Kauttakulkumatkustajat Suomessa vuonna 2015

Transkriptio

1 Kauttakulkumatkustajat Suomessa vuonna 2015 Raportti Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Pohdintaa... 2 Johdanto... 4 Matkustajien profiili... 5 Kauttakulkumatkustajat asuinmaittain... 6 Päivän visiitit ja pidemmät kauttakulkumatkat kansallisuuksittain... 7 Kauttakulkumatkustajien matkakohteet... 8 Kauttakulkumatkustajien kohdemaat Suomesta poistuttaessa... 2 Kohdemaat Suomesta poistuttaessa asuinmaittain... 3 Kauttakulkumatkustajat pääkaupunkiseudun ulkopuolella... 4 Matkustajien tulotaso... 5 Mistä aktiviteeteista kiinnostunut kauttakulkumatkustajat ja muut matkustajat... 6 Mistä aktiviteeteista kiinnostunut eri maista tulleet kauttakulkumatkustajat... 7 Kauttakulkumatkustajien Rahan käyttö miljoonaa euroa... 8 Rahankäyttö kansallisuuksittain... 9 Millä tavoin poistui Suomesta... 10

3 1 TIIVISTELMÄ VUONNA 2015 SUOMESSA VIERAILI 2,5 MILJOONAA KAUTTAKULKUMATKUSTAJAA Jos kauttakulkumatkustajiksi määritellään kaikki ne Suomessa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat, joille Suomi ei ollut matkan pääkohde, Suomessa voidaan todeta vierailleen noin 2,5 miljoonaa kauttakulkumatkustajaa vuonna Tämä on noin 29 prosenttia kaikista Suomessa vierailleista ulkomaalaisista. Lentäen Suomeen saapuneista neljästä miljoonasta ulkomaalaisesta neljännes, eli miljoona matkustajaa ei edes poistunut lentokentältä. KAUTTAKULKUMATKUSTAJISTA 13 PROSENTTIA KÄVI PÄÄKAUPUNKISEUDUN ULKOPUOLELLA Kysyttäessä kauttakulkumatkustajilta heidän pääasiallista kohdettaan Suomessa, vastanneista 87 prosenttia nimesi pelkästään pääkaupunkiseudun. Vastanneista 5 prosenttia nimesi pääkaupunkiseudun sekä jonkin muun alueen pääasiallisiksi matkakohteikseen ja noin 8 prosenttia nimesi muun alueen (alueita), mutta ei pääkaupunkiseutua. Toisin sanoen Suomessa vierailleista kauttakulkumatkustajista 13 prosenttia matkusti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Turun seudulla kävi noin 5 prosenttia, Kymenlaaksossa tai Etelä-Karjalassa noin prosentti ja Lahdessa sekä Porvoon-Loviisan seudulla noin puoli prosenttia kauttakulkumatkustajista. Noin puolet Kaakkois-Suomessa vierailleista kauttakulkumatkustajista on venäläisiä, jotka ovat menossa Suomen kautta kolmansiin maihin tai palaamassa kolmansista maista Suomen kautta Venäjälle. LÄHES KOLMANNES KAUTTAKULKUMATKUSTAJISTA YÖPYI SUOMESSA Niistä ulkomaalaisista matkailijoista, joille Suomi ei ollut matkan pääkohde, 29 prosenttia yöpyi Suomessa. Yöpyneistä kauttakulkumatkustajista runsas kolmannes (37 %) viipyi Suomessa vähintään neljä päivää. KAUTTAKULKUMATKUSTAJIA KIINNOSTAVAT SUOMALAISET KULTTUURIKOHTEET Lähes 60 prosenttia kauttakulkumatkustajista sanoo, että heitä kiinnostaisi Suomessa suomalaiset kulttuurikohteet. Muista kuin kauttakulkumatkustajista kulttuurikohteista on kiinnostunut vain 47 prosenttia. Kesäaktiviteeteista maalla (pyöräily, vaellus, eläinten tarkkailu) on kiinnostunut vain noin kolmannes kauttakulkumatkustajista, kun muista matkustajista 43 prosenttia on kiinnostunut näistä aktiviteeteista. KAUTTAKULKUMATKUSTAJAT KÄYTTIVÄT SUOMESSA VUONNA 2015 YHTEENSÄ 304 MILJOONAA EUROA Matkustajat, joille Suomi oli pääkohde, käyttivät Suomessa keskimäärin 251 euroa matkustajaa ja 89 euroa päivää kohden. Kauttakulkumatkustajat käyttivät rahaa keskimäärin 120 euroa matkustajaa ja 77 euroa päivää kohden. Näin ollen kauttakulkumatkustajat käyttivät Suomessa yhteensä 304 miljoonaa euroa vuonna Ostoksiin Suomessa kauttakulkumatkustajat käyttivät noin 123 miljoonaa euroa.

