JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (7) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ti 4.12.2012 klo 18.00 20.00 Paikka Mannilan päiväkoti, Liinaharjankatu 4-6 Läsnä Aalto Sanni Lampinen Taru Lehtinen Elina López Elina Reukauf Kati Tirkkonen Maarit Tuomisalo Tuire Ahlqvist Tarja, siht. Arnberg Heli, pj. Hakkarainen Minna Hukkanen Kirsi Lampinen Anne-Mari Markkanen Lotta Raappana-Mäkelä Saila 1. Mannilan päiväkodin esittely, Lotta Markkanen Mannilan päiväkoti on avattu elokuussa 2012. Päiväkoti on rakennettu Terve talo -ohjelman mukaisesti. Lapset ja henkilökunta ovat uusia, ja toiminnassa on panostettu hyvään aloitukseen. Lapsia on vähän yli 100, pieniä alle 3-vuotiaita on tällä hetkellä paljon. Talossa toimii myös kerho. Syksy on opeteltu käyttämään taloa, kalusteita ja leluja odotellessa. Vanhempien kanssa käytävät keskustelut on pidetty pääasiassa lasten kotona, on satsattu erityisesti hyvään aloitukseen perheiden kanssa. Perheet ovat löytäneet uuden päiväkodin syksyn aikana. Joitakin lapsia ja henkilökuntaa on siirtynyt puhtaan sisäilman vuoksi Mannilan päiväkotiin. Lasten kanssa toimitaan niin, että lapset jaetaan pienryhmiin. Aikuisen kanssa toimii yhdessä 4 7 lasta. 2. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin. 3. Yhteistyö vanhempien kanssa ja vanhempien osallisuus päivähoidossa Mitä yhteistyö vanhempien ja päivähoidon välillä on? Vanhempien näkökulmasta vasukeskustelut ja viestintä ovat selkein ja säännöllisin yhteistyömuoto. Raatilaiset toivoivat, että luotaisiin käytäntöjä, jotka mahdollistaisivat sen, että vanhemmat voisivat kertoa ideoita joustavasti ja tarvittaessa nopeastikin. Jokapäiväistä yhteistyötä on esimerkiksi, kun pyydetään tuomaan kurahousuja ja viemään ne pesuun. Tarpeet yhteistyöhön ovat erilaisia eri vaiheissa vanhemmuutta ja päivähoitouraa. Päivähoitoa aloitettaessa vanhempi tarvitsee paljon tietoa päivän toiminnoista. Kun uusille vanhemmille kerrotaan tarkkaan päivän kulusta, se auttaa luottamuksen rakentumisessa. Myös niille vanhemmille, jotka eivät halua tietoa, voisi kertoa päivittäisistä asioista melko säännöllisesti. Olavintie 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Puh. 014 266 3100 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/paivahoito
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (7) Uuteen vaiheeseen siirtymisessä vanhempi tarvitsee tukea. Päivähoitovuosien myötä päivittäisen tiedon tarve vähenee. Päivähoitouran aikana vanhemmilla on tarvetta eritasoiseen yhteistyöhön. Päivähoidon alussa tarve yhteistyölle ja keskustelulle on jokapäiväistä, että saadaan rakennettua luottamuksellinen suhde työntekijöiden ja vanhempien välille. Matkan varrella lapsella voi ilmetä erityisiä tarpeita, joista pitää jakaa ajatuksia ja tehdä yhteisiä sopimuksia lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Vuosien varrella yhteistyö voi ja toivottavasti syvenee yhteisen tekemisen tasolle ja jopa päivähoidon kehittämisen tasolle. Erilaiset keinot ja kanavat mahdollistavat enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta erilaisten vanhempien kanssa. Erilaiset vanhemmat uskaltavat tuoda esiin erilaisia asioita erilaisten kohtaamisten/keinojen avulla tai erilaisten kanavien kautta. Nykyisin mahdollisuudet yhteistyöhön ovat monipuoliset. Tarvitaan uudenlaisia muotoja erilaisille kohtaamisille ja uusia keinoja siihen, miten yhteistyötä tehdään. Erilaisien keinojen käyttäminen ja merkitys korostuu vaikeissa yhteistyötilanteissa. Vasukeskustelut