Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Samankaltaiset tiedostot
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Marjanviljely elinkeinona

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Olutklusterin kehittämishanke

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Karhunvadelman viljely

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

ETELÄ-SAVON KOEASEMAN tiedote N:o 1

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Hedelmän- ja marjanviljely

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta. Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v alusta Luonnonvarakeskus / Luke)

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Miten hometoksiinit hallintaan?

Herukan lajikekokeet käytännön viljelmillä

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

AMERIKANKARPALO SUOMESSA

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Herukoiden kasvitaudit. Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Marjakasvit MARJAKASVIT Kasvin nimi ja lajike vyöhyke hinta MARJATUOMIPIHLAJAT

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Transkriptio:

Kuvat Luke Löytyikö mustaherukkakokeesta tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat -hanke ProAgria Almiai Venny 1 Teppo Tutkija 16.11.2017

Lajikekoe istutettu 2009, Luke Piikkiö, Kaarina Alkuperä Huom. Lajike kdi Vanhemmat Scotland, UK Ben Dorain 1 Ben Alder x SCRI C2/1/62 Scotland, UK BRV resistant Ben Gairn 2 Ben Alder x Russian cultivar Golubka Scotland, UK Ben Hope 3 Westra x (238/36 x EM21/15) Scotland, UK Ben Starav 4 (Ben Alder x ([E29/1 x (93/20 x S100/7)] x [ND21/12 x 155/9]) Scotland, UK Ben Tirran 5 Ben Lomond/N29/17 Scotland, UK Ben Tron 6 (ND12/26/((Vistavochnaya/(Mendip Cross/R. dikuscha )/ (Goliath/Ojebyn))/Westra) Lithuania Almiai 7 open pollinated Minaj Shmyriov Lithuania Dainiai 8 Ojebyn/67-59-3 Lithuania Gagatai 9 Minaj Shmyriov/Ojebyn Lithuania Joniniai 10 Minaj Shmyriov/67-59-3 Lithuania Tauriai 11 Titania/Beloruskaya Sladkaya Latvia Mara 12 Black Naple 's/katyusha Finland Marski 13 Hedda x Mortti Finland Mikael 14 Brödtorp 4. itsepölytys Finland Mortti 15 Öjebyn/WellingtonXXX Poland Tisel 16 Titania x selfed Finland Vihreä Vilma 17 vihreä herukka x Vertti Finland Vihreä Venny 18 Vertti x vihreä herukka Scotland, UK Jaloste S 18/2/23 19 Äkämäpunkin [(SCRI P10/9/13 x Ben Alder) x EM Scotland, 2 UK kestävä Ben Finlay '8872-1 16.11.2017 20 B1834-67] Scotland, UK Jaloste 9154-3 21 Ben Dorain x EMR B1834-120 (?)

Poiminta-ajat (vuotuista vaihtelua esiintyy) Ben Finlay Lajike Elokuu pvm 2011-2015 Almiai 6 Gagatai 6 Joniniai 7 Ben Tron 8 8872-1 9 Tisel 9 Ben Gairn 9 Tauriai 10 Dainiai 12 Vilma 14 Venny 14 Mikael 15 Marski 16 Ben Starav 17 Ben Hope 18 Ben Dorain 19 Mara 19 Ben Tirran 20 Mortti 20 9154-3 20 S 18/2/23 21

Neljän vuoden keskiarvot 2011-2015

Gagatai Mikael Joniniai Marski Ben Gairn Almiai Dainiai Mara S 18/2/23 Vilma 9154-3 Ben Hope keskiarvo Mortti Tauriai Venny Ben Tirran Ben Dorain Ben Finlay Ben Starav Ben Tron Tisel 2012-2013 talvi koetteli lajikkeita (1= ei vaurioita, 9=hyvin runsaat vauriot) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Talvivauriot 1-9 5 MTT Agrifood Research Finland 16.11.2017

Talvivaurioita 2013 Vas. Tisel, oik. Ben Tron 2013 6 16.11.2017

Vas. Mortti, oik. Gagatai 2013 7 MTT Agrifood Research Finland 16.11.2017

Vas. Almiai, oik. Ben Hope 2013 Ek. kotimaiset lajikkeet: runsaasti lehtitauteja Skotlantilaiset lajikkeet selkeä-rakenteisia, aluksi tervelehtisiä, osin rotevaversoisia Liettualaiset lajikkeet rentoja, leveneviä Latvialainen Mara suurikokoinen pensas, suonenkatoviroottinen 8 16.11.2017

