia (-21 milj. ).

31 31 Ostoskori Rahankäyttö majoittumiseen ja ravintoloihin lisääntyi Ennakkokulut Majoittuminen Ravintolat ja kahvilat Ostokset ja elintarvikkeet Liikkuminen Kulttuuripalvelut Huvipalvelut Muu Kaavio 14. Rahankäyttö Suomessa kohteittain, miljoonaa euroa Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät majoittumiseen noin 70 miljoonaa, sekä ravintoloihin ja kahviloihin noin 40 miljoonaa aiempaa enemmän. Sen sijaan rahankäyttö ostoksiin ja elintarvikkeisiin väheni noin 50 miljoonalla eurolla, huolimatta siitä, että Venäjältä tehtiin satatuhatta ostosmatkaa edellisvuotta enemmän. Ostoksiin käytettyä rahamäärää pienensi virolaisten vähentynyt kulutus sekä kiinalaisten viime vuotta pienempi keskiostos. Kiinalaiset käyttivät silti keskimäärin muita enemmän ostoksiin matkansa aikana (230 ). Esimerkiksi venäläiset käyttävät keskimäärin 130 euroa. Myös ennakkokulut lisääntyivät noin 60 miljoonaa viime vuodesta.

32 32 Rahankäyttö matkaa kohden Matkaa kohden käytettiin 320 euroa Kaavio 15. Rahankäyttö Suomessa matkaa kohden Matkailijat käyttivät keskimäärin noin 320 euroa matkaa kohden Suomessa, kun ennakkokulut (ennakkoon maksetut majoitukset, autovuokrat, pääsymaksut yms.) lasketaan mukaan. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttivät kiinalaiset (940 ). Euroopan ulkopuolelta saapuvat matkailijat käyttivät enemmän kuin muut, kun vähiten rahaa matkaa kohden käyttivät Suomen naapurimaista saapuneet matkailijat.

33 33 Rahankäyttö Suomessa Ennakkokulut / matka Tuoteostot / matka Palvelut / matka Yhteensä / matka Yhteensä / vuorokausi Yhteensä (milj. ) Viro 17 (12) 48 (70) 71 (77) 136 (159) 31 (36) 125 (148) Ruotsi 25 (39) 52 (59) 123 (94) 200 (192) 44 (39) 172 (156) Saksa 80 (80) 70 (90) 223 (256) 373 (426) 54 (45) 151 (147) Iso-Britannia 135 (95) 72 (49) 249 (220) 457 (364) 78 (62) 116 (92) Ranska 97 (140) 120 (99) 344 (331) 560 (571) 50 (55) 99 (89) Tanska 94 (45) 57 (30) 263 (196) 414 (271) 75 (56) 33 (19) Italia 122 (86) 77 (45) 338 (304) 537 (435) 36 (63) 63 (43) Alankomaat 94 (109) 42 (78) 242 (250) 378 (437) 71 (66) 32 (35) Espanja 115 (117) 96 (81) 371 (343) 582 (541) 66 (46) 84 (62) Puola 68 (83) 63 (116) 269 (350) 399 (549) 54 (46) 28 (42) Belgia 81 (87) 91 (66) 237 (265) 410 (418) 54 (63) 18 (22) Liettua 23 (14) 47 (66) 101 (143) 171 (222) 42 (28) 7 (9) Latvia 29 (56) 36 (49) 101 (138) 166 (243) 26 (46) 10 (16) Muut EU-maat 93 (54) 90 (105) 242 (295) 426 (455) 67 (45) 92 (95) Venäjä 17 (18) 126 (122) 31 (35) 175 (175) 92 (78) 469 (490) Norja 67 (37) 70 (97) 252 (181) 389 (315) 74 (69) 25 (32) Sveitsi 185 (216) 122 (133) 316 (314) 623 (663) 98 (75) 38 (64) Muu Eurooppa 48 (33) 65 (170) 224 (162) 337 (365) 41 (46) 34 (35) Yhdysvallat 133 (121) 82 (73) 339 (337) 554 (531) 80 (74) 80 (75) Kanada 172 (82) 89 (112) 335 (260) 596 (454) 80 (60) 18 (20) Latinalainen Amerikka 129 (242) 80 (112) 293 (375) 503 (728) 86 (49) 32 (52) Japani 135 (241) 116 (140) 256 (191) 507 (572) 116 (146) 117 (112) Kiina 304 (229) 226 (353) 411 (394) 941 (976) 152 (143) 335 (257) Etelä-Korea 133 (140) 138 (114) 188 (215) 459 (469) 122 (69) 62 (40) Intia 121 (87) 128 (105) 302 (348) 551 (540) 102 (44) 39 (19) Muu Aasia 219 (162) 159 (193) 392 (311) 770 (666) 79 (56) 160 (145) Afrikka 119 (131) 339 (249) 342 (377) 799 (756) 56 (31) 21 (18) Australia 342 (248) 97 (71) 369 (308) 807 (627) 114 (80) 34 (33) Muu Oseania 13 (214) 67 (106) 175 (275) 255 (595) 34 (53) 2 (3) Yhteensä 68 (62) 101 (110) 155 (143) 324 (315) 69 (60) 2497 (2370) Taulukko 6. Rahankäyttö Suomessa, euroa (suluissa vuosi 2015)

