Visit Finland matkailijatutkimus

Transkriptio

1

2 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

3 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto ja yöpymispaikat Rahankäyttö Suomessa Matkailijoiden profiili... 19

4 4 Kesäkaudella (touko lokakuu) 2016 ulkomailla asuvat matkailijat: miljoonaa matkaa Suomeen (-5 %) Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi +8 % ( poistunutta matkailijaa, joista lähes puolet Kiinassa asuvia) Päivämatkoja 2/5 Yöpyneiden matkan pituus lyheni 7,3 yöstä > 6,2 yöhön 15,5 miljoonaa yötä Rahankäyttö Suomessa 1,40 miljardia euroa (-11 %, sis. vaihtomatkustajien kulutus 100 miljoonaa) 313 euroa / matkailija

5 5 Johdanto TAK Rajatutkimus on Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla toteuttama kyselytutkimus, jossa haastatellaan vuoden aikana Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Tutkimusaineistosta tehdään mm. Visit Finlandin matkailijatutkimukset sekä alueelliset tutkimusraportit Suomen suurimmille matkailualueille ja kaupungeille. TAK Rajatutkimus tehtiin ensimmäisen kerran itärajalla vuonna 1997 ja sitä on toteutettu ja laajennettu siitä lähtien. Nykyisellään haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Itärajan liikenteestä tavoitetaan tutkimuksessa mukana olevien viiden raja-aseman kautta 92 %. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi on varmistettu vertaamalla tullin tilastoihin ja erillisiin kulkuneuvolaskentoihin, että itärajan aineisto vastaa henkilöautojen, linja-autojen ja minibussien (7 16 matkustajaa) todellisia jakaumia. Raportissa matkojen määrä vastaa em. raja-asemien kautta Suomesta touko lokakuussa 2016 poistuneiden ulkomailla asuvien matkailijoiden määrää. Matkailijoita haastateltiin kyseisenä ajankohtana yhteensä Tuloksista on poistettu Suomessa työskentelevät, vuoden mittaiset, tai sitä pidemmät matkat, sekä Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkustajat. Tutkimustulosten virhemarginaali eri maiden prosenttiluvuille on ±1,5 (Venäjä) ±9,6 (muut EU-maat) prosenttiyksikköä. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on vuonna 1991 perustettu matkailututkimuksiin erikoistunut tutkimusyritys.

6 6 Matkat Suomeen ulkomailta Osuus matkoista 40% 30% 20% 10% Talvi Kesä 0% Kuva 1. Matkat Suomeen: eri asuinmaiden osuudet kesäkaudella (touko lokakuu) ja talvikaudella (marras huhtikuu) Kesällä 2016 ulkomailla asuvat matkailijat tekivät yhteensä 4,1 miljoonaa matkaa Suomeen. Tämä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkailijoihin ei lasketa mukaan Suomessa työskenteleviä, vuoden kestäneitä, tai sitä pidempiä matkoja, eikä Helsinki-Vantaan lentokentän vaihtomatkustajia. Tällaisia matkoja tehtiin yhteensä 1,3 miljoonaa. Venäläiset ovat, heidän matkojensa vähenemisestä huolimatta, yhä selvästi suurin ryhmä. Runsas neljännes Suomessa vierailevista matkailijoista asuu Venäjällä, kun noin joka seitsemäs matkailija asuu Virossa ja joka kymmenes Ruotsissa. Kiinalaiset ovat neljänneksi suurin yksittäinen matkailijaryhmä. Muu Aasia sisältää pääosin Intiassa, Singaporessa, Taiwanissa ja Thaimaassa asuvia matkailijoita.