Mustaherukan lajikkeiden korkeus (cm) ja leveyden suhde korkeuteen (%) vuonna 2015

2015

2015 1: ei herukanvillaruostetta, 9: erittäin runsaasti ruostetta

Ben Finlay Tisel Joniniai Ben Hope Ben Tirran Ben Dorain Venny s18/2/23 TaUriai Vilma 9154-3 Ben Gairn Ben Starav Ben Tron Almiai Mikael Mortti Dainiai Mara Gagatai Marski C-vitamiinipitoisuus vuoden 2012 marjoissa mg/100 g tuorepaino 350 300 250 200 150 100 50 0 14 MTT Agrifood Research Finland 16.11.2017

MTT 2011 (-2012)

Mustaherukan lajikkeiden pakastettujen marjojen maun miellyttävyys viljelijöiden arvioimana asteikolla 0 5 (erittäin heikko erittäin hyvä).

Kokeista viljelyyn? Parhaat lajikkeet?

Tauriai Suuret marjat, hyvä maku, Melko aikainen Kasvutapa sotkuinen! Kirjall.: kestävä äkämäpunkille

Almiai Hyvin aikainen, satoisa, Suuret marjat, hyvä maku Kasvutapa sotkuinen! Kirjall.: hieman herkkyyttä äkämäpunkille

Tisel Melko aikainen, talvivauriot 2013, satoisa, korkea kasvi, Korkea C-vitamiinipitoisuus

Ben Tron Aikainen, talvivauriot 2013, Pitkät tertut

Ben Hope Skoteista satoisin Riittääkö maku, marjakoko?

Gagatai Talvenkestävä, satoisa, mieto aromi (!), liettualaisista heikoin maku, mutta jotkut pitävät siitä

Lukesta toimitettu pistokkaita kokeiluihin lajikkeista: Tauriai Almiai Gagatai Muut harkittavat lajikkeet?

Mortti 2011 Myöhäinen, hyvä maku Heikko sato, ruostealttius,

Mikael Hyvä maku!, Talvenkestävä, ruostealttius

Marski Voimakas maku

Joniniai Aikainen, suuret marjat Talvenkestävä Kirjall.: alttius karviaishärmälle, lievä alttius äkämäpunkille,

Ehkä heikoimmat lajikkeet

Dainiai 2011 Ruoste, melko heikko sato Kirjall.: hyvin kestävä äkämäpunkille

Ben Starav Talvivauriot 2013, pieni pensas

Ben Tirran Myöhäinen, skoteista heikoin maku Melko heikko sato

Ben Gairn Melko aikainen, heikko sato Kirjall.: suonenkatoviroosia kestävä

Ben Dorain Pieni, pysty pensas, ruoste

Vilma Hyvä maku, ruoste, heikko sato

Venny Ruoste, heikko sato, pienet marjat, pieni pensas

Ben Finlay Hyvin heikko sato, K: äkämäpunkin kestävä, Korkea C- vitamiinipitoisuus, talvivauriot 2013, heikko maku

Mara Rehevä, leveä, hyvin satoisa, isot marjat, MUTTA altis suonenkatoviroosille

9154-3 Myöhäinen, heikko maku

S18/2/23 Myöhäinen, hapan, huono maku

Johtopäätökset Testatut lajikkeet menestyivät eteläisessä Suomessa pääosin hyvin. Usea lajike ohitti Suomessa jalostetut lajikkeet satotasollaan ja marjakoollaan. Erityisesti joitakin liettualaisia lajikkeita kannattaisi kokeilla kaupalliseen herukan tuotantoon eri puolilla Suomea, mutta varutua siihen, että niiden kasvua pitää ohjata voimakkain leikkauksin. Lisäksi eri lajikkeista voi löytyä mahdollisuuksia erityistuotannon harjoittamiseen, esimerkiksi huomattavan C-vitamiini- tai antosyaanipitoisten marjojen tuottamiseen. Tällainen oli eritysesti puolalainen Tisel-lajike. Tuore-/pakastemarjojen maku tärkein?