34 34 Matkakohde Suomessa

35 35 Matkakohde Suomessa Kuva 1. Matkakohde Suomessa

36 36 Matkakohde pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulle tehtiin 3,9 miljoonaa matkaa Kaavio 16. Matkakohteena pääkaupunkiseutu Eniten matkoja pääkaupunkiseudulle tehtiin Virosta, Venäjältä, Ruotsista, Kiinasta ja Saksasta. Pääkaupunkiseutu oli pääasiallinen matkakohde joka toisella Suomeen tehdyistä matkoista. Venäjältä saapuneille pääkaupunkiseutu oli pääasiallinen matkakohde vain joka neljännellä matkalla, kun muiden ulkomaalaisten tekemistä matkoista kaksi kolmasosaa suuntautui pääasiallisesti pääkaupunkiseudulle.

37 37 Matkakohde saaristo / rannikko Saaristoon ja rannikkoalueille tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa Kaavio 17. Matkakohteena saaristo / rannikko (Kotka-Haminan seutu, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Länsi-Suomi) Saaristoon ja rannikkoalueille tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa. Matkoista kaksi kolmasosaa oli venäläisten ja ruotsalaisten tekemiä. Virosta saaristoon / rannikolle tehtiin 85 tuhatta matkaa, Saksasta 42 tuhatta ja Kiinasta 35 tuhatta.

38 38 Matkakohde Järvi-Suomi Järvi-Suomeen tehtiin 2,7 miljoonaa matkaa Kaavio 18. Matkakohteena Järvi-Suomi (Pirkanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) Järvi-Suomi oli pääasiallinen matkakohde joka kolmannella matkalla. Venäläiset tekivät näistä matkoista kaksi kolmannesta. Suurin osa heidän matkoista suuntautui Lappeenrantaan ja Imatralle. Virosta ja Ruotsista saapuneet matkailijat tekivät hieman alle 200 tuhatta matkaa Järvi-Suomeen. Saksasta tällaisia matkoja tehtiin lähes satatuhatta, Iso-Britanniasta 45 tuhatta ja Ranskasta ja Kiinasta noin 35 tuhatta.

39 39 Matkakohde Lappi Lappiin tehtiin 0,5 miljoonaa matkaa Kaavio 19. Matkakohteena Lappi Lappiin tehtiin viime vuonna noin puoli miljoonaa matkaa. Määrä on sama kuin Tilastokeskuksen raportoima rekisteröityihin majoitusliikkeisiin saapuneiden matkailijoiden määrä. Pohjoiset maantie raja-asemat, joiden kautta saapuu lähinnä norjalaisia ja venäläisiä matkailijoita, eivät ole tutkimuksessa mukana. Eniten Lappiin matkustivat kiinalaiset, britit, japanilaiset, saksalaiset, virolaiset ja ranskalaiset.

