Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 26.11.2014
Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä Valtiovarainministeriön toimeksianto Valtiovarainministeriö asetti 9.12.2013 kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityskunnat tai osa kunnista useammaksi kunnaksi. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta on lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäyntija yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Kaikkien kuntien osalta tulee selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla selvitetään uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvitystehtävänä on tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ministeriön päätöksen mukaan selvityksen toimikausi on 1.1.-30.9.2014. Ministeriö jatkoi 9.9.2014 selvityksen toimikautta 30.11.2014 saakka. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti 4.2.2014 yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. Kuntajakoselvittäjät ovat hankkineet ja analysoineet tietoa elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan eri näkökulmista: 1. elinvoima ja kilpailukyky, 2. yhdyskuntarakenne, 3. palvelut ja henkilöstö, 4. talous sekä 5. päätöksenteko ja johtaminen sekä asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen. Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat ensiarvoisia. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto www.vm.fi Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Faksi 09 160 33123 valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus 0986674-0 SUOMEN VALTIO Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11
2 Kuntajakoselvittäjät järjestivät tilaisuudet selvityskuntien valtuustoille, joissa esiteltiin kuntajakoselvityksen keskeisiä asiakokonaisuuksia. Kuntalaistilaisuudet järjestettiin kaikissa selvityskunnissa. Selvityksen pääkohtia ja yhdistymissopimuksen sisältöä esiteltiin henkilöstöjärjestöjen edustajille 22.10.2014. Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa. Kun valtioneuvosto sittemmin luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi, koska suurin osa kunnista ei olisi valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä yhdistymisen lähtökohdaksi. Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntarakennekokonaisuudet, joihin kuuluvat kunnat lähtökohtaisesti voisivat hyväksyä yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen tekemisen. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät 17.6.2014 ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan neljän kuntarakennekokonaisuuden pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Tämä useampaan selvityskokonaisuuteen jaettu selvitysmenettely esiteltiin ministeriön kuntaosastolle. Mainitut selvityskokonaisuudet olivat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo (asukasluku 246 620) 2. Raisio, Rusko, Nousiainen, Mynämäki ja Vehmaa (asukasluku 45 712) 3. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku 31 124) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku 12 552) Valmisteltujen yhdistymisselvitysten ja valtuustokuulemisten perusteella kuntajakoselvittäjät päätyvät esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä selvitysalueella, jotka ovat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Raisio ja Rusko (asukasluku 263 558) 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi (asukasluku 31 124) 4. Aura ja Pöytyä (asukasluku 12 552) Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin osalta on rinnakkain selvitetty Naantalin ja Maskun ja mainittujen neljän kunnan yhdistymistä. Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kunnat täyttävät kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden. Kuntajakoselvittäjät eivät kuitenkaan esitä näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella. Kaikkien selvityskuntien hallinto, tehtävät, toiminta ja talous muuttuvat perustavanlaatuisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja muut voimavarat siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevan alueen päätöksentekoon, ohjaukseen ja tehtäväksi vuoden 2017 alusta, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alkupuolella. Kuntarakennelain edellytykset kuntien yhdistymiselle Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon muuttamisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
3 Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain 4a :n mukaan kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Kuntajakoselvittäjien yhdistymisesityksen perustelut Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmän osalta Naantalin kaupunki ja Maskun kunta ilmaisivat jo keväällä 2014 valmiutensa tehdä kuntien välistä yhdistymisselvitystä Turun selvitysalueen yhtenä yhdistymisselvityskokonaisuutena. Taivassalon kunta on koko selvityksen ajan aktiivisesti ilmaissut valmiutensa selvittää yhdistymistä yhdessä Naantalin, Maskun ja Kustavin kanssa. Kustavi on ilmoittanut tavoitteena pysyä toistaiseksi itsenäisenä kuntana. Kuntarakennelain perusteella Naantali ja Masku ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan, työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäyntiperusteen perusteella. Naantalin osalta täyttyy myös kuntarakennelain tarkoittama yhdysrakenneperuste Turun kaupunkiseudun kanssa. Naantalin ja Maskun yhdistymisessä väestöpohjan tavoitearvo, yli 20000 asukasta, täyttyisi samoin kuin perusopetusperuste yli yksivuotiaiden määrän osalta. Yhdistyneen Naantalin ja Maskun tulorahoitus olisi riittävä lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Rahoitusasema olisi kohtuullisen vahva Maskun velkaantuneisuudesta huolimatta. Yhdyskuntarakenteen osalta keskustaajamat eivät ulotu yli kuntarajan eikä työpaikkaomavaraisuuden kriteeri täyty. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvityskokonaisuudessa tilanne mainittujen selvitysperusteiden toteutumisessa ei juurikaan poikkea Naantalin ja Maskun selvityskokonaisuudesta. Taivassalon ja Kustavin osalta väestöperuste ja perusopetusperuste alle yksi-vuotiaiden määrässä vahvistuisivat merkittävästi. Selvittäjä katsovat, että molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen ja taloudellisesti vahva peruskunta. Yhdistyminen turvaisi kunnalle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle.
