Diabeteskysely Kevät 2010 Kysely toteutettiin maaliskuun 2010 Diabetes-lehden välissä lähetetyllä lomakkeella. Diabetes-lehti on Diabetesliiton julkaisu jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Kyselyn teettivät AstraZeneca Oy ja Oy Bristol- Myers Squibb (Finland) Ab, ja sen toteutti Hill and Knowlton Finland Oy. Taustatiedot Kyselyyn vastasi 2002 tyypin 2 diabeetikkoa. Heistä 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajista valtaosa oli yli 60-vuotiaita (yli 70 %). Nuoria vastaajia oli hyvin vähän. Vastaajat edustavat hyvin tätä potilasryhmää, sillä tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yleensä yli 40-vuotiaana ja diabeteslääkkeistä erityiskorvauksia saavien määrä kasvaa merkittävästi ikäryhmässä 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Esimerkiksi ikäryhmässä 20 24-vuotiaat erityiskorvausoikeus oli 2725 henkilöllä (tilanne 31.12.2009), kun taas ikäryhmässä 55 59-vuotiaat vastaava luku oli 22 280 ja ikäryhmässä 60 64-vuotiaat 33 215. (Lähde: Diabetesliiton verkkosivut). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli sairastanut tyypin 2 diabetesta yli 10 vuotta. 1. Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti 1. Alle 18 3 0,15 % 2. 18 29 8 0,40 % 3. 30 44 63 3,16 % 4. 45 60 502 25,20 % 5. Yli 60 1416 71,08 % 2. Sukupuoli Yhteensä 1992 100 % Vastaus Lukumäärä Prosentti 1. Nainen 1206 60,60 % 2. Mies 784 39,40 % Yhteensä 1990 100 % 3. Sairauden kesto Vastaus Lukumäärä Prosentti 1. Alle 5 vuotta 462 23,18 % 2. 5 10 vuotta 542 27,20 % 3. Yli 10 vuotta 989 49,62 % Yhteensä 1993 100 %
Tyypin 2 diabetes pähkinänkuoressa Tyypin 2 diabetesta eli aikuisiän diabetesta sairastaa Suomessa noin 250 000 henkilöä. Arvioiden mukaan diagnosoimattomia potilaita on lähes saman verran. Tyypin 2 diabeteksessa elintoiminnoille välttämättömän insuliinin vaikutus on heikentynyt tai sitä ei erity riittävästi. Sairauden oireet kehittyvät hitaasti, vuosien ajan. Oireita voivat olla väsymys, jano, lisääntynyt virtsaaminen, toistuvat tulehdukset ja näköhäiriöt. Tyypin 2 diabetesta hoidetaan yleensä ensin painonhallinnan, liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla. Tarvittaessa otetaan käyttöön verensokeria korjaava tabletti- ja insuliinihoito. Myös verenpaineen, veren rasvojen sekä veren hyytymistekijöiden hoito on tärkeää lisäsairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Sairaus on periytyvä. Sairastumisriski on 40 prosenttia, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes. Jos molemmilla vanhemmilla on kakkostyypin diabetes, sairastumisriski on 70 prosenttia. (Lähde: Diabetesliiton verkkosivut). Tulokset tiiviisti Vastaajien tyytyväisyys diabeteslääkitykseen oli yleisesti korkea. Kuitenkin vastaajista jopa 60 prosentilla oli ollut viimeksi kuluneen kuukauden aikana liian matalan verensokerin aiheuttamia oireita vähintään kerran. Oireet vaikuttivat myös arkielämään, erityisesti seksielämään, uneen ja liikkumiseen. Sama ryhmä koki myös, ettei sairauteen ollut helppo löytää sopivaa lääkitystä. He olivat myös huolestuneita omasta sairaudestaan. Kyselyyn vastanneet diabeetikot kokivat saavansa paljon tietoa sairaudestaan ja hoidostaan, mutta silti useimmille vastaajista oli vierasta se, että diabeteslääkitys voi lisätä liian matalan verensokerin riskiä. Valtaosalle vastaajista oli kuitenkin erittäin tärkeää, että diabeteksen hoito ei altista heitä liian matalalle tai liian korkealle verensokerille. Jotkut vastaajista kokivat, että heidän sairaudesta saamansa tiedot ja ohjaus olivat ristiriitaisia. Selvityksen virhemarginaali on keskimäärin ± 2,19 % suuntaan tai toiseen. Diabeteksen hoito Valtaosa vastaajista (83 %) hoiti diabetestaan tablettilääkityksellä. 43 % vastaajista käytti insuliinia ja 53 % vastaajista nimesi myös syömiseen ja liikkumiseen liittyvät elintapamuutokset hoidokseen.