7 7 Matkat Suomeen kesällä 2015 ja 2016 Korjattu arvio Kuva 2. Matkat Suomeen kesäkaudella (touko lokakuu) vuonna 2015 ja 2016 Suomeen tehtiin noin matkaa vähemmän (-5 %) kuin vuotta aiemmin. Pääosin matkojen väheneminen johtui venäläisten ostosmatkailijoiden aiempaa pienemmästä määrästä (venäläiset -8 %). Kiinalaisia saapui Suomeen sen sijaan lähes kolmannes enemmän (+29 %). Eri maiden välinen vertailu viime vuoteen ei ole täysin tarkka, sillä 2015 vaihtomatkustajien määrä (vaihtomatkustajat eivät ole kuvassa mukana) jouduttiin arvioimaan heinä lokakuun perusteella. Myös Helsingin sataman 2015 luvuissa on epätarkkuutta, sillä usein suurissa ryhmissä matkustavat kiinalaiset ja japanilaiset tulevat valituiksi otokseen muita helpommin. Todellisuudessa siis vuonna 2015 kiinalaisia ja japanilaisia on Helsingin satamassa ollut raportoitua vähemmän ja virolaisia enemmän, oletettavasti jotakuinkin saman verran kuin tänä vuonna. Vuonna 2016 Helsingin sataman aineistoa on painotettu laivayhtiöiltä saatujen kansalaisuusjakaumien perusteella. Tästä syystä myös japanilaisia on todellisuudessa ollut vuotta 2015 enemmän.

8 8 Suomesta poistuvat lentomatkustajat, Helsinki-Vantaan lentoasema Kuva 3. Matkat Suomeen kesäkaudella (touko lokakuu) vuonna 2015 ja 2016, Helsinki-Vantaan lentoasema, ei vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta poistui Suomesta noin matkailijaa enemmän (+8 %) kuin vuotta aiemmin. Heistä lähes puolet (49 tuhatta) oli Kiinassa asuvia. Yhteensä Suomesta poistui lentoaseman kautta 1,49 miljoonaa matkustajaa. Venäläisiä lukuun ottamatta, matkat lisääntyivät lähes kaikista maista, erityisesti kuitenkin Saksasta ja Kiinasta. Vaihtomatkustajat, joita oli noin 1,06 miljoonaa, eivät ole mukana kuvan luvuissa. Vuoden 2015 osalta heidän määrä on arvioitu heinä lokakuun aineiston perusteella, ja tämä aiheuttaa epätarkkuutta vuoden 2015 lukuihin.

9 9 Matkustajat maittain, päiväkävijät, ja vaihtomatkustajat Taulukko 1. Ulkomaalaiset matkailijat maittain, päiväkävijät ja vaihtomatkustajat touko lokakuussa (tuhatta matkaa) Asuinmaa Matkailijoiden lukumäärä 2015 (ei sis. vaihtomatkustajia) Matkailijoiden lukumäärä 2016 (ei sis. vaihtomatkustajia) Päiväkävijöiden määrä (suluissa osuus ko. maasta tulleista matkustajista, ei sis. vaihtomatkustajia) Vaihtomatkustajat (suluissa osuus ko. maasta tulleista matkustajista + vaihtomatkustajista) Viro 363* (41 %) 59 (9 %) Ruotsi (23 %) 68 (13 %) Saksa (12 %) 75 (25 %) Iso-Britannia (4 %) 42 (30 %) Ranska (7 %) 28 (29 %) Espanja (8 %) 26 (33 %) Muut EU-maat (11 %) 114 (23 %) Venäjä (70 %) 73 (5 %) Yhdysvallat (16 %) 54 (39 %) Japani 152* (32 %) 126 (50 %) Kiina 175* (34 %) 198 (47 %) Etelä-Korea (58 %) 100 (60 %) Muu Aasia (18 %) 50 (26 %) Muut maat (18 %) 50 (19 %) Yhteensä (40 %) (20 %) * Helsingin sataman 2015 luvuissa on epätarkkuutta, sillä usein suurissa ryhmissä matkustavat kiinalaiset ja japanilaiset tulevat valituiksi otokseen muita helpommin. Vuonna 2016 Helsingin sataman aineistoa on painotettu laivayhtiöiltä saatujen kansalaisuusjakaumien perusteella. Vuonna 2015 kiinalaisia ja japanilaisia on Helsingin satamassa ollut raportoitua vähemmän ja virolaisia enemmän, oletettavasti jotakuinkin saman verran kuin tänä vuonna.