4 2 POHDINTAA Tässä tutkimuksessa kauttakulkumatkustajiksi määriteltiin ne ulkomaalaiset matkailijat, jotka ovat kertoneet, että Suomi ei ole heidän matkansa pääkohde. Heillä on voinut olla useita matkakohteita, joista Suomi on yksi tai sitten he ovat käyttäneet Suomea vain kauttakulkumaana sopivien kulkuyhteyksien takia. Tarkastelu on näin ollen laajempi kuin Visit Finlandin StopOver -hankkeessa, jossa on keskitytty vain Kiinasta (mukaan lukien Hong Kong), Japanista ja Etelä- Koreasta Suomen kautta kolmansiin maihin matkustaviin turisteihin. Näiden turistien osuus tässä tutkimusaineistossa on noin , mikä on siis 30 % kaikista Suomessa vierailleista kauttakulkumatkailijoista. Suomi on hyvien lentoyhteyksiensä takia merkittävä kauttakulkumaa myös muun muassa naapurimaissamme Venäjällä, ssa ja Virossa asuville matkailijoille. Neljännes Suomessa vierailleista kauttakulkumatkustajista, yli matkustajaa, saapui jostakin näistä maista. Mietittäessä kauttakulkumatkailijoiden potentiaalin hyödyntämistä, ei näitäkään matkustajia tule unohtaa. Lisäksi Suomessa vieraili viime vuonna noin Saksasta sekä Yhdysvalloista tullutta kauttakulkumatkustajaa, jotka usein kävivät Suomen ohella muissakin Itämeren valtioissa, kuten ssa, Virossa ja Venäjällä. Suuri osa kauttakulkumatkustajista kertoo olevansa kiinnostunut suomalaisista kulttuurikohteista. Kertooko tämä siitä, että kauttakulkumatkustajat ovat menossa ja heitä vetää heidän valitsemiinsa matkakohteisiin juuri niiden kulttuuritarjonta, jolloin he kertovat olevansa kiinnostuneita myös Suomen kulttuuritarjonnasta? Toisaalta miten kulttuuritarjonta määritellään? Onko se vain taidetta mukaan lukien rakentamistaide, vai voiko se olla myös elämäntapaa ja elinympäristöä laajemmin? Visit Finlandin hallinnoiman StopOver hankkeen teettämässä tutkimuksessa 1 testattiin erilaisten StopOver tuotteiden kiinnostavuutta aasialaisten matkailijoiden keskuudessa. Kiinalaisten matkailijoiden osalta suosituimpien tuotteiden joukkoon kuului mm. majoittuminen linnahotellissa (Touch of luxurious life in a Castle hotel) hintaan 195. Eteläkorealaisten osalta kolmen kiinnostavimman tuotteen joukossa olivat mm. Helsingin tärkeimmät nähtävyydet (Helsinki City Highlights with a Delicious Touch) hintaan 230 sekä Helsingin kulttuurinähtävyydet ja perinteinen lounas (Cultural Helsinki with traditional lunch) hintaan 195. Japanilaisten matkailijoiden keskuudessa kolmen kiinnostavimman tuotteen joukossa olivat Helsingin tärkeimmät nähtävyydet, Helsingin kulttuurinähtävyydet ja lounas sekä kaupunkikiertoajelu Helsingissä ja Porvoon vanhassa kaupungissa (Helsinki & Porvoo old town day excursion) hintaan 230. Kaikkia edellä mainittuja tuotteita voitaneen pitää suomalaisina kulttuurikohteina tai tuotteina. Näiden lisäksi aasialaisia kiinnostivat erityisen paljon revontulet (One night chase of the Auroras, Aurora Borealis Cruise sekä Wilderness Lodge overnight - Northern Lights) hintaan , joten tutkimuksen perusteella voitaneen yksinkertaistaen todeta, että aasialaisia kauttakulkumatkustajia kiinnostaa Suomessa eniten rakennus- ja ruokakulttuuri sekä revontulet. Näissä viimesi mainitussa (revontulet) hinta ei tutkimuksen mukaan vaikuta kysyntään yhtä paljon kuin muissa tuotteissa. 1 Stopover Finland Consumer Research for Asian Travellers Nepa 2016