4 Yhdistyneen kunnan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Molempien kuntaryhmien yhdistymisissä yhdistyminen lisää taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja sekä parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen järkiperäistämiseen ja tehostamiseen. Yhdistyminen turvaa lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä ja vahvistaa selvitysalueen asemaa peruspalvelujen tuottajana. Suuremmassa kuntakoossa henkilöstön eläkkeelle siirtyminen voidaan hyödyntää hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja johtamisella. Yhdistetetyllä kunnalla on yksittäisiä selvityskuntia paremmat mahdollisuudet sopeuttaa organisatorisin järjestelyin hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uuteen tilanteeseen, jossa vähintään puolet nykyisten peruskuntien päätösvallasta, menotaloudesta ja henkilöstö siirtyy muiden toimijoiden tehtäväksi. Toimintavarmuus hallinto- ja tukipalveluissa paranisivat yhdistymisessä ja kustannussäästöihin pääseminen olisi paremmin saavutettavissa verrattuna ainakin pienten selvityskuntien nykytilanteeseen. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa muodostuisi taloudeltaan vahva peruskunta, joka olisi useilla talouden mittareilla saman kuntakokoluokan keskiarvoja parempi. Yhdistyneen kunnan käyttötalous olisi tasapainossa ja kunta kykenisi rahoittamaan palvelutuotannon investoinnit riittävässä määrin omarahoituksella. Kriisikuntakriteereistä ei yksikään täyttyisi eikä yhdistyneellä kunnalla olisi kertynyttä alijäämää, vaan ylijäämäerät ylittäisivät saman kuntakokoluokan keskiarvon. Yhdistyneessä kunnassa veropohja keskimäärin vahvistuisi ja monipuolistuisi verrattuna yksittäisiin selvityskuntiin Naantalia lukuun ottamatta, jolla on vahva veropohja kaikissa verolajeissa. Maskun nuoren väestörakenteen voi olettaa vahvistavan veropohjaa pitkällä aikavälillä. Kustavin hyvä kiinteistöverotuotto vapaa-ajan asunnoista vakauttaisi verokertymien vaihtelua yhdistyneessä kunnassa. Yhdistyneen kunnan veroprosentti olisi molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa saman kuntakokoluokan keskiarvoa alempi. Kuntajakoselvittäjien laatiman yhdistyneen kunnan kehitysarvion mukaan veroprosenttiin kohdistuisi kuitenkin 0,5 prosenttiyksikön korotuspaine ilman sopeuttamistoimenpiteitä. Tasapainotusvaade olisi kohtuullisin rakennemuutoksin täytettävissä. Valtionosuuden menetykset olisivat vähäiset Naantalin ja Maskun yhdistymisessä. Neljän kunnan yhdistymisessä menetykset olisivat vuositasolla 1,2 miljoonan euroa, joka korvattaisiin yhdistyneelle kunnalle täysimääräisesti kolmen vuoden ajalta. Saaristokunta-asema neljän kunnan yhdistymisessä tuottaisi yhdistyneelle kunnalle 11,6 milj. vuotuisen valtionosuuden, jonka saamisen perusteet perustuvat kuitenkin poliittiseen harkintaan eivätkä määräydy suoranaisesti säännösperusteisesti, joten varmuutta saaristolisästä ei ole. Yhdistymisavustusta saataisiin 3-4,5 milj. euroa yhdistymisvaihtoehdosta riippuen. Yhdistyminen turvaisi korvausinvestointien rahoituksen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja auttaisi Maskua ja Taivassaloa velkakierteen katkaisemisessa. Asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet Lähipalvelut turvataan yhdistymissopimuksessa ja ne järjestetään yhdistetyssä kunnassa asukkaille yhdenvertaisin perustein ottaen huomioon asiakkaiden määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä. Alueellisesti sijoittuvilla lähipalveluilla tarkoitetaan kirjastoja, liikuntapuistoja, nuorisotiloja, neuvoloita ja osaa terveysasemien vastaanotoista. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen ala-luokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Aluekes-