40 40 Matkakohde Suomessa Pääkaupunkiseutu Saaristo / rannikko Järvi-Suomi Lappi Viro Ruotsi Saksa Iso-Britannia Ranska Tanska Italia Alankomaat Espanja Puola Belgia Liettua Latvia Muut EU-maat Venäjä Norja Sveitsi Muu Eurooppa Yhdysvallat Kanada Latinalainen Amerikka Japani Kiina Etelä-Korea Intia Muu Aasia Afrikka Australia Muu Oseania Yhteensä Taulukko 7. Matkakohde Suomessa, tuhatta matkaa

41 41 Mikä Suomessa kiinnostaa

42 42 Mikä Suomessa kiinnostaa Kulttuurikohteet koetaan kiinnostavimmiksi 100% Eurooppa Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Aasia Afrikka (suuntaa antava) Australia & Oseania 0% Suomalaiset kulttuurikohteet Suomalainen saaristo Suomalaiset makuelämykset Suomalainen sauna Hyvinvointipalvelut ja hoidot Kesäaktiviteetit maalla Kesäaktiviteetit vedessä Talviurheilu Muut talviaktiviteetit ja elämykset Kaavio 20. Mikä Suomessa kiinnostaa, % matkoista Matkailijoilta kysyttiin, mitkä yllä olevista suomalaisista aktiviteeteistä kiinnostavat heitä. Suomalaisten kulttuurikohteiden kerrottiin kiinnostavan useimmin. Euroopasta matkustaneet olivat niistä vähemmän kiinnostuneita kuin muut. Sen sijaan he olivat muita kiinnostuneempia hyvinvointipalveluista ja hoidoista. Yleisesti ottaen hyvinvointipalvelut eivät kuitenkaan kiinnostaneet kovin montaa matkailijaa. Talvielämykset kiinnostivat eniten Australiasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta saapuneita matkailijoita ja kesäaktiviteetit Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Australiasta saapuneita. Australialaiset olivat keskimäärin muita kiinnostuneempia kaikista em. aktiviteeteista.

43 43 Suomalaiset kulttuurikohteet Suomalaiset kulttuurikohteet kiinnostavat enemmän Euroopan ulkopuolelta saapuneita matkailijoita 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 16% 17% 30% 21% 22% 22% 27% 18% 46% 24% 39% 17% 55% 27% 25% 12% 64% 12% 34% 15% 67% 14% 21% 17% 52% 47% 53% 25% 30% 16% 43% 14% 13% 35% 15% 15% 11% 60% 47% 41% 19% 48% 74% 17% 28% 14% 66% 21% 55% 16% 10% 26% 43% 48% 34% 18% 55% 19% 25% 0% 10% Kaavio 21. Koki / kiinnostunut suomalaisista kulttuurikohteista, % matkoista Suomalaiset kulttuurikohteet kiinnostavat enemmän Euroopan ulkopuolelta saapuneita matkailijoita. He ovat myös useammin käyneet matkansa aikana tutustumassa niihin. Japanista saapuneet eivät ole yhtä kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista kuin muista Aasian maista Suomeen matkustaneet. Myöskään venäläisiä suomalainen kulttuuri ei juurikaan kiinnosta.

44 44 Suomalainen saaristo Yli puolilta suomalaisesta saaristosta kiinnostuneilta on jäänyt se kokematta 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 0% 29% 29% 19% 24% 17% 7% 5% 9% 13% 9% 31% 31% 14% 17% 21% 12% 16% 9% 28% 35% 30% 44% 37% 26% 19% 13% 16% 6% 7% 11% 4% 1% 37% 24% 24% 20% 17% 24% 14% 17% 16% 16% 10% 7% 22% 14% 10% 5% 11% 4% 18% 13% 19% 15% 17% 13% 11% 4% 34% 3% Kaavio 22. Koki / kiinnostunut suomalaisesta saaristosta, % matkoista Yli puolilta suomalaisesta saaristosta kiinnostuneilta jäi se kokematta matkansa aikana. Tämä koskee myös kesällä Suomessa käyneitä matkailijoita. Syynä voi olla, että saariston tavoittaminen matka-ajan puitteissa ei onnistunut, esimerkiksi siksi, ettei matkailija tiedä miten saaristoon pääsee, tai sinne pääseminen on liian hankalaa. Tämä kertoo myös siitä, että saaristo on potentiaalinen matkailukohde ulkomailta saapuneille matkailijoille.