5 3 Rakennuskulttuurin näkökulmasta Suomea ei voida pitää erityisen vetovoimaisena kulttuurimatkakohteena ja vahvuuksia kannattaakin etsiä yhteistyöstä lähialueiden kanssa. Suomen matkailun yhdeksi vetonaulaksi taiteesta ja rakennuskulttuurista kiinnostuneille kauttakulkumatkailijoille voisi muodostua Pietari, joka on Euroopankin mittasuhteessa merkittävä kulttuurikaupunki. Suomen rauha ja turvallisuus yhdistettynä Pietarin rakennushistoriaan sekä muuhun kulttuuritarjontaan voisi olla uniikki ja kiinnostava matkailutuote. Revontulet on haastava matkailutuote, sillä niiden näkyvyyttä matkailijoille ei voida taata. Tämän vuoksi ne voivatkin olla vain yksi, mahdollinen osa matkailutuotetta. Toteutuessaan ne antavat matkailijalle ikimuistoisen elämyksen, mutta vaikka matkailija ei niitä näkisikään, hänen matkakokemuksensa on jäätävä positiiviseksi. Asiat, joita me täällä Suomessa pidämme erityisvahvuuksinamme, kuten mahdollisuutta liikkua luonnossa sekä järvien suurta määrää niiden tarjoamine vesiaktiviteetteineen, eivät kauttakulkumatkustajia tunnu erityisen paljon kiinnostavan. Myöskään suomalaisia hyvinvointipalveluita ei voida pitää missään nimessä vetonaulana yritettäessä houkutella kauttakulkumatkustajia viipymään Suomessa. Ainakin osittain vähäinen kiinnostus näihin aktiviteetteihin johtunee Suomen ja näiden aktiviteettien heikosta tunnettuudesta. StopOver hankkeen teettämän tutkimuksen mukaan vain pieni osa (7 %) japanilaisista, mutta selvästi suurempi osa korealaisista (16 %) ja kiinalaisista (12 23 %) on kiinnostunut kokemuksesta puhtaalla Saimaalla ja luonnossa (Pure Lake Saimaa & Nature Experience) hintaan 270. Yhtä pieni osa japanilaisista (7 %) ja hieman suurempi osa korealaista (11 %) ja kiinalaisista (14 17 %) on kiinnostunut mökkeilystä Saimaan rannalla (Local cottage by the Lake Saimaa) hintaan 710. Japanilaisista 5 prosenttia, korealaisista 10 prosenttia ja kiinalaista 9 12 prosenttia on kiinnostunut savusaunakokemuksesta (Traditional Finnish Smoke sauna experience) hintaan 580. Kyseisen tutkimuksen mukaan savusauna hintaan 580 ja kotoisa suomalainen saunailtapäivä (Cosy Finnish Sauna Evening) hintaan 106 kiinnostaa korealaisia matkailijoita enemmän kuin japanilaisia, vaikka japanilaiset kauttakulkumatkustajat ovat TAK Rajatutkimuksessa ilmaisseet selvästi useammin olevansa kiinnostuneista suomalaisesta saunasta kuin korealaiset. Osasyynä tähän ristiriitaiseen tutkimustulokseen saattavat olla tuotteiden hinnat, joita japanilaiset ehkä pitivät tutkimuksessa liian kalliina suhteessa tuotteiden sisältöön. Kauttakulkumatkustajat ovat houkutteleva kohderyhmä paitsi suuren lukumääränsä vuoksi, myös siksi, että he ovat keskimäärin selvästi parempituloisia kuin muut Suomessa vierailevat matkailijat. Erityisesti Yhdysvalloista tulevat, mutta myös ruotsalaiset, eteläkorealaiset sekä saksalaiset kauttakulkumatkailijat ovat selvästi keskimääräistä matkailijaa parempituloisia. Yhdysvaltalaiset ja eteläkorealaiset käyttävätkin Suomessa rahaa kiinalaisten kauttakulkumatkailijoiden jälkeen eniten, sen sijaan ruotsalaiset eivät jätä maahamme paljoakaan euroja. Ruotsalaisethan viipyvätkin Suomessa usein vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla sen aikaa, kun vaihtolennon odottelu vaatii. Voisimmeko rakentaa Suomesta houkuttelevampaa kuvaa esimerkiksi juuri ruotsalaisten keskuudessa hyödyntämällä sitä, että heitä vierailee Helsinki-Vantaan lentoasemalla yli vuosittain?

