Ohjeita terapeutin etsimiseen Suomen Psykologiliitosta saa tilata koko maan kattavaa Psykoterapeuttiluetteloa p. (09) 6122 9162. Luettelon hinta on 4 euroa. Psykologiliiton internet-sivujen osoite on www.psyli.fi. Laillistettujen psykologien palveluista, erikoistumisaloista ja psykoterapeutteina toimivista psykologeista voi etsiä yhteystietoja myös suoraan osoitteesta http://osaamisverkosto.psykologienkustannus.fi Paikallisen Lääkäriyhdistyksen laatimaa lääkäriluetteloa saa apteekeista. Siitä voi psykoterapeutteja etsiä kohdasta "psykiatria", jossa on lueteltu alalla toimivat psykiatrit. Luettelon hinta on 2 euroa. Suomen Psykiatriyhdistyksen nettisivuilta voi katsoa tietoja sellaisista psykiatrian erikoislääkäreistä, jotka toimivat myös psykoterapeutteina. Terapeuttien yhteystietoja voi hakea paikkakunnan tai palvelujen mukaan. Osoite on www.psy.fi. Yhdistykseen kuuluvat lähes kaikki mielenterveystyön ja psykiatrian piirissä Suomessa toimivat lääkärit. Psykoanalyysi on hoitomuoto, joka pyrkii palauttamaan ihmisen kosketuksen hänen psyykkisten ongelmiensa ja kärsimystensä tiedostamattomaan taustaan ja syntyhistoriaan. Päämääränä terapiassa on itseymmärryksen lisääminen ja syventäminen sekä tiedostamattomien ristiriitojen saattaminen omaan hallintaan. Suomen Psykoanalyyttiseen Yhdistykseen kuuluu laillistettuja lääkäreitä ja psykologeja, joilla on lisäksi psykoanalyytikkokoulutus. Terapeuttien yhteystiedot löytyvät nettiosoitteesta www.psykoanalyysi.com/jäsenluettelo. Vastaanottoneuvonnan puhelinnumero on (09) 498 593. Lisäksi psykoterapeutteja voi tiedustella Helsingin Psykoterapiayhdistykseltä puh. (09) 644 202 ja Suomen ryhmäpsykoterapialta p. (09) 436 2448. Perheet voivat hakea apua Suomen Kirkon Perheasiain Neuvottelukeskuksista, jotka auttavat perhe- ja parisuhteen ongelmissa sekä muissa ihmissuhdevaikeuksissa. Perheasian neuvottelukeskusten perustehtävänä on auttaa kristilliseltä pohjalta toimien keskusteluavun ja terapian keinoin aikuisväestöön kuuluvia henkilöitä lähi- ja ihmissuhdeongelmissa ja elämän kriisitilanteissa. Kirkon Perheasiain neuvottelukeskuksia on useimmilla paikkakunnilla, joiden tiedot löytyvät puhelinluettelosta. Internetistä löytyy tietoa osoitteesta www.evl.fi, wwwpalvelut kirkko ja perhe/perheneuvonta. Perheongelmiin voi hakea apua myös Suomen Perheterapiayhdistykseltä. Perheterapiaan erikoistuneita KELA:n tukeen oikeutettuja terapeutteja voi etsiä Suomen Perheterapiayhdistyksen sivuilta http://www.perheterapia.sci.fi Itseapuryhmien lisäksi terapia tarjoaa mahdollisuuden työstää oman elämän vaikeita kysymyksiä. Yksityiset terapeutit toimivat ammatinharjoittajina, niinpä terapiaan lähteminen merkitsee myös taloudellista panostamista. Alla olevasta tekstistä löydät informaatiota myös siitä, miten yhteiskunta tukee tämäntyyppistä kuntoutumista. Terapeutin löytäminen ja valitseminen ei ole aina yksinkertainen asia. Terapiasuuntauksia on lukuisia. Niistä psykodynaaminen ja kognitiivinen terapia ovat tavallisimpia.