45 45 Suomalaiset makuelämykset Aasilaiset ja venäläiset vähiten kiinnostuneita suomalaisista makuelämyksistä 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 9% 0% 10% 14% 19% 13% 12% 22% 14% 17% 10% 16% 14% 14% 14% 11% 33% 38% 35% 36% 32% 33% 34% 39% 43% 40% 56% 17% 12% 24% 30% 3% 4% 14% 24% 16% 42% 11% 23% 16% 19% 10% 41% 36% 41% 8% 8% 14% 6% 8% 20% 18% 9% 10% 5% 27% 24% 9% 8% 50% 45% Kaavio 23. Koki / kiinnostunut suomalaisista makuelämyksistä, % matkoista Aasialaiset ja venäläiset ovat selvästi muita vähemmän kiinnostuneita suomalaisista makuelämyksistä. Keskimäärin joka viides matkailija kertoi kokeneensa matkansa aikana suomalaisia makuelämyksiä ja noin joka kolmas on niistä kiinnostunut.

46 46 Suomalainen sauna Joka viidennellä matkalla käyty suomalaisessa saunassa 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 0% 21% 21% 16% 18% 20% 30% 30% 28% 20% 16% 19% 44% 20% 21% 20% 31% 20% 19% 16% 36% 25% 23% 33% 34% 52% 23% 17% 17% 22% 27% 13% 9% 30% 22% 18% 10% 21% 27% 37% 34% 27% 24% 22% 14% 27% 15% 13% 20% 16% 23% 17% 13% 14% 31% 7% 22% 18% 11% 42% 47% Kaavio 24. Koki / kiinnostunut suomalaisesta saunasta, % matkoista Myös Sauna kiinnostaa vähiten venäläisiä, vaikka venäläisiä vieraili saunassa lukumäärällisesti toiseksi eniten ruotsalaisten jälkeen. Tämä johtuu suuresta venäläisten tekemien matkojen määrästä. Keskimäärin joka viidennellä matkalla käytiin suomalaisessa saunassa. Tämän lisäksi toinen viidennes on kiinnostunut saunomisesta, mutta ei matkansa aikana päässyt löylyihin. Vuoden aikana 260 tuhatta Ruotsista, 240 tuhatta Venäjältä, 145 tuhatta Virosta ja 120 tuhatta Saksasta saapunutta matkailijaa saunoi matkansa aikana.

47 47 Hyvinvointipalvelut ja hoidot Hyvinvointipalveluita käyttävät pääsääntöisesti Venäjältä saapuneet matkailijat 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 0% 28% 12% 15% 14% 25% 10% 10% 8% 7% 9% 4% 3% 3% 2% 3% 9% 9% 7% 4% 5% 1% 1% 4% 3% 8% 13% 9% 9% 2% 3% 0% 2% 4% 6% 3% 6% 9% 8% 4% 7% 5% 2% 3% 4% 6% 6% 9% 7% 0% 1% 1% 2% 1% 0% 4% 8% 5% 0% 1% 0% Kaavio 25. Koki / kiinnostunut hyvinvointipalveluista ja hoidoista, % matkoista Harvemmin kuin joka kahdennellakymmenennellä matkalla, matkailija käytti hyvinvointipalveluita ja hoitoja Suomessa. Yli puolet hoitoja käyttäneistä oli venäläisiä. Virosta, Ruotsista ja Ranskasta tehtiin yli 10 tuhatta matkaa, joilla käytettiin näitä palveluita. Muista maista saapuneet käyttivät hoitoja selvästi harvemmin. Pieni kiinnostus ja käyttö kertonevat siitä, että matkalla halutaan kokea mieluummin jotain muuta tai Suomea ei koeta erityisesti hyvinvointipalveluiden maaksi. Vuoden aikana yhteensä 310 tuhannella matkalla käytettiin hyvinvointipalveluita.

48 48 Kesäaktiviteetit maalla Aasialaiset vähinten kiinnostuneita kesäaktiviteeteistä maalla 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 0% 27% 32% 26% 31% 33% 29% 31% 9% 6% 10% 11% 12% 18% 8% 25% 38% 25% 15% 11% 18% 20% 11% 39% 18% 37% 33% 27% 31% 14% 9% 13% 11% 9% 9% 34% 16% 38% 34% 39% 33% 26% 29% 22% 16% 19% 23% 17% 10% 6% 11% 13% 9% 2% 5% 4% 10% 9% 7% 4% 6% Kaavio 26. Koki / kiinnostunut kesäaktiviteeteistä maalla (mm. pyöräily, vaellus, eläinten tarkkailu), % matkoista Kesäaktiviteettejä maalla ovat mm. pyöräily, vaellus ja eläinten tarkkailu. Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Australiasta saapuneet matkailijat ovat kiinnostuneempia tämänkaltaisista aktiviteeteistä kuin Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta saapuneet matkailijat. Useimmin matkansa aikana näitä aktiviteettejä ovat harrastaneet Euroopasta saapuneet.

