ASUNTO- JA MAAPOLITIIKAN LINJAUKSET Tampereen kaupunki, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka

ASUNTO- JA MAAPOLITIIKAN LINJAUKSET 2018 2021 Tampereen kaupunki, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Eki jory 6.11.2017 / 4.12.2017 Asunto- ja kiinteistölautakunta 13.12.2017

SISÄLLYSLUETTELO Sisa llys 1. Kaupungin asunto- ja maapolitiikka 1 2. Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikkaa ohjaavat strategiat, suunnitelmat ja sopimukset 2 2.1 Tampereen strategia ja pormestariohjelma 2 2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 4 2.3 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016 2019 (MAL3) 7 3. Asuntopolitiikan linjaukset 10 3.1 Kaupunki varautuu voimakkaaseen väestönkasvuun ja mahdollistaa aiempaa suuremman asuntotuotannon määrän 10 3.2 Kaupunki kehittää kustannusten ennakointia ja optimointia 12 3.3 Kaupungin asuntorakentamisesta suurin osa toteutetaan täydennysrakentamisena 13 3.4 Kaupunki edistää ja kehittää monimuotoista asumista 15 3.5 Kaupunki turvaa kohtuuhintaisen asumisen edellytykset 18 3.6 Kaupunki edistää kestävää asumista ja elämäntapaa 20 3.7 Kaupunki toimii asukaslähtöisesti 23 3.8 Kaupunki kehittää erityisryhmien asumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 24 3.9 Kaupunki ehkäisee asuinalueiden negatiivista eriytymiskehitystä ja edistää asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta 26 3.10 Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä konserniin kuuluvien asuinyhteisöjen sekä muiden asuntorakennuttajien, rakentajien ja asuntoihin investoivien tahojen kanssa 27 3.11 Kaupunki tekee tiivistä asuntopoliittista seutuyhteistyötä 28 3.12 Kaupunki osallistuu asuntomarkkinoita ja asumista koskevan tiedon tuottamiseen ja ennakointiin sekä asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 28 3.13 Kaupunki tekee aktiivista asumisen edunvalvontaa ja markkinointia 29 4. Maapolitiikan keinot ja niiden käyttäminen Tampereella 31 4.1 Maanhankinta 31 4.2 Maankäyttösopimukset 33 4.21. Maankäyttösopimukset maankäytön muutostilanteissa 34 4.22. Maankäyttösopimukset asuinkortteleiden täydennysrakentamisessa 35 Asemakaavan lainvoimaisuusajan mukaan jaoteltuna. 38 4.3 Maan luovutus 38 4.31 Kerros- ja rivitalotonttien luovutus 38 4.32 Pientalotonttien luovutus 42 4.4 Hankekehittäminen 48

SISÄLLYSLUETTELO 4.5 Maanvuokrasopimusten muutostilanteet 51 4.51 Pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten uusiminen 52 4.52 Maanvuokrasopimukset täydennysrakentamisessa 53 4.53 Pientalotonttien jakaminen 55 4.6 Tilapäinen ja lyhytaikainen maankäyttö maapolitiikassa 55 4.7 Rakentamisen ja muun toteuttamisen edistäminen 56 4.8 Resurssiviisaus 56 4.81 Pilaantuneiden maa-alueiden hallinta 57 5. Asunto- ja maapolitiikan talousvaikutukset 58 5.1. Investoinnit 58 5.2 Käyttötalous 59 5.21 Maanvuokratulot 59 5.22 Maan myyntivoitot 60 5.23 Maankäyttösopimuskorvaukset 61 5.24 Muut tulot 62 5.3 Yhteenveto taloudesta 62 6. Maa- ja asuntopolitiikan vaikuttavuus 62 7. Taustatietoja 64 7.1 Asunto- ja maapolitiikan linjausten taustaa 64 7.2 Kaupungin nykyinen maanomistus 65 Kannen kuva: Hervannan pohjoisakselin ideakilpailun voittajatyö Keinutaan, kuva BST Arkkitehdit Oy

1. Kaupungin asunto- ja maapolitiikka Asuntopolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaupungin väestönkasvun edellyttämä asuntorakentaminen, asuntotuotannon kilpailun syntyminen ja asumisen kohtuuhintaisuus. Tavoitteena on edistää asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta, sosiaalisen asuntotuotannon ja erityisryhmien asumisen kehittämistä sekä ehkäistä asuinalueiden negatiivista eriytymiskehitystä. Asuntopolitiikan toteuttaminen on asunto- ja kiinteistö-lautakunnan alaista toimintaa, jota hallintosäännön mukaan suunnittelee ja toteuttaa Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä. Kaupungin asuntopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin muiden yksiköiden ja kaupunkikonserniin kuuluvien asuntoyhteisöjen kanssa. Lisäksi asuntopolitiikan toteuttamisessa on keskeistä yhteistyö rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja asuntoihin investoivien tahojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyö valtion, kaupunkiseudun kuntien, suurten kaupunkien ja muiden asumiseen vaikuttavien paikallisten ja valtakunnallisten yhteisöjen kanssa kuuluu kaupungin asuntopolitiikan toteuttamiseen. Asuntopolitiikan toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset ja kaupunkitason tavoitteet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) osalta sekä kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Maapolitiikalla tarkoitetaan kaupungin maanhankintaan ja -luovutukseen, kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat yhdessä kaupungin maankäyttöpolitiikan, jolla luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä ja rakentamista. Hyvin hoidetulla maapolitiikalla varmistetaan ja luodaan edellytyksiä suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä, rakentamista sekä muuta toimintaa. Hyvällä maapolitiikalla varmistetaan kaavoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu. Edelleen maapolitiikan toimenpiteillä omalta osaltaan turvataan kaupungille aiheutuvien investointien kannattavuus sekä yhdyskuntarakentamisen kustannusten optimointi. Onnistuneella maapolitiikalla luodaan edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja sen tarvitsemille palveluille sekä kehittyvälle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle. 1

2. Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikkaa ohjaavat strategiat, suunnitelmat ja sopimukset 2.1 Tampereen strategia ja pormestariohjelma Tampereen strategia 2030 Tampere - Sinulle paras on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.11.2017 ( 303). Strategian sisällöt jakaantuvat neljään strategiseen painopisteeseen: 1. Yhdessä tekevä ja inhimillinen 2. Koulutuksen ja osaamisen kärjessä 3. Luova ja innovatiivinen 4. Urbaani ja kestävästi kasvava Tärkein asunto- ja maapolitiikkaa ohjaava strateginen painopiste on Urbaani ja kestävästi kasvava. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Tampere on: 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki Hiilineutraali Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä Tavoitteiden saavuttamiseksi määritellyistä toimenpiteistä erityisesti seuraavat ohjaavat asunto- ja maapolitiikkaa: Kaupungin tavoitteena on kasvaa vuosittain keskimäärin noin 3 000 uudella asukkaalla. Maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja, taloutta ja investointeja tarkastellaan kasvutavoitteen suhteen kokonaisuutena. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kasvua suunnataan ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeelle ja aluekeskuksiin. Raitiotietä kehitetään kaupungin liikennejärjestelmän runkona. Tampereella on vetovoimainen ja elävä keskusta sekä omaleimaiset aluekeskukset. Keskustaa ja aluekeskuksia kehitetään monipuolisina asumisen, vapaa-ajan, palvelujen ja yrittämisen paikkoina. Kaupunki tunnetaan sen rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja teollisuushistoriasta. Asuin- ja elinympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon alueiden viihtyisyys, omaleimaisuus ja turvallisuus. Laadukkailla ja monipuolisilla viheralueilla ja -verkostoilla sekä vesistöjen kestävällä hyödyntämisellä vahvistetaan kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaa. Kaupunkia suunnitellaan siten, että kaupunkimainen asuminen on hyvä vaihtoehto kaikissa elämäntilanteissa. Yhteisöllisen asumisen kehittymiselle 2

luodaan edellytyksiä. Kaupunkiseudulla on monipuolista ja monimuotoista asuntokantaa sekä houkuttelevia asuinympäristöjä. Kohtuuhintaisia asuntoja ja asumispalveluja on riittävästi. Tampere on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoite saavutetaan yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tavoite otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Tampere tunnetaan omaleimaisista, kestävää elämäntapaa ja osallisuutta vahvistavista alueista. Alueiden rakentumista edistetään älykkäällä kaupunkikehityksellä, jossa koko kaupunkiyhteisö luo sujuvan arjen ja kestävän asumisen ratkaisuja yhdessä. Alueita hyödynnetään myös uusien ratkaisujen kokeilu- ja kehitysalustoina. Kaupunki kehittää älyliikennettä sekä liikkumisen uusia palveluja ja toimivia matkaketjuja. Yrityksille luodaan edellytyksiä ja kehitysalustoja uusien palvelujen luomiseksi. Valtuustokauden 2018 2021 tavoitteet ovat: o Tampereen väkiluku on kasvanut keskimäärin 3 000 asukkaalla vuodessa. o Kaupungin kestävää kasvua on vahvistettu kaavoittamalla 80 prosenttia asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin o Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt Kestävä Tampere 2030 - tiekartan toimenpitein 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta valtuustokauden loppuun mennessä o Energiankulutus on vähentynyt energiatehokkuussopimuksen (2017 2025) mukaisesti 7,5 prosenttia o Keskustan elinvoima on vahvistunut o Kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) kulkutapaosuus on noussut valtuustokauden loppuun mennessä 58 prosenttiin (2012=54 %) o Kaupungissa on houkuttelevaa ja monipuolista asuntokantaa sekä kasvun edellyttämää kysyntää vastaavasti kohtuuhintaisia vuokra- ja opiskelijaasuntoja o Kaupallinen raitiotieliikenne ensimmäisellä reitillä on aloitettu onnistuneesti o Raitiotien rakentaminen keskustasta Lentävänniemeen on käynnistynyt o Hiedanrannan älykkään ja kestävän uuden kaupunginosan toteuttaminen on käynnistynyt Myös muihin strategisiin painopisteisiin liittyvät tavoitteet ohjaavat osaltaan asunto-ja maapolitiikkaa: 3

Alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet (Strateginen painopiste: Yhdessä tekevä ja inhimillinen) Maahanmuuttajien integroituminen on vahvistunut (Strateginen painopiste: Yhdessä tekevä ja inhimillinen) Palvelujen painopistettä on siirretty ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä kotiin vietäviin palveluihin (Strateginen painopiste: Yhdessä tekevä ja inhimillinen) Tampereen vetovoima opiskelija- ja innovaatiokaupunkina on vahvistunut (Strateginen painopiste: Koulutuksen ja osaamisen kärjessä) Yritystonttitarjonnalla on vastattu kasvavan kaupungin tarpeisiin (Strateginen painopiste: Luova ja innovatiivinen) Lauri Lylyn pormestariohjelma 2017 2021 Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.6.2017 ( 176). Pormestariohjelman kantavana teemana ovat palvelulupaukset, joista asunto- ja maapolitiikan toteuttamista koskevat ainakin seuraavat: Yritystoimintaa ja työllisyyttä edistetään tulopohjan vahvistamiseksi Tampere on innovaatioiden ja osaamisen keskittymä Tampere on sujuvasti saavutettava kaupunki Tampereella on monipuolisia ja kohtuuhintaisia asuntoja Tampereen maankäytön prosessi ja lupien käsittely sujuvoituvat ja nopeutuvat Tampere huomioi ympäristö- ja ilmastotavoitteet kaikessa kaupunkisuunnittelussa Kaupungin talous on tasapainossa valtuustokauden loppuun mennessä Tamperelainen voi ikääntyä turvallisesti ja harrastaa monipuolisesti Tamperelaisten hyvinvointia tuetaan 2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen käynnistettiin vuonna 2013 ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty seudun kaikissa kunnissa alkuvuodesta 2015, Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.2.2015. Rakennesuunnitelmassa 2040 varaudutaan kaupunkiseudulla olevan 480 000 asukasta vuonna 2040, mikä tarkoittaa 115 000 hengen väestönkasvua vuoden 2013 alusta. Tähän kasvuun varaudutaan 91 400 asunnon rakentamisella, kun lisäksi huomioidaan suunnitelmakaudelle tehdyt arviot asumisväljyyden kehityksestä ja asuntokannan poistumasta johtuvat lisärakentamistarpeet. Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä siten, että 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. 4

Kasvun jakautumisen tarkastelu on jaettu kolmeen ajanjaksoon, jotka ovat vuodet 2013 2020, 2021 2030 ja 2031 2040. Rakennesuunnitelman 2040 asumista koskevana yleisenä tavoitteena on Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta, johon kuuluu neljä kohtaa: Lisätään talotyyppien vaihtoehtoja ja keskitehokasta rakentamista. Korostetaan asumisen ja asuinalueiden laatutekijöitä myös nykyisillä asuinalueilla. Varmistetaan riittävä ja MAL-aiesopimuksen mukainen vuokra-asuntotuotanto yhteisvastuullisesti seudulla. Parannetaan asumisviihtyvyyttä kehittämällä seudullista ja paikallista viherverkostoa. Tampereen osuus kaupunkiseudun asuntotuotannosta on rakennesuunnitelmassa 51 900 asuntoa vuosina 2013 2040 (vajaat 57 %). Ensimmäisen tarkastelujakson aikana 2013 2020 keskimääräinen asuntojen uustuotanto on 1 900 asuntoa/vuosi, toisen jakson 2021 2030 aikana 1 810 asuntoa/vuosi ja kolmannen jakson 2031 2040 aikana 1 860 asuntoa/vuosi keskiarvon ollessa 1 850 asuntoa/vuosi. Asuntojen hallintamuotojen osalta rakennesuunnitelmassa esitetään seutu- ja kuntakohtaiset tavoitteelliset osuudet pelkästään kohtuuhintaiselle vuokraasuntotuotannolle. Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot sisältävät ARA-vuokra-asuntojen lisäksi vastaavat muut kohtuuhintaiset vuokra-asunnot. Koko kaupunkiseudun kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuutta on rakennesuunnitelmassa nostettu aiemmasta 22 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja 26 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kehyskunnille on asetettu aikaisempaa suuremmat ARA-vuokra-asuntojen tuotantoa koskevat tavoitteelliset osuudet, jotka kasvavat vaiheittain suunnitelmakausien kuluessa. Tampereella kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon osuus on mitoitettu koko suunnitelmakaudeksi jo sillä aikaisemmin olleeseen 30 prosenttiin. Tämän mukaisesti Tampereella tuotettaisiin vuosittain keskimäärin 555 kappaletta uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja koko suunnitelmakauden aikana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen keskimääräisen vuosituotannon määrä vaihtelee suunnitelmajaksoittain seuraavasti. Taulukko 1. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen keskimääräinen vuosittainen uustuotanto Tampereella Rakennesuunnitelman 2040 suunnitelmajaksojen mukaan. Suunnitelmajaksot Kohtuuhintaiset vuokraasunnot 2013 2020 570 2021 2030 543 2031 2040 558 2013 2040 555 5

Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot = ARA-vuokra-asunnot ja muut vastaavat kohtuuhintaiset vuokra-asunnot. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön ja asumisen työryhmä (MASTO) on omalta osaltaan hyväksynyt kokouksessaan 28.4.2015 sekä koko kaupunkiseudulle että sen kunnille asuntotuotannon tavoiteosuudet omistusasunnoille ja muille hallintamuodoille (vapaarahoitteisille vuokra-asunnoille, ASO-asunnoille ym.) rakennesuunnitelman suunnittelujaksoille vuosiksi 2013 2040. MASTO on määritellyt suunnitelmakaudelle koko seudun omistusasuntotuotannon osuudeksi 57 58 prosenttia ja vapaarahoitteisen vuokra-asunto- ja ASO-asuntotuotannon osuudeksi 18 prosenttia. Tampereella MASTO on määritellyt omistusasuntotuotannon osuutta kokonaisasuntotuotannosta 50 prosenttia ja vapaarahoitteisen vuokra-asunto- ja ASO-asuntotuotannon osuudeksi 20 prosenttia vuosille 2013 2040. Nämä tavoiteosuudet on hyväksytty yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmässä (YMO:ssa) 5.5.2015. Näiden YMO:ssa hyväksyttyjen uusien hallintamuoto-osuuksien ja rakennesuunnitelmassa eri suunnitelmajaksoille esitettyjen Tampereen kokonaisasuntotuotantomäärien mukaan laskettuna omistusasuntojen ja muiden hallintamuotojen (vapaarahoitteisten vuokraasuntojen ja ASO-asuntojen) keskimääräinen vuosituotanto jakautuu eri suunnitelmajaksoille seuraavasti (Taulukko 2). Taulukko 2. Omistusasuntojen ja muiden (vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja ASOasuntojen) keskimääräinen vuosittainen uustuotanto Tampereella Rakennesuunnitelman 2040 suunnitelmajaksojen mukaan. Suunnitelmajaksot 2013-2020 2021 2030 2031 2040 2013 2040 Omistusasunnot 950 905 930 925 Muut (vapaarah. vuokra-asunnot, ASO- ja osaomistusasunnot) 380 362 372 370 Rakennesuunnitelman asuntotuotannon ohjelmassa ei esitetä seutu- eikä kuntakohtaisia tavoitteita talotyyppien rakentamiselle. Talotyyppitavoitteiden sijaan Rakennesuunnitelmassa 2040 painotetaan sitä, että kunnista vahvistetaan 6

yhdyskuntarakenteen ominaisuudet ja tavoitteet huomioivaa asuntorakentamista. Tämän vuoksi rakennesuunnitelman asuntotuotannon ohjelma sisältää tavoitteellisten kunnittaisten kokonaisasuntotuotantomäärien lisäksi myös asuntotuotantotavoitteet yhdyskuntarakenteellisten ominaisuuksien kautta, joista keskeisiä ovat vahvistuvat keskukset ja laadukas joukkoliikenne. Näissä tarkasteluissa talotyyppitavoitteiden tarkastelu on korvattu viidellä eri korttelitehokkuustavoitteilla. 2.3 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016 2019 (MAL3) Järjestyksessään kolmas Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (MAL3) allekirjoitettiin 9.6.2016. Sopimuksen asuntopoliittisena lähtökohtana on edistää valtioneuvoston asuntopoliittisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Tampereen seudulla lähtökohtana on Rakennesuunnitelma 2040 ja sen toteutusohjelma. Lisäksi huomioidaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen aiesopimus raitiotien rakentamisesta. MAL3-sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy, kun asumista, työpaikkoja ja palveluja ohjataan nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. MAL3-sopimuksessa kunnat sitoutuvat monipuolistamaan ja eheyttämään yhdyskuntarakennetta joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuksissa sekä varmistamaan riittävän asuntotuotannon olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa. Tampere asemakaavoittaa asuntoja raitiotiehen kytkeytyville alueille. Kaupunkiseudun kunnat varmistavat asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella. Kokonaisasuntotuotantotavoite kaupunkiseudulla on keskimäärin 3 160 asuntoa vuodessa. Tuotantotavoite Tampereen osalta ovat 1 900 asuntoa vuodessa. Kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon osuus koko kaupunkiseudun asuntotuotannosta on 25 %, mikä tarkoittaa 790 kohtuuhintaista asuntoa vuodessa. Tampereen osalta tavoite on 30 %, mikä tarkoittaa 570 kohtuuhintaista asuntoa vuodessa. Kohtuuhintainen asuntotuotanto käsittää sekä ARA-rahoituksella toteutettavan että kuntien oman, ARA-vuokratasoa vastaavan, vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon. Kunnat edistävät asuntotuotannon ja asuinympäristöjen monipuolisuutta kehittämällä kaavoitusta ja tontinluovutusta kumppanuuksin, kokeiluin ja kilpailuin sekä 7

vahvistamalla rakentamisen laadunohjausta. Kunnat asemakaavoittavat ja luovuttavat tavoitetta vastaavasti tontit useille eri toimijoille ARA-tonttihinnalla. Kunnat luovat asemakaavoituksellaan ja tontinluovutuksellaan edellytyksiä myös vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle. Asunnottomuutta ehkäistään valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. Välivuokrauksella hankitaan olemassa olevasta asuntokannasta kiireellisimmässä asunnon tarpeessa oleville vuokra-asuntoja, jotka täydentävät ARA-asuntojen tarjontaa. Tampereen kaupunki ja valtio laativat asunnottomuuden ennaltaehkäisyä koskevan sopimuksen, jossa käsitellään myös maahanmuuttajien asumista. Tampere pitää yhdessä kaupunkiseudun muiden kuntien kanssa tärkeänä, että jatkossakin sovitaan sopimusmenettelyn kautta kaupunkiseudun kuntien ja valtion kesken kaupunkiseudun kuntien asuntotuotannon tavoitteista ja erityisesti niiden toteuttamisen edellytysten luomisesta. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä - suunnittelukilpailun toinen voittajatyö Punos kuva UKI Arkkitehdit Oy 8