Miten diabetestasi hoidetaan? (voit valita useita) 1. Insuliini 862 43,12% 2. Muu pistoslääkitys 24 1,20% 3. Tablettimuotoinen lääke 1661 83,09% 4. Syömiseen ja liikkumiseen liittyvillä elintapamuutoksilla 1047 52,38% 5. En osaa sanoa 16 0,80% Vastaajista 55 henkilöä (vastaajia yhteensä 2002) kertoi, että heidän diabetestaan hoidetaan pelkästään syömiseen ja liikkumiseen liittyvillä elämäntapamuutoksilla. Reilu 40 prosenttia vastaajista oli joutunut vaihtamaan lääkitystä sairauden aikana. Avoimissa vastauksissa kerrottiin muun muassa, että aikaisempi lääkitys oli ollut riittämätön oireiden hoidossa tai että korvausjärjestelmän piiriin oli tullut uusi sopivampi valmiste. Sokeriarvojen liiallinen korkeus tai mataluus aiheutti myös lääkitysten vaihtoa. Tyytyväisyys hoitoon Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä diabeteksensa hoitoon kokonaisuutena. Suuri osa koki myös voivansa osallistua hoitoon ja päätöksentekoon. Erityisen tyytyväisiä vastaajat olivat hoitajilta ja lääkäreiltä saamaansa omahoidon ja elintapojen ohjaukseen. Noin neljännes vastaajista koki saamansa tiedon ja ohjauksen osin ristiriitaiseksi.
Arvioi seuraavien väittämien oikeellisuutta merkitsemällä omaa mielipidettäsi parhaiten vastaava vaihtoehto Täysin samaa Osittain samaa Osittain eri Täysin eri En osaa sanoa Yhteensä Olen tyytyväinen diabetekseni hoitoon kokonaisuutena (avg: 3,21) Olen tyytyväinen hoitajan toteuttamaan omahoidonja elintapojen ohjaukseen (avg: 3,16) Olen tyytyväinen lääkäriltä saamaani hoitoon ja ohjaukseen (avg: 3,11) Saan mielestäni hoitohenkilökunnalta riittävästi tietoa lääkityksestäni (avg: 3,00) Koen voivani osallistua riittävästi diabetekseni hoitoon ja sitä koskevaan päätöksentekoon (avg: 3,20) Koen, että saamani tiedot ja ohjaus ovat olleet ristiriitaisia (avg: 1,94) 41% 40% 13% 4 2 100 % 42% 33% 14% 6 5 100 % 42% 31% 18% 7 2 100 % 36% 33% 19% 8 4 100 % 44% 32% 14% 5 5 100 % 8 20% 20% 42% 10% 100 % Valtaosa vastaajista (71 %) kertoi pitävänsä hoitajilta saamaansa ohjeistusta yhtenä kolmesta tärkeimmästä tiedon lähteestä. Sen lisäksi vastaajat nimesivät tärkeimmiksi informaatiokanaviksi diabetesyhdistyksen ja -liiton lehtineen sekä lääkärin. Reilu viidennes koki saavansa tietoa myös sanoma- ja aikakauslehdistä. Internetiin turvautui vain alle 15 % vastaajista. Avoimissa vastauksissa tiedonlähteiksi mainittiin muun muassa internetin keskustelupalstat, televisio, kirjat, kohtalotoverit, tutut lääkärit, sopeutumisvalmennuskurssit ja monet miehet mainitsivat oman puolison. Miehet nojasivat hieman naisia enemmän lääkäreiltä saatuun tietoon, kun taas naiset hakivat hieman miehiä enemmän tietoa internetistä sekä sanoma- ja aikakauslehdistä.
Mistä saat elintapaohjausta ja tietoa diabeteksestasi? (valitse kolme tärkeintä) Vastaus LukumääräProsentti 20% 40% 60% 80% 100% Diabetesyhdistyksestä, 1. liiton tai yhdistyksen lehdistä 1550 77,42% 2. Apteekista 227 11,34% 3. Lääkäriltä 1331 66,48% 4. Hoitajalta 1420 70,93% 5. Internetistä 326 16,28% Sanoma- ja 6. aikakauslehdistä 447 22,33% 7. Tuttavilta 158 7,89% 8. Muualta, mistä 153 7,64%
Mistä saat elintapaohjausta ja tietoa diabeteksestasi? Punainen=naiset, vihreä=miehet 1. Diabetesyhdistyksestä, liiton tai yhdistyksen lehdistä 934 607 77,45% 77,42% 2. Apteekista 155 72 12,85% 9,18% 3. Lääkäriltä 746 579 61,86% 73,85% 4. Hoitajalta 853 558 70,73% 71,17% 5. Internetistä 211 113 17,50% 14,41% 6. Sanoma- ja aikakauslehdistä 285 159 23,63% 20,28% 7. Tuttavilta 103 52 8,54% 6,63% 8. Muualta, mistä 87 65 7,21% 8,29% Terveiden elintapojen ylläpitäminen Lähes 70 % vastaajista koki, että he kykenevät yleensä ylläpitämään terveytensä kannalta edullisia elintapoja. 14 % koki, että omat elintavat olivat vain harvoin suositusten mukaisia. Elintavoissa hankalinta vastaajien mukaan oli pitää kiinni terveyden kannalta edullisesta syömisestä (48 %) sekä riittävästä liikunnasta (81 %). Joka viides vastaaja piti liian haasteellisena sairauden hoidon yhteensovittamista oman arjen vaatimusten kanssa. Yli 24 % vastaajista koki, ettei sairastuminen ollut kovin haasteellista, vaan lääkitys riittää pitämään diabeteksen hallinnassa.