49 49 Kesäaktiviteetit vedessä Aasialaiset vähiten kiinnostuneita kesäaktiviteeteistä vedessä 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 0% 35% 24% 28% 25% 34% 33% 29% 33% 25% 28% 26% 27% 24% 25% 21% 21% 23% 29% 28% 11% 31% 17% 6% 6% 6% 9% 13% 7% 7% 5% 7% 9% 10% 5% 6% 6% 8% 9% 5% 5% 8% 4% 2% 10% 37% 45% 20% 22% 20% 23% 14% 15% 1% 4% 0% 2% 5% 7% 9% 4% Kaavio 27. Koki / kiinnostunut kesäaktiviteeteistä vedessä (mm. uiminen, melonta, purjehdus, risteilyt, kalastus), % matkoista Kuten maalla harrastettavien kesäaktiviteettien kohdalla, myös vedessä suoritettavista kesäaktiviteeteista vähiten kiinnostuneita ovat Aasiasta saapuneet matkailijat. Kesäaktiviteetteja vedessä ovat mm. uiminen, melonta, purjehdus, risteilyt ja kalastus.

50 50 Talviurheilu Talviurheilu kiinnostaa kiinalaisia 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 0% 34% 37% 27% 27% 35% 27% 23% 28% 29% 19% 23% 23% 5% 7% 13% 15% 10% 11% 11% 7% 7% 3% 4% 3% 34% 35% 31% 26% 16% 3% 5% 6% 2% 5% 25% 16% 35% 31% 26% 22% 26% 16% 4% 7% 5% 3% 3% 9% 11% 17% 3% 1% 30% 13% 26% 6% 24% 14% 56% 1% Kaavio 28. Koki / kiinnostunut talviurheilusta (mm. hiihto, laskettelu, lumilautailu, lumikenkäily), % matkoista Kiinalaiset poikkeavat talviurheilun (mm. hiihto, laskettelu, lumilautailu, lumikenkäily) suhteen selvästi muista aasialaisista, sillä he ovat kaksi kertaa kiinnostuneempia siitä, ja ovat myös kokeilleet talviurheilulajeja matkallaan japanilaisia ja eteläkorealaisia useammin. Eniten talviurheilua Suomessa harrastavat kuitenkin Euroopasta saapuneet matkailijat.

51 51 Muut talviaktiviteetit ja elämykset Talvielämyksiä kokivat erityisesti Australiasta ja Aasiasta sekä Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Sveitsistä saapuneet matkailijat 100% Kiinnostaa Koki matkan aikana 26% 32% 32% 37% 37% 27% 30% 34% 31% 36% 49% 0% 33% 19% 20% 16% 19% 6% 3% 2% 7% 22% 23% 5% 15% 28% 7% 15% 37% 30% 30% 23% 18% 6% 12% 19% 0% 3% 6% 6% 1% 4% 33% 35% 41% 26% 4% 5% 4% 4% 41% 15% 16% 22% 23% 8% 4% 11% 1% 23% 20% Kaavio 29. Koki / kiinnostunut muista talviaktiviteeteistä ja elämyksistä (mm. revontulet, husky- ja porosafarit, moottorikelkkailu, lumilinnat, jäähotellit, jäänmurtaja), % matkoista Revontulia, porosafareita, lumilinnoja ja muita talviaktiviteetteja ovat kokeneet matkallansa erityisesti Australiasta ja Kiinasta ja Japanista sekä Ranskasta, Iso-Britanniasta, Sveitsistä, Italiasta ja Espanjasta saapuneet matkailijat. Tämänkaltaiset aktiviteetit kiinnostavat keskimäärin joka neljättä matkailijaa.