6 4 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tämä tutkimusraportti on osa tutkimusta, jolla pyritään tuottamaan tietoa kauttakulkumatkustajien houkuttelemiseksi palveluiden käyttäjiksi Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään kauttakulkumatkustajien profiileita sekä kiinnostuksen kohteita. Tässä tutkimuksen ensimmäisessä raporttiosassa analysoidaan Suomen kautta kolmansiin maihin matkustavien tai kolmansista maista kotimaahansa palaavien ulkomaalaisten matkailijoiden profiileita. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuoden 2015 TAK Rajatutkimusaineistoa, jossa otoskoko on ja joka on toteutettu haastattelututkimuksena 12 Suomen vilkkaimmalla ulkoraja-asemalla. Ulkomaalaisia matkailijoita otokseen valituista henkilöistä on henkilöä ja heistä kauttakulkumatkalla Suomessa (Suomi ei ollut matkan pääkohde) 5867 henkilöä. Aineisto kerättiin haastattelemalla Suomesta lähteviä matkustajia 10:llä Etelä- ja Itä-Suomen vilkkaimmalla raja-asemalla sekä tammikuussa ja joulukuussa myös Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla. Kansainvälisten risteilyalusten matkustajat eivät kuulu otokseen. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. TULOSTEN LUOTETTAVUUS Tutkimustulosten virhemarginaali prosenttiluvuille on koko aineistossa enintään ± 1,3 prosenttiyksikköä, maakohtaisissa tarkasteluissa virhemarginaali voi olla suurimmillaan ± 6,5 prosenttiyksikköä. Tutkimusaineisto painotettiin vastaamaan matkustajamääriä eri raja-asemilla.

7 5 MATKUSTAJIEN PROFIILI kauttakulkumatkustajat muut kaikki Mies 54% 58% 57% kauttakulkumatkustajat muut kaikki Australia 3% 1% 1% Sukupuoli Nainen 46% 42% 43% Belgia 1% 1% 1% % 13% 14% Espanja 2% 2% 2% % 25% 26% Etelä-Korea 5% 1% 2% Ikä % 27% 25% Hollanti 1% 1% 1% % 21% 19% Iso-Britannia 4% 4% 4% % 11% 10% Italia 2% 2% 2% yli 64 6% 5% 5% Itävalta 1% 1% 1% Työntekijä 22% 29% 27% Intia 1% 0% 1% Toimihenkilö 12% 16% 15% Japani 10% 2% 4% Johtaja 16% 16% 16% Kanada 2% 1% 1% Yrittäjä 12% 9% 10% Kiina 11% 3% 5% Ammattiryhmä Eläkeläinen 5% 7% 6% Asuinmaa Liettua 2% 1% 1% Latvia 1% 1% 1% Työtön 2% 2% 2% Kotirouva 2% 3% 3% Norja 2% 1% 2% Opiskelija 19% 12% 14% Puola 1% 1% 1% Muu 10% 6% 7% Ranska 3% 3% 3% Kotitalouden yhteenlasketut bruttovuositulot % 13% 11% alle Matkaseurue Yksin 34% 30% 31% Saksa 4% 6% 5% Perheen / sukulaisten kanssa 38% 42% 41% Singapore 1% 0% 1% Ystävien / tuttavien kanssa 21% 23% 23% Sveitsi 1% 2% 2% Olen ryhmämatkalla 10% 9% 9% Tanska 1% 1% 1% Haastattelupaikka (poistui Suomesta) HKI lentokenttä 70% 33% 44% Venäjä 11% 36% 29% HKI satamat 19% 21% 20% Viro 6% 10% 9% TKU satamat 4% 9% 8% Yhdysvallat 4% 2% 2% Itäraja 6% 35% 26% muu 10% 6% 7% muut (lentokentät: TKU, TRE, KTT, RVN) 1% 3% 2% Matkustajia yhteensä (1000) Kauttakulkumatkustajien tulotaso on lähes kaksinkertainen muihin matkustajiin verrattuna. Kauttakulkumatkustajista 70 prosenttia poistuu Suomesta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Junalla Itärajan yli Venäjälle poistuu 2,5 prosenttia kauttakulkumatkustajista. Useampi kuin joka kymmenes kauttakulkumatkustajista asuu Venäjällä ja runsas neljännes joko Kiinassa, Japanissa tai Etelä-Koreassa.