Tutkimusten mukaan oleellisinta terapian onnistumisessa on kuitenkin asiakkaan ja terapeutin välinen suhde. Monet kristityt haluaisivat terapeutin, joka ymmärtäisi myös asioihin liittyvän hengellisen ulottuvuuden. Sen, että usko voi olla sekä elämämme keskeinen voimavara että osittain elämän kokemuksiemme vääristämänä elämäämme rajoittava tekijä. Onkin ilahduttavaa, että kristittyjen terapeuttien joukko kasvaa vuosi vuodelta. Sininauhaliitto on koonnut kristillisen terapiatyön tekijöitä yhteisiin koulutus- ja tapaamispäiviin kahdesti vuodessa. Terapeutilta voi kysyä suoraan hänen suhtautumistaan hengellisiin asioihin, samoin kuin terapeutin koulutusta, kokemusta ja työtapaa. Ammattitaitoinen, ei-kristitty, mutta tervettä hengellisyyttä kunnioittava terapeutti on hyvä tuki toipumiseen. Terapeuttia etsiessään kannattaa kuunnella muiden suosituksia, samoin kuin sitä, miten kokee voivansa luottaa terapeuttiin. Tosin luottamuksen syntyminen vie aina aikaa, eikä se ole monellekaan helppoa. Tässäkin, etsivä löytää 1. Terapiamuodot Psykoanalyysi Pitkäaikainen keskusteluterapia, tapaamisia on vähintään kolme viikossa. Asiakas voi kärsiä esimerkiksi ahdistuksesta, peloista, paniikkitiloista, pakkoneuroosin oireista tai masennuksesta. Psykoanalyysissä ei anneta neuvoja, vaan pyritään pikemminkin siihen, että asiakas entistä paremmin voisi ohjailla omaa elämäänsä mielekkääseen suuntaan. Analyysi edellyttää asiakkaalta pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää turhautumista. Psykoanalyyttinen psykoterapia Pitkässä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa keskitytään psykoanalyysiä enemmän ajankohtaisiin elämän vaikeuksiin kuten ongelmallisiin ihmissuhteisiin ja erilaisia ongelmia pyritään ymmärtämään menneisyyden valossa. Terapia soveltuu potilaille, joilla saattaa olla esimerkiksi masentuneisuutta, erilaisia ahdistushäiriöitä, psykosomaattisia tai psykoottisia oireita. Kognitiivinen psykoterapia Pyrkimyksenä on itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle löytää terveellisempiä ajatusmalleja. Terapiasta on todettu olevan apua esimerkiksi depression, ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen, syömishäiriöiden, psykosomaattisten ongelmien, päihderiippuvuuden ja skitsofrenian hoidossa. Pääasiassa terapia toteutetaan yksilöterapiana, mutta myös ryhmä-, pari- ja perheterapia sekä lapsiterapia ovat mahdollisia. Kognitiivista psykoterapiaa antavien terapeuttien yhteystietoja löydät: www.kognitiivinenpsykoterapia.org/terapeutit.html#helsinki Lyhytkestoinen terapia Dynaaminen lyhytpsykoterapia sisältää tavallisimmin noin 20 terapiatuntia. Ennen terapian aloittamista psykoterapeutti tapaa asiakkaan muutamia kertoja, jolloin asiakkaan tilannetta käydään läpi ja määritellään yhdessä ongelman keskeinen sisältö, jonka käsittelemiseen seuraavat terapiakerrat suunnataan. Tavoitteena on potilaan voinnin parantaminen ja rajoitettu persoonallisuuden muutos. Dynaamisella lyhytpsykoterapialla hoidetaan esimerkiksi depressiota, paniikkihäiriöitä, syömisongelmia ja psykosomaattisia häiriöitä. Terapia ei sovellu psykoottisille eikä vaikeaa persoonallisuushäiriöitä poteville. Terapia on myös vähemmän tehokasta vaikeassa päihteiden väärinkäytössä ja kroonisissa ongelmissa.
Ratkaisukeskeinen terapia Ratkaisukeskeisessä terapiassa luodaan mielikuva siitä, miten asiat ovat sitten, kun kaikki on hyvin. Ajatuksena on, että ihmisellä itsellään on olemassa resurssit ja voimavarat auttaa itseään. Menetelmällä voidaan hakea apua erilaisiin psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin kuten esimerkiksi paniikkihäiriö ihin, päihdeongelmiin, masennukseen, avioliiton ristiriitoihin sekä seksuaalisiin ongelmiin. Kun terapia loppuu, ongelman ei välttämättä tarvitse olla ratkennut, mutta asiakas ei enää tarvitse terapeutin apua selvitäkseen eteenpäin. Perheterapia Perhesysteemissä jokainen jäsen vaikuttaa toiseensa. Kun joku oirehtii, se vaikuttaa koko perheen elämään. Perheterapiassa suoristetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja pyritään siihen, että asiat joista ennen yhteisellä sopimuksella vaiettiin, avataan keskustelunalaisiksi. Terapiaan kutsutaan useampi perheenjäsen tai koko perhe. Perheterapian soveltamisalueita ovat etenkin vaikeat mielenterveysongelmat, kuten psykoosit, mutta myös useat muut mielenterveysongelmat. Perheterapialla voidaan auttaa myös nuoria, joiden itsenäistymiskehitys on estynyt tai pysähtynyt. Verkostoterapia Verkostoterapiassa asiakkaan lähimmät ihmiset kutsutaan hänen suostumuksellaan mukaan tapaamisiin. Perheen lisäksi mukana voi olla sukulaisia, naapureita, ystäviä, työtovereita jne. Verkostokokousten järjestäminen on tarpeellista runsaasti palveluja, apua ja huomiota tarvitsevien ihmisten auttamisessa. Verkostoterapeuttisen näkemyksen mukaan verkosto ei ole vain muutoksen kohde, vaan myös sen toteuttaja. Verkostoterapiassa ollaan vastavuoroisessa prosessissa ja ihmissuhteiden sisällöt muuttuvat: verkosto rakentuu uudelleen. Ryhmäpsykoterapia Psykoanalyyttinen ryhmäterapia tähtää potilaiden parempaan kykyyn olla yhteydessä sekä muiden että oman psyykkisen maailmansa kanssa. Tällaisen vahvistuvan kyvyn myötä ryhmän jäsenet voivat luopua monista enemmän tai vähemmän häiritsevistä suojautumiskeinoista ja täten parantaa elämäänsä ja ihmissuhteitaan. Terapiaryhmän jäsenmäärä on 6-8 ja sitä voidaan käyttää sekä avohoidossa että laitosoloissa. Hoito sopii erityisen hyvin luonneneurootikoille ja neuroottisesta depressiosta kärsiville potilaille. Ryhmähoito sopii niin ikään hyvin rajatilapotilaille ja ryhmäpsykoterapia tarjoaa suuret mahdollisuudet psykosomaattisten potilaiden hoidolle. Avohoidon ryhmissä olisi vältettävä psykoottisia ja varsinkin paranoidisia potilaita. Ryhmähoito ei sovellu potilaille, joilla on selkeä itsemurhavaara. Alkoholistien ja narkomaanien kohdalla hoito toimii parhaiten homogeenisissä ryhmissä laitoshoidossa ja turvallisessa ympäristössä. Luovat terapiat: Psykodraama Psykodraamassa ihmistä autetaan kuvittelemaan ja esittämään toiminnallisesti ongelmansa sen sijaan, että hän vain puhuisi siitä. Terapiassa käytetään hyväksi ihmisen mielikuvitusta ja fyysistä kehoa. Toiminnalliset ryhmät sopivat henkilöille, joiden on vaikeaa käsitellä asioita sanojen avulla. Psykodraama soveltuu itsetunto-ongelmiin, elämän kriiseihin, masentuneisuuteen, neuroottisiin ongelmiin, sosiaalisiin pelkoihin, paniikkihäiriöön, unettomuuteen, vieraantuneisuuteen ja viihtymättömyyteen. Psyko-
draama ei ole hyvä vaihtoehto, jos asiakkaalla ei ole yhtäkään toimivaa ihmissuhdetta ja se ei sovellu vainoharhaisille asiakkaille. Kirjallisuusterapia Kirjallisuusterapiassa kirjoitetaan, luetaan, kuunnellaan ja keskustellaan. Luovaa terapeuttista lukemista ja kirjoittamista käytetään Suomessa hoidon, kuntoutumisen ja ennalta ehkäisyn apuna mm. sairaaloissa, vankiloissa, palvelutaloissa, erityisopetuksessa ja päivätoimintakeskuksissa. Kuvataideterapia Kuvataideterapiassa asiakas tekee tuntemuksistaan kuvan maalaamalla, piirtämällä, muovailemalla tai rakentamalla. Työskennellessä voidaan keskustella ja valmiista töistä puhutaan terapeutin kanssa. Tärkeintä on kuitenkin tekeminen. Tuotetut kuvat ovat terapian työväline. Musiikkiterapia Musiikkiterapiassa on kysymys terapiasta, jossa musiikkia, sen parantavia, terapeuttisia elementtejä käytetään välineenä. Musiikkiterapiassa käytetään sanojen sijasta musiikkia kontaktin luomiseen ja sitä voidaan antaa sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. Tanssi- ja liiketerapia Tanssi- ja liiketerapian avulla voidaan käsitellä monenlaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmatilanteita. Olemassa on sekä yksilö- että ryhmäterapiaa. Psykosomaattisesti oireilevat henkilöt hyötyvät usein tanssi- ja liiketerapiasta. Liikunnallista lahjakkuutta tai liikunnan harrastamista ei tarvita, jotta terapia onnistuisi. Tanssi- ja liiketerapia soveltuu myös ihmisille, joiden kehollisessa käyttäytymisessä on "patologisia" piirteitä, kuten katatonisia liikkeitä, hyperaktiivisuutta, kehon osien tai vyöhykkeiden jäykistymistä, totaalista apaattisuutta tai veltostumista, kehon viiltelyä tai satuttamista muilla keinoin. 