Mikä terveyden kannalta edullisten elintapojen ylläpitämisessä on ollut haasteellista? Terveyden kannalta edullinen 1. syöminen on arkielämässäni vaikeaa 179 48,38% Oman diabeteksen hoidon ja perheen arjen ja toiveiden 2. yhteensovittaminen on liian työlästä Riittävä liikkuminen on minulle 3. vaikeaa En halua luopua totutuista 4. elintavoistani Lääkitys riittää pitämään 5. diabetekseni hallinnassa 68 18,38% 301 81,35% 90 24,32% 90 24,32% 6. Jokin muu, mikä 48 12,97% Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että terveellisten elintapojen ylläpitoa vaikeutti eniten työn rytmi tai siihen liittyvä stressi. Syömistä ja liikkumista oli vaikea pitää säännöllisenä vaativan tai epäsäännöllisen työn lomassa. Lisäksi mainittiin yksinasuminen, yhdelle ei viitsi laittaa ruokaa. Terveellinen ruokavalio myös koettiin kalliiksi. Makeanhimo ja alkoholi, kuten olut, mainittiin myös. Vastaajat kokivat parhaaksi kannustajakseen elintapojen ylläpidossa hoitohenkilökunnan (55 %). Myös muille tukipalveluille olisi kysyntää. 42 % vastaajista uskoi tukiryhmän ja säännöllisten tapaamisten auttavan elintapojen ylläpidossa. 37 % vastaajista toivoi henkilökohtaista elintapavalmentajaa. Mikä kannustaisi ja auttaisi sinua ylläpitämään terveyden kannalta edullisia elintapoja? 1. Henkilökohtainen elintapavalmentaja 648 36,92% 2. 3. 4. 5. Tiiviimmät tapaamiset hoitohenkilökunnan kanssa Tiiviimmät tapaamiset lääkärin kanssa Tukiryhmään kuuluminen ja säännölliset tapaamiset Tukiverkoston löytäminen verkkopalvelusta 956 54,47% 648 36,92% 738 42,05% 143 8,15%
Huoli sairaudesta Lähes kaikkia vastaajia oma sairastuminen huolestutti usein tai joskus. Vain 3 % vastaajista kertoi, ettei diabetes aiheuta lainkaan huolta. Huolestuttaako diabeteksesi Sinua? 1. Usein 559 28,02% 2. Joskus 1140 57,14% 3. Ei juuri lainkaan 237 11,88% 4. Ei ollenkaan 59 2,96% Yli 90 % huolestuneista kertoi, että eniten huolettaa lisäsairauksien riski, näkökyvyn mahdollinen heikkeneminen, jalkaongelmat tai sydän- ja verisuonitaudit. Painonnousun ilmoitti huolenaiheekseen 40 % niistä vastaajista, jotka olivat sairaudestaan huolestuneita. Huolestuneiden ryhmässä joka viides pohti elämän lyhenemistä, kun taas insuliinihoito tai liian matala verensokeri huolestutti vain noin joka kymmenettä. Avoimissa vastauksissa mainittiin lisäksi epävarmuuden tai avuttomuuden tunne, yksin asuminen, jalkojen mahdollinen amputointi sekä munuaisten toiminnan ylläpito. Mikä Sinua huolestuttaa eniten diabetekseen liittyen? (Vastaajina edellisen kysymyksen usein tai joskus huolestuneiden ryhmä) Riski lisäsairauksille (näkökyvyn 1. heikkeneminen, jalkaongelmat, sydän- ja verisuonitaudit) 1583 91,03% 2. Liian korkeat verensokerit 501 28,81% 3. Elämänlaadun heikkeneminen 740 42,55% 4. Painonnousu 699 40,20% 5. Liian matala verensokeri 200 11,50% 6. Elämän lyheneminen 358 20,59% 7. Insuliinihoito 145 8,34% 8. Insuliinin pistäminen 90 5,18% 9. Jokin muu, mikä 75 4,31%
Matalan verensokerin vaikutukset 60 % vastaajista oli viimeisen kuukauden aikana kokenut liian matalaan verensokeriin liittyviä tuntemuksia, kuten heikkoutta, vapinaa, nälän tunnetta, hikoilua, keskittymiskyvyn puutetta, kalpeutta, näön sumenemista tai tihentynyttä sydämen sykettä. Valtaosalla tuntemuksia oli ollut muutaman kerran viimeisen kuukauden aikana. Kuinka monta kertaa viimeisen kuukauden aikana Sinulla on ollut liian matalaan verensokeriin liittyviä tuntemuksia? 1. 0 kertaa 756 39,77% 2. 1 kertaa 370 19,46% 3. 2-5 kertaa 622 32,72% 4. yli 5 kertaa 153 8,05% Liian matalaan verensokeriin liittyvien oireiden ei koettu vaikuttavan merkittävästi arkeen. Selkeitä vaikutuksia oli kuitenkin nähtävissä seksielämän, nukkumisen, liikkumisen ja urheilun alueilla sekä hieman työn tekemisessä/ opiskelussa ja kotitöiden teossa.