8 1000 matkustajaa KAUTTAKULKUMATKUSTAJAT ASUINMAITTAIN % % 69% 69% 70% 63% 55% 58% 60% % 52% 52% 50% 44% 43% % % 32% 34% 35% 98 28% 29% 93 27% 27% 29% 32% 30% 22% 82 24% 23% 25% 22% 19% 19% 63 20% % % % % kauttakulkumatkustajia osuus kaikista matkustajista Kuva 1 Kauttakulkumatkustajien määrä ja osuus kaikista ko. maasta tulevista matkustajista kansallisuuksittain (1000 matkustajaa) Vuonna 2015 Suomessa vieraili Kiinassa, Venäjällä, Japanissa ja ssa asuvaa kauttakulkumatkustajaa. Kiinassa asuvista Suomessa vierailleista matkustajista 63 prosenttia, Venäjällä asuvista 12 prosenttia, Japanissa asuvista 69 prosenttia ja ssa asuvista 19 prosenttia oli kauttakulkumatkustajia. Etelä-Koreasta tulleista matkustajista 76 prosenttia ja Australiasta tulleista 69 prosenttia oli kauttakulkumatkustajia. Kauttakulkumatkustajien osuus kaikista Suomeen saapuneista matkailijoista oli noin 31 prosenttia. Muista maista kuin Venäjältä saapuneista matkailijoista kauttakulkumatkustajia oli 39 prosenttia.

9 PÄIVÄN VISIITIT JA PIDEMMÄT KAUTTAKULKUMATKAT KANSALLISUUKSITTAIN 7 Lähes puolet yhdysvaltalaisista ja noin kolmannes kiinalaisista kauttakulkumatkustajista yöpyi Suomessa. Sen sijaan ruotsalaisista kauttakulkumatkustajista lähes 80 prosenttia kävi Suomessa vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Venäläiset kauttakulkumatkustajat liikkuvat Suomessa usein omalla autollaan ja virolaiset tulevat laivalla Suomenlahden yli. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Yöpyneet kauttakulkumatkustajat Muut enintään päivän Suomessa viipyneet Vain lentoasemalla vierailleet 0 % Kiina Venäjä Japani Viro Etelä-Korea Saksa Yhdysvallat Kuva 2 Vain lentoasemalla vierailleet, muut enintään päivän Suomessa viipyneet sekä Suomessa vähintään yhden yön yöpyneet kauttakulkumatkustajat asuinmaittain (1000 matkustajaa)

10 KAUTTAKULKUMATKUSTAJIEN MATKAKOHTEET 8 Lähes neljännes (23 %) Suomessa vierailleista kauttakulkumatkustajista käy matkansa aikana ssa, vajaa viidennen (18 %) Virossa ja joka kahdeksas (13 %) Norjassa. Myös Tanskassa ja Venäjällä vierailee useampi kuin joka kymmenes Suomen kautta kulkevista kauttakulkumatkustajista. Useampi kuin joka toinen EU:n ulkopuolella asuvista, Suomessa vierailevista kauttakulkumatkustajista, käy matkansa aikana Keski- tai Etelä-Euroopan maissa. Lisäksi Yhdysvalloissa asuvista kauttakulkumatkustajista 38 prosenttia vierailee ssa, 28 prosenttia Virossa ja 24 prosenttia Venäjällä Aasialaisista kauttakulkumatkustajista lähes puolet ja venäläisistä yli puolet matkustaa suoraan Suomen kautta Keski- tai Etelä-Eurooppaan vierailematta Suomen naapurimaissa. 70% 60% 50% 40% 43% 30% 20% 10% 0% 23% 13% 11% 3% 18% Norja Tanska Islanti Viro Latvia Liettua Venäjä Muut Euroopan maat 8% 6% Kaikki EU-maat Aasia Venäjä USA 10% 26% Muut maat Kuva 3. Missä maissa aiotte vierailla tai olette vierailleet tämän matkan aikana? % kauttakulkumatkustajista

11 2 KAUTTAKULKUMATKUSTAJIEN KOHDEMAAT SUOMESTA POISTUTTAESSA Kuva 4 Kauttakulkumatkustajien kohdemaat Suomesta poistuttaessa (ei sisällä asinmaahan palaavia) Kuvassa näkyy suosituimmat kauttakulkumatkustajien (Suomi ei pääkohde) kohdemaat, eli seuraava matkakohde Suomen jälkeen. Kuvan matkakohteet kattavat 98 % kaikista Suomen kautta tehdyistä kauttakulkumatkoista. Prosenttiosuuksista on poistettu kussakin maassa asuvien henkilöiden paluumatkat kotiin. Espanjaan on laskettu mukaan Kanariansaaret.

