Lasten käsityksiä kielenoppimisesta Elisa Miettinen & Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto
Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto Teija Kangasvieri, JY, Kieliverkosto Elisa Miettinen, JY, Kieliverkosto Sirpa Laitinen, JY, Kieliverkosto Jaana Toomar, JY, Kielten laitos & OKL
Aineisto 5-6-vuotiaiden päiväkotilasten haastattelu 34 lasta Yksilö- tai parihaastattelu Video- tai audionauhoitus Keväällä/kesällä 2012 Kasvattaja tai tutkija haastattelijana Strukturoitu haastattelu = samat kysymykset samassa muodossa kaikille
Haastattelukysymyksistä Lasten omat ajatukset keskiössä Kysymyksiä kielten osaamisesta, oppimisesta ja käytöstä Mitä, missä, miten, kenen kanssa -kysymyksiä Esim. Mitä eri kieliä osaat? Missä olet kuullut ja käyttänyt suomea/ruotsia/englantia, jne.? Miten ja kenen kanssa sinun mielestäsi lapset/aikuiset oppivat kieliä?
Piirrostehtävä Piirrä kuva itsestäsi oppimassa kieliä. Kerro piirtämästäsi kuvasta.
Tutkimuksen tarkoitus Tunnistaa lapsille tyypillisiä näkökulmia kielten osaamiseen, oppimiseen ja käyttöön Tarkastella päiväkoti-ikäisten lasten kielimaailmaa Vertailla päiväkoti-ikäisten lasten näkökulmia kouluikäisten lasten (ja aikuisten) näkökulmiin Tarkastella yksikielisyyden myyttiä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä
Kielikäsitykset Ovat osa lasten metakielellistä tietoisuutta, kykyä havainnoida ja analysoida kieltä ja sen luonnetta Muuttuvia ja moniäänisiä; sekä yksilöllisiä että jaettuja Dialoginen näkökulma: Lasten kielikäsitykset ovat peräisin tilanteista, joissa he ovat toimineet ja ihmisiltä, joita he ovat tavanneet (Aro 2012, Barcelos & Kalaja 2011, Dufva et al. 2003) www.kieliverkosto.fi
Koululaisten käsityksiä Lasten haastattelu 1., 3. ja 5. luokalla (Aro 2009, 2012) Kielen käyttäminen = puhumista Kieliä (englantia) opitaan lähinnä koulussa, kirjasta lukemalla Skinnari 2012: 6. luokan oppilaat hämmentyivät, kun opettaja kysyi englannin oppimisesta ilman oppikirjoja: Yleensä luokka oli sitä mieltä, että ei voi oppia enkkua ilman kirjoja. Ossi sanoi, että puhumalla voi oppia. (Skinnari 2012: 80)
MP: Oisko susta tärkee osata vieraita kieliä, haluutsä ite oppia sitten joskus? - No isona mut, sillee niinku aikuisena meiän esimerkiks äitin ikäsenä, siinä kolkytseittemän kolkytkuus (Aro 2009: 67, ekaluokkalaisen haastattelusta)
Lapset osaavat mielestään Suomea, englantia, ruotsia, espanjaa, saksaa, saamea, kreikkaa, thai-kieltä, arabiaa, ranskaa jne. Lapset kokevat osaavansa useita kieliä: yhtä (7/34), kahta (13/34), kolmea (11/34), neljää (2/34), viittä (1/34) Lapset eivät aina tule ajatelleeksi äidinkieltä kielenä www.kieliverkosto.fi
Suomea oppimassa Tutkija: no missä sä oot oppinu suomen kieltä? missä? Josefiina: en mää tiiä Tutkija: mitä tullee mieleen? Josefiina: ei mitää Tutkija: missä paikassa tai näin? Josefiina: ehkä tampereella ku mää synnyin tampereella ja tulin kaksvuotiaaks siellä www.kieliverkosto.fi
Muita kieliä oppimassa Kasvattaja: leevi mitä eri kieliä osaat? Leevi: mm en mä- ruotsia ja mm englantia ja saksaa ja arabiaa Kasvattaja: leevi missä olet oppinut ruotsia? Leevi: eskarissa Kasvattaja: missä olet oppinut arabiaa? Leevi: no tarhas ku siellä oli sellasia arabialaisia Kasvattaja: hmm ja sitkö oli ranskaa? Leevi: saksaa Kasvattaja: saksaa missä olet oppinut saksaa? Leevi: kaverilta Kasvattaja: ja missä olet oppinut englantia? Leevi: äitiltä www.kieliverkosto.fi
