Kaavaselostus EHDOTUS 27.11.2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ
Kaavaselostus Sivu 1/13 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus... 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 3 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 3 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Liikenne... 4 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 4 3.1.5 Maanomistus... 5 3.1.6 Pohjakartta... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 5 3.2.2 Maakuntakaava... 5 3.2.3 Yleiskaava... 6 3.2.4 Asemakaava... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.2.1 Osalliset... 7 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 8 4.2.4 Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset... 9 5.2 Asemakaava perusteluineen... 9 5.2.1 Korttelialueet... 9 5.2.2 Muut alueet... 10 5.2.3 Kaavamerkinnät ja määräykset... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 11 5.3.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen... 11 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 11 5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset... 13 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset... 13 5.3.5 Maisemalliset vaikutukset... 14 5.3.6 Epävarmuustekijät... 14 5.3.7 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 14 5.3.8 Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 14 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteuttamisen aikataulu... 14 6.2 Toteuttamisen seuranta... 14
Kaavaselostus Sivu 2/13 LUUMÄEN KUNTA SOROSENLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Luumäen kunnassa, Taavetissa n. 1 km valtatie 6 pohjoispuolella. Suunnittelualue koskee osaa tilasta 441-433-1-1094, osaa tilasta 441-433-1-325, tiloja 441-433-1-696, 441-428-2-112, 441-433-3-6, 441-433-1-695, 441-433-1-632 ja 441-433-1-1069. Alueen pinta-ala on noin 20,9 ha. Suunnittelualueen seudullinen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on. Asemakaavan tavoitteena on suunnitella alueelle edustus- ja kurssikeskus, johon kuuluu korkeatasoiset kokous- ja edustustilat sekä niihin liittyviä lomaasuntoja. Kohderyhmänä voivat olla mm. koiraharrastajat, suunnistajat, moottorikelkkailijat ja metsästäjät. Rakentamisen selkeä painopiste tulee olemaan yksityistien itäpuolella. Rantaa tukeutuvaa rakentamista voidaan suunnitella niin, että koko rantaa ei tukita vaan osa jää yleiseen käyttöön. Kurssikeskus ja siihen liittyvät loma-asunnot pyritään sijoittamaan siten että kaavoituksen lähtötiedoiksi laadittavan luontoselvityksen mukaan luonnoltaan arvokkaimmat alueet säilytetään koskemattomina luontoalueina. Rakentamisen ja harrastustoimintojen sijoittelussa otetaan huomioon lähiympäristön vakituinen asuminen ja loma-asuminen. Hyvän sijainnin perusteella alueelle on mahdollista suunnitella myös jonkin verran vakituista asumista. Alue on tarpeen liittää kunnallisteknisiin verkostoihin (vesi, jätevesi ja valokuitu, mikäli se rakentuu lähivuosina alueelle). Niemelän yksityistien liikennemahdollisuudet turvataan asemakaavalla.
Kaavaselostus Sivu 3/13 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Luontoselvitys Havainnekuvia alueesta (http://kennelhovi.juurela.fi) Suunnitelma alueen toiminnasta (JaaCon Oy) Asemakaavan tilastolomakkeet 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava I Yleiskaava 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Maanomistaja valitsi ranta-asemakaavan laatijaksi Hirvikallio Consulting Tmi nimisen yhtiön. Kaavan aloitusvaiheen viranomaispalaveri Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 25.9.2015. Maanomistajan kiinteistökaupan perusteella kaava laajennettiin koskemaan myös tilaa 441-433-1-696. Kaavaluonnos valmistui tammikuussa 2017. Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.2. - 6.3.2017 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta pidettiin työpalaveri kunnan ja ELY-keskuksen edustajien kanssa 26.4.2017. Palaverin perusteella todettiin, että kaavahanketta olisi tarkoituksenmukaisempaa jatkaa normaalina asemakaavana ja hieman laajennettuna. Kunnanhallitus teki päätöksen kaavamuodon muuttamisesta asemakaavaksi ja hyväksyi samalla laajennetun kaavoitettavan alueen. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Asemakaavalla sijoitetaan harrastetoimintaan (esim. koirien) soveltuva laaja kurssi- ja koulutuskeskus kaikkine oheistoimintoineen. Rakentamisalueiden lisäksi alueelle sijoitetaan laajoja alueita ulkoilutoimintaan ja harjoitusalueiksi. Alueen uimaranta, venevalkamat ja olemassa olevat rakennetut rakennuspaikat huomioidaan kaavassa.