Vaikuttavatko liian matalat verensokerit arjessa selviytymiseesi? Kaiken aikaa Paljon Hieman Ei lainkaan En osaa sanoa Yhteensä Työskentelyyn tai opiskeluun (avg: 1,47) Autolla ajamiseen (avg: 1,27) Kotitöiden tekoon (avg: 1,48) Liikkumiseen (avg: 1,71) Seksielämään (avg: 1,72) Sosiaalisiin kontakteihin (avg: 1,39) Nukkumiseen (avg: 1,69) Urheiluharrastukseen (avg: 1,66) Lapsen hoitamiseen (avg: 1,17) 24 26% 56% 12% 100 % 12 15% 66% 16% 100 % 1 6 29% 56% 8% 100 % 3 9% 36% 43% 9% 100 % 7% 11% 13% 47% 22% 100 % 25 19% 62% 12% 100 % 4 9% 31% 44% 12% 100 % 4 9% 24% 44% 19% 100 % 11 6 59% 33% 100 %
Diabetes-tietämys Kyselyyn vastanneet diabeetikot kokivat saavansa paljon tietoa sairaudestaan ja hoidostaan, mutta silti useimmille vastaajista oli vierasta se, että diabeteksen lääkitys voisi lisätä matalan verensokerin riskiä. Hieman tutumpaa oli se, että diabeteslääkitys voi saada painon nousemaan. Arvioi seuraavien väittämien oikeellisuutta merkitsemällä omaa mielipidettäsi parhaiten vastaava vaihtoehto Täysin samaa Osittain samaa Osittain eri Täysin eri En osaa sanoa Yhteensä Diabeteslääkitys lisää liian matalan verensokerin riskiä (avg: 2,33) Sopivan lääkityksen löytäminen on ollut helppoa (avg: 3,04) Diabeteslääkitys estää verensokeriani nousemasta turhan korkeaksi (avg: 3,44) Diabeteslääkkeiden ottaminen ohjeiden mukaan on minulle helppoa (avg: 3,70) En koskaan unohda ottaa diabeteslääkkeitäni (avg: 3,26) Diabeteslääkitys saa painon nousemaan (avg: 2,50) 10% 30% 15% 24% 21% 100 % 39% 30% 16% 9% 6 100 % 59% 23% 8% 4 6 100 % 79% 13% 4 33 100 % 53% 24% 14% 7 2 100 % 24% 20% 10% 27% 19% 100 % Valtaosalle vastaajista oli kuitenkin erittäin tärkeää se, ettei diabeteshoito altista heitä liian matalalle tai liian korkealle verensokerille. Myös painonnousua pidettiin vastaajien joukossa ei toivottavana. Naiset olivat hieman useammin huolestuneita näistä molemmista asioista kuin miehet.
Arvioi seuraavien väittämien oikeellisuutta merkitsemällä omaa mielipidettäsi parhaiten vastaava vaihtoehto Erittäin Melko Ei kovin Ei lainkaan En osaa Yhteensä tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä sanoa Kuinka tärkeänä pidät sitä, että diabeteshoitosi ei altista liian matalalle verensokerille? (avg: 3,62) Kuinka tärkeänä pidät sitä, että diabeteshoitosi ei altista painonnousulle? (avg: 3,63) Kuinka tärkeänä pidät sitä, että verensokerisi on tasapainossa? (avg: 3,90) Kuinka tärkeänä pidät sitä, että verensokerisi ei nouse turhan korkealle? (avg: 3,86) 66% 26% 314 100 % 70% 22% 332 100 % 90% 9% 11 101 % 85% 12%111 100 %