Tutkija: mitä eri kieliä sä osaat? Sanna: mä osaan englantia vähän ranskaa ja sitte suomee ja vähän öö semmosta kieltä joka jossa o vähä niinku suomee mutta siinä on jotai muita sanoja mä en muista sen nimee Tutkija: mm. no mitäs sitte se vielä oli yks kieli jonka nimee et muistanu ni missä sä oot sitä oppinu? Sanna: mä oon oppi- mä tarhassa vähä iha pikkusen sitä www.kieliverkosto.fi
Lapset haluavat oppia monia kieliä eniten yksittäisiä mainintoja: englanti (11/34) useita kieliä, joita koulussa ei perinteisesti opeteta (kiina, japani, norja, tanska, thai, kreikka) kieliä, joita nimettiin maiden mukaan (Thaimaa, Karibia, Venetsia) www.kieliverkosto.fi
Tutkija: no mitäs kieliä sä vielä haluaisit oppia? tuleeko mieleen mitään kieliä mitä vielä haluaisit oppia? Sanna: eeei tuu mitää mieleen mutta vaan yks karibia jossa yks Ahmed asuu se o mun se on niinku saman verran ku määkin ja se on ollu tässä tarhassa sillo nii sitä mutta mä en osaa sitä yhtään Tutkija: mm mikä kieli? Sanna: karibia Tutkija: mm haluaisit sitä oppia? Sanna: joo
Miksi lapset haluavat oppia näitä kieliä? Matkustelu yleisin esitetty syy Perhe, ystävät, sukulaiset (hekin osaavat näitä kieliä, voi puhua heidän kanssaan) Mielikuva kielestä tietynlaisena (kiva, erikoinen, hyvä, ihmeellinen, kuulostaa hassulta) Kommunikointi vieraskielisten kanssa Muut syyt ( siksi kun siellä syödään riisii ) Osa lapsista ei halunnut tai osannut perustella
Minä oppimassa Sisällä Ulkona Suomessa Ulkomailla Kotona Päivähoidossa / eskarissa / koulussa Perheenjäsenet (erityisesti äiti) Kaverit Itse Lapset oppimassa Hoidossa / päiväkodissa / esikoulussa Koulussa Isä ja äiti (ja muut aikuiset) Opettaja Itse Oppimisen tiloja ja ihmisiä www.kieliverkosto.fi
Tutkija: mhh. noo miten ja kenen kanssa sun mielestä lapset oppii kieliä? Elli: en tiiä Tutkija: miten miten ne vois oppia lapset kieliä? Elli: (miettii) vaa päästä Tutkija: miten sä ite oot oppinu? Elli: no äiti on kertonu miten puhutaan www.kieliverkosto.fi
Kasvattaja: no niin kerropa viljami kuvasta Viljami: no mä oon tota tos noin sitten tossa on se joka opettaa kieliä Kasvattaja: joo Viljami: niin toi on se joka opettaa mulle englantii
Jenna: no tää on nyt sieltä japanista. kun mä olin puistossa. siellä oli vesilähde ja ni siellä mä kuulin kun yks sano tutun sanan mut ku mä en tienny sen. ja mä olin joskus kuullu ku isi sano sen. sitte mä kysyin äidiltä et mikä sana tuo on ja sitte uudelleen ja uudelleen niin sitte mä opin
Kieliä opitaan monella tavalla Opiskelemalla Opettelemalla Harjoittelemalla Keksimällä/ omasta päästä Kun joku kertoo / opettaa / auttaa Kuuntelemalla Kuulemalla Koettamalla Kysymällä Puhumalla Leikkimällä Lukemalla Miettimällä www.kieliverkosto.fi
Kasvattaja: hmm leevi kerro kuvasta Leevi: tuota mä olin kerran vaarin luona niin mä kysyin vaarilta et mä haluun oppia saksaa nii se opetti mulle www.kieliverkosto.fi
www.kieliverkosto.fi Eetu: siin oon mä siin on aurinko ja sitte mä pidän jalkoja vedessä Kasvattaja: ja kuinka se on sun kielenoppimiseen? Eetu: siinä mä mietin niitä kielen sanoja. millasia
Asta: niin siis minä olen tässä ja toi on mun opettaja. ja siis niinkun tässä on nurmikko ja täällä on toinen pensas tää pupu yrittää päästä tuonne pensaaseen mutta kun se ei pääse. sit se diiiiuuu loikkaa sinne Tutkija: mitäs se opettaja sulle kertoo tuossa? Asta: se kertoo mulle eri maan kieliä siinä parhaillaan ja sitten. täällä pensaassa oli kans pupu niin sit se diiiiiiu yrittää hypätä tän luo mut sit tää hyppäs sen luo Tutkija: missä paikassa työ ootte tässä? Asta: me ollaan siis ulkona tässä. täällä oli pupu täällä oli pupu tää hyppäs sen luo mutta se hyppäs sen luo ja sit ne ei löytäny toisiaan. ja sitten ne tuli keskelle tätä opetusta.