10 10 Matkan kesto ja yöpymispaikat Taulukko 2. Matkailijoiden lukumäärä viipymän mukaan sekä eri viipymäryhmien osuus matkailijoista touko lokakuussa kesä 2016 (1000) (%) Päiväkävijät % Yksi yö % Kaksi yötä % Kolme neljä yötä % Vähintään viisi yötä % Yhteensä % Vaihtomatkustajat Ulkomaalaisista matkailijoista 40 prosenttia viipyi Suomessa kesäkaudella 2016 enintään päivän. Jos mukaan lasketaan Helsinki-Vantaan vaihtomatkustajat, niin päivämatkustajien osuus nousee hieman yli puoleen (52 %) kaikista matkailijoista. Taulukko 3. Yöpyneiden matkailijoiden sekä vietettyjen öiden määrä majoitusmuodon mukaan touko lokakuussa Yöpyneet (1000) (osuus matkailijoista) Öitä keskimäärin (yöpyneet) Öitä yhteensä (1000) (osuus öistä) Hotelli, motelli (tai sen yhteydessä oleva mökki) (27 %) 3, (23 %) Retkeilymaja 138 (3 %) 5,4 744 (4 %) Maksullinen leirintäalue (teltta, asuntoauto, asuntovaunu, mökki) 69 (2 %) 5,9 406 (2 %) Vuokramökki (yksityiseltä, välittäjältä, varaamoketjulta vuokrattu) 85 (2 %) 5,4 457 (3 %) Vuokra-asunto (Airbnb, yksityiseltä, välittäjältä, varaamoketjulta vuokrattu) 190 (5 %) 14, (16 %) Tuttavat tai sukulaiset (sis. Couchsurfing) 712 (17 %) 7, (33 %) Oma asunto tai mökki 134 (3 %) 14, (12 %) Työnantajan asunto (tai mökki) 37 (1 %) 19,9 735 (4 %) Muu 92 (2 %) 4,9 453 (3 %) Lukujen summa on suurempi kuin yöpyneiden ulkomaalaisten määrä, sillä yksi henkilö on voinut käyttää matkallaan useampaa kuin yhtä majoitusmuotoa. Esimerkiksi yhdellä paikkakunnalla hän on voinut yöpyä hotellissa ja toisella paikkakunnalla retkeilymajassa.

11 11 Päivämatkojen osuus 100% 50% 0% 2015 päivä + vaihto vaihto 2016 päivä Kuva 4. Ulkomaalaisten matkailijoiden tekemien päivämatkojen osuus touko lokakuussa 2016 asuinmaittain. Vuodelta 2015 vaihtomatkustajien tarkka määrä ei ole tiedossa. Kaksi viidestä Suomeen touko lokakuussa tehdyistä matkoista oli päivämatkoja (kun vaihtomatkoja ei lasketa mukaan). Alle 30 prosenttia venäläismatkailijoista yöpyi Suomessa. Myös Aasian maista sekä Virosta ja Ruotsista saapuneiden joukossa päiväkävijöitä oli paljon.

12 12 Matkan kesto (yötä), yöpyneet matkustajat 12 Y 10 8 ö t ä Kuva 5. Ulkomaalaisten, Suomessa yöpyneiden, matkailijoiden matkan kesto keskimäärin (yötä) touko lokakuussa 2016 asuinmaittain Suomessa yöpyneiden ulkomaalaisten matkan pituus lyheni 7,3:sta 6,2:n yöhön. Aasialaisilla, sekä briteillä ja virolaisilla matkojen pituudet kuitenkin kasvoivat. Rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyneiden matkan kesto (1,9 yötä) lyheni 3 % (touko-syyskuussa) vuodesta Eniten yöpymiset vähenivät tuttavien ja sukulaisten luona.

13 13 Yöpymispaikat Taulukko 4. Yöpymispaikkojen käyttö maittain, osuus Suomessa vierailleista matkailijoista touko lokakuussa 2016, ei sis. vaihtomatkustajia Hotelli, motelli Retkeilymaja tai maksullinen leirintäalue Vuokramökki tai -asunto Tuttavat tai sukulaiset muu YÖPYI Viro 9 % 4 % 5 % 32 % 8 % 59 % Ruotsi 34 % 6 % 1 % 28 % 12 % 77 % Saksa 36 % 11 % 12 % 27 % 8 % 88 % Iso-Britannia 54 % 8 % 6 % 32 % 8 % 96 % Ranska 54 % 7 % 17 % 26 % 4 % 93 % Espanja 48 % 3 % 9 % 26 % 10 % 92 % Muut EU-maat 46 % 14 % 12 % 17 % 6 % 88 % Venäjä 11 % 2 % 5 % 8 % 4 % 30 % Yhdysvallat 51 % 4 % 7 % 19 % 7 % 84 % Japani 57 % 2 % 2 % 2 % 5 % 68 % Kiina 50 % 2 % 8 % 3 % 3 % 66 % Etelä-Korea 27 % 3 % 4 % 0 % 5 % 42 % Muu Aasia 47 % 4 % 17 % 10 % 8 % 82 % Muut maat 42 % 7 % 8 % 24 % 9 % 82 % Yhteensä 27 % 5 % 7 % 17 % 6 % 60 % Hotelli- ja motellimajoitusta käytti hieman yli neljännes kaikista matkailijoista. Suhteellisesti eniten niitä käyttivät Japanista, Yhdysvalloista, Iso- Britanniasta, Ranskasta ja Kiinasta saapuneet matkailijat. Leirintäalueilla yöpyivät puolestaan eniten saksalaiset kun sukulaisten tai tuttavien luona yöpyivät eniten virolaiset, britit, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset. Muita majoituksia ovat mm. oma asunto tai mökki ja työnantajan asunto tai mökki.