Molemminpuolista ymmärrystä lisää, kun lasten vasut saadaan kotiin tutustuttavaksi, ja aloituskeskustelut pidetään perheen kodissa. Vanhemmat kokevat työntekijät eri tavoin, toisten kanssa helpompi keskustella kuin toisten. Vanhemmilla on kokemuksia erilaisista vasukeskustelujen aloituksista. Vasu-keskusteluun valmistautumiseen ja sen aloitukseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska vanhempi luo mielikuvan keskustelun luotettavuudesta ja ilmapiiristä näiden kautta. On tuntunut hyvältä, kun vanhemmilta kysytty, kenen kanssa vanhempi haluaa käydä vasukeskustelun. Vanhempi on saanut halutessaan vaikuttaa siihen, kenen kanssa keskustelee, jos on ollut tarvetta. Joskus tulee eteen tilanteita tai koetaan, että tullaan toimeen paremmin toisen työntekijän/vanhemman kanssa kuin toisen. Vasukeskustelussa on mukavaa ja tärkeää kuulla, mitä havaintoja lapsesta on tehty. Se, miten tarkasti työntekijä kertoo lapsesta tehdyistä havainnoista, tekee vaikutuksen vanhempaan. Mitä tarkemmin ja monipuolisemmin havainnoista kerrotaan, sitä antoisampi ja tärkeämpi keskustelu on vanhemman näkökulmasta. Voivatko/saavatko vanhemmat osallistua hoitopäivän/eskarin kulun seuraamiseen? Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan päivähoidon arkea. Vanhempien kannalta on tärkeää, että heille annetaan lupa osallisuuteen ja kannustetaan tulemaan seuraamaan hoitopäivää/kerhopäivää/eskaripäivää. Näin myös vanhemmalle pääsee muodostumaan parempi kuva siitä, mitä päivän aikana tapahtuu ja miten oman lapsen päivä sujuu. Työntekijät saavat palautetta enemmän, kun perheet tulevat tutuiksi. Kun perheet ja työntekijät tuntevat hyvin, on helppo keskustella ja antaa palautetta. Perhepäivähoidon etuna on, että vanhemmat voivat antaa halutessaan palautetta perhepäivähoitajalle heti saman päivän aikana. Päivähoidon hyvä aloitus Kun päivähoidon aloitus on hyvä, niin luottamus lähtee rakentumaan vanhempien ja työntekijöiden välillä. Hyvän aloituksen ansiosta vältytään usein pulmista yhteistyössä. Myös vasukeskusteluja on haluttu pitää lapsen kotona. Tilanne on tuntunut rennommalta, kun ollaan lapsen kotona. Vaihtoehtona on myös keskustelu päiväkodissa, jos vanhemmat niin toivovat ja se tuntuu rennommalta. Vanhemmista on tuntunut miellyttävältä, kun vasukeskustelu on pidetty kotona, lapsille on tärkeää omien lelujen ja oman huoneen esittely. Työntekijät pystyvät tekemään hyviä havaintoja lapsesta lapsen kotona; kotikäynti on hyvä työväline työntekijöille. Yhteistyö rakentuu molemminpuoliseen luottamukseen. Päivähoidon aloitusvaiheessa työntekijät voivat lähettää vanhemmalle tekstiviestejä siitä, miten lapsen päivä on alkanut; erityisesti silloin, kun aamu on ollut vaikea lapselle tai myös vanhemmalle.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (7) Päivähoidon asiakaskysely Tuntuu hyvältä, kun vanhemmat saavat jatkossa antaa palautetta asiakaskyselyissä säännöllisesti. Raatilaisten toiveena on, että asiakaskyselyyn pitäisi voida saada vastata jokaisen lapsen ja ryhmän näkökulmasta. Vanhemmista on tuntunut harmilliselta, kun marraskuun asiakaskyselyä ei ole lähetetty kaikille vanhemmille sähköpostilla. Toivotaan, että jatkossa asiakaskysely lähetetään sähköpostilla molemmille vanhemmille ja perheet voivat vastata kaikkien lasten osalta yksilöllisesti kyselyyn. Jossakin paikoissa voisi toimia myös perinteinen palautelaatikko. Uusia ja jo hyväksi koettuja yhteistyön muotoja Vanhemmat ja työntekijät ovat kokeneet uutena hyvänä yhteistyömuotona suljetun ryhmän