5 kusten monipalvelupisteisiin sijoitetaan asiointi- ja neuvontapalvelujen lisäksi tarpeen mukaan terveyspalvelujen vastaanottoja ja kirjastopalveluja sekä nuorisotiloja. Yhdistetyn kunnan taloudellinen kantokyky ja voimavarat ovat nykytilanteeseen nähden merkittävästi vahvemmat vastata kasvavaan palvelutarpeeseen ja muihin toimintaympäristön muutoksiin. Ainakin selvityskuntien peruspalveluissa on kuntavertailun perusteella edelleen tehostamis- ja säästöpotentiaalia sekä tuottavuuden parantamisvaraa. Kuntien yhdistyminen sinänsä tarjoaa tilaisuuden uudelleenjärjestelyille. Lukiokoulutukseen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutukseen haettaisiin järjestämis- ja ylläpitoluvat valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisesti ennen vuoden 2017 alkua. Samalla päätetäisiin toisen asteen koulutusorganisaatioiden hallinto- ja organisaatiomuodosta. Yhdistyminen ei vaikuta suoraan kuntien lukioiden toimipisteiden sijaintiin ja määrään. Yhdistymisellä täytettäisiin perusopetuksen perusteena oleva yli 50 lapsen tavoitearvo. 0-1 vuotiaiden osuus on merkittävästi alle mainitun tavoitearvon Kustavissa ja Taivassalossa. Yhdistyneessä kunnassa olisi lähes 300 alle 1-vuotiasta lasta. Myös taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde paranisi keskimäärin kuntien yhdistymisessä. Erityisesti Kustavissa ja Taivassalossa huoltosuhde on tuntuvasti keskimäärää heikompi. Vanhustenhuollon vertailukelpoiset kustannukset ovat Kustavissa olennaisesti korkeammat kuin Turun seudun selvitysalueella keskimäärin. Pitkällä aikavälillä yhdistyminen turvaisi Kustavin palvelutuotannon rahoituksen itsenäisenä pysymistä paremmin. Jos sote -järjestämislaki tulee voimaan ennen sopijakuntien päätöstä yhdistymisestä, kunnat pyrkivät yhdessä muiden kuntien kanssa löytämään toimivan hallinnollisen ratkaisun sote-palvelujen tuotantovastuullisen organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi järjestämislain mukaisesti sekä siirtämään järjestämislain mukaisesti sote-palvelutuotantonsa ja - palveluhenkilöstönsä tuotantovastuullisen organisaation palvelukseen. Jos sote-järjestämislaki ei tule voimaan ennen kuntien päätöstä yhdistymisestä sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa ja irtautuvat nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista pääsääntöisesti ennen yhdistymistä. Yhdistetty kunta tekee kattavat palveluverkkoselvitykset, joissa määritellään lähipalvelujen, alueellisten ja keskitettyjen palvelujen sijoittuminen yhdenmukaisin perustein kunnan eri alueille. Kuntien välistä sopimista palvelujen käytöstä ei yhdistymisen jälkeen tarvita. Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen, osallisuus ja lähidemokratia Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista edistetään hyödyntäen sopijakuntien hyviä käytäntöjä alueellisista yhteistyöryhmistä, asukas- ja kylätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä. Palveluprosesseja uudistetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisesti siten, että saadaan asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöönsä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden paikallista identiteettiä vahvistetaan ja kannustetaan kuntalaisvaikuttamisen taitojen kehittämiseen ja vastuun ottamiseen tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. Järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka tuottavat kunnan palveluja tai muutoin toiminnallaan tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä, tuetaan kumppanuusperiaatteen mukaisesti.