Kielten oppiminen on (ihan/aika) kivaa (ihan) hauskaa hyvää mukavaa (tosi/ihan/aika) helppoa (vähän) tylsää aika tyhmää outoa (vähän/aika) vaikeaa aika monimutkaista (21 lasta) (9 lasta) www.kieliverkosto.fi
Kielten oppiminen on Tutkija: millaista kieltenoppiminen sun mielestä on? minkälaista? Jasper: hauskaa Tutkija: joo. miks se o hauskaa? Jasper: koska voi puhuu eri kieliä Tutkija: millasta kieltenoppiminen sun mielestä on? Sanna: kivaa Tutkija: miks se o kivaa? Sanna : no koska sillon saa oppia kaikkia uusia asioita www.kieliverkosto.fi
Kielten oppiminen on Kasvattaja: mikko millaista kieltenoppiminen sinusta on? Mikko: vaikeaa Kasvattaja: hmm millä tavalla? Mikko: sillä tavalla kun ei usein kuule niitä Tutkija: millaista kieltenoppiminen on? Josefiina: no vähän vaikeeta Tutkija: miks se o vaikeeta? Josefiina: no ku heti ei opi. se on sen takia vähän vaikeeta
Kielten oppiminen on Tutkija: millaista kieltenoppiminen sinun mielestä on? Kaapo: hmm ihan joskus vähän tylsää ja joskus hauskaa Tutkija: kerro miks Kaapo: no sen takia koska joskus mulla on hyvii puuhii ja mun pitää opetella kieltä ni sillon se on tylsää, mutta sii eh sillon kun mulla ei oo tekemistä ja oppii kieltä ni sillon se on iha hauskaa
Havaintoja lasten kielimaailmasta Päiväkotilasten maailma on useammin monikielinen kuin yksikielinen Monikielisiä ja -kulttuurisia kokemuksia sekä ulkomailta että Suomesta Lapset ovat kiinnostuneita oppimaan useita kieliä Kiinnostus erityisesti kieliin, joihin on ollut kosketuksessa päivähoidossa, perheessä, lähiympäristössä ja matkoilla www.kieliverkosto.fi
Lapset eivät opi kieliä vain aikuisten ohjauksessa vaan myös vertaisiltaan Päiväkotilapsilla avoin suhtautuminen kieltenoppimiseen Kieliä opitaan monissa paikoissa, monien kanssa ja monella tavalla Päiväkotilapsilla ei vielä ole institutionaalista kielenoppijaidentiteettiä Lähtökohta: lapsilla on jo osaamista ja oppimiskokemuksia
Lähteet Aro, M. 2009. Speakers and Doers. Polyphony and Agency in Children s Beliefs about Language Learning. Jyväskylä Studies in Humanities 116. Aro, M. 2012. Effects of authority: voicescapes in children s beliefs about the learning of English. International Journal of Applied Linguistics 22 (3), 331-346. Barcelos, A.M.F. & Kalaja, P. 2011. Introduction to Beliefs about SLA revisited. System 39, 281-289. Dufva, H., R. Alanen & M. Aro 2003. Kieli objektina miten lapset mieltävät kielen? Teoksessa M. Koskela & N. Pilke (toim.) Kieli ja asiantuntijuus. AFinLAn vuosikirja 2003. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 61. Jyväskylä, s. 295 315. Skinnari, K. (2012). Tässä ryhmässä olen aika hyvä. Ekologinen näkökulma kielenoppijaidentiteetteihin peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan englannin opetuksessa. Jyväskylä Studies in Humanities 188.