12 KOHDEMAAT SUOMESTA POISTUTTAESSA ASUINMAITTAIN 3 Asuinmaa Kiina Japani Muu Aasia Venäjä Viro Saksa Yhdysvallat Etelä-Korea Iso-Britannia Australia Kauttakulkumatkat Paluumatkat asuinmaahan 40 % 56 % 40 % Singapore 10 % / Thaimaa 3 % 47 % 40 % 42 % 37 % 8 % 22 % ei suoria lentoja 1. suosituin kohde 2. suosituin kohde 15 % Iso-Britannia 8 % Espanja 7 % Viro 7 % Espanja 18 % Italia 7 % 21 % Venäjä 16 % Espanja 10 % 9 % Yhdysvallat 11 % Thaimaa 8 % Iso-Britannia 12 % 6 % Viro 24 % Venäjä 10 % 24 % Viro 17 % 26 % Viro 13 % Saksa 37 % Viro 24 % 3. suosituin kohde Italia 7 % Saksa 5 % 5 % Viro 12 % Viro 7 % Japani 7 % Saksa 4 % 6 % Venäjä 15 % Kiina 10 % Venäjä 10 % 4. suosituin kohde Ranska 3 % 3 % Venäjä 5 % Saksa 6 % Saksa 5 % Viro 6 % Venäjä 4 % Tanska 6 % Iso-Britannia 7 % Venäjä 8 % 6 % 5. suosituin kohde Viro 3 % Italia 3 % Iso-Britannia 4 % Tanska 6 % Italia 3 % Tanska 6 % Sveitsi 3 % Kiina 4 % Tanska 3 % Japani 5 % Kiina 4 % Taulukossa näkyy kauttakulkumatkustajien (Suomi ei pääkohde) seuraava matkakohde Suomen jälkeen. Matka voi myös jatkua kyseisestä maasta eteenpäin kun saman matkan aikana kierrellään useammassa maassa.

13 1000 matkustajaa 4 KAUTTAKULKUMATKUSTAJAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN ULKOPUOLELLA Pääkaupunkiseudulla vieraili 2,4 miljoonaa kauttakulkumatkustajaa vuonna Kaikista kauttakulkumatkustajista 87 prosenttia vieraili pelkästään pääkaupunkiseudulla, 5 prosenttia sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa ja 8 prosenttia pelkästään muualla Suomessa. Muualla Suomessa vieraili runsaat 0,3 miljoonaa kauttakulkumatkailijaa, joista 42 prosenttia vieraili Turun seudulla ja 27 prosenttia Lapissa. Kaakkois-Suomessa vierailleista kauttakulkumatkailijoista noin puolet oli venäläisiä, jotka olivat matkustamassa Suomen kautta kolmansiin maihin tai kolmansista maista Suomen kautta takaisin Venäjälle. Turun seudulla vierailee kauttakulkumatkustajia yli 30 eri maasta. Eniten kauttakulkumatkustajia tuli Venäjältä, Kiinasta, Virosta, Saksasta, Norjasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Lapissa vierailleet kauttakulkumatkustajat olivat tyypillisimmin kiinalaisia (15 %), australialaisia (11 %) tai japanilaisia (8 %). Eri alueilla vierailleiden kauttakulkumatkustajien pienestä määrästä johtuen luvut ovat vain suuntaa-antavia % % 20% ,1% ,4% 42 1,6% % 10% 5% 3,5% 0% Kauttakulkumatkustajia (pylväskuvio) % kauttakulkumatkustajista (viiva - oikea akseli) Kuva 5 Mikä oli pääasiallinen matkakohteenne Suomessa (pl pääkaupunkiseutu)?

14 5 MATKUSTAJIEN TULOTASO 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% tai vähemmän yli euroa muut kuin kauttakulkumatkustajat kauttakulkumatkustajat Kiina Viro Saksa Japani Etelä-Korea Venäjä Yhdysvallat Kuva 6 Kauttakulkumatkustajien tulotasojakauma (perheen yhteenlasketut tulot) asuinmaittain sekä muiden kuin kauttakulkumatkustajien tulotasojakauma Tarkastelluista kansallisuuksista venäläiset ovat pienituloisimpia kauttakulkumatkustajia, virolaiset toiseksi ja kiinalaiset kolmanneksi pienituloisimpia. Kolmella neljäsosalla venäläisistä kauttakulkumatkalaisista perheen vuositulot ovat alle euroa. Virolaisista kauttakulkumatkustajista 57 prosenttia ja kiinalaisista 51 prosenttia kuuluu tähän tuloluokkaan. Yhdysvaltalaiset ovat suurituloisimpia ja ruotsalaiset sekä eteläkorealaiset seuraavaksi suurituloisimpia. Lähes joka toisella yhdysvaltalaisella kauttakulkumatkustajalla perheen vuositulot ylittävät euroa. Kauttakulkumatkustajat ovat selvästi parempituloisia kuin ne matkustajat, joille Suomi on matkan pääkohde.