2. Sopivan psykoterapeutin löytäminen Terveyskeskuksissa toimii mm. terveyskeskuspsykologeja ja terveydenhoitajia, jotka voivat antaa keskusteluapua. Terveyskeskuksesta asiakas voidaan ohjata lähetteellä psykoterapiaan esimerkiksi mielenterveystoimistoon. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarjoavat mielenterveystoimistot, psykiatriset poliklinikat, psykiatriset sairaalat sekä yleissairaaloiden psykiatriset osastot. Nuorille tarkoitettuja avunsaantipaikkoja ovat esimerkiksi nuorisoasemat, nuorisopsykiatrian poliklinikat ja mielenterveyskeskusten perhe- ja nuorisovastaanotot. Muun muassa A-klinikat antavat psykoterapeuttista apua päihdeongelmista kärsiville potilaille. Perheongelmia selvitellään kuntien ylläpitämissä kasvatus- ja perheneuvoloissa sekä Väestöliiton perheneuvoloissa. Perheet voivat saada terapiaa myös perheasiain neuvottelukeskuksista, jotka ovat evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämiä. Opiskelijat saavat psykoterapiaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä (YTHS). Psykoterapeuttisia palveluja tarjoavat myöskin AIDS-tukikeskukset ja seksuaalineuvonta-asemat. Äkillisissä kriiseissä apua antavat kriisikeskukset. 3. Psykoterapian kustannukset ja korvaukset Julkisella sektorilla psykoterapia korvataan samaan tapaan kuin muukin terveys-
keskuksissa tai erikoissairaanhoidossa annettava hoito. Mielenterveystoimistojen, nuorisoaseman sekä A-klinikan antama terapia on ilmaista. Yksityisten psykoterapeuttien taksat vaihtelevat. Yhtä terapiakertaa kohden maksu on 40-80 euroa. Psykoanalyyttisen ryhmäpsykoterapian istunnot maksavat keskimäärin 25-42 euroa. Nykyisin työnantajat voivat kustantaa määrämittaisia terapioita ja kriisiterapioita. Joissakin tapauksissa psykoterapiaa myönnetään kuntoutuksena tapaturma- ja liikennevakuutuksen tai työeläkevakuutuksen tukemana. KELAn tukema psykoterapia Kansaneläkelaitos tukee psykoterapiaa sekä lakisääteisenä että harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Lakisääteisenä kuntoutuksena psykoterapiaa saavat KELAn kautta vaikeavammaiset kuntoutusasiakkaat. Tukea suunnataan lähinnä lasten yksilö-, ryhmä-, perhe-, taide- ja musiikkiterapian toteuttamiseen. Lakisääteisessä kuntoutuksessa terapia on täysin ilmaista asiakkaalle, ja tuki myönnetään hänelle yhdellä päätöksellä vähintään vuodeksi. Yksityisessä psykoterapiassa käyvistä valtaosa saa rahallista tukea KELAn harkinnanvaraisen kuntoutustuen kautta. Tukea on mahdollista saada, jos kyseessä on työ- tai toimintakykyä heikentävä psyykkinen häiriö, ja terapialla katsotaan olevan mahdollisuuksia työ- tai opiskelukyvyn palauttamiseksi. Tuen hakemiseksi tarvitsee asiakkaan tehdä kuntoutushakemus KELAn toimistossa. Lisäksi tarvitaan psykiatrian erityislääkärin lausunto psykoterapian aiheellisuudesta. KELAn harkinnanvaraista kuntoutustukea on mahdollista saada vain psykoterapeutin antamasta terapiasta. Psykiatrien perimistä palkkioista psykoterapia-asiakas saa normaalin sairasvakuutuskorvauksen, samaan tapaan kuin muiden lääkärien hoidosta. KELA tukee yksilöterapiaa Kelan kuntoutustuki suuntautuu pääasiallisesti nuorille ja keski-ikäisille. Varsinaista valitusoikeutta harkinnanvaraisesta kuntoutuspäätöksestä ei ole, mutta tukea voi hakea myöhemmin uudelleen. KELAn harkinnanvaraisella kuntoutuksella tuetaan pääasiassa analyyttisesti suuntautunutta psykoterapiaa sekä kognitiivista psykoterapiaa. Psykoterapia vaatii myös omaa rahaa Yksityisen psykoterapian rahoitus vaatii myös omaa rahaa. Lähes aina asiakkaalle jää maksettavaksi 8-27 euroa hoitokerralta. Psykoterapian kustantaminen itse on hyvä juttu, jos siihen on mahdollisuuksia. Silloin ei tarvitse antaa selvityksiä kenellekään, eikä valita terapeuttiaan sen perusteella, onko hänen antamastaan terapiasta mahdollista saada KELAn korvausta.