10 Tuo'avuus ja kilpailukyky (Talous'eteen oppikirja, s. 90-94) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuo'avuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. Juha Akkanen, HS pääkirjoitus 19.10.2014 On esite'y, e'ä kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi palkkoja alentaa On kuitenkin varsin helppo näy'ää, e'eivät Suomen kansantalouden ongelmat johdu korkeista palkoista, eikä ongelmien ratkaisu ole siksi niin yksinkertainen Pysähdytään siksi hetkeksi miekmään, mitä kilpailukyky on ja miksi tuo'avuus on yritykselle tärkeä asia näytetään, e'ä tuo'avuu'a kasva'amalla yritys voi alentaa tuotantokustannuksiaan ja...siten pärjätä paremmin sellaisilla markkinoilla, joilla tuo'een hinta on anne'u 1
Yhteiskunnan ja yrityksen kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvoino aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys julkiset palvelut (koulutus, terveydenhuolto ym.) vapaa-aika toimeentulon vakaus oikeudenmukainen tulonjako Yritysten kilpailukyky = yritystoiminnan kanna'avuus elintason kasva'amisen väline Näytetään, e'ä tuo'avuuden ollessa korkea näiden kesken ei ole risoriitaa 2
Tuo'avuus on yrityksen tuotantokyvyn mi'a Panokset: - työ - pääoma - energia - välituo'eet Yritys Tuotos: - tavarat - palvelut Tuo'avuus = tuotos/panos - työn tuo'avuus - pääoman tuo'avuus - kokonaistuo'avuus (työ + pääoma) 3
Työn tuo'avuus = tuotannon arvonlisäys työtunoa kohden Raaka-aineet, välituo'eet ja palvelut Teknologia - Oeto, ideat, osaaminen Arvonlisäys = lopputuo'eiden arvo raaka-aineiden, välituo'eiden ja palvelujen arvo Tuo'eet - tavarat ja palvelut 4
Suomen tehdasteollisuuden bru'oarvonlisäys ja työvoimakustannukset 45 40 35 30 Miljardia euroa Arvonlisäys (PQ) Bru'oarvonlisäys käytetään: - työvoimakustannuksiin - pääomakorvauksiin ja poistoihin => 25 20 15 Työvoimakustannukset (wl) 10 5 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Tuotannon kanna'avuu'a voi arvioida epäsuoraso työvoimakustannusten osuudella bru'oarvonlisäyksestä => Tehdasteollisuuden kanna'avuusongelmat johtuivat bru'oarvonlisäyksen supistumisesta, joka syntyi valtaosin siitä, e'ä Nokia menek puhelimensa Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden Olinpito 5
Lähde: Jussi Hyöty, Kun Suomi putosi teknokelkasta tarina kilpailukyvystä, Elite Varainhoito 5.11.2015 6
Matkapuhelimissa arvonlisäys (eli myynokate) oli korkea Nokia N95 Verottoman vähittäishinnan jakautuminen arvonlisäyksen perusteella Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 14. 7
Matkapuhelimien valmistus on loppunut 8 Elektroniikkateollisuuden osuus kansantalouden bru0oarvonlisäyksestä, % 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: Ollila-Saukkomaa: Mahdoton menestys, 2013 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 8 2015
Tehdasteollisuuden bru'oarvonlisäys ja työvoimakustannukset 1995-2016 45 40 35 30 Suomi (mrd ) Ruotsi (mrd kruunua) Saksa (mrd ) Arvonlisäys (PQ) 700 700 600 600 500 500 25 400 400 20 300 300 15 10 Työvoimakustannukset (wl) 200 200 5 100 100 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Bru'oarvonlisäys käytetään: työvoimakustannuksiin, pääomakorvauksiin ja poistoihin => Tuotannon kanna'avuu'a voi arvioida epäsuoraso työvoimakustannusten osuudella bru'oarvonlisäyksestä (= reaalinen yksikkötyökustannus = wl/pq, w = palkka, L = työllisyys, P = arvonlisäyksen eli tuo'een hinta, Q = arvonlisäys) 9