Facebookissa. Ryhmässä nousee esiin hyviä keskustelun aiheita ja ideoita. Henkilökunta on opetellut Facebookin käyttöä, ja he kommentoivat ehdotuksia ja ideoita tarvittaessa. Henkilökunnalla on käyttöoikeudet suljettuun ryhmään, ja työntekijät hyväksyvät päiväkodin vanhemmat ryhmän jäseniksi. Ideana on, että suljetuissa ryhmissä voisi tavata lapsiryhmän vanhempia. Perheitä autetaan tutustumaan toisiinsa. Vanhemmat keskenään voivat kehittää ideoita ja ajatuksia. Etuna on, että vanhempi voi rauhassa kotona laittaa asioita Facebookin, kun tulee mieleen. Usein hetket, kun lasta tuodaan tai haetaan, ovat kiireisiä. Keskustelun lisäksi Facebookissa muistutellaan esimerkiksi lelupäivistä ja retkistä. Facebookissa voi lisäksi kertoa päivän tapahtumista valokuvien avulla, arjen asioista ja jutuista. Myös kuvapuhelimien avulla on lähetetty kuvia lapsen touhuista päivän aikana. Facebookissa voi vapaasti esittää ideoita, ja siellä vanhempi voi rohkeammin voi tuoda esiin ajatuksia ja päivähoitoon liittyviä kysymyksiä. Vanhemmilla on yleensä tiukka kontrolli asiallisen ja hyvän keskustelun ylläpitämiseksi. Vanhemmat ovat toivoneet esimerkiksi, että nukkumistilannetta voitaisiin videoida. Vanhemmilta on tullut hyviä kevätretki-ideoita. Yhteistyö silloin, kun lapsella on erityisiä tarpeita Yhteistyö on tärkeintä silloin, kun lapsella on erityisiä tarpeita. Raatilaiset kysyivät, miten lähdetään viemään lapsen tarvitsemia tukitoimia yhdessä eteenpäin. Miten sovitaan ja miten pidetään kiinni sopimuksista? Miten toimitaan silloin, kun yhteistyötä ei tehdä? Mitä silloin tehdään, kun jompikumpi taho ei halua tehdä yhteistyötä? Päivähoidon tekemät havainnot ja neuvolan tekemät arvioinnit ovat tärkeitä, kun tukitoimia määritellään ja tukitoimien toteuttamisesta sovitaan vasukeskusteluissa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muidenkin asiantuntijoiden kanssa. Työntekijä voi kertoa/on velvollinen kertomaan huolenaiheen perheelle. Vanhemmille ilmoitetaan aina etukäteen, kun esimerkiksi erityislastentarhanopettaja tulee ryhmään havainnoimaan lapsia. Työntekijällä on aina oikeus pyytää tarvittaessa konsultaatioapua eri asiantuntijoilta lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Joskus voi kestää pitkäänkin avun ja tukitoimien saaminen. Mahdollisimman varhainen tuki ehkäisee tuen tarvetta myöhemmällä iällä. On tärkeää, että jo neuvolassa keskustellaan asioista avoimesti. Työntekijä voi vaikuttaa siihen, miten vaikea asia otetaan ensimmäistä kertaa puheeksi vanhempien kanssa. Tapahtumat ja juhlat päivähoidossa Vanhemmat ovat kokeneet hyviksi yhteistoiminnalliset tapahtumat ja juhlat, joissa on mukana sekä lapsia että perheitä. Ne ovat olleet hyviä erityisesti siksi, että niissä tutustuu toisiin per-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (7) heisiin: puuhaillaan yhdessä ja samalla tutustutaan. Perheet ovat laajasti antaneet hyvää palautetta yhteisistä tapahtumista. Hyvältä on tuntunut myös silloin, kun vanhemmilta on kysytty, millaisen juhlan/tapahtuman vanhemmat toivovat jouluna ja keväällä. Miksi kaikissa päiväkodeissa ei järjestetä joulu- ja kevätjuhlia/tapahtumia? Tiedotus ja viestintä: Vanhemmat toivovat, että päivähoidossa voitaisiin suunnitella ja sopia ajoissa vuoden varrella järjestettävät juhlat, tapahtumat, vanhempainillat, yksiköiden sulkupäivät jne. Usein tilaisuudet ja tapahtumat toistuvat vuosien varrella suunnilleen samoihin aikoihin. Kun perheille tiedotetaan ajoissa tapahtumista, niin vanhempien on helpompi järjestää