14 14 Yöpymiset Taulukko 5. Ulkomaalaiset matkailijat maittain, päiväkävijät, vaihtomatkustajat sekä yöpymiset Suomessa touko lokakuussa (tuhatta matkaa) Asuinmaa Öitä keskimäärin (ei sis. vaihtomatkustajia) Öitä yhteensä (1000 yötä) Haastattelujen lukumäärä Viro 3, Ruotsi 4, Saksa 5, Iso-Britannia 6, Ranska 8, Espanja 10, Muut EU-maat 6, Venäjä 0, Yhdysvallat 5, Japani 3, Kiina 4, Etelä-Korea 0, Muu Aasia 8, Muut maat 7, Yhteensä 3, Ulkomaalaiset matkailijat viettivät Suomessa touko lokakuussa 15,5 miljoonaa yötä. Yöpymisiin on laskettu mukaan kaikki alle vuoden kestäneet matkat, mutta ei kuitenkaan henkilöitä, joilla on työpaikka Suomessa. Eniten yöpymisiä kertyi virolaisille ja ruotsalaisille. Keskimäärin pisimpiä matkoja tekevät kuitenkin Espanjasta ja Ranskasta saapuneet matkailijat.

15 15 Rahankäyttö Suomessa 300 M 150 M 0 M 2015 (sis. vaihto) 2016 Kuva 6. Ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämä rahamäärä Suomen-matkalla touko lokakuussa Luvut sisältävät ennakkokulut ennen matkaa. Vuoden 2015 lukuihin on lisätty venäläiset vähintään 50 kertaa vuoden aikana Suomessa käyvät matkailijat, jotta luvut olisivat vertailukelpoiset vuoden 2016 lukujen kanssa. Vuoden 2015 vaihtomatkustajien kulutusta ei pysty erottelemaan. Ulkomailla asuvat matkailijat kuluttivat kesäkaudella 2016 Suomessa 1,40 miljardia euroa. Rahankäyttö väheni 11 prosenttia vuodesta Venäläiset käyttivät edelleen eniten, vaikka eroa kiinalaisiin on enää noin 30 miljoonaa euroa. Kiinalaisten rahankäyttö lisääntyi neljänneksen, eli noin 40 miljoonaa euroa vuoden takaisesta. Kulutetusta 1,40 miljardista, 100 miljoonaa oli vaihtomatkustajien kulutusta ja 270 miljoonaa ennakkoon maksettuja majoittumisia, autovuokria, pääsymaksuja yms. palveluita. Matkaliput eivät kuitenkaan sisälly ennakkokuluihin.

16 16 Rahankäyttö matkailijaa kohden (sis. vaihtomatkustajat) Kuva 7. Rahankäyttö matkailijaa kohden touko lokakuussa 2016 Suomessa kansallisuuksittain. Luvut sisältävät Helsinki-Vantaan lentoaseman vaihtomatkustajat, jotta ne olisivat vertailukelpoisia vuoden 2015 lukujen kanssa. Vuodelta 2015 ei pysty erottelemaan tarkasti vaihtomatkustajien kulutusta. Vuoden 2015 ennakkokuluissa voi olla mukana myös jonkin verran rahankäyttöä matkalippuihin. Kesäkaudella 2016 Suomessa vierailleet ulkomaalaiset käyttivät 313 euroa matkailijaa kohden kun vaihtomatkustajia ei huomioida. Jos mukaan lasketaan myös vaihtomatkustajat, käytettiin rahaa keskimäärin 269 euroa matkaa kohden. Summasta 52 euroa oli ennakkoon maksettuja majoitus, autonvuokra, yms. kuluja. Rahankäyttö matkailijaa kohden väheni noin kymmenyksen (-11 %) edellisvuodesta. Eniten rahaa henkilöä kohden käyttävät Kiinasta saapuneet matkailijat. Venäläismatkailijoiden keskimääräisen rahankäytön väheneminen näyttäisi pysähtyneen.