Kaavaselostus Sivu 4/13 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Alueelle on laadittu ympäristöselvitys kesällä 2016. Luontotarkastelun kohteena oleva alue nousee voimakkaasti Kivijärven Sorosenlahden rannasta luoteesta kaakkoon suuntautuvalle harjanteelle ja laskeutuu notkelmaan, jossa kulkee tie harjanteen pohjoiskärjessä olevalle yleiselle uimarannalle sekä Niemelään. Tien itäpuolella maasto nousee jälleen voimakkaasti niin ikään luoteis-kaakko suuntaisen harjanteen laelle ja rajautuu idässä harjanteen takana olevalle ojitusalueelle. Pohjoisessa alueen rajauksen muodostaa naapuritilan täysi-ikäistä sekametsää kasvava puolukkatyypin kangas. Etelässä alue ulottuu hieman itä-länsisuunnassa kulkevaan voimajohtolinjan eteläpuolelle. Alueen tarkempi kuvaus on kaavaselostuksen liitteenä olevassa ympäristöselvityksessä. Sitä on vielä tarkennettu 2017 keväällä laajennusalueen osalta. 3.1.2 Rakennettu ympäristö 3.1.3 Liikenne Aluetta Niemeläntieltä kuvattuna Alue on rakentamaton lukuun ottamatta alueen halkaisevia yksityisteitä. Alueelle liikennöidään taajaman suunnasta Niemeläntien yksityistietä pitkin. Kyseinen tie on voimassa olevassa kaavassa osoitettu kaduksi, mutta kaavaa ei ole siltä osin laitettu täytäntöön. Kunta hoitaa kuitenkin uimarannalle asti yksityistietä samoin perustein kuin katuja. 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja.
Kaavaselostus Sivu 5/13 3.1.5 Maanomistus 3.1.6 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-alue on yksityisten ja Luumäen kunnan omistuksessa. Kunta ja yksityinen maanomistaja ovat sopineet kiinteistön esikaupasta koskien määräalaa tilasta Laidunmaa 441-433-1-325. Kaava laaditaan uudelle digitaaliselle asemakaavan pohjakartalle, joka on laadittu 2016 alussa. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 3.2.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. I Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. Suunnittelualueella on maakuntakaavan varauksista huomioitava mm. seutukeskuksen kehittämisvyöhyke (sk), viheryhteystarve ja suurjännitelinja. I vaihekaavassa ei ole osoitettu suunnittelualuetta koskevia varauksia.
Kaavaselostus Sivu 6/13 Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta suunnittelualueelta 3.2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on suurelta osin voimassa Taavetti Jurvala yleiskaava vuodelta 2004. Yleiskaavassa on varattu asumisen reservialue (A/res), virkistysalue (V) ja metsätalousalueita (M ja M-1). Yleiskaavaa tullaan muuttamaan asemakaavaa vastaavaksi tämän prosessin aikana. 3.2.4 Asemakaava Ote yleiskaavasta Osalla suunnittelualuetta on voimassa asemakaava vuodelta 1971. Asemakaavassa on suunnittelualueelle on osoitettu puistoa (P), pysäköintialue (LP), katu, metsätalousaluetta (M), uimaranta (Uv), venevalkama (Lv) ja lomaasuntokortteli (Rh).
Kaavaselostus Sivu 7/13 Asemakaavaote 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan laatimistarve on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Kunta on tuonut omat kaavatavoitteet esille ympäröivän alueen osalta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Lähialueen asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen Hallinto-oikeuteen (KuntaLaki 135 ).