2.4 Asunto- ja kiinteistölautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma (PAVU) Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat Tampereen kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoja, joissa määritellään toimintaa koskevat strategiset tavoitteet ja linjaukset sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Palvelu- ja vuosisuunnitelmilla tarkennetaan vuosittain talousarviota ja siinä asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat välineitä kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien alaisen toiminnan johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelma koostuu kahdesta osasta: palvelusuunnitelmasta ja vuosisuunnitelmasta. Palvelusuunnitelmaan kootaan toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä hankinnan ja kehittämisen linjaukset. Vuosisuunnitelmassa pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan ja talouden tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi. Asunto- ja kiinteistölautakunnan palvelut muodostavat kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän, johon kuuluvat tilaomaisuuden hallinnan, asumisen kehittämisen ja palvelutilaverkkojen sekä kiinteistötoimen yksiköt, mukaan lukien maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen. 9

3. Asuntopolitiikan linjaukset 3.1 Kaupunki varautuu voimakkaaseen väestönkasvuun ja mahdollistaa aiempaa suuremman asuntotuotannon määrän Tampereen kaupungin toteutunut väestönkasvu on viime vuosina ollut keskimäärin aiempaa voimakkaampaa. Tampereen strategian mukaan Tampere haluaa olla vuoteen 2030 mennessä 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki. Strategiassa on asetettu kasvutavoitteeksi vuosille 2018 2021 noin 3 000 asukasta vuodessa. Lisäys on merkittävä verrattuna viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutuneeseen keskimäärin noin 2 200 asukkaan vuosittaiseen väestönkasvuun. 300 000 asukkaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää keskimäärin yli 5 300 asukkaan vuosikasvua. Vuosina 2018 2021 varaudutaan 3 000 asukkaan vuosikasvuun ja selvitetään, kuinka kasvutavoitetta on tulevina valtuustokausina mahdollisuus kasvattaa. Tampereen strategian väestönkasvutavoitteeseen perustuen asuntopoliittisissa linjauksissa asetetaan tavoitteeksi asuntotuotannolle keskimäärin 2 500 asuntoa vuodessa. Tämä on merkittävästi suurempi tavoite kuin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja MAL3-sopimuksessa määritelty asuntotuotantotavoite, 1 900 asuntoa vuodessa. Kaupunkistrategian mukainen väestönkasvun tavoite ja sen pohjalta asetetut asuntotuotannon tavoitteet edellyttävät merkittäviä infrastruktuuriin ja palveluverkkoon liittyviä lisäinvestointeja suhteessa nykyiseen investointitasoon. Kasvutavoitteet edellyttävät myös riittävää kaavoitusta ja tonttituotantoa. Vielä seurantajakson ensimmäisinä vuosina rakentamiskelpoisten, kaupungin luovutettavissa olevien tonttien varanto ei riitä 2 500 asunnon vuosittaiseen tavoitteeseen. Viimeisten viiden vuoden aikana tuotettu asumiselle osoitettu asemakaavavaranto vastaa tavoitteeseen, mutta se pitää sisällään myös yksityiselle maalle sijoittuvat kohteet. Tuotantotavoitetta voidaan kasvattaa portaittain, mikäli infrastruktuurin ja palveluverkon lisäinvestoinnit toteutuvat. Tarvittaessa kaavoitusta sekä kaupungin omalle maalle kohdistuvaa tonttituotantoa lisätään. Tonttituotannon maantieteelliset painopisteet määritellään kantakaupungin yleiskaavassa. 10

Asuntotuotannon määrät ja hallintamuodot vaihtelevat Tampereella merkittävästi taloustilanteen mukaan. Tampereen väestökasvu on tällä hetkellä korkeimmalla tasolla sitten 1990-luvun puolenvälin laman ajan. Syyskuun puolivälissä 2017 oli valmistunut Tampereelle jo 1 958 asuntoa. Viimeksi tälle asuntotuotannon tasolle yllettiin v. 2012, ja yhtä vilkas rakentamisjakso oli viimeksi vuosina 2000 2002. Suomessa asuntotuotanto on viime vuosina painottunut kaupungistumisen ja asuntomarkkinoiden eriytymisen myötä voimakkaasti isoihin kaupunkeihin. Asuntotuotantotavoitteeseen voidaan päästä seuraavilla vuosittaisilla asuntomäärillä: 2018 2 300 asuntoa 2019 2 400 asuntoa 2020 2 600 asuntoa 2021 2 700 asuntoa On kuitenkin huomioitava, että kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa toteutuneen asuntotuotannon määrään ovat rajalliset. Kaavoituksen, tonttituotannon ja investointien lisääminen ei yksin riitä, vaan lopullinen määrä riippuu yleisestä taloustilanteesta, asuntorakennuttajista, asuntomarkkinoista jne. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa edellytykset riittävälle asuntotuotannolle. Kaupungin tavoitteena on, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon (ks. kohta 3.5) osuus koko asuntotuotannosta on 30 prosenttia. Omistusasuntotuotannon osuus koko asuntotuotannosta on 40 50 prosenttia ja vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon, takauslainoitetun vuokra-asuntotuotannon sekä asumisoikeusasuntojen tuotannon osuus 20 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskimäärin 750 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa, 1 000 1 250 omistusasuntoa sekä 500 750 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, takauslainoitettua vuokra-asuntoa tai ASO-asuntoa vuodessa. 11

3.2 Kaupunki kehittää kustannusten ennakointia ja optimointia Kasvavan väestön tarpeisiin tarvitaan lisää asuntoja. Uusien asuntojen rakentaminen taas edellyttää muun muassa asuntorakentamiseen kaavoitettuja tontteja, tonteille kulkevien katujen ja muun infrastruktuurin rakentamista sekä palvelutilaverkon kehittämistä kasvavan väestön tarpeita vastaavaksi. Infrastruktuurin rakentaminen sekä palvelutilaverkon kehittäminen ja ylläpito puolestaan merkitsevät investointitarpeita sitä suurempia mitä voimakkaampaa väestönkasvu on. PALM-suunnitelmassa eli palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmassa kootaan ja sovitetaan yhteen kaupungin eri toimialojen investointitarpeet. Vuosittaista investointitasoa raamittaa kaupungissa käytössä oleva investointikatto. Käytännössä investointikatto määrittää esimerkiksi sen, paljonko kaupunki voi vuosittain uutta infrastruktuuria rakentaa ja kunnallisten palveluiden palvelutilaverkkoa kehittää. Myös PALMin sisältämä arvio tulevan asuntotuotannon määrästä perustuu merkittävin osin siihen, minkä verran uuden asuntotuotannon ja väestönkasvun edellyttämiä investointeja vuosittain on investointikaton puitteissa mahdollista tehdä. 12

Tulevien vuosien PALM-suunnittelun tavoitteena on: 1. Parantaa asuntotuotannon arviointia siten, että eri alueille toteutuvan asuntorakentamisen määrä ja ajankohta voidaan ennakoida nykyistä tarkemmin. Erityisesti uusien asuinalueiden väestönkehityksen ja sitä seuraavien palveluverkon investointitarpeiden ennakoimiseksi asuntotuotantoarvioiden osuvuus on tärkeää 2. Kehittää kaupungin palvelutilaverkon investointitarpeiden ennakointia ja optimointia. Kehittäminen kohdistuu ensimmäisessä vaiheessa erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutilaverkkoon ja sitä koskevien muutostarpeiden ennakointiin. 3. Selkeyttää asuntorakentamisen ja infrastruktuurin investointitarpeiden yhteyttä ja siten parantaa investointitarpeiden ennakoitavuutta, mikä mahdollistaa niiden nykyistä paremman yhteensovittamisen kaupungin muihin investointitarpeisiin. Edellä mainittuihin PALMia koskeviin tavoitteisiin pääseminen edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä, eivätkä kaikki tavoitteet ole saavutettavissa vielä seuraavan neljän vuoden kuluessa. 3.3 Kaupungin asuntorakentamisesta suurin osa toteutetaan täydennysrakentamisena Täydennysrakentamisella tarkoitetaan uutta rakentamista siten, että rakennetaan jo olemassa olevan kaupungin sisällä ja hyödynnetään samalla valmista yhdyskuntarakennetta ja palveluverkkoa. Täydennysrakentaminen on useimmiten edullisempaa suhteessa uusien alueiden avaamiseen. Se myös mahdollistaa mm. asuinalueen sisällä muuttamisen asuntotyyppien monipuolistamisen kautta sekä kestävät liikkumisratkaisut. Aiemmin tehdyille investoinneille saadaan täydennysrakentamisen myötä lisää käyttöä. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on huomioitava, että täydennysrakentamisen myötä lisääntynyt asukasmäärä aiheuttaa lisäpaineita olemassa olevalle palveluverkolle. Nykyiset tontit eivät välttämättä mahdollista palvelujen laajentamista. Myös uusien, palveluja mahdollistavien tonttien löytäminen täydennysrakentamisen myötä on entistä haastavampaa. Tampereella yhdyskuntarakennetta tiivistetään merkittävästi mm. keskustan alueella, Härmälänrannassa, Tesomalla, Haukiluomassa sekä tulevan raitiotien varrella Hervannassa ja Lentävänniemessä. 13

Kaupunki pyrkii edistämään täydennysrakentamisen kannattavuutta monin keinoin. Maapolitiikan keinoja ja prosesseja on kuvattu maapolitiikan linjausten kohdassa 4.22 (Maankäyttösopimukset asuinkortteleiden täydennysrakentamisessa) ja kohdassa 4.4. (Hankekehittäminen). Kaupunki jatkaa niiden maa- ja asuntopolitiikan keinojen kartoittamista, joilla täydennysrakentamista saataisiin edelleen kannustettua. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön purkavan täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi, ja sitä kautta mahdollistamaan uusia täydennysrakentamisen hankkeita. Lisäksi täydennysrakentamisen kautta monipuolistetaan alueiden talotyyppi- ja hallintamuotojakaumaa. Täydennysrakentamiselle osoitetaan pieniäkin rakentamisen paikkoja ja mahdollistetaan alueelle aiemmin epätyypilliset talotyypit, esimerkiksi pienipiirteinen rakentaminen kerrostalolähiöihin ja toisaalta kerrostalorakentaminen sopiville paikoille pientaloalueiden yhteydessä. Kaupunki tiedottaa täydennysrakentamisen mahdollisuuksista rakennuttajille, asunto-osakeyhtiöille, vuokraasuntoyhteisöille ja yksityisille maanomistajille/vuokraoikeuden haltijoille. Kaupunki pyrkii edistämään pientalovaltaisten alueiden täydennysrakentamista. Kaupunki selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön kevyempiä menettelytapoja, joiden tavoitteena on tehdä täydennysrakentamisprosessin käynnistämisestä yksityiselle maanomistajalle tai vuokraoikeuden haltijalle helppoa ja taloudellisesti kannattavaa. Kevyempiä menettelytapoja kohdennettaisiin erityisesti alueille, joilla tontin vuokraaikoja ollaan jatkamassa ja tontinvuokrat tulevat nousemaan lähivuosina yleisen maan arvonnousun seurauksena. Mahdollisista kevennetyistä menettelyistä tiedotetaan niiden alueiden maanomistajille tai vuokraoikeuden haltijoille, joita mahdolliset kevennetyt menettelyt koskevat. 14

Täydennysrakentamista Tampereen keskustassa Kuninkaankadulla, kuva Kaisu Kammonen 3.4 Kaupunki edistää ja kehittää monimuotoista asumista Monimuotoinen asuntotarjonta on kaupungin keskeinen vetovoimatekijä. Se mahdollistaa sopivan kodin löytymisen monenlaisille asukkaille ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Monimuotoinen asuntotarjonta mahdollistaa yleensä myös monipuolisen palveluverkon. Kaupunki pyrkii edistämään monipuolisen ja asukkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaavien asuntojen syntymistä erilaisin kehittämistoimenpitein. Asumisen ja asuntorakentamisen kehittämishankkeet ohjelmoidaan tontinhakujen ohjelmoinnin yhteydessä. Kehittämistoimenpiteitä ohjelmoidaan myös kaavoitusohjelmaan. Kehittämisen välineinä käytetään mm. suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuja. Kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan erityisesti seuraaville asumisen osa-alueille: kaupunkiasumisen konseptien kehittäminen, muun muassa: - monimuotoiset asuinkerrostalot, joissa on pientalo- tai rivitalomaisia piirteitä. Esimerkiksi kerrostalot, joiden katolle sijoittuu pien- tai rivitalomaisia asuntoja. - hybriditalot, joissa asuminen lomittuu aiempaa voimakkaammin muiden toimintojen kanssa (esim. liiketilat, työtilat, jne.) - yhteisöllinen ja monisukupolvinen asuminen - lapsiperheiden kaupunkiasuminen energiatehokkuuden kehittäminen puurakentaminen 15

asumisen hinta/laatu kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edellytysten varmistaminen uudenlaiset pientalokonseptit, esimerkiksi pienet pientalot keskitehokas asuinrakentaminen Hervannan pohjoisakselin ideakilpailun voittajatyö Keinutaan. kuva BST-Arkkitehdit Oy Kaupunki edistää hallinta- ja toteutusmuotojen monipuolistumista sekä uusien vaihtoehtojen syntymistä vuokra- ja omistusasumisen välille. Kansainvälisesti aktiivisessa käytössä olevan osuuskunta-asumisen mallin käyttöönottoa Suomessa on selvitetty viime aikoina. Mallissa asukas liittyy asunto-osuuskuntaan maksamalla osan asunnon hinnasta, ja maksaa jatkossa kuukausittaisen osuuden pääomakustannuksista sekä ylläpitokustannukset. Osuuskunta-asumista voisi toteuttaa sekä vapaarahoitteisena että valtion tukemana. Osuuskunta-asumisen malli monipuolistaisi asuntomarkkinoita ja mahdollistaisi uuden tavan järjestää kohtuuhintaista asumista pieni- ja keskituloisille. Kaupunki on osallistunut ja osallistuu edelleen osuuskuntaasumisen mallin kehittämiseen ja sitä koskevan mahdollisen lakimuutoksen edistämiseen lausumalla mielipiteensä valmisteluprosessissa. Vuonna 2015 voimaan tullut ryhmärakennuttamislaki tarjoaa yksityishenkilöille uuden mahdollisuuden rakennuttaa kustannustehokkaasti toiveidensa mukaisia asuntoja. Ryhmärakennuttamisessa rakennuttajana toimii rakennusliikkeen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. Asukkaat voivat käynnistää rakennushankkeen omatoimisesti tai lähteä mukaan esimerkiksi rakennuttajakonsultin valmistelemaan rakennushankkeeseen. Ryhmärakennuttaminen soveltuu niin erikokoisten 16

pientaloryhmien kuin kokonaisten kerrostalojen rakennuttamiseen. Ryhmärakennuttamalla voidaan toteuttaa omistus- tai asumisoikeusasuntoja. Jo nykyisin käytössä olevilla maapolitiikan keinoilla, mm. tontinluovutuksella voidaan edistää ryhmärakennuttamista. Kaupungin kahdesti vuodessa haettavat yhtiömuotoiset tontit ovat kaikenlaisten rakennuttajatahojen, mukaan lukien ryhmärakennuttajien ja asunto-osuuskuntien haettavissa. Yhtään hakemusta ei kuitenkaan toistaiseksi ole näihin hakuihin tullut. Kaupunki tehostaa tiedotusta ryhmärakennuttajien mahdollisuudesta sekä pientalotonttien että yhtiömuotoisten tonttien hakuun. Tonttihauista ja niiden aikataulusta tiedotetaan hyvissä ajoin, jolloin kiinnostuneet voivat ilmoittautua hakijoiksi jo ennen kaavan vahvistumista, ja osallistua mahdollisesti kumppanuskaavoitusmenettelyyn. Tällä varmistetaan, että ryhmärakennuttajille voidaan tarjota heidän tarpeitaan vastaavia tontteja ja ryhmien organisoitumiseen jää riittävästi aikaa. Ryhmien organisoitumisen vaatima aika on huomioitu myös ryhmärakennuttajille myönnettävällä normaalia pidemmällä varausajalla ennen tontin vuokrausta tai myyntiä (katso kohta 4.31, Kerros- ja rivitalotonttien luovutus). Kaupungin toteuttaman kyselyn (ks. kohta 3.7) yhteydessä kartoitetaan kaupunkilaisten kiinnostusta ryhmärakennuttamiseen. Kaupunki edistää ryhmärakennuttamista ja osuuskunta-asumista, sekä tiedottaa niiden mahdollisuuksista kaupunkilaisille. Ryhmärakennuttamisen mahdollisuuksista julkaistaan esite. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta järjestää verkostoitumistilaisuuksia ryhmärakentamisesta ja osuuskunta-asumisesta kiinnostuneille toimijoille ja asukkaille. 17

Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä - suunnittelukilpailun toinen voittajatyö Punos kuva UKI Arkkitehdit Oy 3.5 Kaupunki turvaa kohtuuhintaisen asumisen edellytykset Kohtuuhintainen asuminen on keskeinen kaupungin kilpailutekijä. Sillä pyritään mahdollistamaan kaikille kaupunkilaisille tarkoituksenmukainen asunto. Kohtuuhintaisella asumisella tarkoitetaan ARAn pitkällä 40-vuotisella korkotuella ja lyhyellä korkotuella toteutettuja vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen toteuttamia vuokra-asuntoja sekä kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Mahdollisesti käyttöönotettavalla osuuskuntaasumisen mallilla olisi myös mahdollista tuottaa kohtuuhintaista asumista. Tampereen strategian mukainen, entistä voimakkaampi väestönkasvun tavoite asettaa paineita nostaa myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitetta aiemmasta. Kaupunki varmistaa edellytykset keskimäärin vähintään 750 kohtuuhintaisen vuokraasunnon tuotannolle vuosittain. Olennaisin edellytys tavoitteen toteutumiselle on riittävä tonttituotanto kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että vuosittain kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon käytetään 39 000 ke-m 2 18

rakennusoikeutta (laskentaoletuksena asuntojen KPA 52 ke-m 2 /44 hym 2 ). Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki luovuttaa kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle vuosittain 30 000 ke-m 2 rakennusoikeutta (katso kohta 4.31, Kerros- ja rivitalotonttien luovutus). 9 000 ke-m 2 :n syntymistä edistetään muilla maapolitiikan keinoilla ja puoltamalla yksityisen omistamalle maalle syntyvän ARA-tuotannon hankkeita. Tampereen asuntopoliittiset linjaukset vuosille 2015 2017, MAL2- ja MAL3-sopimukset asettivat ARA-vuokra-asuntojen ja vastaavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoitteeksi 570 asuntoa vuodessa. Toteutuneet asuntomäärät jäivät tavoitteesta huomattavasti. Vuonna 2015 valmistui vain 25 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa ja vuonna 2016 noin 283 kpl. Vuoden 2017 elokuuhun mennessä oli aloitettu 426 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakentaminen. Vuosien 2017 2019 aikana arvioidaan valmistuvan keskimäärin 438 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa ja 67 asumisoikeusasuntoa/vuosi. Vuonna 2018 valmistuvien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen uudistuotannon määrä on tiedossa olevien rakentamisaloitusten, rahoituspäätösten ja tontinvarausten perusteella nousussa ja nousee edelleen vuonna 2019. Kaupunki ohjelmoi tonttihaut viideksi vuodeksi eteenpäin ja samassa yhteydessä ohjelmoidaan tonttihaut kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Viime vuosien pienet kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantomäärät johtuivat osittain kaupungin niukasta tonttitarjonnasta kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Tilanne on kuitenkin korjaantunut ja kaupunki on pystynyt luovuttamaan tontteja kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle aiempaa enemmän. Toisena merkittävänä syynä vaimeaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ovat olleet toteuttajilta saadun palautteen mukaan ARA-lainoituksen lainaehdot, pitkät käyttö- ja luovutusrajoitukset sekä yleishyödyllisyyssäädökset. Tämä on johtanut siihen, että vastuu ARA-vuokra-asuntojen rakentamisesta on jäänyt pääasiassa kunnille. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä kaupunkikonserniin kuuluvien vuokraasuntoyhteisöjen kanssa kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon turvaamiseksi. Kaupunki pyrkii myös osaltaan vaikuttamaan ARA-rahoituksen ehtojen ja rajoitusten muuttamiseksi niin, että sen houkuttelevuus toteuttajille lisääntyisi. Kaupunki on antanut ja antaa edelleen lausuntoja käynnissä oleviin, asiaa koskeviin lakimuutoksiin. Kohtuuhintainen asuminen ohjelmoidaan viideksi vuodeksi osana tonttihakujen ohjelmointia. Kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle (hallintamuodosta riippumatta) osoitettavien tonttien tulee olla mm. perustamisolosuhteiltaan, pysäköintiratkaisuiltaan ja kaavamääräyksiltään sellaisia, että ne mahdollistavat kohtuuhintaisen rakentamisen. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tulee olla turvallista, terveellistä, pitkäikäistä sekä suunnitteluratkaisuiltaan tarkoituksenmukaista. Suunnitelmien laadukkuus varmistetaan ennen pitkäaikaista tontinluovutusta ja rakennusluvan 19

myöntämistä joko tontinkäyttösuunnitelman hyväksymisen tai erikseen määritellyillä alueilla laaturyhmäkäsittelyn avulla. Kohtuuhintaisen omistusasuntotuotannon toteutuminen monenlaisilla alueilla varmistetaan käytössä olevilla maapolitiikan keinoilla, ja lisäksi uusia keinoja tutkitaan. Kaupunki edellyttää uudiskohteen asuntojen myyntihinnan kohtuullisuutta erikseen määritellyillä omistusasuntotuotantoon luovutettavilla tonteilla. Kaupungin keskeinen keino hillitä asumisen hintaa on tuottaa tontteja hieman yli kysynnän ja luovuttaa niitä useille eri toimijoille, varmistaen näin kilpailun syntymisen asuntomarkkinoille. Kaupunki myy tontteja vain sellaisilla alueilla, joilla se ei merkittävästi nosta asumisen hintaa. (Maapolitiikan linjaukset, kohta 4.3 Maan luovutus) Havainnekuva, Härmälänrannan Setlementtiasunnot 3.6 Kaupunki edistää kestävää asumista ja elämäntapaa Kaupunki on sitoutunut vähentämään yhdyskunnan hiilidioksidipäästöjä. Kaupunki on pitkään kehittänyt menetelmiä ohjata kasvua kestävästi. Lauri Lylyn pormestariohjelmassa tavoitteeksi on asetettu Tampereesta hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030. Asumisen ja rakentamisen toimenpiteet liittyvät vahvasti energiatehokkaan rakentamisen kannusta-miseen sekä ympäristötavoitteiden huomioimiseen asuinalueiden kehittämisessä, täydennysrakentamisessa ja tontinluovutusmenettelyissä. Tampereen strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kaavoitetusta asuntokerrosalasta 80 prosenttia sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeille ja keskuksiin. 20

Yhdyskuntarakennetta tiivistetään, ja kaupunki kasvaa kestävästi tukeutuen raideliikenteeseen. Raitiotien rakentamisen ja sen varren täydennysrakentamiseen on laadittu ja laaditaan parhaillaan useita asemakaavamuutoksia. Kaavoitukseen on kehitetty Keko-työkalu, jonka avulla tehdään muun muassa päästölaskelmia. Myös erilaiset maapolitiikan linjausten kohdassa 4.22 kuvatut täydennysrakentamisen edistämisen keinot, kuten maankäyttösopimus-korvausten keventämisen kriteerit täyttävissä täydennysrakentamishankkeissa, edistävät yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja uudisrakentamisen sijoittuminen suurelta osin joukkoliikenteen laatukäytävälle sekä palveluiden läheisyyteen mahdollistavat autottoman elämäntavan sitä haluaville. Myös uusilla, yhdyskuntarakennetta laajentavilla alueilla kuten Ojalassa ja Hervantajärvellä pyritään lähipalveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien avulla mahdollistamaan joukkoliikenteen käyttöön ja kevyen liikenteen kulkutapamuotoihin perustuva asuminen. Asumiseen kytkeytyviä jakamis- ja kiertotalouden sovellutuksia (esim. yhteistilat, yhteiskäyttöautot, digitaaliset ratkaisut) kartoitetaan ja pyritään edistämään. Puurakentamisen edistäminen tukee Tampereen strategiassa ja pormestariohjelmassa esitettyä hiilineutraaliuden tavoitetta. Kaupunki on solminut puurakentamisen edistämisestä vuosille 2016 2020 yhteistyösopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Yhteistyösopimusta toteutetaan Puurakentamisen edistämisohjelmassa vuosina 2016 2020. Ohjelman tavoitteena on muodostaa Tampereesta Suomen johtava ja kansainvälisesti tunnettu puurakentamisen ja siihen liittyvän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä koulutuksen keskus. Tämän lisäksi tavoitteena on lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä ja kilpailukykyä Suomessa, edistää niiden vientiä sekä edistää ekotehokasta puurakentamista Tampereen kaupungin alueella. Ohjelman osapuolet tekevät tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaa, keräävät kokemuksia eri ratkaisuista etenkin Vuoreksen alueella, jotta suunnittelun ja toteuttamisen tavoitetaso pysyy koko ajan riittävän korkealla ja tavoitteet saavutetaan eri rakennushankkeiden toteuttamisessa. Ohjelman neljä osa-aluetta ovat rakentaminen, tutkimus ja kehitys, koulutus ja puurakentamisen hyötyjen ja mahdollisuuksien viestintä. Tavoitteena on tehdä Tampereesta maamme johtava, kansainvälisesti tunnettu puurakentamisen ja alan koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskus. 21

Kaupunki tukee puurakentamista soveltamalla maankäyttösopimuskorvauksen keventämistä myös rungoltaan puurakenteisina toteutettaviin täydennysrakentamishankkeisiin ja kohdentamalla tontinluovutusta puurakenteisina toteutettaville hankkeille. Puurakentamishankkeita ohjelmoidaan osaksi tonttihakujen ohjelmointia. Tampereella selvitetään myös liittymistä kaupunginjohtajien ilmastoverkostoon. Suomen kuuden suurimman kaupungin johtajat ovat sopineet toimenpiteistä, joilla vauhditetaan puurakentamista ja näin edistetään biotaloutta ja kestävää kasvua. Kaupunginjohtajien ja pormestarien ilmastoverkosto esittää, että entistä suurempi osa uusista asuinrakennuksista, julkisista rakennuksista sekä lisä- ja täydennysrakentamisesta tehdään puusta. Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto on asettanut tavoitteeksi, että kukin kaupunki nimeää uuden kohteen tai alueen, jossa erityisenä tavoitteena on puurakentamisen määrällinen lisääminen ja laadullinen kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kesken. Tavoitteena on myös kehittää vähähiilisen rakentamisen kannustimia ja puurakentamisen ohjauskeinoja yhdessä puualan toimijoiden ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Kaupungin vuosina 2015 2017 toteuttama TARMO+-hanke on osaltaan toteuttanut kaupunkiseudun ilmasto- ja asuntopoliittisia strategioita sekä vastannut valtakunnallisiin rakennusten energiatehokkuustavoitteisiin. Projektissa ratkaistiin energiakorjausten ja täydennysrakentamisen haasteita (taloyhtiöiden päätöksenteko, selkeän toimintamallin puute, tukipolitiikka). Projektin avulla pyrittiin luomaan edellytyksiä hiilineutraaliuuteen sekä alueen, kiinteistön että yksilön tasolla. Hankkeelle on suunnitteilla jatkoa. Mikäli hankkeen jatkuminen varmistuu, kaupunki selvittää edellytykset osallistua hankkeeseen. Kaupunki rahoittaa myös Rane Rakentamisen ja Asumisen energianeuvontapalvelua, joka palvelee kuluttaja-asiakkaita tarjoamalla maksuttomia ja puolueettomia neuvontapalveluita verkossa, sähköpostitse ja puhelimitse. Neuvonta keskittyy asumisen ja rakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi palvelu tarjoaa oppimateriaalia ja järjestää koulutuksia energiatehokkaaseen asumiseen ja rakentamiseen. 22

Havainnekuva Hiedanrannan Rakennesuunnitelmasta, kuva NOAN Architechturestudio 3.7 Kaupunki toimii asukaslähtöisesti Asukkaat viihtyvät kaupungissa, jossa heitä kuunnellaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa asumiseensa ja asuinympäristöönsä. Ikääntyneillä, työikäisillä ja lapsilla on erilaisia toiveita asuinympäristön suhteen. Kaikenikäisille ja kaikenlaisille kaupunkilaisille halutaan tarjota mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja vaikuttaa asuinympäristöihinsä. Yhteisölliselle asumiselle ja elämäntavalle luodaan edellytyksiä. Yhteisöllinen asuminen toimii parhaimmillaan voimavarana. Asuinyhteisö voi muodostaa turvaverkon, ja kontaktit muihin yhteisön jäseniin lisäävät viihtyvyyttä, turvallisuuden tunnetta ja edesauttavat arjessa pärjäämistä. Yhteisöllinen asuminen on herättänyt kiinnostusta Tampereella erityisesti ikääntyvien keskuudessa. Yhteisöllisen elämäntavan piirteitä mahdollistetaan myös tavanomaisemmassa asumisessa. Tilojen, välineiden ja palveluiden jakaminen on kustannustehokasta. Piha- tai korttelitalot ym. yhteistilat tarjoavat lisätilaa oman asunnon lisäksi ja tarjoavat halukkaille mahdollisuuden tutustua naapureihin. Kaupunki on erikseen määritellyissä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuissaan painottanut kriteerinä yhteisöllisten ratkaisujen toteutumista (esim. Tesoman elinkaarikortteli, Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä ja Hervannan pohjoisakselin kortteleiden luovutuskilpailu). 23

Kaupungin keinot edistää yhteisöllistä asumista liittyvät tontinluovutukseen. Kaupunki sisällyttää tontinluovutus- ja arkkitehtuurikilpailuihin yhteisöllisen asumisen teemoja. Lisäksi kaupunki kehittää tontinluovutusten yhteydessä sovellettavia kevyempiä menettelytapoja, (esim. tontinluovutusehdot), joilla edistetään yhteisöllisiä ratkaisuja. Asukkaiden mahdollisuuksia osallistua asuntojen ja asuinympäristöjen suunnitteluun edistetään. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan asuntojen suunnitteluun mm. ryhmärakentamishankkeissa, joita kaupunki edistää tontinluovutuksen keinoin. Asuinympäristöjen suunnitteluun kohdistuvaa asukasvaikuttamista osallistavan budjetoinnin keinoin on pilotoitu onnistuneesti Oma Tesoma-hankkeessa. Osallistavaa budjetointia sovelletaan jatkossakin erikseen määriteltävien alueiden kehittämisen työkaluna. Asukkaiden asumistarpeita ja -toiveita sekä käsityksiä kaupunkiasumisen mahdollisuuksista selvitetään verkkokyselyn avulla. Osa kysymyksistä kohdennetaan kaikille vastaajille ja osa räätälöidään vastaajan iän ja elämäntilanteen mukaan. Kyselyllä kartoitetaan muun muassa kiinnostusta yhteisölliseen asumiseen ja ryhmärakentamiseen sekä ikääntyneiden asumistoiveita. 3.8 Kaupunki kehittää erityisryhmien asumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen sekä maakuntauudistuksen myötä erityisryhmien asumisen järjestämisvastuu siirtynee kunnalta maakunnalle. Kuntien vastuulle jäävällä asemakaavoituksella huomioidaan jatkossakin maakunnan asumis-palveluiden toteuttamismahdollisuuksista tarjoamalla tontteja erityisryhmien asumispalveluiden järjestämiseen tarkoitetulle asuntorakentamiselle. Yhteistyö kuntien ja maakuntien välillä tulee olla hyvää ja palveluverkkoa suunnitella yhdessä. Kaupunki huolehtii riittävästä ja sopivasta tonttituotannosta ja kaavavarannosta myös erityisryhmien asumispalvelut huomioiden. Kaupunki pyrkii toimenpiteillään varmistamaan alueen tarpeita vastaavien asumispalveluiden toteutumisen myös uudistukseen valmistautumisen aikana 2018 2019. Kaupunki toteuttaa omaan omistukseensa ikäihmisille suunnatun Koukkuniemen Männistön tehostetun palveluasumisen kohteen. Lisäksi kaupunki toimii aktiivisena yhteistyö-kumppanina erityisryhmille suunnatuissa asumispalveluhankkeissa ja edistää hankkeiden siirtymistä maakunnan palveluverkkoon (mm. Härmälänrannan ja Raholan Piikahaan kehitysvammaisten asumispalvelut, Käräjätörmän Kotipirtin tehostetun palveluasumisen laajennus, Keinupuiston ikäihmisten tehostetun palveluasumisen sekä Tesoman elinkaarikorttelin ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköt). Jo 24

toteutuneissa erityisryhmien asumista kehittävissä pilottihankkeissa (esim. Oma Tesoma ja Hervannan ikäystävällinen palvelualue) syntyneitä erityisryhmien asumisen ja asuinympäristöjen kehittämisen hyviä käytäntöjä omaksutaan ja hyödynnetään muillakin alueilla. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä - suunnittelukilpailun toinen voittajatyö Punos, kuvat: UKI Arkkitehdit Oy. Kaikkien erityisryhmien asumista tuodaan muun asumisen sekaan. Monisukupolvista asumista edistetään rakentamalla palvelukortteleita. Rakentamisessa sovelletaan mm. Käräjätörmän palvelukorttelin, Tesoman elinkaarikorttelin ja Härmälänrannan kehitysvammaisten asumishankkeen suunnitelmien hyviä malleja. Palvelukorttelissa ikäihmisten tehostettu palveluasuminen sijoittuu osaksi muuta asumista - myös muihin asuntoihin saadaan tarvittaessa kotiin annettavaa tukea palvelutalon kotihoidon palveluna. Kaupunki tiedottaa yhteistyössä hyvinvointikeskusten ja lähitorien kanssa ikääntyvien kotona asumista tukevista toimenpiteistä ja kannustaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hyvissä ajoin (esim. esteettömyyskorjaukset asunnossa ja asunnon lähiympäristössä). Ikääntyneiden kanssa työskenteleville (ml. lähitorien henkilöstö) järjestetään asumissosiaalisia teemapäiviä. Kaupunki toteuttaa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa (AUNE) 2016 2019. Toimenpideohjelman strategiassa ennaltaehkäisyn viitekehys koostuu asunnottomuuden riskien tunnistamisesta sekä riittävästä tuesta asumisen turvaan. Lähtökohtana on vuokrasuhteeseen perustuva asuminen, asunto ensin -periaate ja hajautettujen asuntoratkaisujen tukeminen. Ohjelman asunnot kohdennetaan ensisijaisesti niille asunnottomille, joilla on vaikeuksia saada asuntoa vuokra-asuntomarkkinoilta (esimerkiksi luottotietonsa menettäneet, rikosseuraamusasiakkaat ja pitkäaikaisasunnottomat) ja asunnottomuusriskissä oleville. 25