17 17 Rahankäyttö matkailijaa kohden ja yhteensä kululajeittain Taulukko 6. Rahankäyttö matkailijaa kohden kululajeittain, eri kululajien osuus käytetystä rahasta, sekä eri kululajeihin yhteensä käytetty rahamäärä touko lokakuussa Luvut eivät sisällä vaihtomatkustajia. Matkailijaa kohden 2015 ( ) % käytetystä rahasta Yhteensä kesä 2016 (M ) Ennakkokulut % 270 Majoittuminen % 213 Ravintolat ja kahvilat % 199 Ostokset ja elintarvikkeet % 431 Liikkuminen 21 7 % 85 Kulttuuripalvelut 6 2 % 25 Huvipalvelut 7 2 % 30 Muu 10 3 % 43 Yhteensä % Suomessa kesäkaudella 2016 vierailleet ulkomaalaiset käyttivät keskimäärin 65 euroa matkaan liittyviin ennakkokuluihin, kuten majoitukseen tai autonvuokraukseen liittyviin etukäteismaksuihin. Suomessa rahaa käytettiin palveluihin ja tuoteostoihin keskimäärin 247 euroa, joten ennakkokulut mukaan lukien matkailijat käyttivät keskimäärin 313 euroa Suomen-matkallaan.

18 18 Rahankäyttö yhteensä sekä päivää ja matkailijaa kohden Taulukko 7. Rahankäyttö päivää ja matkailijaa kohden sekä yhteensä kansallisuuksittain Luvut eivät sisällä vaihtomatkustajia. Asuinmaa Päivää kohden ( ) Matkailijaa kohden ( ) Yhteensä (M ) Yhteensä (osuus kaikista maista, %) Ennakkokulut yhteensä (M ) Tuotteet yhteensä (M ) Viro % Ruotsi % Saksa % Iso-Britannia % Ranska % Espanja % Muut EU-maat % Venäjä % Yhdysvallat % Japani % Kiina % Etelä-Korea % Muu Aasia % Muut maat % Palvelut yhteensä (M ) Yhteensä % Suomessa eniten rahaa käyttivät venäläiset (247 M ), kiinalaiset (187 M ) ja ruotsalaiset (125 M ). Kiinalaisilla keskimääräinen kulutus on kaikkein suurin, 834 euroa, kun venäläisillä se on vain 175 euroa. Suomessa kulutetusta rahasta kolmannes (33 %) käytettiin tuoteostoihin, viidennes (21 %) ennakkoon, ja loput, hieman alle puolet (46 %), palveluihin.

19 19 Matkailijoiden profiili Perheen tulojakauma 20% 70 % 21 % 9 % 0% Kuva 8. Ulkomaalaisten matkustajien perheen tulotasojakauma (brutto, vuosi) kesällä Vaihtomatkustajat eivät sisälly lukuihin. Noin kaksi kolmannesta Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden perheistä ansaitsee korkeintaan euroa vuodessa. Suomalaisten tuloihin verrattuna Suomessa käyvät matkailijat ovat verrattain pienituloisia, vaikkakin myös erittäin varakkaita matkailijoita vierailee Suomessa.

20 20 Sukupuoli- ja ikäjakauma 50% 0% Kesä Talvi Mies Nainen Yli 64 Kuva 9. Ulkomaalaisten matkustajien sukupuoli- ja ikäjakauma kesällä 2016 ja talvella Ei sisällä vaihtomatkustajia. Miehiä käy Suomessa kesäkaudella noin 1,5-kertainen määrä naisiin verrattuna. Kesäkaudella vanhempien matkustajien osuus on talvikautta suurempi.

21 21 Finpro, Visit Finland Porkkalankatu 1, PL 358 FI Helsinki ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)