Tehdasteollisuuden reaaliset yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset/bru'oarvonlisäys (wl/pq) = reaalipalkka/työn tuo'avuus ((w/p)/(q/l)), % 100 90 80 70 60 50 Saksa Suomi Ruotsi Suomen hintakilpailukyky on heikentynyt bru'oarvonlisäyksen supistumisen eli työn tuo'avuuden alenemisen vuoksi 40 30 20 10 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 10
Arvonlisäyksen kasva'aminen 1) Lisätään tuotannon määrää 2) Kehitetään arvokkaampia tuo'eita Kuvi'eellinen esimerkki jälkimmäisestä: Hinta noin 50 Hinta noin 3 000 11
Käsi'eitä Työn tuo'avuus = tuotos työpanosta kohden eli työn keskimääräisen tuotos APL = Q/L Pääoman tuo'avuus = tuotos pääomapanosta kohden eli pääoman keskimääräinen tuotos APK = Q/K Kokonaistuo'avuus = tuotos kokonaispanosta kohden - kokonaispanos lasketaan yhdistämällä työ- ja pääomapanos Oetyllä tavalla 12
Tuo'avuus on kanna'avuuden keskeinen osatekijä Yrityksen voi'o = myynotulot tuotantokustannukset MyynOtulot TR = hinta määrä = PQ Tuotantokustannukset = panosten hinta käyte'y määrä = wl + rk TuotantofunkOo sitoo tuotoksen ja panokset toisiinsa: Q = F(L,K) => Voi'o = PQ (wl+rk) = PQ TC(Q) jossa TC on tuotantokustannukset tuotoksen suhteen ilmaistuna 13
Kun yritys toimii kilpailullisilla tuotemarkkinoilla, on tuo'een hinta P anne'u Jos vielä palkkataso w ja pääomakustannus r ovat sellaisia, joihin yritys ei voi itse vaiku'aa, niin ainoa asia, jonka avulla se voi parantaa kanna'avuu'aan eli voi'oaan on tuo'avuuden nostaminen L:stä ja K:sta saadaan enemmän Q:ta ja siten voi'oa Tarkastellaan tätä asiaa yksinkertaistamalla mallia siten, e'ä työ on ainoa tuotannontekijä Q = F(L) voi'o = PQ wl = PQ TC Näemme, e'ä keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC ovat sitä pienemmät mitä suurempi on työn tuo'avuus APL: ATC = TC/Q = wl/q = w/(q/l) = W/APL Rajakustannukset ovat puolestaan sitä pienemmät mitä suurempi on työn rajatuo'avuus MC = dtc/dq = wdl/dq = w/(dq/dl) = w/mpl 14
Kuvio 1. TuotantofunkOo ja työn tuo'avuuden kasvu Q Q 2 Työn tuo'avuuden kasvu: työpanosta koho saadaan enemmän tuotosta: Q 1 Q 2 /L 1 > Q 1 /L 1 L 1 L 15
Työn tuo'avuuden kasvu nostaa tuotantofunkoota ylöspäin Tätä vastaa kustannusfunkoon siirtymä alaspäin kustannusfunkoo esi'ää tuotantokustannukset tuotoksen suhteen kun tuo'avuus kasvaa niin Oe'y tuotos saadaan aikaan pienemmin panoksin kustannukset alenevat vaikka panosten hinnat eivät muutu yksikkökustannukset alenevat ja kun hinta on anne'u niin kanna'avuus paranee myös rajakustannukset alenevat, joten yritys tuo'aa enemmän Seuraava kuvio havainnollistaa 16
Kuvio 2. KustannusfunkOo ja työn tuo'avuuden kasvu TC TC 1 Työn tuo'avuuden kasvu: Oe'yä tuotosta koho tarvitaan vähemmän panoksia, jolloin kustannukset vähenevät: TC 2 (Q 1 ) < TC 1 (Q 1 ) TC 2 Q 1 Q 17
Numeerinen esimerkki luennosta 9 KustannusfunkOon johtaminen kuvion 9.2 esimerkissä Oletetaan pääomakustannus kiinteäksi: rk = 30 Olkoon työntekijälle makse'ava palkka: w = 10 Työvoimakustannukset ovat siten wl= 10 L Kokonaiskustannukset TC = wl + rk Työntekijöiden lukumäärä L Tuotos Q Kiinteät kustannukset rk, Työvoimakustannukset wl, Kokonaiskustannukset TC, 0 0 30 0 30 1 50 30 10 40 2 90 30 20 50 3 120 30 30 60 4 140 30 40 70 5 150 30 50 80 18
Oletetaan, e'ä työn tuo'avuus Q/L kasvaa 50 prosenka annetulla työntekijöiden määrällä yritys saa tuotosta 50 prosenka enemmän kuin ennen edellisessä taulukossa ei muutu mikään muu kuin tuotosta kuvaava sarake kustannusfunkoo kuviossa 3 Työntekijöiden lukumäärä L Uusi tuotos Q Kiinteät kustannukset rk, Työvoimakustannukset wl, Kokonaiskustannukset TC, 0 0 30 0 30 1 75 30 10 40 2 135 30 20 50 3 180 30 30 60 4 210 30 40 70 5 225 30 50 80 19