Ohjelmakauden aikana kaupunki järjestää eri keinoin (mm. välivuokraus sekä korjaus- ja uudisrakentaminen) yhteensä 100 uutta asuntoa ohjelman kohderyhmälle. Kaupunki osoittaa jo olemassa olevasta ARA vuokra-asuntokannasta ohjelman kohderyhmälle yhteensä 350 asuntoa. Osana AUNE -ohjelmaa lisätään asumissosiaalista osaamista palvelujärjestelmässä, vahvistetaan asumisneuvontaa, torjutaan maahanmuuttajien ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asunnottomuutta, helpotetaan luottotietonsa menettäneiden asunnon saantia, vahvistetaan kokemusasiantuntijoiden roolia palvelujärjestelmän kehittämisessä ja turvataan siirtymät laitoksista/asumispalveluista itsenäiseen asumiseen. Kaupunki tukee nuorten ja opiskelijoiden asumista ohjaamalla osaltaan kaupungin asuinyhteisöjen nuorille ja opiskelijoille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamista. Kaupunki luovuttaa tontteja ja laatii täydennysrakentamista ja kiinteistökehittämistä mahdollistavia asemakaavamuutoksia nuorille ja opiskelijoille asuntoja tuottaville toimijoille. Kaupunki toimii aktiivisesti nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi viemällä asumiseen liittyvää tietoa kouluille ja oppilaitoksiin. Kaupunki tukee oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumista seuraamalla turvapaikanhakijoiden määrää, ennakoimalla heidän asuntotarvettaan ja ryhtymällä tarvittaessa toimenpiteisiin asumisen turvaamiseksi. Kaupunki seuraa jo toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuutta (mm. maahanmuuttajien asumisen opas ja asumisneuvonta). 3.9 Kaupunki ehkäisee asuinalueiden negatiivista eriytymiskehitystä ja edistää asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta Sosiaalisesti haitalliseen asuinalueiden eriytymiskehitykseen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy ovat keskeisiä taustatekijöitä sellaiselle hyvinvoivalle ja turvalliselle kaupungille, jossa jokaisen on hyvä asua. Kaupunki huolehtii asuntojen tasapainoisesta hallintamuoto- ja kokojakaumasta, joka mahdollistaa monipuolisen asukasrakenteen. Kaupunki ennaltaehkäisee asuinalueiden eriytymiskehitystä mm. tontinluovutuksella ja ohjaamalla maankäytön kehittämishankkeissa syntynyttä rakennusoikeutta tähän tarkoitukseen (katso kohta 4.4, Hankekehittäminen). Kaupunki luovuttaa tontteja sekä uudis- että täydennysrakentamiselle huolehtien asuinalueiden monipuolisesta asuntojakaumasta sekoittamalla keskenään erilaisia asuntojen hallintamuotoja. Pienten asuntojen keskittymien syntymistä vähennetään tontinluovutuksen keinoilla. Kaupungin asuntoyhteisöt osoittavat vuokra-asuntoja niitä eniten tarvitseville. Asuntoyhteisöt toteuttavat asukasvalintaa kiinnittäen huomiota vuokratalojen 26

monipuolisen asukasrakenteen ja sosiaalisesti tasapainoisen asuinympäristön turvaamiseen. Kaupunki kokoaa tietoa asuinalueista ja pyrkii tunnistamaan mahdolliset, sosiaalisesti haitallista eriytymiskehitystä ennakoivat muutokset ja trendit. Asuinalueiden eriytymiskehitykseen viittaavia ongelmia havaittaessa niihin puututaan monialaisella yhteistyöllä. Kaupunki reagoi käytettävissään olevilla keinoilla asukasrakenteen tasapainottamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kaupunki toimii asuinympäristön turvallisuuden edistämiseksi. Kaupunki kehittää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintamalleja asumisen järjestämiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa yksityisen henkilön tai perheen terveys ja turvallisuus ovat uhattuna lähisuhdeväkivallan tai uskonnollisen tai poliittisen vainon kohteeksi joutumisen myötä. 3.10 Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä konserniin kuuluvien asuinyhteisöjen sekä muiden asuntorakennuttajien, rakentajien ja asuntoihin investoivien tahojen kanssa Kaupunkikonserniin kuuluu asuntoja tuottavia säätiöitä ja osakeyhtiöitä, joiden tavoitteet määritellään vuosittain kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Tavoitteeksi asetetaan, että kaupungin omat asuntoyhteisöt tuottaisivat puolet kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen uudistuotannon tarpeesta. Sen varmistamiseksi kaupunki sopii yhteistyössä yhteisöjen kanssa vuosittain yhteisökohtaiset asuntojen tuotantotavoitteet, joita seurataan ja joiden saavuttamisen seurantamittarina on kaavoituksen, tontinluovutuksen ja rakennuskohteiden eteneminen. Kaupungin omat asuntoyhteisöt toteuttavat sosiaalista asuntopolitiikkaa tarjoamalla asuntoja sosiaalisin perustein niitä eniten tarvitseville. Siihen kuuluu myös asuntojen tarjoaminen erityisryhmille ja tuetulle asumiselle sekä asuntoyhteisöjen oma sosiaalinen isännöinti. Kaupunki ja asuntoyhteisöt tekevät yhteistyössä aktiivisesti sosiaalisen asumisen kehittämistä yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä asuntorakentamiseen liittyvien tahojen kanssa selvittämällä yhdessä niiden kanssa, millä keinoin kaupunki pystyisi aiempaa paremmin vaikuttamaan uusien omistusasuntojen hintakehitykseen nousua hillitsevästi ja asumisen laatua ylläpitäen ja parantaen. Kaupunki järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia rakentajille, rakennuttajille ja asuntoihin investoiville tahoille uudisrakentamisen tarpeesta, asuntorakentamiseen kohdistuvasta kehittämistarpeesta, tulevista tonttihakumahdollisuuksista, kaavoituksen etenemisestä sekä tulevien vuosien tonttituotannosta. 27

3.11 Kaupunki tekee tiivistä asuntopoliittista seutuyhteistyötä Kaupunki jatkaa tiivistä seudullista yhteistyötä houkuttelevien ja väestönkasvuun nähden riittävien ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden sekä asuntorakentamisen kehittämisessä kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun kunnat ovat laatineet yhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040, jonka pohjalta kaupunkiseudun kasvuun varaudutaan. Rakennesuunnitelman seudullista toteutumista seuraa seutuhallituksen ja kuntajohtaja-kokouksen lisäksi Tampereen kaupunkiseudun maankäytön ja asumisen työryhmä (MASTO). Tämä työryhmä on vastannut myös asumisen huomioimisesta kaupunkiseudun rakennesuunnitelman uudistamistyössä ja se selvittää seudun asuntopoliittisen ohjelman päivitystarpeen. MASTO toimii lisäksi aktiivisesti kaupunkiseudun asumisen kehittämisessä. Toinen keskeinen Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittista yhteistyötä integroiva ja ohjaava strateginen työkalu on Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016 2019 (MAL3). Myös MALsopimuksen seuranta-ryhmässä on Tampereen kaupungilla edustus. Kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys on, että MAL-sopimuksilla tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli seudun asuntopoliittisena ohjausvälineenä. Tärkeä kaupunkiseudun asuntopoliittinen yhteistyöelin on myös Tampereen kaupunkiseudun asumisen työryhmä, jossa yhtenäistetään seudullisesti asumista koskevia viranomaiskäytäntöjä ja valtiolta tulevien ohjeistuksien tulkintoja. Kaupunkiseudun asumisen ja asuntotuotannon keskitetty seuranta ja ennakointi ovat tärkeä osa asuntopoliittista seutuyhteistyötä. Seurannan ja ennakoinnin prosesseja on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.12. Seudullisesti tehdään myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon tontinluovutusten ohjelmointia. 3.12 Kaupunki osallistuu asuntomarkkinoita ja asumista koskevan tiedon tuottamiseen ja ennakointiin sekä asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Kaupunki jatkaa asuntomarkkinoita ja asumista koskevaa tiedon tuottamista ja niiden kehityksen ennakointia yhteistyössä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Asuntomarkkinoita ja asumista koskevan tiedon tuotanto, seuranta, analysointi ja kehityksen ennakointi on keskitetty seudullisesti. Tietotuotteet kattavat 28

asuntotuotantoa koskevat MAL-seurannan tarpeet. Ne kokoavat tietoa valmistuneista asunnoista, vanhasta asuntokannasta, asumisväljyydestä alueittain, myönnetyistä rakennusluvista, valmistuneista asemakaavoista ja suhdannevaihteluista. Päävastuu tiedon keruusta, organisoinnista ja seurannan toteuttamisesta on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä. Kaupunki tekee kehittämistyötä asuntotuotannon monipuolistamiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Kaupunki jatkaa aktiivista osallistumista asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat korkeakoulut, ARA, ympäristöministeriö, kunnat, kaupunkiseutu ja MAL-verkosto. Vuosittain on ollut käynnissä keskimäärin kaksi tutkimus- ja kehittämishanketta. 3.13 Kaupunki tekee aktiivista asumisen edunvalvontaa ja markkinointia Yksi keskeisimmistä kaupungin edunvalvontatehtävistä Tampereen asunto-olojen parantamisessa on saada valtion asuntorahoitusta kaupungissa toimiville yleishyödyllisille toimijoille ja asukkaille tätä tarkoitusta varten. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia, joiden tarkoituksena on edistää asunto-olojen parantamista. ARA voi hyväksyä korkotukilainaa asuntojen uudistuotantoon, perusparannukseen ja hankintaan. Lainoituksen määrästä ja painotuksista päättää eduskunta vuosittain. Valtioneuvosto vahvistaa tämän jälkeen käyttösuunnitelmassa lainoituksen alueelliset ja muut käyttöperusteet. Valtion varoista myönnetään myös korjausavustuksia sekä erityisryhmien investointiavustuksia eri väestöryhmien asumisolojen parantamiseen. Lisäksi avustuksia myönnetään mm. uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen, aravavuokratalon purkamiskustannuksiin, asuinalueiden kehittämiseen ja asumisneuvojatoimintaan. Kaupunki jatkaa aktiivista asuntorahoituksen edunvalvontaa tekemällä tiivistä yhteistyötä ARAn ja ympäristöministeriön kanssa valtion rahoituksen saamiseksi Tampereelle ja koko kaupunkiseudulle. Edunvalvontaa tehdään erityisesti MALsopimuksesta neuvoteltaessa. Kaupungin tavoitteena on tarjota edellytykset ARAn rahoittamalle asuntotuotannolle tarjoamalla riittävästi niille sopivia tontteja. 29

Kaupunki tiedottaa laajasti yleishyödyllisille rakennuttajille haettavina olevista ARAn tukimuodoista ja muusta asumista koskevasta rahoituksesta. Lisäksi kaupunki vaikuttaa aktiivisesti eri keinoin asumista koskevaan lainsäädäntövalmisteluun ja asumista ohjaavien säädösten muutoksiin. 30

4. Maapolitiikan keinot ja niiden käyttäminen Tampereella Seuraavissa luvuissa on kuvattu keskeisiä maapolitiikan keinoja ja niiden käyttämisen periaatteita. Erikseen on nostettu esiin keinoja, joiden käyttämisen avulla saavutetaan mm. kaupunkistrategiassa määritettyjä tavoitteita. Edelleen luvuissa on pyritty kuvaamaan periaatteita niistä teemoista, jotka aiheuttavat joko poliittista keskustelua tai joissa on ollut näkemyseroja kaupungin ja asiakkaiden välillä aiemmin hyväksytyn maapolitiikan linjausten 2014 2017 aikana. Maapolitiikan toteutuksessa tehdään paljon erityyppisiä sopimuksia ja kaupunkia koskevia sitoumuksia. Kaikkia näitä koskevia linjauksia ei ole määritetty seuraavassa. Myös niistä sopimuksista ja sitoumuksista, joita ei ole mainittu tässä maapolitiikan linjauksessa, tehdään tarvittavat päätökset, joista on löydettävissä perustelut päätökselle. 4.1 Maanhankinta Kaupungin maanhankinnan tehtävänä on maan hankkiminen yhdyskuntarakentamisen erilaisiin tuleviin tarpeisiin. Kaupunkistrategiassa asetetaan tavoitteeksi, että asuntokanta on monipuolista ja että maa- ja tonttipolitiikalla mahdollistetaan yritysten toimintaedellytykset. Tämä edellyttää onnistumista maanhankinnassa. Riittävän ja oikealla tavalla sijoittuneen kaupungin raakamaavarannon avulla turvataan maan saaminen käyttöön oikea-aikaisesti oikealta sijainnilta ja kohtuulliseen hintaan. Lisäksi tällä turvataan kaupungin taloudellinen asema maankäytön kehittämisessä. Lähtökohtana maanhankinnalle on, että kaupunki hankkii asemakaavoittamattomat alueet omistukseensa ns. raakamaana ennen ensimmäisen asemakaavan laatimista. Maanhankintaa tehdään aktiivisesti. Tulevien kaavaprosessien ja toteutuksen kannalta on sitä parempi mitä aiemmin alueet saadaan kaupungin omistukseen. Kaupunkistrategian tavoitteen täyttämiseksi kaupunki hankkii maata uusille alueille vähintään 70 ha/vuosi (4 v. liukuva keskiarvo). Pinta-alahehtaareiden lisäksi olennaista on se, että hankittavaa raakamaata voidaan hyödyntää pääosin yhdyskuntarakentamiseen. Edelleen tavoitteena on, että asemakaavoista vähintään 50 % sijoitetaan kaupungin maalle; (4 v. liukuva keskiarvo). Tämä edellyttää maanhankinnassa onnistumista. 31

Kaupunkistrategian linjauksen mukaisesti kaupunki kasvaa joukkoliikennevyöhykkeille sekä aluekeskuksiin. Myös maanhankintaa suunnataan kaupunkistrategian, yleiskaavan ja rakennesuunnitelman kasvun alueille. Sen lisäksi kaupunki on aktiivinen myös vaihtomaaksi soveltuvien alueiden hankkimiseksi. Edelleen virkistys- ja suojelutarkoituksiin soveltuvia alueita kaupunki hankkii mahdollisuuksiensa mukaan. Rajaseuduilla kaupunki voi suunnata maanhankintaa myös naapurikuntien alueelle, mikäli tällä voidaan edistää kuntien rajaseuduille sijoittuvien yhdyskuntarakentamisen yhteishankkeiden tai muiden erityistarpeiden toteumista. Kaupunki on aktiivinen maanhankinnassa myös asemakaavoitetuilla alueilla erityisesti täydennysrakentamisen edistämiseksi. Perustelluista syistä ostetaan myös rakennettuja alueita. 250 200 202 236 150 100 50 0 26 62 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 31.8. asti Kaavio. Toteutunut maanhankinta (ha) 2007 2017. Maanhankinnassa kaupunki voi käyttää seuraavia keinoja: 75 47 45 104 46 41 2 Vapaaehtoinen kiinteistökauppa: Vapaaehtoinen kauppa on ensisijainen keino. Kaupunki neuvottelee aktiivisesti yksityisten kiinteistöomistajien kanssa kaavoittamattomien alueiden hankkimiseksi omistukseensa. 32