Kaavaselostus Sivu 8/13 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta järjestettiin viranomaispalaveri 25.9.2015. Työpalaveri pidettiin ELY-keskuksen kanssa 26.4.2017. Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot. 4.2.4 Palaute luonnos- ja ehdotusvaiheesta Luonnosvaiheen palautteesta on osa on pystytty huomioimaan kaavaehdotusasiakirjoissa. Luonnosvaiheesta jätettiin useita lausuntoja ja huomautuksia. Kaavamuodon muuttuminen kesken prosessin ranta-asemakaavasta normaaliksi taaja-asemakaavaksi aiheutti sen, että kaikkia lausuntoja ja mielipiteitä ei voida arvioida tässä vaiheessa. Lausunnot ja mielipiteet, jotka on huomioitu sisällöllisesti kaavaehdotusvaiheeseen on kuvattu alla: ELY-keskuksen kaavalausunnon perusteella kaavamuoto on muutettu ja kaava-aluetta on laajennettu. Ympäristölautakunnan lausunnon perusteella kaavamääräyksiin on lisätty asuntovaunujen enimmäismäärä. Lisäksi kuplahallin osalta kaavamääräyksistä on poistettu erityismaininnat. Fingridin lausunnon perusteella kaavamääräyksiä on tarkennettu. Teknisen lautakunnan lausunnon perusteella kaava-aluetta on laajennettu, jotta uuden kaavan ja viereisen kaava rajapintatarkastelu toimii paremmin. Harjoitusmaaston kuuluva kaavamerkintä korjataan. APr korttelin huoneistojen enimmäismääräksi sidotaan 6 kpl. Tarkennetaan 613 korttelin sallittuja kerroslukuja niin, että ra-2-alueella sallitaan maaston muodon vuoksi rakentaminen kolmeen eri tasoon; muut rakennukset tulee olla 1. kerroksia. Muutetaan AOr autopaikkamääräysten siten, että asuntoa kohden tulee olla 2 ap. Ranta-alueen istutettavan / luonnontilaisen alueen osalta kaavamääräystä tarkennetaan. Hirsimateriaali lisätään vaatimuksena koulutus ja toimistorakennuksen julkisivumateriaaliksi. Alueen toiminnallista suunnittelua on käynnistetty kunnan ja maanomistajan yhteishankkeena. Rakentamisen ehdollistaminen kahden eri tontin välille on selkeämpää hoitaa maankäyttösopimuksen puolella. Metsäyhtymä Länsirannan huomautuksen perusteella on osoitettu korttelin 614 pohjoisrajalle määräys aidan rakentamiseksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostaa neljä rakentamisen korttelialuetta 611-614 sekä urheilu- ja lähivirkistysalueet. Alueen pinta-ala on noin 20,9 ha. rakennusoikeutta kaavaan on osoitettu 14 250 k-m2. Aluetehokkuudeksi muodostuu 7 %.
Kaavaselostus Sivu 9/13 5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamuutosaluetta koskeva yksityiskohtainen mitoitus esitetään ympäristöhallinnon asemakaavan seurantalomakkeella. 5.2 Asemakaava perusteluineen 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO-1) Aluetta ei ole tarkoitus liittää yleiseen vesi- ja jätevesiverkostoon. Alueen jätevedet tulee käsitellä voimassa olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Korttelin pinta-ala on noin 6 000 m2. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 300 k-m2. Rakentaminen voi olla ½ I ½-kerroksista. Tontit ovat tällä hetkellä loma-asumiskäytössä. Erillispientalojen korttelialue (AO-r) Alueelle voi toteuttaa myös korkeatasoisia ympärivuotisia loma-asuntoja. Korttelin pinta-ala on noin 8 060 m2. Rakennusoikeutta muodostuu neljään erilliseen tonttiin yhteensä 1 600 k-m². Rakentamisen voi porrastaa kolmeen eri tasoon maaston muotoja mukaillen. Asuinpientalojen tai korkeatasoisten lomarakennusten alue (APr) Alueen asuinrakentaminen voidaan toteuttaa yhtenä 500 k-m² rivitalona tai kahtena 250 k-m² erillispientalona. Tontin pinta-ala on 4 185 m2. Rakentamisen voi toteuttaa kahteen tasoon ½kI-periaatteella. Huoneistojen enimmäismäärä saa olla enintään 6 kpl. Matkailukeskuksen korttelialue (RM-1) Rakennusaloille saa rakentaa majoitus-, kokous-, ravintola-, sauna-, kylpylä-, liikunta- ja muuta vastaavaa matkailua palvelevaa tilaa. Rakennuspaikkaa ei saa muodostaa kiinteistötoimituksella erillisiksi rakennuspaikoiksi. Tontin pinta-ala on noin 4,5 ha ja rakennusoikeutta sille on osoitettu 9 500 k-m². Tontti on jaettu rakentamiselle eri osa-alueisiin. Matkailukeskuksen päätoiminnot tulevat sijoittumaan tälle alueelle. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-2) Yksittäisen rakennuksen suurin sallittu kerrosala on 300 k-m². Rakennuspaikkaa ei saa muodostaa kiinteistötoimituksella erillisiksi rakennuspaikoiksi. Tontin pinta-ala on noin 1,1 ha ja rakennusoikeutta sille on osoitettu 850 k-m². Tontti on jaettu rakentamiselle eri osa-alueisiin. Matkailukeskuksen tukitoiminnot tulevat sijoittumaan tälle alueelle. Asuntovaunualue (RV) Alue varataan matkailuajoneuvoja varten. Alueelle saa rakentaa enintään 100 k-m². Rakennusoikeuden saa käyttää huoltorakennusta ja/tai saunaa varten. Aluetta voidaan käyttää myös tontin 3 pysäköintialueena. Alueen pinta-ala on 6 363 m2. Alueelle voidaan sijoittaa enintään 20 asuntovaunupaikkaa.