työajat, työmatkat, vapaapäivät jne. niin, että vanhemmat pääsevät osallistumaan tai pystyvät järjestämään varahoidon tarvittaessa. Etukäteissuunnittelu on tärkeää myös työntekijöiden työvuorosuunnittelun vuoksi. Rahojen keräys vanhemmilta Rahojen kerääminen vanhemmilta/yhdessä vanhempien kanssa keskusteluttaa edelleen. Useissa yksiköissä rahan keräämisestä on keskusteltu ja sovittu yhteisesti vanhempainilloissa. Ryhmälle voi tulla eteen nopeita ratkaisuja vaativia tilanteita, halutaanko osallistua johonkin tapahtumaan/tilaisuuteen tai lähteä retkelle. On hyvä, kun vanhempien kanssa on sovittu etukäteen pelisäännöistä. Esimerkiksi kun eskareilla voi olla kouluun tutustuminen pitkässä matkassa, voisivat vanhemmat kerätä rahaa siihen, että lapset saisivat kulkea matkan taksilla eskaripäivän aikana. Rahan keräysasiaa on käsitelty myös aikaisemmissa asiakasraadeissa. Marraskuussa 2009 muistioon on kirjattu seuraavaa: Maksullisista retkistä ja toimintojen maksullisuudesta yleensä käytiin keskustelua. Raadin mielestä maksullisuus luo epätasa-arvoa ja on usein liian kallista kaikille. Maksullisia uimakouluja esiopetusikäisille pidettiin sopivana, mutta muuten maksullista toimintaa ei raadissa kannateta, vaikka maksetaan tarvittaessa. Keskustelua heräsi myös esimerkiksi kalliista liikuntaretkistä joillakin alueilla sekä pienistä toiminta- ja tarvikemäärärahoista yleensä. Raati toivoo, ettei perheiltä kerättäisi maksuja, mutta jos kerätään, niin se ei saisi asettaa lapsia eri-arvoiseen asemaan toiminnassa ja retkille osallistumisessa. Pohdittiin, miten vanhemmat voisivat olla mukana mahdollisen rahan keräämisessä; ketään ei saa jättää ulkopuolelle vaikka ei voisi osallistua maksuun. Kerättävät rahat tulee kohdistaa esimerkiksi koko ryhmän tai päiväkodin toimintaan, ei yksilö-/perhekohtaisesti. Todettiin, että päivähoidossa rahan kerääminen on mahdollista, mutta esiopetuksessa, jota säätelee perusopetuslaki, ei rahaa voi kerätä. Ehdotettiin, että yksiköissä selvitetään vanhempien maksuhalukkuutta ja sovitaan kohtuullinen summa, joka osoitetaan yhteiseen kassaan. Varat käytetään kaikille/koko ryhmälle. Näin voitaisiin taata mahdollisuus retkiin ja vastaaviin toimintoihin päivähoidossa. Lokakuussa 2011 kirjattiin asiakasraadin muistioon seuraavaa: Eri asuinalueilla mahdollisuudet lapsiryhmien retkeilyyn sekä erilaisiin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin osallistumiseen vaihtelevat. Myös perheiden tilanteet ovat erilaisia. Raadissa käytiin keskustelua päivähoidon käyttösuunnitelmassa olevan rahan käytöstä linja-autokuljetuksiin ja tapahtumakustannuksiin. Kysyttiin, voiko päivähoito kerätä kuljetus- tai osallistumismaksuja perheiltä. Tällä hetkellä päivähoidossa on voimassa seuraava ohjeistus: Rahan kerääminen päivähoidossa ja esiopetuksessa Esiopetus on ilmaista ja päivähoitomaksut määritellään päivähoitomaksuista annetun lain mukaisesti. Jyväskylän kaupungissa osa päiväkodin ulkopuolisesta toiminnasta (retket, uimahallikäynnit, teatterivierailut yms.) ovat kaikille päiväkodin lapsille kuuluvaa ja osa harkinnanvaraista ja vapaaehtoista, kunkin päiväkodin oman toimintakulttuurin mukaista toimintaa. Päivähoi-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (7) dossa käytettävät ksylitolituotteet ja esiopetuksessa käytettävä oppikirjamateriaali ovat vapaaehtoista ja harkinnanvaraista oman toimintakulttuurin mukaista toimintaa. Jotakin erikseen sovittavaa toimintaa voidaan rahoittaa myös vanhempien tuella. Esimerkiksi vapaaehtoinen retki