Etuosto-oikeus: Kaupungilla on etuosto-oikeus maapinta-alaltaan yli 5 000 m 2 :n suuruisen kiinteistön kaupassa, millä tarkoitetaan kunnan oikeutta saada myyty kiinteistö omistukseensa myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta ja -ehdoin. Kunta siis asettuu ostajan tilalle. Kaupunki käyttää etuosto-oikeutta, silloin kun se yhdyskuntarakenteen toteuttamisen ja kaupungin talouden näkökulmasta on perusteltua. Lunastus: Yleisen tarpeen vaatiessa on kunnalla mahdollisuus käyttää lunastusta maanhankintakeinona. Asemakaava antaa lunastusperusteen (MRL 96 ) asemakaavassa yleisiksi alueiksi ym. kunnan tarpeisiin osoitettujen alueiden (kadut, puistot, Y-tontit, ym.) kohdalla. Lisäksi esim. tontinosan omistajana kunnalla on samanlaiset lunastusoikeudet kuin yksityiselläkin maanomistajalla. Asemakaavoittamattoman maan lunastaminen edellyttää ympäristöministeriön myöntämää lunastuslupaa (MRL 99 ). Lunastuslupaa haettaessa on osoitettava yleinen tarve maan lunastamiselle. Lunastettavasta omaisuudesta määrätään sen käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Lunastus on maanhankinnan keino, jota kaupunki käyttää, mikäli kaupunki ei onnistu yhdyskuntarakentamisen tai asemakaavan toteuttamisen kannalta tärkeiden alueiden vapaaehtoisessa maanhankinnassa kohtuullisessa ajassa tai kohtuullisin ehdoin. Aktiivisen maapolitiikan onnistumisen ja uskottavuuden kannalta on tärkeää, että kaupunki käyttää kaikkia em. keinoja maanhankinnassaan. Maanhankinnan kannalta hyvin keskeistä on raakamaan hintatason pitäminen vakaana ja käypänä. Raakamaan hintatasoa seurataan sekä kaupungin sisällä että seudullisesti. kaupungin maanhankinta aktiivista ja johdonmukaista kohdennetaan kasvualueille lisäksi alueita erityistarpeisiin (esim. vaihtomaiksi) maanhankintaa myös asemakaavoitetuilla alueilla asemakaavoittamattomat alueet hankitaan raakamaana kauppahintaa voidaan maksaa myös vaihtomaana ja perustelluissa tilanteissa pieneltä osin rakennusoikeutena pääsääntönä vapaaehtoiset kaupat ja vaihdot lunastusta ja etuostoa käytetään myös aktiivisesti kaupunki voi ostaa rajaseuduilta raakamaa-alueita myös naapurikunnista raakamaan hintataso pyritään pitämään käypänä ja vakaana 4.2 Maankäyttösopimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) säädetään maanomistajan velvollisuudesta osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin: Asemakaavoitettavan alueen 33

maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Velvollisuuden täyttämisessä on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti (MRL 91a). Mikäli osallistumisesta ei synny sopimusta, on kunnalla toissijaisesti mahdollisuus periä kehittämiskorvausta. MRL 91c ). Sekä kaupungin talouden että yhdyskuntarakentamisen viivytyksettä tapahtuvan toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että maankäyttösopimusmenettelyä ei käytetä alueelle tehtävän ensimmäisen asemakaavan yhteydessä muuta kuin poikkeustilanteissa. Sen sijaan yksityistä maata sisältävien asemakaavan muutosten yhteydessä maankäyttösopimusmenettely on toimiva ja perusteltu menettely. 4.21. Maankäyttösopimukset maankäytön muutostilanteissa Kaupunki perii asemakaavan muutoksen yhteydessä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin asemakaavan muutoksen tuomasta arvonnoususta vähintään 40 %. Laskennallisen korvauksen tulee aina kuitenkin kattaa vähintään välittömät asemakaava-alueen toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat infrarakentamisen investointikustannukset. Mikäli asemakaava-alueen toteuttaminen aiheuttaa kaupungille normaalista poikkeavia erityisratkaisuja esim. muiden toimijoiden verkostojen siirtoa tms., otetaan ne huomioon maankäyttösopimuskorvausta korottavina. Samoin mahdollinen sopimuskumppanin toiveesta tehtävä laatutason parantaminen tai toteutuksen merkittävä nopeuttaminen korottavat maankäyttösopimuskorvausta. Sopimuskorvauksen maksamisen vakuudeksi kaupunki edellyttää riittävää kaupungilla hyväksyttävissä olevan vakuuden järjestämistä. 2014 hyväksytyissä maapolitiikan linjauksissa kaupungille perittävää osuutta arvonnoususta korotettiin 33 %:sta 40 %:iin niissä kaavoissa, jotka tulivat vireille maapolitiikan linjausten saatua lainvoiman. Nyt, neljän vuoden siirtymäajan jälkeen, maa- ja asuntopolitiikan linjausten 2018 2021 tultua hyväksytyksi ja päätöksen saatua lainvoiman, siirrytään käyttämään kaikissa sopimuksissa 40 % korvausosuutta. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäyttösopimusmenettelyä voidaan soveltaa yksittäisissä tapauksissa yhdyskuntarakenteen sisällä olevissa pääosin rakennetuissa tai pinta-alaltaan pienissä omistusyksiköissä. Yhdyskuntarakentamisen kustannusten kattamiseen peritään tällöin asemakaavan mukaisesta arvonnoususta asemakaavanmuutostilanteita suurempi osuus eli 60 %. Asunto- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunki voi periä osan laskennallisesta maankäyttösopimuskorvauksesta tonttimaana. Laajojen 34

asuntoalueiden asemakaavojen ja niiden yhteydessä tehtävien maankäyttösopimusten lähtökohtana on, että korvauksesta merkittävä osa peritään tonttimaana, jota voidaan hyödyntää monipuoliseen asuntotuotantoon. Maankäyttösopimusten yhteydessä sovitaan myös mahdollisista muista maanluovutuksista kuten yleisten alueiden siirtämisestä kaupungin omistukseen. Maankäyttösopimuksissa kaupunki edellyttää sopimuskumppanilta alueiden toteuttamista kohtuullisessa aikataulussa. Tämä varmistetaan riittävin taloudellisin sanktioin. Edelleen maankäyttösopimuksissa kaupunki voi tarvittaessa asettaa asuntotai elinkeinopoliittisia ehtoja tai tavoitteita. Nämä arvioidaan sopimuskohtaisesti. Maankäyttösopimus hyväksytään asunto- ja kiinteistölautakunnassa, jonka jälkeen asemakaavaehdotus etenee hyväksyttäväksi. Maankäyttösopimusmenettelyä ei käytetä tapauksissa, missä maanomistajan omistamille alueille osoitetaan asemakaavassa rakennusoikeutta asuntorakentamiseen ja osoitetun rakennusoikeuden lisäyksen määrä ei ylitä 500 kerrosneliömetriä. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 c ). Maankäyttösopimusmenettelyä ei myöskään käytetä, mikäli asemakaavan tuoma arvonnousu yksityiselle maanomistajalle on alle 50 000 euroa. Tampere ei ole toistaiseksi käyttänyt kehittämiskorvausmenettelyä. Ensisijaisesti kaupunki pyrkii vapaaehtoisiin sopimuksiin, mutta mikäli näihin ei kohtuullisin ehdoin ja ajassa päästä, voi kaupunki käyttää myös kehittämiskorvausmenettelyä. Myös maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kehittämisaluemenettely on mahdollinen menettely. maankäyttösopimuksia maankäytön muutostilanteissa asemakaava-alueella korvaus yhdyskuntarakentamisen kustannuksista yhdyskuntarakentamisen kustannusten kattamiseen 40 % arvonnoususta erityistoimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti varmistetaan rakentuminen sovittavan aikataulun mukaisesti sisällytetään asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita laajojen alueiden maankäyttösopimuksissa merkittävä osa korvauksesta tonttimaana maankäyttösopimukset yksittäistapauksissa asemakaavoittamattomilla alueilla yhdyskuntarakenteen sisällä olevissa pääosin rakennetuissa pinta-alaltaan pienissä omistusyksiköissä. Korvaus 60 % arvonnoususta alle 50 000 euron arvonnoususta ei korvausta 4.22. Maankäyttösopimukset asuinkortteleiden täydennysrakentamisessa Kaupunkistrategiassa hyvin keskeisenä tavoitteena on kaupungin kestävä kasvu, eli kasvu tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämisenä. Täydennysrakentamisen edellytyksiä on tavoitteena vahvistaa erityisesti kaupunginvaltuuston 15.5.2017 hyväksymän kantakaupungin yleiskaavan Tampere 35

2040 kasvun vyöhykkeillä. Kaupunkistrategian toimenpiteenä on, että täydennysrakentamiseen käynnistetään asemakaavoja 30 000 ke-m 2 /vuosi ja 80 % asemakaavoista kaavoitetaan joukkoliikennevyöhykkeille sekä aluekeskuksiin. Maapolitiikan keinoin näiden asemaakaavojen laatimisen yhteydessä tehtävissä sopimuksissa kannustetaan erityisesti täydennysrakentamiseen asuinkortteleiden sisällä. Täydennysrakentamisen kannustimet koskevat tontteja, joiden voimassa olevassa asemakaavassa ennen kaavamuutosta on pääkäyttötarkoituksessa mukana asuminen. Asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat kannustusta täydennysrakentamisen toteuttamiseen. Joukkoliikenneyhteyksien ja aluekeskusten alueella suurin potentiaali täydennysrakentamiseen on asunto-osakeyhtiöiden omistamilla ja hallitsemilla tonteilla. Täydennysrakentamisen kannustimeksi asuinkortteleiden sisällä määritetään seuraavat periaatteet: Maankäyttösopimuskorvauksen perusteena olevasta arvonnoususta jätetään merkittävä osa (enintään 85 %) huomioon ottamatta seuraavissa tai vastaavissa asuinkorttelialueiden täydennysrakentamistilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen: 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia- tai kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttävä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava perusparannus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen. Maksimaalinen vähennys (85 %) voidaan tehdä, mikäli useampi (vähintään neljä kohtaa) em. tilanteista toteutuu. Täydennysrakentamisen tilanteet ja edellytykset ovat keskenään erilaisia, joten kohtien painotukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Vastaava arvonnousun vähennys (85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteutetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteena. 36

Mikäli täydennysrakentamista ei toteuteta pääosin asemakaavan mukaisesti asemakaava- ja tapauskohtaisesti arvioitavan kohtuullisen ajan puitteissa, peritään ilman em. vähennystä laskettu maankäyttösopimuskorvaus täysimääräisenä. Tästä johtuen vakuus maankäyttösopimuskorvauksen maksamisesta on asetettava perustuen laskennalliseen täysimääräiseen korvaukseen. Maankäyttösopimuksen vakuutta tarkistetaan tarvittaessa sopimuskautena tehtyjen maksusuoritusten perusteella. Asuinkortteleiden sisällä tapahtuvan täydennysrakentamisen tilanteissa maankäyttösopimuskorvausta ei peritä, mikäli asemakaavan tuoma arvonnousu on alle 100 000 euroa. Maakäyttösopimuskorvaus peritään koko arvonnoususta, jos arvonnousun summa nousee yli 100 000 euron. Tulevaisuuden täydennysrakentamistarpeen vähentämiseksi kantakaupungin alueella suositaan korkeaa rakentamista. maankäyttösopimuskorvauksen perusteena olevasta arvonnoustusta jätetään osa (enintään 85 %) huomioon ottamatta 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia- tai kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttävä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava perusparannus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen. maksimaalinen vähennys tehdään, mikäli useampi (vähintään 4) em. tilan teista toteutuu, painotukset arvioidaan tapauskohtaisesti Vastaava arvonnousun vähennys (85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteu tetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteena. mikäli täydennysrakentamista ei toteuteta kohtuullisen ajan puitteissa (esim. 3 vuotta), peritään korvaus täysimääräisenä (vakuus täysimääräisestä korvauksesta) korvausta ei peritä alle 100 000 euron arvonnoususta 37

Asemakaavan lainvoimaisuusajan mukaan jaoteltuna. 4.3 Maan luovutus Kaupungin tavoitteena on turvata riittävä luovutettavissa oleva tonttitarjonta niin asumisen, elinkeinoelämän kuin julkisten palveluiden tarpeisiin. Kaupunki luovuttaa maata joko vuokraamalla (hallintaoikeus) tai myymällä (omistusoikeus). Vuokraaminen on pääasiallinen luovutustapa. Myyntiä käytetään alla kerrottavissa tilanteissa. Kaikessa maanluovuttamisessa lähtökohtana on hintatason pitäminen käypänä ja vakaana. Maata myydessä tai vuokrattaessa ehdot määritetään siten, että kaupungin luovuttamia tontteja ei voida käyttää keinottelun välineinä. Tavoitteena on saada luovutettavat tontit rakentamisen piiriin mahdollisimman pikaisesti maanluovutuksesta. 4.31 Kerros- ja rivitalotonttien luovutus Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteena on, että kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat asukkaita monipuolisuudellaan. Edelleen tavoitteena on, että kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille. Yhtiömuotoisten asuntotonttien luovuttamisessa huomioidaan rakennesuunnitelman, voimassa olevan MAL-sopimuksen, kaupunkistrategian ja asuntopolitiikan tavoitteet. 38

Yhtiömuotoisen asuntotuotannon tavoitteet ja tavoitteiden edistämiseen liittyvä kaupungin luovuttamien tonttien haku ohjelmoidaan viideksi vuodeksi eteenpäin vuosittain hyväksyttävän asemakaavoitusohjelman yhteydessä. Ohjelmoinnissa huomioidaan monipuolisen asuntotuotannon ja asumisen kehittämisen tavoitteet. Kaavio. Toteutunut kerros- ja rivitalotonttien luovutus (kem 2 ) 2008 2017 Kaupungin osuus tontinluovutuksesta vaihtelee esim. suhdannetilanteesta johtuen, mutta merkittävällä osuudella varmistetaan maan hintatason ja sitä kautta omalta osaltaan myös asumisen hintatason pitäminen kohtuullisella tasolla. Edellä kuvatun, riittävän luovutettavaksi tarkoitetun tonttimaan varmistamisen yhtenä toimenpiteenä on, että asemakaavoista sijoitetaan vähintään 50 % kaupungin maalle. Lisäksi tonttien luovuttamisen edellytyksenä on, että luovutettavaksi suunniteltujen asemakaavoitettujen alueiden yhdyskuntarakentamiseen kohdentuvien investointien määrärahat ovat käytettävissä oikea-aikaisesti. Tällä pyritään varmistamaan kaupungin merkittävä osuus tontinluovutuksessa niin kerros- ja rivitalo-asumiseen kuin muunkin rakentamiseen myös tulevaisuudessa. Kaupunkistrategian vuositavoitteena on asettaa haettavaksi asuntorakentamiseen tarkoitettua rakennusoikeutta 80 000 ke-m 2 vuodessa. Kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen kaupungilla tulee olla tarjota riittävästi tontteja eri puolilta kaupunkia. Tavoitteena on, että kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle kaupunki luovuttaa kerros- ja rivitalotontteja keskimäärin 30 000 ke-m 2 / vuosi (neljän vuoden liukuva seuranta). Väestönkasvutavoite huomioiden lisäksi 39

vuosittain tavoitellaan 9 000 ke-m 2 kohtuuhintaisen asumisen syntymistä, jota edistetään muilla maapolitiikan keinoilla ja puoltamalla yksityisen omistamalle maalle syntyvän ARA-tuotannon hankkeita. (katso kohta 3.5) Kaupungin tulee tontinluovutuksessaan turvata palveluverkkosuunnitelmiin sisältyville erityisryhmien asumishankkeille riittävä tonttitarjonta. Kaupungin tulee tonttiluovutuksessaan erityisesti huolehtia asuntoalueiden monipuolisuudesta niin hallintamuotojakauman kuin asunto- ja talotyyppienkin suhteen. Tällä varmistetaan sosiaalinen eheys ja se, ettei negatiivista eriytymiskehitystä tapahdu. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteiden saavuttamisessa tulee hyödyntää myös kaupunkikonsernin sisäisiä vuokra-asuntotoimijoita sekä opiskelija-asuntojen tuottajia asuntotuotannon ylläpitämiseksi MAL aiesopimuksen vaatimalla tasolla. Tontinluovutuksella tulee varmistaa, että kaupunkikonserniin kuuluvilla asuntoyhteisöillä on mahdollisuus saavuttaa kaupunkikonsernin niiltä edellyttämät asuntotuotantotavoitteet. Kaupunki käyttää kerros- ja rivitalotonttien luovutuksessaan seuraavia luovutusmenettelyjä: tonttihaku neuvottelumenettely kilpailut. Avoin tonttihaku on pääsääntö kerros- ja rivitalotonttien luovutuksessa. Tonttihaku järjestetään vuosittain vähintään 2 kertaa. Tonttihaussa luovutuksensaajan valinnassa arvioidaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti seuraavien seikkoja: hakijalla mahdollisesti oleva toteuttamaton tonttivaranto, kaupungin aiemmin luovuttamat tontit, alueiden monimuotoisuus ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen, rakentamisen nopean aloituksen mahdollistaminen, kilpailun edistäminen. Lisäksi tonttihaussa voidaan tapauskohtaisesti edellyttää toimijoilta kaupungin tavoitteiden mukaista tuotantoa. (kts. luku 3.) Neuvottelumenettelyä käytetään poikkeustilanteissa esimerkiksi tontin jäätyä tonttihaussa varaamatta tai luovuttamatta. Neuvottelumenettelyssä arvioidaan tontin luovutuksensaajaa vastaavin perustein kuin tonttihaussa. Neuvottelumenettelyllä voidaan tontteja luovuttaa myös kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen omaan vuokra-asuntotuotantoon kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi. Kaupunki järjestää vuosittain 2-5 tontinluovutuskilpailua. Kilpailu voi olla - laatukilpailu - konseptikilpailu 40

- suunnittelukilpailu - hintakilpailu - edellisten yhdistelmä. Tontinluovutuskilpailu voi olla laaja suunnittelutehtävä, jossa haetaan arkkitehdin, rakentajan/rakennuttajan ja asiantuntijoiden tiimiä toteuttamaan kohde. Toisaalta tontinluovutuskilpailu voi olla tonttihaun yhteydessä esitetty konseptikilpailu, jossa arvioidaan esimerkiksi monipuolista asuntojakaumaa. Hintakilpailua voidaan käyttää paikassa, jossa hintakilpailu ei nosta merkittävästi asumisen hintaa eikä yleistä maan hintatasoa. Tontinluovutuskilpailuihin voidaan rinnastaa kumppanuuskaavoitusmenettely, jolloin laadullinen kilpailu käydään asemakaavoituksen yhteydessä. Tuleva tontinsaaja osallistuu kaupungin kanssa yhteistyössä tontin kehittämiseen asemakaavoituksen yhteydessä. Kumppanuuskaavoitusmenettelyä käytetään mm. aluerakentamishankkeissa ja muissa merkittävissä kehittämishankkeissa ja -kohteissa. Pääsääntöisesti asuintontit vuokrataan. Erityisalueilla esim. keskustassa tai tontinluovutuskilpailuissa luovutustapana voi olla myös myynti. Ilman hintakilpailua luovutettavien tonttien hinnoittelussa tavoitteena on kohtuullinen käypä hinta. Käyvän hintatason varmistamiseksi kaupunki teettää ja säännöllisesti päivittää ulkopuolisella auktorisoidulla kiinteistöarvioitsijalla vyöhykehinta-arvion asuintonttien hintatasosta. Valtion tukeman ARA-tuotannon edellytyksenä ovat kohtuulliset tonttihinnat. ARAtuotantoon tarkoitetuille tonteille on määritetty alueittain enimmäistonttihinnat. Nämä perustuvat seudullisesti tehtyyn vyöhykehinnoitteluun. Vuokrattavien asuintonttien vuosivuokra on 4 % tontin pääoma-arvosta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Luovutusehdoissa estetään kaupungin luovuttamilla tonteilla keinottelu rajoittamalla taloudellisin sanktioin rakentamattoman tontin edelleen luovutus. Ehdoissa edellytetään nopeaa rakentamista eli tontin tulee olla rakennettu kolmen vuoden kuluessa luovutuksesta. Ennen lopullista vuokrausta tai myyntiä kaupunki voi varata tontin tulevalle toteuttajalle tarkempaa suunnittelua varten. Varausaika voi olla maksimissaan vuosi. Ryhmärakennuttajille varausaika voi olla maksimissaan kaksi vuotta. Mahdolliselta varausajalta peritään vuokraa, joka vastaa 50 %:a tulevasta vuokrasta (vastaava taso myyntitonteilla). Kumppanuuskaavoitushankkeissa varausajan vuokraa peritään vasta talonrakentamisen mahdollistavan yhdyskuntarakentamisen (kadut, vesihuolto jne.) valmistuttua. 41