15 6 MISTÄ AKTIVITEETEISTA KIINNOSTUNUT KAUTTAKULKUMATKUSTAJAT JA MUUT MATKUSTAJAT Kesäaktiviteetit vedessä (mm. uiminen, melonta, purjehdus, risteilyt, kalastus) Kesäaktiviteetit maalla (mm. pyöräily, vaellus, eläinten tarkkailu) Hyvinvointipalvelut ja hoidot Suomalainen sauna 9% 14% 29% 34% 34% 32% 43% 41% Suomalaiset hyvinvointipalvelut eivät erityisesti kiinnosta Suomessa vierailevia kauttakulkumatkustajia. Myöskään suomalainen sauna eivätkä erilaiset kesäaktiviteetit ole heidän keskuudessaan yhtä kiinnostavia kuin muiden ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa. Sen sijaan kulttuurikohteet kiinnostavat heitä selvästi yleisemmin kuin muita Suomessa vierailevia matkailijoita. TAK Rajatutkimuksen aineistosta ei voida selvittää, minkälaiset kulttuurikohteet matkailijoita erityisesti kiinnostavat. Suomalaiset makuelämykset (esim. suomalainen ruoka) 27% 25% Suomalainen saaristo 27% 27% Suomalaiset kulttuurikohteet 47% 59% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% kauttakulkumatkustajat muut kuin kauttakulkumatkustajat Kuva 7 Kiinnostus eri aktiviteetteihin Suomessa - kauttakulkumatkustajat ja muut matkustajat

16 7 MISTÄ AKTIVITEETEISTA KIINNOSTUNUT ERI MAISTA TULLEET KAUTTAKULKUMATKUSTAJAT 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomalaiset kulttuurikohteet Suomalainen saaristo Suomalaiset makuelämykset (esim. suomalainen ruoka) Suomalainen sauna Hyvinvointipalvelut ja hoidot Kesäaktiviteetit maalla (mm. pyöräily, vaellus, eläinten tarkkailu) Kesäaktiviteetit vedessä (mm. uiminen, melonta, purjehdus, risteilyt, kalastus) Kuva 8 Kauttakulkumatkustajien kiinnostus eri aktiviteetteihin asuinmaittain Kiina Viro Saksa Japani Etelä-Korea Venäjä Yhdysvallat Suomalaiset kulttuurikohteet kiinnostavat erityisesti kauempaa, Yhdysvalloista, Etelä-Koreasta tai Kiinasta tulevia kauttakulkumatkustajia. Yhdysvaltalaiset kauttakulkumatkustajat ovat myös muita kiinnostuneempia suomalaisista makuelämyksistä. Ruotsalaiset ja virolaiset ovat puolestaan kiinnostuneempia saunasta kuin muista maista tulevat kauttakulkumatkustajat.

17 8 KAUTTAKULKUMATKUSTAJIEN RAHAN KÄYTTÖ MILJOONAA EUROA Yhteensä 304 M Liikkuminen (Mediaani 21 ); 27 Ostokset (Mediaani: 35 ); 123 Kulttuuripalvelut (Mediaani: 20 ); 12 Huvittelupalvelut (Mediaani: 50 ); 9 Muu (Mediaani: 33 ); 7 Majoittuminen (Mediaani: 100 ); 60 Kuva 9 Kauttakulkumatkustajien rahankäyttösuomessa miljoonaa euroa v Ravintola- ja kahvilapalvelut (Mediaani: 20 ); 66 Kauttakulkumatkustajat käyttivät Suomessa vuonna 2015 noin 304 miljoonaa euroa. Ylläolevassa kuvassa näkyy käytetyn rahan jakautuminen ostoksiin sekä erilaisiin palveluihin. Kuviossa näkyy myös tyypillinen tuoteostoihin (35 euroa) tai erilaisiin palveluihin, kuten ravintola- ja kahvilapalvelut (20 euroa) käytetty rahamäärä matkustajaa kohden. Mediaaniluku on laskettu niistä matkustajista, jotka ovat käyttäneet rahaa kyseiseen palveluun tai tuoteostoksiin. Vaikka kauttakulkumatkustajat kertovat olevansa kiinnostuneita suomalaisista kulttuurikohteista, he eivät käytä rahaa kulttuuripalveluihin matkustajaa kohden sen enempää kuin muutkaan matkustajat. Tosin suhteessa heidän muuhun rahankäyttönsä Suomessa kulttuuripalvelut on merkittävämpi menoerä kauttakulkumatkustajilla kuin muilla matkustajilla.