52 52 Suomen suosio

53 53 Kuinka usein Suomessa Matkoista neljännes ensikertalaisten tekemiä Ensikertalainen Kerran vuodessa tai harvemmin 2-4 kertaa vuodessa Yli 4 kertaa vuodessa Kaavio 30. Kuinka usein Suomessa, tuhatta matkaa Neljännes Suomeen vuonna 2016 tehdyistä matkoista oli ensikertalaisen tekemä. Ensi kertaa Suomessa käyneiden matkat lisääntyivät noin 150 tuhannella. Myös yli neljä kertaa vuodessa Suomessa käyneiden matkailijoiden matkojen määrä lisääntyi, kun 1 4 kertaa käyvien matkailijoiden tekemien matkojen määrä väheni.

54 54 Ensikertaa Suomessa Eniten ensikertalaisia Kiinasta ja Japanista 100% 50% 0% Kaavio 31. Ensikertaa Suomessa, % matkoista Eniten ensikertalaisia saapui Kiinasta ja Japanista. Näistä maista saapuneiden matkailijoiden joukossa ensikertalaisten osuus oli myös kaikkein korkein. Paljon ensikertalaisia saapui myös Saksasta, Iso-Britanniasta ja Ranskasta. Keskimäärin joka neljäs Suomeen tehty matka on ensikertalaisen tekemä. Vähiten ensikertalaisia saapui Suomen naapurimaista.

55 55 Kuinka usein Suomessa Ensikertalaisten osuus Ensikertalainen Kerran vuodessa tai harvemmin 2-4 kertaa vuodessa Yli 4 kertaa vuodessa Viro 2% (2%) 21 (18) 153 (253) 379 (364) 369 (297) Ruotsi 11% (7%) 96 (58) 248 (132) 284 (355) 233 (267) Saksa 42% (44%) 170 (152) 75 (83) 110 (85) 50 (25) Iso-Britannia 45% (54%) 113 (135) 54 (48) 63 (52) 24 (17) Ranska 61% (63%) 107 (98) 24 (26) 36 (26) 10 (5) Tanska 25% (29%) 20 (20) 11 (10) 30 (25) 19 (15) Italia 62% (59%) 73 (58) 20 (15) 21 (21) 4 (5) Alankomaat 35% (40%) 30 (32) 14 (14) 30 (26) 13 (7) Espanja 63% (58%) 91 (66) 15 (17) 29 (25) 9 (5) Puola 45% (52%) 32 (39) 15 (12) 17 (19) 7 (6) Belgia 55% (29%) 24 (15) 3 (13) 11 (17) 5 (7) Liettua 58% (23%) 24 (9) 4 (5) 7 (19) 7 (8) Latvia 32% (17%) 19 (11) 14 (17) 14 (30) 13 (6) Muut EU-maat 43% (56%) 92 (118) 74 (25) 38 (50) 12 (16) Venäjä 2% (4%) 66 (123) 162 (167) 645 (569) 1813 (1934) Norja 28% (25%) 18 (25) 10 (32) 28 (31) 10 (14) Sveitsi 44% (42%) 27 (40) 14 (21) 13 (23) 7 (12) Muu Eurooppa 58% (70%) 58 (67) 26 (10) 13 (16) 3 (3) Yhdysvallat 59% (57%) 86 (80) 28 (30) 28 (29) 3 (1) Kanada 72% (49%) 22 (22) 2 (14) 6 (8) 1 (0) Latinalainen Amerikka 67% (81%) 43 (58) 13 (4) 7 (9) 1 (0) Japani 76% (79%) 176 (155) 39 (15) 15 (24) 2 (2) Kiina 82% (81%) 292 (214) 28 (16) 31 (30) 5 (4) Etelä-Korea 66% (90%) 88 (76) 19 (5) 3 (3) 23 (0) Intia 68% (62%) 48 (22) 6 (3) 15 (10) 1 (1) Muu Aasia 71% (61%) 148 (134) 27 (50) 30 (22) 2 (13) Afrikka 57% (62%) 15 (15) 2 (2) 4 (7) 5 (0) Australia 71% (75%) 30 (39) 7 (6) 4 (7) 1 (0) Muu Oseania 65% (62%) 5 (3) 2 (1) 1 (1) 0 (0) Yhteensä 26% (25%) 2035 (1890) 1109 (1202) 1912 (2032) 2650 (2404) Taulukko 8. Kuinka usein Suomessa, tuhatta matkaa (suluissa vuosi 2015)