Kaupungin luovuttamien tonttien rakentamisen laatua valvotaan joko laaturyhmätyöskentelyllä tai tontinkäyttösuunnitelman hyväksyttämismenettelyllä. Laaturyhmä käsittelee hankkeet haastavilla yhteensovittamista vaativilla alueilla, esim. Vuoreksessa, Ranta-Tampellassa, Härmälässä ja Santalahdessa. Laaturyhmä varmistaa että yksittäiset hankkeet sopivat kokonaisuuteen eri toteuttamisen näkökulmista tarkasteltuna. Näillä alueilla tulee myös yksityiselle maalle rakennettavien hankkeiden tulla hyväksytyksi laaturyhmässä. Laaturyhmän tulee käsitellä hankkeet ennen rakennuslupahakemuksen käsittelyyn jättämistä ja kaupungin maalle rakennettavien hankkeiden osalta ennen pitkäaikaisen tontinvuokrasopimuksen solmimista. Jos alueelle ei ole asetettu laaturyhmää, ennen lopullista luovutusta edellytetään luovutuksensaajalta hyväksyttyä tontinkäyttösuunnitelmaa. Tontinkäyttösuunnitelman tulee palvella tulevaa rakennuslupaprosessia. Yhteenveto kaupungin myymien ja vuokraamien tonttien saajista (rakennuttajat ja rakennusliikkeet) on löydettävissä kaupungin internet-sivuilta. pääsääntönä vuosittain vähintään 2 kertaa pidettävä avoin tonttihaku. luovutuksensaajien valinnassa tavoitteina mm. alueiden sisäinen monimuotoisuus (hallintamuodot, erityisryhmät) asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen, kohtuuhintaiseen vuokraasumiseen luovutetaan keskim. 30 000 ke-m 2 /vuosi yhdenvertainen kohtelu ja tasapuolisuus eri toimijoiden kesken rakentamisen nopea aloitus kilpailun edistäminen (mm. ARA-tuotanto rakennuttajille) tontinluovutuskilpailuita keskeisillä ja erityisalueilla (2-5/v) kumppanuuskaavoituskilpailuita erityisesti aluerakentamis- ja kehittämiskohteissa vain hintaan perustuvia kilpailuita tonteista, joiden myynnillä ei yleistä kaupungin maan hintatasoa nostavaa merkitystä pääsääntöisesti tontit vuokrataan, myynti erityisalueilla hinnoitteluperusteet kohtuullinen käypä markkinahinta (tukena arviot) vuosivuokra 4 % pääoma-arvosta (sid. indeksiin) ARA-enimmäishinnat valtion tukemaan tuotantoon kilpailutetut tarjoushinnat erityiskohteissa keinottelun estäminen ja nopea rakentuminen mahdolliselta varausajalta peritään vuokraa 4.32 Pientalotonttien luovutus Pientalolla tarkoitetaan tässä yhteydessä 1-3 asunnon asuntokokonaisuutta, joka ei ole yhtiömuotoista rakentamista. Useamman kuin yhden asunnon pientalorakentamisella kannustetaan pienten kohteiden ryhmärakentamiseen. Kaupunki tarjoaa tällä hetkellä pääasiassa yhden asunnon pientaloille tarkoitettuja tontteja, mutta tavoitteena on tältäkin osin monipuolistaa tonttitarjontaa. 42

140 120 100 80 60 40 20 0 73 56 79 56 128 62 112 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 31.8. 37 44 88 61 Kaavio. Toteutunut omakotitonttien luovutus (kpl) 2007 2017 Myös yhden asunnon pientaloille kaupungilla tulisi olla tarjota riittävästi tontteja eri puolilta kaupunkia. Tavoitteena on, että kaupunki luovuttaa pientalotontteja vähintään 110 asunnolle/v. (4 v. liukuva keskiarvo), kaupungin luovuttamien pientalotonttien osalta tavoitellaan kysyntää vastaavaa tonttituotantoa. Kysyntä mitataan hakijoiden määrän kehityksellä (4v. liukuva keskiarvo). Kaupunki käyttää omakotitonttien luovutuksessaan seuraavia luovutusmenettelyjä: tonttihaku tarjouskilpailu. Pientalotonttien tonttihaku järjestetään vuosittain 1 2 kertaa. Pääosin tonttien saajat valitaan arpomalla. Aiemmin arvontaan pääsyn kriteereinä on ollut hakijan tulotaso, lasten lukumäärä ja iät sekä tamperelaisuus. 2014 2017 on pientalotonttien tarjonta lisääntynyt samalla kuin hakijoiden määrä on muun muassa taloustilanteesta johtuen laskenut. Hakijoiden karsimiseen ei ole tarvetta. 2018 alkaen tonttihausta poistetaan kriteerit, lukuun ottamatta kriteeriä, jonka mukaan hakuun voi osallistua sellainen hakija, joka ei ole 10 viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut kaupungin luovuttamaa pientalotonttia. 43

Kaavio. Pientalotonttien ja hakijoiden määrä (kpl) 2006 2017 Osa luovutettavista tonteista (esim. keskeisiltä tai erityisen arvokkailta alueilta) voidaan myydä tarjouskilpailuiden perusteella. Tarjouskilpailuilla myydään keskimäärin 5 % kaikista luovutettavista omakotitonteista. Pääasiallisena tonttien luovutustapana on vuokraus. Arvonnalla luovutettavista tonteista myydään keskimäärin 10 % kaikista luovutettavista omakotitonteista. Arvottavat pientalotontit hinnoitellaan kohtuulliseen käypään hintaan. Vuokrattavien tonttien vuosivuokra on 4 % tontin pääoma-arvosta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Tonteille on rakennettava kolmen vuoden kuluessa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tai kiinteistökaupan tekemisestä. Rakentamattoman tontin edelleen luovutus on käytännössä estetty taloudellisin sanktioin. Jos rakentamista ei ole aloitettu kolmen vuoden kuluessa vuokrasopimuksen tekemisestä, kaupunki voi purkaa maanvuokrasopimuksen. Kun taas pientalotontti on myyty, ja rakentamista ei ole aloitettu kolmen vuoden kuluessa kiinteistökaupan tekemisestä, kaupunki perii sopimussakkoa. Vuokralainen voi pyytää perustellusta syystä rakentamisvelvoitteeseen jatkoaikaa, jolloin sitä voidaan myöntää enintään kaksi vuotta. Jatkoajan myöntämisen edellytys on, että rakentaminen on aloitettu eli rakennusvalvonnan aloituskokous on dokumentoidusti pidetty. Jos kohteen rakennustyöt ovat kesken rakentamisvelvoitteen päätyttyä, kaupunki perii sopimussakkona korotettua vuokraa kohteen valmistumiseen asti. Kohde katsotaan valmistuneeksi, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen 44

käyttöönotettavaksi. Selvyyden vuoksi todettakoon, että lopputarkastus kohteessa on pidettävä rakennusvalvontaviranomaisen rakennusluvassa edellyttämässä ajassa. Kaupunki kannustaa energiatehokkaaseen rakentamiseen myöntämällä viiden vuoden ajan 50 %:n alennuksen tontinvuokrasta, mikäli tontille toteutetun talon E-luku on pienempi tai yhtä suuri kun 70 % vaaditusta määräystasosta. Alennuksen saanti varmennetaan rakennuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä, jolloin toteutuksen tulee vastata edellä mainittua tiukennettua vaatimustasoa. Kiinteällä hinnalla myytävien tonttien osalta noudatetaan samaa menettelyä siten, että käyttöönottotarkastuksen jälkeen kauppahinnasta palautetaan summa, joka vastaa 50 %:a kauppahinnasta laskettua laskennallista vuokraa, mikäli rakentaminen on toteutettu edellä mainitun E-luvun mukaisesti. Tarjousten perusteella myytävät tontit eivät kuulu kauppahinnan palautuksen piiriin. Muulle kuin omakotitonttien luovutukselle ei aseteta vastaavia kannustamia tai vastaavasti nykyisiä valtakunnallisia normeja tiukempia energiatehokkuusvaatimuksia. pientalotonttien haku 1 2 kertaa vuodessa pientalotonttien saajat arvotaan, arvontaan pääsy edellyttää että hakija/hakijat eivät ole saaneet pientalotonttia kaupungilta viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana. pieni osa tonteista myydään tarjouskilpailuiden perusteella pääasiallinen tonttien luovutustapa vuokraus hinnoitteluna kohtuullinen käypä hinta vuosivuokra 4 % pääoma-arvosta (sidotaan indeksiin) muita keskeisiä ehtoja: rakennettava kolmen vuoden kuluessa rakentamattoman tontin edelleen luovutus käytännössä estetty (sanktiot) energiatehokkuuteen kannustaminen 5 vuotta, 50 %:n alennus tontinvuokrasta, jos E-luku max. 70 % normaaliminimistä varmennetaan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä 4.33 Yritystonttien luovutus Kaupunkistrategian painopiste on, että Tampereen kaupunkiseudulla on parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja sijoittumiselle. Edelleen vuositavoitteeksi on asetettu, että yritystontteja luovutetaan vuosittain 50 000 ke-m 2. Tätä mitataan kaupungin luovuttamien teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistotonttien määrällä (ke-m 2 ). Kaupungin luovuttamien yritystonttien määrä on vaihdellut merkittävästi. Muutokset suhdannetilanteissa on vaikuttanut toteutuneisiin luovutuksiin. Vuosina 2014 2017 yritystonttitarjontaa on järjestelmällisesti lisätty ja yrityskaavavarannon suuruus vastaa kysyntää. 10 v vanhojen ja sitä vanhempien kaavojen varanto ei kaikissa tapauksissa vastaa pääkäyttötarkoituksiltaan ja sijainniltaan yritysten tämän päivän 45

tarpeita. Asemakaavojen pääkäyttötarkoituksen tarkastelu tehdään tarvittaessa ja asemakaavoituksen resurssien sen mahdollistaessa. Maanhankinnan, edelleen kaavoituksen sekä talonrakentamisen mahdollistavan yhdyskuntarakentamisen avulla kaupungin tulee pystyä lisäämään yrityksille osoitettua ja soveltuvaa tonttitarjontaa. Yritysalueiden asemakaavojen ajantasaisuus ja käyttötarkoitukset tulee tarkastella ja päivittää tarvittavilta osin vastaamaan tämän päivän tarpeita ja kysyntää. Työpaikka-, palvelu- ja asuntorakentamisen hybridiratkaisujen (samassa rakennuksessa asumista, palveluita ja toimitilarakentamista) arvellaan yleistyvän. 120 000 107 819 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 51 860 11 475 79 813 30 369 19 087 56 614 35 104 12 952 10 866 18 718 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 31.8. asti Kaavio. Toteutunut liike- ja toimitilarakennusten tonttien luovutus (kem 2 ) 2007 2017 46

140 000 120 000 100 000 83 977 109 679 129 180 80 000 66 289 60 000 40 000 28 882 36 322 45 157 37 220 32 547 26 158 20 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 31.8. asti Kaavio. Toteutunut teollisuustonttien luovutus (m 2 ) 2008 2017 Yritystonttien haussa ja varauksissa pääsääntönä on jatkuvaan hakuun perustuva neuvottelumenettely. Haettavissa olevat yritystontit ominaisuustietoineen pidetään ajan tasalla kaupungin internet-sivuilla sivuilla karttapohjaisena paikkatietoaineistona www.tampere.fi/yritystontit. Palvelua kehitetään jatkuvasti. Neuvottelumenettelyllä tapahtuvan tontinluovutuksen osalta tonttien saajien valinnassa kriteereinä ovat elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen, hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja tasapuolisuus, rakentamisen nopea aloitus sekä kilpailun edistäminen (mm. tuotantotoimintaan rakennetavat kohteet luovutetaan ensisijaisesti tuotantotoiminnan harjoittajille tai tuotantotoiminnan harjoittajan nimeämälle rakennuksen omistajataholle). Edelleen luovutettaviksi tarkoitetut hankekehittäjän toteuttamat toimitilat tulee sijoittaa tonteille, jotka sijaitsevat tarkoituksenmukaisissa paikoissa. Hankekehittäjän toteuttamiin tiloihin sijoittuvat yritykset tulisi lähtökohtaisesti selvittää jo ennen tontinluovutusta. Yritystontit voidaan pitää varattuna yritykselle alueen tutkimista varten enintään kolme kuukautta. Tämän jälkeen tontti tulee varata varaussopimuksella, jolla tontti voidaan varata enintään yhden vuoden ajaksi. Varausaikana tulee esittää hyväksyttävä suunnitelma rakentamisen toteuttamisesta. 47

Varaussopimuksen mukaisesta tontinvarauksesta peritään varausmaksu, joka on puolet tontin vuotuisesta vuokrasta. Luovutuksensaaja kilpailutetaan erityiskohteissa. Laatuun ja/tai hintaan perustuvia tontinluovutuskilpailuita pidetään esimerkiksi keskeisistä liike- ja toimitilatonteista. Myös kaupan tonttien osalta tontinluovutuskilpailut ovat perusteltuja osassa tontinluovutusta. Määrätyissä kohteissa puhtaat hintatarjouskilpailut ovat perusteltuja. Kumppanuuskaavoitusmenettelyä käytetään erityishankkeissa. Tonttien luovutustavaksi mahdollisia yleensä ovat sekä vuokraus että myynti. Mahdollisuuksien mukaan luovutustavan valinnassa otetaan huomioon yrityksen toiveet. Erityisperustein kaupungin on mahdollista hyväksyä vain jompikumpi luovutustavoista. Tonttien hinnoittelun tavoitteena on kohtuullinen käypä markkinahinta. Tarvittaessa kaupunki tilaa ulkopuolisia arvioita hinnoittelun tueksi. Vuokrattavien yritystonttien vuosivuokra on 6 % pääoma-arvosta elinkeinoindeksiin sidottuna. Vastaavasti kuin muiden tonttien osalta keinottelua kaupungin luovuttamilla tonteilla estetään. Tonttien rakennusoikeudesta valtaosa on rakennettava kolmen vuoden sisällä tontinluovutuksesta. Rakentamattoman tontin edelleen luovutus on käytännössä estetty taloudellisin sanktioin. haussa pääsääntönä jatkuvaan hakuun perustuva neuvottelumenettely haettavissa olevia tonttien/alueiden perustiedot ja varaustilanne kaupungin internet-sivuille tonttien saajien valinta elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen yhdenvertainen kohtelu ja tasapuolisuus eri toimijoiden kesken rakentamisen nopea aloitus kilpailun edistäminen luovutuksensaajien kilpailuttaminen erityiskohteissa kumppanuuskaavoitus erityishankkeissa tonttien luovutustapana sekä vuokraus että myynti mahdollisia tonttien hinnoittelu kohtuullinen käypä markkinahinta (tukena ulkopuoliset arviot) vuokratonttien vuosivuokra 6 % pääoma-arvosta elinkeinoindeksiin sidottuna keinottelun estäminen tonttien rakennusoikeudesta valtaosa rakennettava kolmen vuoden sisällä rakentamattoman tontin edelleen luovutus käytännössä estetty (sanktiot) 4.4 Hankekehittäminen Kaupunkistrategian perusajatus on, että Tampere on kestävästi kasvava kaupunki. Strategiassa on tunnistettu kaupungin omistamien maa-alueiden hyödyntäminen yritysten innovaatiotoiminnan kehitysalustana. Kaupungin toimintatapana on toimia yhdessä, eli luoda edellytyksiä kumppanuuksille ja kannustaa sekä tarjota 48

mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan. Toimintatapana on myös toimia vastuullisesti, avoimesti ja rohkeasti. Kaupunkistrategian painopisteenä on olla yhdessä tekemisen edelläkävijä, jolloin kaupunki toimii kumppanina sekä luo alustoja ja mahdollisuuksia kehittää yhdessä. Kestävä kasvu tarkoittaa että yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kasvua suunnataan ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeelle ja aluekeskuksiin. Lisäksi strategian tavoitteena on että, kaupunkiseudulla on monipuolista ja monimuotoista asuntokantaa sekä houkuttelevia asuinympäristöjä. Kohtuuhintaisia asuntoja ja asumispalveluja on riittävästi. Uudisrakentaminen tulee siis tapahtumaan pääasiassa täydennysrakentamalla, sillä joukkoliikenteen alueella sekä keskuksissa tonttien hallinta pääosin on yksityistä. Tontteja hallinnoidaan yleensä pitkäaikaisiin maanvuokrasopimuksiin perustuen. Tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että täydennysrakentamishankkeiden myötä osa syntyvästä rakennusoikeudesta palautuu kaupungin hallintaan. Näin tontinluovutuksen keinojen piiriin saadaan rakennusoikeutta eri puolilta kasvun vyöhykettä ja kaupunki voi vaikuttaa asuntotuotannon monipuolisuuteen ja asumisen kehittämiseen. Yhdessä tekemistä sovelletaan myös maapolitiikan harjoittamisessa. Erityisesti tämä koskee ns. hankekehittämistä eli uusien maankäyttöratkaisuiden ja rakennushankkeiden aktiivista ideointia, suunnittelua ja myöhemmin toteuttamista. Hankekehittäminen yhteistyössä yritysten ja vuokraoikeuden haltijoiden kanssa mahdollistaa kaupunkiin huomattavasti suuremman täydennysrakentamisen hankkeiden volyymin kuin mitä yksin kaupungin toimin syntyisi. Kun hankekehittäjät panostavat kaupungin kehittämiseen, kaupungissa pystytään toteuttamaan ja suunnittelemaan enemmän hankkeita. Hankekehitys voi kohdistua osittain tai kokonaan kaupungin maa-alueisiin. Hankekehitys edellyttää käytännössä aina asemakaavan muutosta. Tuleva rakentaminen voi olla niin asumista kuin muutakin toimintaa palvelevaa. Hankekehittäjät sitoutuvat panostamaan kustannuksellaan etupainotteisesti suunnitteluun ja rakentamisen kynnysinvestointeihin. Hankekehittäjät kantavat osaltaan riskin siitä, syntyykö idean pohjalta toteutuskelpoinen hanke. Usein hankekehittäminen tarkoittaa myös kehittämisestä sopimista nykyisten maanvuokralaisten kanssa. Jos kehitettävä kohde ei ole nykyiseltä asemakaavan pääkäyttötarkoitukseltaan asumista, on sen kehittäminen hankekehittämisen piirissä. Yleispiirteiset periaatteet hankekehittämiseen ja sen jälkeen tulevaan tontinluovutukseen ovat eri vaihtoehdoissa seuraavat: 49