18 9 RAHANKÄYTTÖ KANSALLISUUKSITTAIN palvelut ostokset Kuva 10 Kauttakulkumatkustajien rahan käyttö matkustajaa kohden keskimäärin asuinmaittain Kiina Viro Saksa Japani Etelä-Korea Venäjä Yhdysvallat Kaikki kauttakulkumatkustajat Kiinalaiset kauttakulkumatkustajat käyttävät Suomessa runsaat 230 euroa matkustajaa kohden. Vertailluista kansallisuuksista yhdysvaltalaiset kauttakulkumatkustajat käyttävät rahaa palveluihin kiinalaisten jälkeen toiseksi eniten. Näistä maista tulleet kauttakulkumatkustajat yöpyivät Suomessa useammin kuin muista maista tulleet. Virolaisten ja yhdysvaltalaisten ostoksiin käyttämä rahamäärä on varsin pieni. Etelä-Koreassa asuvat kauttakulkumatkustajat käyttävät lähes viidesosan (16 euroa per matkustaja) Suomessa palveluihin käyttämästään rahasta kulttuuripalveluihin, kun muut Etelä-Koreasta Suomeen tulevat matkustajat käyttävät vain kuusi prosenttia (seitsemän euroa matkustaa kohden) kulttuuripalveluihin. Sen sijaan yhdysvaltalaiset kauttakulkumatkustajat eivät käytä kuin 3 prosenttia Suomessa palveluihin käyttämästään rahasta (3 euroa matkustajaa kohden) kulttuuripalveluihin, vaikka yli 80 prosenttia heistä kertoi olevansa kiinnostunut suomalaisista kulttuurista. Johtuuko ero korealaisten ja yhdysvaltalaisten välillä erilaisesta kulttuurinähtävyyksien määritelmästä eri kansojen välillä vai siitä, että suomalaiset kulttuuritarjonta jää yhdysvaltalaisilta piiloon, jää epäselväksi

19 10 MILLÄ TAVOIN POISTUI SUOMESTA Kauttakulkumatkustajista 71 prosenttia poistui Suomesta lentäen, 23 prosenttia laivalla, 2,5 prosenttia junalla (Vainikkalasta) ja 3,6 prosenttia henkilöautolla Itärajan yli. Tyypillisimmät lentäen Suomesta poistuvat kauttakulkumatkustajat asuvat Japanissa, Kiinassa tai ssa, laivamatkustajat Venäjällä tai Virossa ja junalla tai autolla itärajan yli poistuvat kauttakulkumatkustajat Venäjällä Lentäen Laivalla Junalla Autolla Kuva 11 Kulkuväline, jolla kauttakulkumatkustaja poistui Suomesta; matkustajien määrä kulkuvälineittäin lentokone Laiva Juna Auto Japani (13%) Venäjä (9%) Venäjä (20%) Venäjä (87%) Kiina (13%) Viro (9%) UK (12%) (10%) Kiina (8%) USA (12%) Venäjä (8%) Saksa (7%) EKorea (9%) EKorea (7%) UK (6%) (6%) Viro (6%) Norja (6%) Lentäen, laivalla, junalla ja autolla itärajan yli poistuvien kauttakulkumatkustajien tyypillisimmät asuinmaat Lentäen Suomesta poistui 246 tuhatta japanilaista ja 239 tuhatta kiinalaista kauttakulkumatkustajaa. Ruotsalaisia kauttakulkumatkustajia Suomesta lähti lentäen 190 tuhatta ja venäläisiä 150 tuhatta vuonna Laivalla Suomesta poistui 56 tuhatta venäläistä, 55 tuhatta virolaista ja 51 tuhatta kiinalaista kauttakulkumatkustajaa. Junalla Suomesta poistui 13 tuhatta venäläistä ja 8 tuhatta brittiä sekä yhdysvaltalaista kauttakulkumatkustajaa. Tässä on syytä huomioida, että kauttakulkumatkustajiksi on luokiteltu ne henkilöt, jotka ovat sanoneet, että Suomi ei ole matkan pääkohde.