Kuvio 3. Numeerinen esimerkki työn tuo'avuuden kasvun vaikutuksista tuotantokustannuksiin 90 80 Kustannukset TC 70 60 50 40 30 20 10 0 0 50 100 150 200 250 Tuotos Q Alempi käyrä kuvaa tuotantokustannuksia työn tuo'avuuden 50 %:n kasvun jälkeen 20
Yksikkötyökustannukset hintakilpailukyvyn mi'arina Kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille tuo'een hinta P on usein anne'u Yritys maksimoi voi'onsa valitsemalla sen Q:n tason, jolla P = MC Tuotanto on kanna'avaa jos ATC < P Toimialan hintakilpailukykyä mitataan usein yksikkötyökustannuksilla (unit labour costs) Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset eli palkkasumma WL tuote'ua yksikköä Q kohden = wl/q = w/(q/l) Ne ovat korkeat joko siksi e'ä palkkataso r on korkea tai siksi e'ä työn tuo'avuus Q/L on alhainen 21
Teorian mukaan oikea tapa arvioida kustannusten vaikutuksia yritysten tarjontapäätöksiin on mitata tuotannon rajakustannukset mu'a ne ovat käytännössä vaikeaso mita'avissa, sillä vaikka palkat saataisiin selville, emme Oedä työn rajatuo'avuu'a Tietyin oletuksin rajakustannuksia voidaan kuvata yksikkötyökustannuksilla Oletetaan tuotantofunkooksi Cobb-Douglas: Q = L a Työn rajatuo'avuus on silloin dq/dl = al a-1 = a(q/l) (a on vakio < 1) => Rajakustannus on suoraan verrannollinen yksikkötyökustannukseen, joka on helposo Olastoista mita'avissa: työvoimakustannukset tuote'ua yksikköä kohden: MC = w/mpl = w/(dq/dl) = w/(aq/l) = (1/a) wl/q 22
Rajakustannusten/yksikkötyökustannusten noustessa markkinoille tuote'u määrä vähenee Hinta MC yksikkötyökustannus Markkinahinta 0 Määrä 23
Reaalipalkka (w/p) ja työn tuo'avuus (Q/L) Suomessa, indeksejä 1997= 1: Reaalipalkat ovat laskeneet jo usean vuoden ajan, työn tuo'avuus on kääntymässä kasvuun => kilpailukyvyn ongelmat ovat ratkeamassa Koko kansantalous Tehdasteollisuus 1,50 2,1 1,45 Bru0oarvonlisäys 2,0 Työn tuo4avuus 1,40 1,35 Reaalipalkka Työn tuo0avuus 1,9 1,8 Reaalipalkka Bru4oarvonlisäys 1,30 1,7 1,25 1,20 1,6 1,5 1,4 1,15 1,3 1,10 1,2 1,05 1,1 1,00 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1,0 24 19971998199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Johtopäätöksiä Suomalaisilla yrityksillä on kolme keinoa pärjätä kansainvälisessä kilpailussa 1) Uusien tavaroiden ja palvelujen kehi'äminen näissä kilpailijaa ei ole ja siksi yrityksellä on hinnoi'eluvoimaa Arvonlisäys kasvaa => tuo'avuus nousee 2) Palkkojen ja muiden kustannusten alentaminen tämän voi käytännössä toteu'aa vain ulkoistamalla tuotantoa alhaisten kustannusten maihin 3) Tuo'avuuden nostaminen periaa'eessa kaikkien käyte'ävissä oleva keino uusien toimintatapojen kehi'ämien uuden teknologian avulla 25
InnovaaOot => uudet tuo'eet => reaalista kilpailukykyä (eli korkeampaa arvonlisäystä) Hinta, P Uusien tuo'eiden kysyntä on joustavaa: P laskee => myynotulot PQ kasvat Kysyntäkäyrä Vanhojen tuo'eiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => myynotulot PQ laskevat Määrä, Q 26
Esimerkki innovaaooiden merkityksestä: iphonen liiketoimintamalli: Designed by Apple in California. Assembled in China. Markkina-arvoltaan suurimmat yritykset 2017 (miljoonaa $) Apple Alphabet MicrosoT Amazon.com Bershire Hathaway Facebook Johnson & Johnson JPMorgan Chase Tencent Holdings Wells Fargo Alibaba General Electric Samsung AT&T ExxonMobil Bank of America Nestle ICBC Royal Dutch Shell Lähde: Kraemer, Linden ja Dedrick, Capturing Value in Global Networks: Apple s ipad and iphone, CommunicaOons of the ACM, 2011 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Lähde: StaOsta.com