56 56 Suosittelisiko Suomea Japanista, Koreasta, Afrikasta ja Venäjältä saapuneet eivät yhtä valmiita suosittelemaan Suomea kuin muut 100 % En suosittelisi Saattaisin suositella 66% 78% 76% 77% 80% 81% 66% 77% 62% 90% 82% 71% 85% 70% 70% 51% 72% 86% 73% 85% 77% 68% 41% 68% 45% 69% 80% 50% 71% 82% Suosittelisin ehdottomasti 0 % Kaavio 32. Suosittelisitko Suomea ystävälle tai sukulaisellesi, % matkoista Kaikkein useimmin Suomea olisivat ehdottomasti valmiita suosittelemaan Espanjasta saapuneet matkailijat. Heistä jopa yhdeksän kymmenestä tekisi niin, kun keskimäärin ehdottomasti Suomea oltaisiin suositeltu kahdella matkalla kolmesta. Japanista, Koreasta, Afrikasta ja Venäjältä saapuneet eivät olleet yhtä valmiita suosittelemaan Suomea kuin muut. Määrällisesti eniten matkoja, joiden aikana sanottiin, että Suomea ei suositeltaisi, tehtiin Venäjältä (21 000) ja Ruotsista (13 000). Suhteellisesti eniten tällaisia matkoja tekivät kuitenkin intialaiset. Yhteensä Suomeen tehtiin 70 tuhatta matkaa, joilla kerrottiin, että Suomea ei suositeltaisi.

57 57 Muut matkakohteet

58 58 Kävi matkan aikana muualla Noin joka kolmannella matkalla käydään Suomen lisäksi myös jossain muualla 100% 50% 0% Kaavio 33. Kävi matkan aikana muualla, % matkoista Viime vuonna Suomeen tehdyistä matkoista 30 prosentilla käytiin myös jossain muussa maassa. Useimmin muualla kävivät Euroopan ulkopuolelta saapuneet matkailijat ja harvimmin Suomen naapurimaista saapuneet. Liettualaiset poikkeavat selvästi muista Euroopasta saapuneista, sillä heidän tekemistä matkoista vain neljänneksellä ei käydä missään muualla. Yhteensä 2,3 miljoonalla matkalla käytiin Suomen lisäksi myös jossain muussa maassa.

59 59 Kävi matkan aikana muualla Suomi oli matkan pääkohde puolille matkansa aikana muualla käyneistä kiinalaisista matkailijoista HKI lentokentän vaihtomatkustajat Suomi ei ollut matkan pääkohde Suomi oli matkan pääkohde Kaavio 34. Kävi matkan aikana muualla, 1000 matkaa Kiinalaisista, jotka kävivät matkansa aikana jossain muussa maassa, noin puolet kertoi Suomen olleen matkan pääkohde. Yhteensä tällaisia matkoja tehtiin Kiinasta Suomeen noin 150 tuhatta. Suomi oli usein matkan pääkohde myös Keski-Euroopasta saapuneille. Sen sijaan Venäjältä ja Virosta saavuttaessa Suomi oli harvoin pääkohde, mikäli matkan aikana käytiin myös jossain muualla. Kaaviossa näkyy myös Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkojen määrä (matkustaja ei poistunut lentokentältä matkansa aikana), joita tekivät eniten kiinalaiset, japanilaiset, ruotsalaiset ja eteläkorealaiset.

60 60 Seuraava matkakohde (top 10) Kahdella viidenneksellä matkoista, joilla käytiin muussa maassa, Ruotsi tai Viro oli seuraava matkakohde Kuva 2. Seuraava matkakohde Suomen jälkeen, tuhatta matkaa (paluumatkat kotimaahan ja vaihtomatkat eivät sisälly lukuihin) Lähes joka kolmannella matkalla käytiin Suomen lisäksi myös jossain muussa maassa. Ruotsi ja Viro ovat suosituimmat kohteet, joihin matkaa jatketaan Suomesta. Yli sadallatuhannella matkalla matkustettiin myös Venäjälle, Saksaan, Tanskaan tai Alankomaihin. Paluumatkoja kotimaihin, ja Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkoja (matkustaja ei poistunut lentokentältä), ei ole laskettu mukaan lukuihin.