on mahdollista toteuttaa, mikäli vanhemmat sitoutuvat varainhankintaan. Päiväkodin vanhempainilloissa sovitaan tältä osin, että varainhankinta on täysin vanhempien tehtävänä ja heidän vastuullaan. Päiväkodin johtajan ja henkilökunnan on oltava selvillä rahojen hankkimisesta ja vanhempien siihen tehtävään valitsemasta vastuuhenkilöstä. Rahoituksen hankkimiseksi tehty työ ei saa olla edellytys, este tai kynnys erikseen sovittavaan toimintaan osallistumiselle. Päiväkodin ulkopuolinen rahoitus Harkinnanvaraisten toimintojen, retkien, vierailujen yms. varainhankinta on aina kaikille osapuolille vapaaehtoista. Varainhankinta ei kuulu päiväkodin henkilökunnan tehtäviin. Rahastonhoitajana toimii joku päiväkodin vanhemmista. Mahdollisten tilien nimissä ei saa näkyä päiväkodin eikä kunnan nimeä. Päiväkodinjohtajan tulee olla tietoinen varainhankintatileistä ja vastuuvanhemmista. Henkilökunnalla ei voi olla tiliin tilinkäyttöoikeutta. Harkinnanvaraisia toimintoja valittaessa on arvioitava toiminnan kokonaiskustannukset ja varmistettava, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Myös mahdolliset uudet lapset ovat oikeutettuja osallistumaan toimintaan, eikä heitä voida osallistumisen edellytyksenä velvoittaa johonkin tiettyyn aiemmin toteutettuun raha- tai työsuoritukseen. Varojen keräämisen tulee olla kohtuullista ja yhteisesti kerätyt varat tulee käyttää päiväkodin yhteiseen toimintaan suunnitelman mukaisesti. Varainhankinnasta päättäminen Mikäli harkinnanvaraisen toiminnan toteuttaminen vaatii lisärahoitusta, siitä tulee tehdä kirjallinen päätös vanhempainillassa sellaisen etukäteistyöskentelyn jälkeen, jolla on varmistettu, että vanhemmat voivat ilman leimautumisen pelkoa kertoa oman mielipiteensä asiasta. Asiasta ei siis voida päättää esimerkiksi julkisella kädennostoäänestyksellä vanhempainillassa. Ennen keräystoimintaan ryhtymistä on selvitettävä keräystoiminnan laillisuus ja lupien tarpeellisuus. Päiväkodin henkilökuntaa ei voida velvoittaa varainhankintaan. Päivähoidossa ei siis ole kiellettyä kerätä rahaa retkiin, tapahtumiin ja kuljetuksiin, mutta päivähoidon henkilöstö ei voi toimia aloitteen tekijänä eikä organisoida rahan keräystä. Vanhemmat voivat halutessaan toivoa ja organisoida rahan keräyksen retkeä, tapahtumaa tai kuljetusta varten. Lokakuussa 2011 kirjattu ohjeistus on voimassa edelleen. Mihin vanhemmat toivoisivat muutosta yhteistyössä? Vanhempien kannalta on erittäin tärkeää, että tiedottaminen sulkuajoista/sulkupäivistä, juhlista, tapahtumista tehdään ajoissa ja heti, kun niistä on tehty päätös työyhteisössä. Useilla työpaikoilla on käytössä vuosikello, joka soveltuu myös päivähoitoon. Tiedottamisen kirjo päivähoitoyksiköissä on laaja; tiedottamisen laatu ja oikea-aikaisuus vaihtelee paljon eri yksiköissä. Yksiköiden viestintään toivotaan parannusta, tasalaatuisuutta ja nykyaikaisten viestintävälineiden käyttöä. Raatilaiset toivoivat, että tiedotuksen ja viestinnän laadulle asetetaan päivähoitoyksiköissä vähimmäiskriteerit. Lisäksi raatilaiset toivoivat, että hoitopaikoissa annettaville linjauksille ja määräyksille kerrotaan perustelut. Esimerkiksi kuukausikirjeet on koettu erittäin hyväksi tiedottamisen muodoksi. Niiden avulla lapsen kanssa voi jutella menneistä ja tulevista tapahtumista. Raatilaiset esittivät erilaisia kysymyksiä, joita olisi hyvä yhteisesti pohtia ja keskustella työyhteisöissä sekä etsiä kysymyksiin vastauksia ja ratkaisuja. Miten voisi vaikuttaa päiväkodin laitosmaisuuteen? Miksi kielletään erilaisia