1. Hankeajatus pääosin muulle kuin kaupungin maalle Kaupungin omistama maa-alue voidaan sisällyttää hankkeeseen ja sen asemakaavan muutokseen. Tulevaa tontinsaajaa ei kilpailuteta vaan kaupungin maa-alue luovutetaan hankekehittäjälle tai kehittäjän nimeämälle taholle. 2. Uusi, aiempiin suunnitelmiin sisältymätön kehittäjän hankeajatus pääosin kaupungin maalle Hankekehitysidean tulee sisältää aivan uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja. Ensisijaisesti kaupunki kehittää hallinnassaan olevat maa-alueet itse, esimerkkinä asuntotuotantoon asemakaavoitettavat alueet. Mikäli suunnittelua jatketaan hankeajatuksen pohjalta, hankeajatuksen esittäjällä/kehittäjällä oikeus merkittävään rooliin toteutuksessa. Hankekehittäjä osallistuu suunnitteluun omalla kustannuksellaan ja riskillään. Tonteista/rakennusoikeudesta merkittävä osa luovutetaan hankekehittäjälle. Määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Muu osa kilpailutetaan tai luovutetaan aiemmin kuvatuilla normaaleilla tontinluovutusmenettelyillä. 3. Hankeajatus, joka pohjautuu kaupungin omaan tai aiempaan muuhun suunnitteluun Vaihtoehto 1 (pääsääntö): toteuttaja / tontinsaaja kilpailutetaan tai tontti/maa-alue luovutetaan muulla maapolitiikan linjausten toimintatavalla. Vaihtoehto 2 (perusteltu erityistilanne): Hankekehittäjä osallistuu jatkokehittämiseen omalla panostuksellaan ja riskillään. Tällöin osa tonteista/rakennusoikeudesta luovutetaan hankekehittäjälle. Luovutettava määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Kaikissa vaihtoehdoissa 1 3 tontit luovutetaan käypään markkinahintaan. Tämä varmistetaan ulkopuoliseen arvioon tai kilpailuun perustuen. Kaupungin omistamaan maahan kohdistuvan hankekehittämisen pohjaksi tehdään yhteistyösopimus hankekehittämisestä. Sopimusta koskevat päätökset hyväksytetään delegointipäätökset huomioiden luottamuselimissä. Yhteistyösopimuksissa sovitaan periaatteet kaavamuutoksen myötä syntyvän rakennusoikeuden luovuttamisesta kaavan saatua lainvoiman. Samalla sovitaan kustannusjaosta mm. kaavoituksen kustannuksissa ja rakentamisen mahdollistavissa kynnysinvestoinneissa joita voivat olla esim. johtosiirrot, yhdyskuntarakenteen rakentaminen ja pilaantuneen maaperän puhdistaminen. Pääsääntöisesti rakennusoikeus ja kynnysinvestoinnit sekä kaavoituksen kustannukset jaetaan suunnittelualueen pinta-alojen hallinnan suhteessa siten että syntyvät yleiset alueet vähennetään kaupungin pinta-alasta. 50

Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä tehdään asemakaavan toteutussopimus, jolla sovitaan sitovasti asemakaavan toteuttamisesta kustannusjakoineen sekä rakennusoikeuden luovuttamisesta. MAL 3-sopimuksen ja mahdollisten tulevien MAL-sopimusten mukaisen kohtuuhintaisen asuntotuotannon syntyminen varmistetaan myös hankekehityssopimuksien avulla siten, että ensisijaisesti kaupunki pidättää itsellään hankkeen koosta riippuen n. 1/3 syntyvästä rakennusoikeudesta luovutettavaksi MAL 3-sopimuksen mukaiseen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Hankekoon ollessa pieni tai sen ollessa rakennuksenmassoittelun vuoksi perusteltua, voi hankekehittäjä esittää muuta ratkaisua kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuuden toteuttamiseksi hankkeessa. Periaatteet hankekehittämiseen ja tulevaan tontinluovutukseen: 1. hankeajatus pääosin muulle kuin kaupungin maalle: kaupungin maa sisällytetään hankkeeseen, ei kilpailuteta 2. uusi, aiempiin suunnitelmiin sisältymätön hankeajatus pääosin kaupungin maalle: hankekehittäjä vastaa suunnittelusta tonteista/rakennusoikeudesta merkittävä osa luovutetaan hankekehittäjälle (määrä arvioidaan tapauskohtaisesti) muu osa kilpailutetaan tai luovutetaan normaaleilla menettelyillä 3. pohjana hankeajatus, joka on peräisin kaupungin omasta tai muusta aiemmasta suunnittelusta vaihtoehto 1 (pääsääntö): tontinsaaja kilpailutetaan tai tontti luovutetaan muulla maapolitiikan linjausten toimintatavalla vaihtoehto 2 (perusteltu erityistilanne): Hankekehittäjä osallistuu jatkokehittämiseen omalla panostuksellaan ja riskillään. Osa tonteista/rakennusoikeudesta luovutetaan hankekehittäjälle (määrä arvioidaan tapauskohtaisesti) Kaikissa vaihtoehdoissa tontit luovutetaan käypään hintaan Ensisijaisesti kaupunki pidättää itsellään hankkeen koosta riippuen n. 1/3 syntyvästä rakennusoikeudesta luovutettavaksi MAL 3-sopimuksen mukaiseen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Pohjaksi aiesopimus, yhteistyösopimus tms. Mikäli hankekehittäminen ja edelleen asemakaavoitus kohdistuu kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa olevalle alueelle, sovelletaan maankäyttösopimusmenettelyä. 4.5 Maanvuokrasopimusten muutostilanteet Tampereen kaupungilla on yhteensä 8 395 kpl (tilanne 10.10.2017) ulkoista maanvuokrasopimusta, jotka ovat jakaantuneet seuraavasti: Pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset (vuokrakausi 10 v tai yli) Lyhytaikaiset maanvuokrasopimukset 7 551 kpl 844 kpl 51

Seuraavassa esitetään periaatteet pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen mahdollisiin muutostilanteisiin. 4.51 Pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten uusiminen Pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten ehtona ja lähtökohtana on se, että kaupunki antaa vuokralaiselle mahdollisuuden tämän halutessa tehdä uusi pitkäaikainen maanvuokra-sopimus kohteesta. Edellytyksenä kuitenkin on, että asemakaavassa ei ole tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia, jotka estäisivät aiemman sopimuksen mukaisen maankäytön. Suurin osa uusittavista sopimuksista koskee asuntorakentamiseen tarkoitettuja tontteja. Uusittavien sopimusten vuokrat ovat vuokra-ajan päättyessä lähes poikkeuksetta merkittävästi käypää nykyvuokratasoa alhaisempia. Sopimuksia uusittaessa lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu. Uusittavien sopimusten ehdot määritetään vastaavin periaattein kun uusissa sopimuksissa. Vuokran määrityksessä tavoitteena on markkinahintaa vastaava kohtuullinen käypä hinta. Erikseen todetaan, että tontin pääoma-arvoon ja edelleen vuokraan vaikuttava rakennusoikeuden määrä perustuu asemakaavan mahdollistamaan rakennusoikeuteen eikä siihen, miten suuri osa tontin rakennusoikeudesta on käytetty. Vuokralaisiin otetaan yhteyttä hyvissä ajoin ennen vuokrasopimuksen päättymistä lähettämällä kirje, missä kerrotaan arvio uudesta tulevasta vuokrasta ja minkä liitteenä on malli uudesta vuokrasopimuksesta. Uusi pitkäaikainen sopimus mikäli maankäytön muutokset eivät estä Sopimus tehdään vastaavin perustein kuin uudet sopimukset maanvuokran perusteena kohtuullinen käypä hinta vuokra perustuu asemakaavan rakennusoikeuteen, ei käytettyyn rakennusoikeuteen Voimassa olevista sopimuksista pieni osa (n. 30 kpl) on sellaisia, missä tonteille on alun perin määritelty vuokra, mutta vuokrasopimuksen mukaisesti sitä ei peritä niin kauan kun tonttia käytetään jonkin erityisryhmän (opiskelijoiden, vanhusten, kehitysvammaisten tms.) asuntotarkoituksiin. Uusia vuokravapauksia ei myönnetä, joten vuokrasopimuksia uusittaessa aletaan näistäkin tonteista periä vuokraa. Vuokrasuhdetta saatetaan jatkaa kesken vuokrakauden peruskorjauksen tai lisärakentamisen yhteydessä tai kohtuuhintaisen asuntotuotannon osalta asumisen 52

rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vaatiessa jäljellä olevaksi vuokra-ajaksi vähintään 45 vuotta. Näissä tapauksissa vuokrausta jatketaan uudella pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella siten, että tontille vahvistetaan uudet luovutusehdot, mutta uusittua vuokraa aletaan periä vasta alkuperäisen vuokra-ajan päätyttyä. Mikäli tontin rakennusoikeus muuttuu kesken vuokra-ajan asemakaavan muutoksen takia, vahvistetaan tontille uudet luovutusehdot. Mahdollista korotettua vuokraa peritään aluksi vain lisääntyneen rakennusoikeuden osalta ja koko tontin osalta vasta alkuperäisen vuokra-ajan umpeuduttua. (Vuokrankorotusten aiheuttamaa painetta lievennetään tarjoamalla vuokralaisille mahdollisuus maksaa maanvuokra neljässä erässä). Asuinkäyttöön tarkoitettujen vuokratonttien ostaminen ei ole mahdollista. Vuokratontteja, joissa käyttötarkoitus on vain yritystoiminta, eikä alueella ole tiedossa maankäytön muutoksia, voidaan myydä käyvällä markkinahinnalla. 4.52 Maanvuokrasopimukset täydennysrakentamisessa Merkittävä osa asuntorakentamisessa on toteutettu kaupungin omistamille tonteille, jotka on vuokrattu asunto-osakeyhtiöille, kiinteistöyhtiöille tai vastaaville. Myös näillä tonteilla pyritään kannustamaan korttelin sisällä tapahtuvaan täydennysrakentamiseen vastaavasti kuin maankäyttösopimustilanteissa (luku 4.22). Täydennysrakentamisen kannustimet koskevat tontteja, joiden voimassa olevassa asemakaavassa ennen kaavamuutosta on pääkäyttötarkoituksessa mukana asuminen. Kannustimella pyritään siihen, että merkittävä osa asemakaavan muutoksella saatavasta tontin asuinrakennusoikeuden kasvamisen hyödystä osoitetaan nykyiselle vuokraoikeuden haltijalle. Keinona tähän on, että nykyisen vuokraoikeuden haltijan maanvuokraa voidaan alentaa (maksimialennus 85 % nykyvuokrasta) määräaikaisesti eli enintään 10 vuodeksi. Alennusta arvioitaessa tulee varmistaa, että asemakaavan muutoksella muodostuu merkittävästi uutta asuinrakennusoikeutta. Mikäli nykyinen vuokraoikeuden haltija myy syntyneen rakennusoikeuden vuokraoikeuden, määräytyy maanvuokrasopimuksen ehdot kuten uusissa sopimuksissa. Edelleen vuokraoikeuden haltijalla on oikeus saada mahdolliset myyntitulot, jotka uuden tontin vuokraoikeudesta on saatavissa. Käytännössä tällä on asumisen hintaa nostava vaikutus, koska kaupunki perii myös normaalia maanvuokraa tontista. 53

Maanvuokran alennusprosenttia ja alennetun vuokran kestoa arvioitaessa on samat kriteerit kuin täydennysrakentamiseen kannustavan maankäyttösopimuskorvauksen alentamisen tilanteessa: 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia-, kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttämä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava peruskorjaus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen. Maksimaalinen vuokran alennus (85 %) voidaan tehdä, mikäli useampi (vähintään neljä kohtaa) em. tilanteista toteutuu. Täydennysrakentamisen tilanteet ja edellytykset ovat keskenään erilaisia, joten kohtien painotukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Vastaava vuokran alennus (85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteutetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteisena. Keinona tähän on, että nykyisen vuokraoikeuden haltijan maanvuokraa voidaan alentaa (maksimialennus 85 % nykyvuokrasta) määräaikaisesti eli enintään 10 vuodeksi. osa rakennusoikeuden kasvun hyödystä vuokralaiselle nykyisen vuokran alentaminen (max. 85 %) määräaikaisesti (max. 10 v) edellyttäen, että rakennusoikeus kasvaa vuokran alennuksessa otetaan huomioon 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia-, kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttämä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava peruskorjaus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen. Vuokralainen voi myydä uuden rakennus-/vuokraoikeuden Vastaava vuokran alennus (85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteutetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteisena. 54

4.53 Pientalotonttien jakaminen Pientalotontin vuokralainen on oikeutettu jakamaan vuokratonttinsa ja myymään uuden muodostuvan tontin vuokraoikeuden. Vanhan/kanta tontin vuokrasopimusta muutetaan pinta-alan ja rakennusoikeuden pienenemisen suhteessa. Uudelle muodostuvalle tontille määritellään vuokra ja muut ehdot vastaavasti kun uusille pientalotonteille. 4.6 Tilapäinen ja lyhytaikainen maankäyttö maapolitiikassa Kohdan 4.5. mukaisesti kaupungin omistamia maa- ja vesialueita koskee yhteensä yli tuhat lyhytaikaista tai toistaiseksi jatkuvaa maanvuokrasopimusta. Näitä sopimuksia on hyvin monen tyyppisiä. Keskeiset ryhmät ovat seuraavat: tonttien lisäalueet (osia yleisistä alueista) ravintolaterassit pellot myyntipaikat (kioskit yms.) maa-ainesten otto-alueet. Lyhytaikaisien sopimuksien kohteista kaupunki perii kohtuullista käypää vuokraa, jossa huomioidaan sopimuksen lyhyt kestoaika tai irtisanomisaika, kaupungille aiheutuvat kulut ja vertailukelpoinen markkinahinnoittelu. Kaikki vuokrasopimukset sidotaan jatkossa indeksiin tämän tultua lainsäädännön muutoksen myötä mahdolliseksi 1.1.2013 alkaen. Muilta osin sopimustyyppien moninaisuudesta johtuen tässä linjausraportissa ei määritetä tarkempia toimintamalleja. Näitä arvioidaan sopimustyypeittäin ja sopimuskohtaisesti. Sopimuskumppanien valinnassa pyritään soveltamaan näiden linjausten yleistä toimintatapaa. Kaupunkistrategiassa tavoitteena on, että Tampereen kansainvälinen vetovoima kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilukaupunkina on vahvistunut. Tapahtumiin tarvitaan maanomistajan lupa. Tapahtumatoiminnan kehittämiseksi yhteistyötä Visit Tampere Oy:n kanssa kehitetään. Lupakäytännössä kaupunkistrategian tavoitteen mukaisesti pyritään mahdollistamaan monipuolinen tapahtumatarjonta ottaen kuitenkin huomioon lähiympäristön erityispiirteet. Luvista perittävät maksut pidetään käyvällä tasolla huomioiden mm. kaupungille syntyvät kulut, vertailukelpoinen markkinahinnoittelu ja lupaa hakevan liiketoiminnan maksukyky. 55

4.7 Rakentamisen ja muun toteuttamisen edistäminen Yhdyskuntarakenteen eheyden sekä kaupungin talouden näkökulmasta on oleellista, että asemakaavoitetut ja toteutetun yhdyskuntarakentamisen (kadut, vesihuolto jne.) sekä palveluverkon piirissä olevat tontit rakentuvat mahdollisimman nopeasti. Jo aiemmin esitettyjä keinoja ovat: varausvaiheessa perittävä vuokra, rakentamisvelvoite tontinluovutuksen yhteydessä sekä maankäyttösopimuksiin liitettävät toteuttamisvelvoitteet sanktioineen. Maankäyttö- ja rakennuslain 97 :n mukaisesti kaupungilla on mahdollisuus antaa rakentamiskehotus rakentamisen edistämiseksi kun alueen asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta ja jos tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta. Jos tonttia ei ole rakennettu kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuspäätöksen antamisesta, kaupungilla on oikeus lunastaa tontti. Tampereen olosuhteissa keinon käyttö määrätyissä tilanteissa on perusteltua. Kaupungilla on mahdollisuus määrätä asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle tontille erillinen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeampi veroprosentti. Tämän talousvaikutus kaupungille tai myöskään tontinomistajalle ei ole erityisen suuri. Rakentamisen kehottamisen viestinä tämä on kuitenkin merkityksellinen, joten kaupungin olisi syytä ottaa tämä keino käyttöön mahdollisimman pian. 4.8 Resurssiviisaus Rakennusten lämmitys ja liikenteen päästöt olivat kaksi suurinta kasvihuonekaasujen lähdettä vuonna 2015. Kaupunkistrategiassa on linjattu tavoitteeksi hiilineutraalius eli kasvihuonekaasupäästöjen lasku 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalin kaupungin saavuttamiseksi vaaditaan toimenpiteitä kaikilla kaupungin osa-alueilla. Ilmastonmuutosta hillitsevien toimien jalkauttaminen myös asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjaukseen, on erittäin tärkeää kaupungin kunnianhimoisten ilmasto-tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunkistrategiasta on johdettu ilmasto- ja energiatiekartta, jossa esitetään toimenpiteitä matkalla kohti hiilineutraalia Tamperetta. Asumisen ja rakentamisen toimenpiteet liittyvät vahvasti energiatehokkaan rakentamisen kannustamiseen sekä tonttien tarjoamiseen ilmastokestäviltä alueilta. 56