6 Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia vahvistaminen Yhdistynyt kunta omaa aiempaa vahvemman ja monipuolisen elinkeinorakenteen, joka vahvistaa aluekehitystä siten, että yhdistetty kunta säilyttää elinvoimansa ja kilpailukykynsä sekä kasvun että taantuvan kehityksen vaiheissa. Elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittämisellä ja yrittäjyyden edistämisellä turvataan työllisyyttä ja erityisesti nuorten työllisyyttä ja sitä kautta yhdistetyn kunnan taloutta. Yhdistyneellä kunnalla on taloudellisia resursseja panostaa Rivieran alueelle nopeasti ja kunnon panoksin, jolloin hyödytkin realisoituvat nopeammin. Yhdistetty kunta kehittää aluettaan kasvusuuntien, rakennemallin ja kasvusopimuksen mukaisesti. Nykyisten kuntakeskusten elinvoimaa edistetään muun muassa parantamalla joukkoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä keskusten välillä. Tietohallinnossa otetaan käyttöön järjestelmiä, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palvelujen käytettävyyttä parannetaan ja vaihtoehtoja lisätään. Saaristomatkailun kehittämiseen panostetaan erityisesti, jos yhdistyminen saaristokuntien kanssa toteutuu. Tällä olisi merkittäviä tulovaikutuksia erityisesti mahdollisen valtionosuuden saaristolisänä ja vapaa-ajan kiinteistöverotuottona. Saaristomatkailulla on myös suuri merkitys paikalliselle elinkeino- ja yritystoiminnalle. Nykyisin elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämispanokset ovat osin kuntakohtaisia. Yhdistetyn kunnan alueelle muodostuu yksi vastuutaho, yhteiset tavoitteet ja kootut yhteiset voimavarat, joilla voidaan edistää koko alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia. Yhdistetyn kunnan on parannettava osaavan työllisen työvoiman pitämistä rannikkoseudulla tarjoamalla hyviä työmahdollisuuksia ja -paikkoja niin, että työllisten asukkaiden muuttotasetta saada parannettua huomattavasti nykyisestä. Yhdistetyssä kunnassa on hyvä ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuva aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellisesti elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa. Kuntien yhdistyminen parantaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta Yhdistymisellä tehostetaan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja toteuttamista monin eri tavoin. Väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuvan tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeisiin vastataan ennakoivasti. Täydennysrakentamista tehostetaan ja yhdistynyt kunta tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Tämä lisää kunnan houkuttelevuutta asuinkuntana ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympäristön huomioonottamiseen. Asuntotuotantoa ohjataan ensisijaisesti yhdistetyn kunnan asemakaavaalueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille alueille. Yhdistetylle kunnalle tehdään vähintään nykyisistä kuntakeskuksista muodostetut aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava kahden ensimmäisen valtuustokauden aikana. Aluekeskuksia kehitetään siten, että niissä tarjotaan tontteja uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiseen. Yhdistymisessä Naantalin lisäksi myös Maskun, Taivassalon ja Kustavin alueiden asukkaat tulisivat joukkoliikennesopimuksen piiriin. Yhteinen vesihuollon yhtiö kokoaisi voimavarat yhteen ja olisi kustannuksiltaan nykyistä toimintamallia edullisempi kuntalaisille. Mahdollinen rakennusvalvonnan ylikunnallinen yhteistyö vahvistaisi ja monipuolistaisi osaamista ja nostaisi palvelutasoa. Yh-