asioita, joihin ei kerrota perusteluja? Kenen tarpeesta linjauksia ja ohjeita tehdään? Miksi ei saa keinua talvella? Voidaanko tehdä lasten ja perheiden kannalta yksilöllisiä ratkaisuja? Miten yksilöllisiä sopimuksia voisi tehdä? Onko se tasaarvoa, että kukaan ei tee mitään ja kukaan ei saa mitään? Onko tasa-arvoa se, että kaikki te-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (7) kee samalla tavalla? Asetetaanko lapset eriarvoiseen asemaan laatimalla erilaisia ohjeita ja linjauksia? Ovatko eri ryhmissä yhteiset pelisäännöt, ovatko pelisäännöt samanlaiset/yhteiset koko päiväkodissa? Päivähoito on asiakaspalvelua, onko yksityisessä ja kunnallisessa päivähoidossa eroa asiakaspalvelussa? Onko yhteistyötä se, jos vanhemmat tekevät niin kuin käsketään? Voiko keskustella ja sopia yhdessä vanhempien kanssa ksylitolipastillien käytöstä, synttärikutsuista ja synttäritarjoamisista? Voiko vanhempia osallistaa siihen, miten tehdään linjauksia ja millaisia linjauksia tehdään? Mikä edistää/estää vanhempien osallisuuden syntymisen tunnetta? Mikä edistää/estää kuulluksi tulemisen tunnetta? 4. Ajankohtaisia asioita päivähoidossa Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleita asioita ja viestejä Nukkumiseen/päiväuniin/päivälepoon liittyviä käytäntöjä: - vanhemmat ovat huolissaan siitä, että lapsen nukahtaminen yöunille viivästyy jopa klo 23 saakka, kun lapsi on nukkunut päiväunet. Tästä seuraa, että aamuheräämiset ovat vaikeita. - sopimukset päiväunien nukkumisesta voidaan tehdä lapsikohtaisesti vanhempien kanssa; lasten yksilölliset tarpeet huomioiden - päiväuniaikaan isommille lapsille luetaan pidempi satu, ja eskarit pääsevät tunnin lepäämisen jälkeen touhuamaan - vanhempia askarruttavia kysymyksiä: Miksi päivälepoon liittyvät käytännöt eivät ole samanlaisia eri yksiköissä? Onko pakko nukkua? Pitäkääkö lapsen mennä nukkariin? Sopiiko herättäminen kesken unien? - kun kysytään perheiden toiveita ja tehdään järjestelyjä, niin nukkarijärjestelyjä voidaan kehittää esimerkiksi seuraavasti: järjestetään pitkien unien nukkari; toinen nukkari, jossa saa nukahtaa; kolmas nukkari, josta pääsee lukuhetken jälkeen pienryhmähuoneeseen puuhailemaan - klo 13 pääsee yleensä pois ne lapset, jotka eivät tarvitse päiväunia Perhepäivähoidolle hyvää palautetta: - on hienoa, että on edelleen työlleen uskoutuneita perhepäivähoitajia, jotka antavat kotinsa lasten hoito- ja leikkipaikaksi - vuorovaikutus perhepäivähoitajan kanssa on avointa; myös perhepäivähoitajien esimiehen kanssa - tuntuu, että lapsesta välitetään aidosti perhepäivähoidossa Iltaruoan tarjoilu vuorohoidossa - Jyväskylän kaupungin vuorohoitolinjausten mukaisesti iltaruoka tarjoillaan niille lapsille, jotka haetaan hoidosta klo 18 jälkeen - iltaruoan tarjoaminen lapselle kotona pitkittyy, kun lapsi haetaan hoidosta klo 17 18 välillä - keskustelun jälkeen raatilaiset päätyivät ehdottamaan, että Lasten päivähoitopalveluissa selvitetään mahdollisuus iltaruoan ostamiseen. Olisiko vanhempien mahdollista ostaa lapselle iltaruoka, jos päivähoidosta hakeminen ajoittuu klo 17 18 välille? Esimerkiksi vanhemmat voivat jo ostaa aamupalan eskarissa olevalle lapselle. Sisäisestä yrittäjyydestä varhaiskasvatuksessa: - päivähoitoikäisen lapsen kohdalla sisäinen yrittäjyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsen puolesta ei tehdä, lapsia ohjataan huolehtimaan itsestä ja toisista, tavaroista jne. - vanhemmat toivoisivat, että lasta tuettaisiin sisäiseen yrittäjyyteen sekä innovatiiviseen ja luovaan ajatteluun. Miksi kaikki ryhmän lapset tekevät samat syksyn lehdet samalle paperille, samanlaiset pannunaluset joka vuosi? - lasta tuetaan omatoimiseen pukeutumiseen - on tärkeää miettiä, miten mahdollisuus annetaan/markkinoidaan lapselle - missä ja miten lapselle on saatavilla materiaalia, jonka kanssa voi touhuta?