Kaupungin rakentamisen materiaalikoordinoinnilla on saavutettavissa välittömiä vähennyksiä kasvihuonekaasupäästöihin. Massataseen arvioimiseen ja materiaalien hallintaan kiinnitetään huomiota jo kaavoitusvaiheessa massataloussuunnittelulla. Hankkeiden suunnitelmallisuutta ja yhteensovittamista edistetään paikkatietoa hyödyntävällä tiedonhallinnalla. Kaupungin toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa on nostettu maankäytön olevan suurin yksittäinen osa-alue, jossa on tehtävissä päästövähennyksiä vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 4.81 Pilaantuneiden maa-alueiden hallinta Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tarkoittaa käyttötarkoituksien muutoksia ja maaperältään pilaantuneiden alueiden ottamista käyttötarkoitukseltaan herkemmän rakentamisen piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että maaperän kunnostukseen kohdistuvia investointitarpeita tulee olemaan myös kaudella 2018 2021. Ennen kuin maaperältään pilaantuneeseen kohteeseen käynnistetään asemakaavamuutos, tulee taloudellisuus harkita tarkoin. Syntyvän rakennusoikeuden arvon on oltava suurempi kuin puhdistamisen kustannukset. Selvyyden vuoksi todettakoon, että kaupungin vastuulle kuuluu myös puhdistaa kaupungin maaomaisuuden piirissä olevia ympäristön kannalta merkittäviä kohteita, vaikka niitä ei saataisikaan rakentamisen piiriin. Pilaantuneiden alueiden hallintaa tehostetaan kiinnittämällä tiedossa oleviin tai epäiltyihin pilaantuneisiin kohteisiin huomiota tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Kohteiden tiedonhallintaa tehostetaan ja digitalisoidaan. Pilaantuneisuusnäkökohdat huomioidaan kaavoituksen perusselvitysvaiheessa. Pilaantuneisuustiedot ja käyttöhistoria tarkastellaan maanhankinnan yhteydessä ja vastuukysymykset kirjataan selkeästi sopimusasiakirjoihin. Maan luovutuksen yhteydessä kiinnitetään huomioita selontekovelvoitteen täyttämiseen ja vastuukysymyksien selkeään kirjaamiseen sopimusasiakirjoihin. Pilaantuneiden maiden kunnostuksissa tavoitellaan riskiperusteista kestävää kunnostamista, jossa minimoidaan ylimääräinen maamassojen kaivuu. 57

5. Asunto- ja maapolitiikan talousvaikutukset Pitkäjänteisellä asunto- ja maapolitiikalla pyritään talousvaikutusten osalta: - varmistamaan kaupungin kasvu luomalla osaltaan edellytykset asuntorakentamisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle - talousvaikutuksiltaan ennakoitavissa oleviin kaupungin kustannuksiin ja tuloihin - asumisen hinnan hillitsemiseen ja kuntalaisten asumisesta kaupungille aiheutuvien kustannusten hillitsemiseen Käytännössä tämä tarkoittaa mm. seuraavaa: - asuntotuotannolle luovutetaan tontteja kysyntää vastaavasti varmistaen asuntotuotannon kilpailu - kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotannon edellytyksistä huolehditaan - osallistutaan yhteistyöhön sosiaalisen asumisen ja erityisryhmien asumisen sekä alueiden haitallisen eriytymiskehityksen ehkäisyn osalta - kaupungin maanluovutus elinkeinoelämän tarpeisiin vastaa kysyntään - maanhankinnan toteuttaminen on jatkuvaa - maa-alueiden hallinta on kestävää - maanluovutustapana on pääsääntöisesti vuokraus, joka turvaa suhdanteista riippumattomat ja ennakoitavissa olevat tulot - maanmyynnissä suhdanteiden vaikutusta pyritään tasaamaan esimerkiksi maksuajankohdilla 5.1. Investoinnit Kaupunki on varannut maa-alueisiin kohdistuviin investointeihin viime vuosina budjetissaan suuruusluokaltaan 11 milj. euroa. Strategisten kaupunkikehitysohjelmien maa-alueisiin kohdistuvat investoinnit on budjetoitu erikseen ja kokonaisuus näiden kanssa on ollut suuruusluokkaa 14 milj.. Varsinaisen raakamaan ja muun maan oston lisäksi kaupungin maa-alueita on saatettu rakentamiskelpoiseksi esim. pilaantunutta maaperää puhdistamalla ja runkojohtoja mm. maakaasujohtoja ja sähkölinjoja siirtämällä. Laajojen hankkeiden resurssiviisaaseen suunnitteluun kiinnitetään huomiota. Suunnitelmallisen toteuttamisen kautta on saavutettavissa huomattavia säästöjä hankkeiden kustannuksiin ja voidaan edistää kaupunkistrategian mukaisia ilmastotavoitteita. 58

5.2 Käyttötalous 5.21 Maanvuokratulot Kaupungin ulkoiset maanvuokratulot kasvavat vuosittain seuraavista syistä: 1. Vuosittain solmittavat uudet maanvuokrasopimukset (vuokraus pääasiallinen luovutustapa) 2. Vuosittain uusittavat vanhat maanvuokrasopimukset (vuokrat nousevat lähes poikkeuksetta) 3. Indeksikorotukset (pitkäaikaiset voimassaolevat sekä kaikki uudet sopimukset sidottu indeksiin) Kaavio. Kaupungin maanvuokratulot (miljoonaa euroa) 2008 2017 Ennustettavissa olevilla ja vakailla maanvuokratuloilla on suuri merkitys kaupungin taloudessa. Kaupunki on perinyt sisäistä maanvuokraa 1.1.2013 alkaen liikelaitoksiltaan. 1.1.2018 alkaen maanvuokra peritään kaupungin tilojen vuokralaisilta tilavuokran yhteydessä. Kokonaisuutena vuosittaiset sisäisen vuokran tulot ovat suuruusluokkaa 6 milj. euroa. 59

5.22 Maan myyntivoitot Viime vuosina maaomaisuuden myyntivoittojen ja perittävien maankäyttösopimuskorvausten budjettitavoite on ollut suuruusluokkaa 18,5 milj. euroa. Vuonna 2017 vastaava budjettitavoite on 33,63 milj. euroa. Aiemmin kuvatun mukaisesti vuokraus on ollut pääasiallinen tonttien luovutustapa. Myyntejä on suoritettu mm. keskeisillä alueilla em. budjettitavoitteen saavuttamiseksi. Kaupungin maanmyyntitulot 60 52,97 50 40 milj. 30 20 13,87 16,93 15,03 12,16 15,76 14,6 14,12 16,3 10 7,23 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi 31.8. asti Kaavio. Toteutuneet maan myyntitulot (milj. euroa) 2008 2017. Myyntivoittojen osuus myyntituloista on vaihdellut välillä 80 90 %. Myyntituloihin liittyy suhdanteista johtuvaa merkittävää epävarmuutta. Todettakoon, että ennen 1.1.2017 voimaan tullutta kaupungin uutta organisaatiota aiemmat kiinteistötoimi ja tilakeskus ovat yhteistyössä valmistelleet ja toteuttaneet kaupungille palvelutuotannon kannalta tarpeettomien rakennusten myyntiä. Realisointi aloitettiin järjestelmällisesti 2009 ja työ jatkuu nyt Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmässä. 60

Rakennettujen kiinteistöjen realisointia käsitellään tarkemmin tilastrategiassa. Usein realisointeihin liittyy tontin käyttötarkoituksen muutos asemakaavamuutoksella ennen myyntiä. Viimeistään myyntivaiheessa maa-alueita joko myydään tai vuokrataan. Kaupungin omana työnä tekemän kiinteistökehittämisen kautta myös tarpeettomia rakennuksia puretaan ja maankäyttöä kehitetään uuteen käyttötarkoitukseen luovutettavaksi tässä asiakirjassa kuvatuin periaattein. 5.23 Maankäyttösopimuskorvaukset Maankäyttösopimuksissa aiemmin kuvatuin perustein kaupunki perii usein merkittävän osan korvauksesta tonttimaana. Tämä vaikuttaa alentavasti suoriin sopimuskorvauksiin mutta vastaavasti lisää vuokratuloja ja myyntivoittoja. 14 13,38 12 10 milj. 8 6 4,95 4 2 0,88 2,59 2,87 2,16 1,27 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi Kaavio. Toteutuneet maankäyttösopimuskorvaukset (milj. euroa) 2010 2016. Huom. Osa korvauksista tonttimaana. 61

Maankäyttösopimuksin rakennusoikeutta kaupungille 28000 24000 20000 16000 12000 8000 4000 0 2014 2015 2016 Asuminen (ke-m2) Liike- ja toimitila (ke-m2) Asemakaavan lainvoimaisuusajan mukaan jaoteltuna. 5.24 Muut tulot Kaupunki saa vuosittain n. 1 miljoona euroa puun myynnin, maa-ainesten ulkoisen myynnin sekä erilaisten maksujen tuloina. 5.3 Yhteenveto taloudesta Maapolitiikan suorien toimien kokonaistaloudellinen positiivinen tulos vaikutus kaupungin talouteen on n. 70 milj. euroa vuosittain, joka suuruusluokaltaan vastaa Tampereella noin kahta veroprosenttia. 6. Maa- ja asuntopolitiikan vaikuttavuus *) Taulukossa on kuvattu asunto- ja maapolitiikan keinojen vaikuttavuus strategian tavoitteisiin. **) Mittareissa olevat sopimuksien sisällöt mitataan sille vuodelle, jolloin sopimus on hyväksytty. Koska sopimukset liittyvät aina asemakaavamuutoksiin, tulevat ne voimaan asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. 62

Strateginen painopiste Urbaani ja kestävästi kasvava Strategian tavoite 2030 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki Strategian tavoite 2018-2021 Tampereen väkiluku on kasvanut keskimäärin 3 000 asukkaalla vuodessa. Kaupungissa on houkuttelevaa ja monipuolista asuntokantaa sekä kasvun edellyttämää kysyntää vastaavasti kohtuuhintaisia vuokraja opiskelija-asuntoja Pormestariohjelman palvelulupaus Tampereella on monipuolisia ja kohtuuhintaisia asuntoja Asunto- ja maapolitiikan vaikuttavuus (* Vaikuttavuusmittarit Jotta kasvavalle väestölle on tarjolla riittävästi sopivia asuntoja, Valmistuneet ja käyttöönottohyväksytyt mahdollistetaan keskimäärin 2500 uuden asunnot (kpl) asunnon valmistuminen vuosittain. Asemakaavamuutoksiin liittyvien sopimusten yhteydessä hankitaan rakennusoikeutta kaupungin hallintaan ja omistukseen. Näin kaupungille syntyy rakennusoikeutta eri puolille kaupunkia. Tonttihaussa kaupunki voi edellyttää kohtuuhintaista asuntototuontoa tai opiskelija-asuntotuotantoa ja siten varmistaa näiden rakentuminen. Valmistuneista asunnoista 30 % on kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa Kaupungin omat vuokra-asuntoyhteisöt tuottavat puolet kohtuuhintaisten vuokraasuntojen uudistuotannon tavoitteesta Asumisen kehittämistoimenpiteitä ja monimuotoista asumista edistetään tonttihakujen ohjelmoinnin mukaisesti Ryhmärakennuttamista edistetään ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan - Rakennusoikeus kaupungille maankäyttösopimuksissa (ke-m2) (** - Toteutussopimuksissa rakennusoikeutta kaupungin maalle (kem2). - Toteutussopimuksissa rakennusoikeutta osoitettu kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon (kem2) (** - Valmistuneiden ja käyttöönottohyväksyttyjen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta (%) - Tonttihakujen suunnitelmassa ohjelmoitu kohtuuhintaisten vuokraasuntojen rakennusoikeus (ke-m2) Kaupungin omien vuokraasuntoyhteisöjen valmistuneet ja käyttöönottohyväksytyt sekä rakenteilla olevat asunnot (kpl) - Toteutuneet ja käynnissä olevat arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailut (kpl), - Muut käynnistyneet hankkeet jotka toteuttavat tonttihakujen yhteydessä edellytettyjä kehittämisteemoja (kpl) - Ryhmärakennuttamiseen luovutettu rakennusoikeus (ke-m2) - Käynnistyneet ryhmärakennuttamishankkeet (kpl) - On toteutettu tiedotustoimenpiteitä (esim. ryhmärakennuttamisen esite, verkostoitumistilaisuudet). Hiilineutraali Kaupungin kestävää kasvua on vahvistettu kaavoittamalla 80 prosenttia asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt Kestävä Tampere 2030 - tiekartan toimenpitein 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta valtuustokauden loppuun mennessä Tampere huomioi ympäristö- ja ilmastotavoitteet kaikessa kaupunkisuunnittelussa Joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuksissa kasvu tapahtuu täydennysrakentamalla. Mahdollistetaan ja kannustetaan täydennysrakentamiseen yksityisiä kiinteistönomistajia ja kaupungin maanvuokralaisia. Kaupungin hankkeissa massatasapainoon pyrkiminen vähentää hiilidioksidipäästöjä kuljetusten vähetyessä. Edistetään puurakenteisten asuinkerrostalojen rakentamisaloituksia. Sopimuksia täydennysrakentamisen kannustimien piirissä, maankäyttösopimuksia ja vuokrasopimuksia (kpl) (** Toimintatapa ja seuranta kaupungin hankkeiden massatasapainoon luotu. Massan käsittelyä tuottavien asemakaavojen yhdeydessä tehdään massatarkastelu. (toteuma, % asemakaavoista) - Tonttihakujen suunnitelmassa ohjelmoidut puurakentamishankkeet (kpl) - Käynnistyneet puukerrostalohankkeet (kpl) Luova ja innovatiivinen Yhdessä tekevä ja inhimillinen Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille Paras asiakas- ja asukaskokemus Tasaisesti jakautunut hyvinvointi Yritystonttitarjonnalla on vastattu kasvavan kaupunkiseudun tarpeisiin Palvelujen painopistettä on siirretty ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä kotiin vietäviin palveluihin Alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet Yritystoimintaa ja työllisyyttä edistetään tulopohjan vahvistamiseksi Kaupungilla on yritysrakennusoikeusvarantoa, mutta osa siitä ei vastaa tämän päivän markkinoita. Suunnitelma ja seuranta yritysalueiden Selvitetään alueellinen kysyntä ja tehdään kehittämisestä on luotu. suunnitelma yritysalueiden kehittämisestä. Kehitetään yritysten asiakaspalvelua. Tamperelainen voi Erityisryhmien asumiseen liittyviä ikääntyä turvallisesti ongelmia vähennetään ja harrastaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla. monipuolisesti Tamperelaisten hyvinvointia tuetaan Kartoitetaan keinoja ennaltaehkäistä asuinalueiden haitallista eriytymiskehitystä. Asuinalueiden sosiaalisesti haitallisen eriytymiskehityksen ennakointiin kehitetään mittaristo, jota seuraamalla eriytymiskehityksen trendit voidaan havaita. Seurantaa toteutetaan vuositasolla. Ongelmia havaittaessa kootaan monialainen verkosto, joka pyrkii etsimään ongelmiin ratkaisuja. - Häätöjen, pitkäaikaisasunnottomien ja uusien asunnottomien määrä (kpl) (2016: Häätöjä vähintään 61 kpl, pitkäaikaisasunnottomia 52 kpl), - Asumisneuvojia on lisätty ja asumisneuvonta kattaa vuonna 2018 kaikki tamperelaiset. - Ikäihmisten kotona asumista on edistetty julkaisemalla ikäihmisille tarkoitettu asumisen opas ja kouluttamalla ikäihmisten kodeissa toimivia työntekijöitä kartoittamaan asuntojen esteettömyyttä ja korjaustarpeita. On koottu ja otettu käyttöön työkalupakki asuinalueiden haitallisen eriytymiskehityksen ennaltaehkäisyyn - On kehitetty mittaristo ja sen pohjalta toteutettu vuosittain eriytymiskehityksen seuranta. - Seurannassa havaittujen ongelmiin puuttumisen myötä alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet. 63

7. Taustatietoja 7.1 Asunto- ja maapolitiikan linjausten taustaa Tampereella harjoitettu asunto- ja maapolitiikka on perustunut johdonmukaisiin ja pitkäjänteisiin käytännön linjauksiin, joita on noudatettu päätöksenteossa ja toimenpiteissä. Maapolitiikan linjaukset 2014 2017 hyväksyttiin 17.3.2014 Tampereen kaupunginvaltuustossa. Ennen vuotta 2014 maapolitiikkaa käsiteltiin vuosittain silloisessa kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Maapolitiikan periaatteet ja tilannekatsaus käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 14.5.2012. Asuntopolitiikan osalta ensimmäiset asuntopolitiikan linjaukset vuosille 2015 2017 hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 8.6.2015. Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja sitä toteuttavaan Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Asuntopoliittisia linjauksia valmisteltiin yhdessä maapoliittisten linjausten kanssa, mutta ne tulivat voimaan vasta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 valmistumisen jälkeen. Tätä ennen asuntopolitiikkaa on käsitelty kaupunkistrategiaa tarkentavassa kaupungin asuntopoliittisessa strategiassa. Asuntopoliittinen strategia 'Jalat oman pöydän alle' vuoteen 2012 oli yksi kuudesta kaupunkistrategiaa tarkentavasta toimintastrategiasta. Se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 25.11.2002, jonka jälkeen sitä päivitettiin kaupunkistrategian perusteella. Tätä edeltävä asuntopoliittinen strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.6.1998. 64

7.2 Kaupungin nykyinen maanomistus Kaupungin kokonaismaapinta-ala on 521,9 km 2, josta kaupungin omistuksessa 1.10.2017 on 125,6 km 2 eli 24,07 %. Maapolitiikan harjoittamisen kannalta merkityksellisempi on kaupungin maanomistus kantakaupungissa. Oheiseen kuvaan rajatun kantakaupungin alueen maapinta-ala on 128,00 km 2, josta kaupungin omistuksessa on 88,35 km 2 eli 69,02 %. Kuva: Kaupungin maanomistus kantakaupungissa päivämäärä 1.10.2017 65