7 Johtopäätökset distetyn kunnan neuvotteluasema ja edunvalvonta maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa olisi vahvempi kuin nykyisten kuntien erikseen. Yhdistyminen eheyttäisi yhdyskuntarakennetta sekä yhdistyneessä kunnassa että Turun kaupunkiseudulla. Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus saisivat käyttöönsä suuremman asumisen tonttivarannon, joka ulottuisi kaupunkimaisen tehokkaasta kerrostaloasumisesta saaristo- ja vapaa-ajan asumiseen. Maskun työpaikkarakentamisen tontit Rivieran yritysalueella toisivat yhdistyneelle kunnalle uuden ja kehittyvän palvelu- ja teollisen tuotannon keskittymän. Suurempi kunta pystyisi panostamaan enemmän asiantuntijaosaamista ja taloudellisia voimavaroja hankkeisiin, joiden käyttöönotto vaatii suuria kunnallistekniikan verkostoinvestointeja. Tiheyden ja saavutettavuuden kriteerit olisi mahdollista saavuttaa paremmin suuremmassa kuntakokonaisuudessa, jolloin rakennettavat hankkeet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja oikein ajoitettuna. Selvityksessä valmisteltiin rinnan Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmien yhdistymisselvityksiä. Valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot vaihtoehtojen välillä eivät olleet merkittäviä. Näin erityisesti kuntataloudessa, vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä kooltaan, tulopohjaltaan että asukkaiden ikä- ja tulorakenteelta. Suuria eroja kuitenkin oli pienten kuntien ja Maskun ja Naantalin välillä väestön huoltosuhteessa ja peruspalvelujen yksikkökustannuksissa. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä suurteollisuuden työllisyys- ja verovaikutukset sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 8-tien varressa. Naantalin ja Masku yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Maskun nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali ja riskinä suuret erot kuntien taloudessa. Neljän kunnan yhdistymisessä erityisenä vahvuutena on mahdollisen saaristokunta-aseman mukanaan tuomat merkittävät taloudelliset edut ja vahva matkailuosaaminen. Riskinä taas suuret etäisyydet kuntakeskusten välillä ja niistä seuraavat verkosto - ja asioimiskustannukset. Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia riskeistä huolimatta. Molemmat yhdistymisvaihtoehdot ovat kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan toteuttamiskelpoisia. Päätösmenettelyyn perustuvista seikoista johtuen kuntajakoselvittäjä tekevät yhdistymisesityksen, jossa mukana on kaikki neljä kuntaa. Valintaa puoltaa, että kaikki selvityksessä mukana olevat kunnat voivat osallistua yhdistymisestä päättämiseen. Toiseksi vältytään tilanteelta, jossa kumpikaan yhdistymisvaihtoehdoista ei tulisi hyväksytyksi, vaikka kolme kuntaa hyväksyisi jomman kumman ehdotuksista. Silta varalta, ettei neljän kunnan yhdistyminen tulisi hyväksytyksi kuntajakoselvittäjät ovat laatineet yhdistymisselvityksen liitteeksi yhdistymissopimusluonnoksen myös Naantalin ja Maskun kuntien yhdistymisestä, joka on käytettävissä, jos kunnat päättävät käsitellä tämän yhdistymisvaihtoehdon. Yhdistymisselvitys on laadittu molempia vaihtoehtoja silmällä pitäen, joten se on sellaisenaan käytettävissä toisella päätöskierroksella ellei tarvetta erillisselvitykseen ole. Kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan mahdollinen toinen päätösvaihe tulisi käsitellä kuntien valtuustoissa 29.2.2016 mennessä.