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (7) Miten asiakasraadin jäseneksi pääsee? - asiakasraatiin haetaan uusia jäseniä keväisin pois jäävien raatilaisten tilalle - asiakasraati aloittaa uudella kokoonpanolla aina uuden toimintavuoden alussa elo- tai syyskuussa - seuraavan kerran asiakasraatiin ilmoittautumisesta tiedotetaan vanhemmille keväällä 2013 Työaikalain muutoksesta johtuvat perhepäivähoitajien vapaapäivät - on toivottu, että perhepäivähoitajalle voitaisiin maksaa ylityökorvaukset rahana eikä vapaapäivinä - tällä hetkellä varahoitojärjestelmä toimii perhepäivähoidossa, kun hoitajat suunnittelevat yhdessä vapaapäivien pitämiset ja järjestävät lasten varahoitopaikat tarvittaessa - varahoito on saatu järjestettyä aina toisen hoitajan luona tai varahoitoryhmässä, jos on ollut tarvetta - on valitettavaa, jos lapsen varahoitopaikka vaihtuu usein; päivähoidon tavoitteena on järjestää mahdollisimman pysyvät varahoitoratkaisut Daisy mobiili-järjestelmä lasten ja työntekijöiden läsnäolojen seurantaan - mobiili-järjestelmän käyttöön ja soveltamismahdollisuuksiin palataan asiakasraadissa keväällä, kun on saatu käyttökokemuksia järjestelmästä - kiinnostaa esimerkiksi, onko järjestelmästä mahdollista saada lasten ja hoitajien todellinen määrä päivän aikana Lisäksi asiakasraatiin oltiin yhteydessä seuraavista asioista, joita ei ehditty tällä kertaa käsittelemään: - maksuhyvitykset päivähoidon loma-aikoina voisiko järjestelmää laajentaa niin, että maksuhyvitystä voisi saada myös muina aikoina kuin koulujen loma-aikoina - päiväkoteihin tehdyt puhtaustutkimukset kuinka tuloksissa ilmenneisiin puutteisiin puututaan jatkossa - päivähoidon palvelutakuu päivähoitopaikkojen myöntämisen suhteen ei saisi kehittyä epätasa-arvoista perheiden kohtelua palvelutakuun vuoksi Näihin asioihin ja teemoihin palataan vielä tulevissa asiakasraadeissa. Sivistyslautakunnassa päätettyjä päivähoidon asioita: - Kerhomaksuista luopuminen Jyväskylän päivähoidossa: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2012/27111700.0/frmtxt116.htm - Päivähoidon palvelutakuun jatkuminen: http://www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2012/27111700.0/frmtxt115.htm Palvelutakuun jatkumisesta tiedotetaan perheille. Lisäksi tiedote palvelutakuusta lähetetään kaikille perheille päivähoitopäätöksen yhteydessä. 5. Kevään asiakasraadin aikataulu ja teemat, asiakasraadista tiedottaminen - kevään asiakasraadit pidetään ke 16.1, ti 12.2, ti 19.3, ma 15.4, ti 21.5 klo 18 20 - raatilaiset toivoivat kevään teemoiksi hygienia-asioita, päiväkotien sisäilmaan liittyvää teemaa, hoitomaksuihin liittyviä asioita, jatkoa keskustelulle päivähoidon toimintatavoista - raatilaiset voivat lähettää lisää toiveita teemoihin liittyen Tarja ja Helin sähköpostiin - asiakasraadin toiminnasta tiedottaminen: päivähoidon vanhemmille lähetetään jatkossa tiedote asiakasraadissa käsiteltävistä teemoista aina ennen asiakasraatia. Vanhemmat voivat antaa palautetta ja jättää ideoita/ajatuksia/ehdotuksia asiakasraadin sähköpostiin keskusteluteemaan liittyen. Asiakasraadin nettisivuille laitetaan muistion lisäksi lyhyt kuvaus aina raadin jälkeen asiakasraadissa keskustelluista asioista.