Kaavaselostus Sivu 10/13 5.2.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Noin 6 000 m2 suuruinen lähivirkistysalue osoitetaan tulevan matkailukeskuksen ja kunnan uimarannan välille. Alue toimii puskurivyöhykkeenä eri maankäyttötoimintojen välillä. Puisto (VP) Noin 4 700 m2 suuruinen puistoalue osoitetaan uimarannan ja rakennuskorttelin väliin. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU-1) Alueelle saa sijoittaa käyttötarkoitusta palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Alueiden pinta-ala on noin 10,0 ha. Alueelle voidaan sijoittaa matkailukeskusta palvelevaa urheilu- ja virkistystoimintaa, kuten harjoitusalueita, harjoitusratoja, harjoituskenttiä ja erilaisia reittejä. Venevalkama-alue (LV) Noin 2 500 m2 suuruinen venevalkama osoitetaan kaavan nykyisen maankäytön perusteella. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Tähän käyttötarkoitukseen osoitetaan noin 0,52 ha:n suuruinen alue Sorosenlahden ja Niemeläntien välille. Kadut Katualueita osoitetaan noin 750 metriä. Linjapolku on ainoa uusi katu, joka ei ole vielä rakentunut olemassa olevana kulkuväylänä. 5.2.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota Ala-Kivijärven veden tilan säilymiseen. Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä on esitettävä suunnitelma rakennusluvan yhteydessä. Hulevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Alue tule kokonaisuudessaan liittää keskitetyn kunnallistekniikan piiriin (vesija jätevesihuolto) lukuun ottamatta korttelia 611, jossa voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa kiinteistökohtaiset järjestelmät. Jätehuollossa on noudettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä.
Kaavaselostus Sivu 11/13 Voimajohtoalueen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingrid Oyj:n lausunto. Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - RM-korttelit 1 ap/100 k-m2 - APr kortteli 1,5 ap/asunto - AO-korttelit 2 ap/asunto 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n velvoite: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutusten arviointi perustuu kaavan lähtötietoihin, kunnan ja viranomaisten sekä toimijoiden vastaavan antamiin tietoihin, kaavoituksen yhteydessä laadittuihin selvityksiin sekä karttatarkasteluihin ja maastokäynteihin. Asemakaavan vaikutuksia on tarkasteltu kaava-alueella sekä sen vaikutusalueella. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä mm. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. 5.3.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen Kaavan toteutuminen täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Määrällisesti rakennusoikeus pinta-alaan nähden on maltillinen. Alue sijaitsee välittömässä Taavetin palveluiden läheisyydessä. Esimerkiksi ala- ja yläkoulu ovat niin lähellä osoitettuja asuinalueita, että kunnan ei tarvitse järjestää erillisiä lakisääteisiä koulukyytejä. Kaava tukee matkailuverkostojen kehittymismahdollisuuksia. Kaava keskittää matkailupalveluita alueelle ja estää palveluiden hajaantumisen eripuolille kuntaa. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Asemakaava-alue on tällä hetkellä suurelta osin rakentamatonta. Asemakaava-alueella ei ole rakennuskulttuuriarvoja, joihin kaavan toteutuminen voisi vaikuttaa. Kaavassa on annettu määräyksiä rantapuuston säilyttämisestä ja käsittelystä, joten puusto tulee tarjoamaan riittävän suojan, eikä kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöön tai maisemaan. Maisemallisia vaikutuksia on tarkasteltu kaavaa havainnollistavien kuvien avulla. Kuvat on laatinut Antti Juurela.
Kaavaselostus Sivu 12/13 Kaava-alue lounaasta Kaava-alue etelästä Kaava-alue lännestä
Kaavaselostus Sivu 13/13 5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset Lisääntyvä asutus ja matkailu virkistävät ja tukevat alueen toimintaa. Matkailuasiakkaiden ansiosta Luumäen kunnan palvelutasoa on kyetty ylläpitämään parempana kuin, mitä kunnan vakituinen väkimäärä edellyttäisi. Alueesta tulee myös työpaikka-alue, joka osaltaan parantaa huomattavasti Luumäen kunnan työpaikkaomavaraisuutta. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu asemakaavoituksen osalta toteutuu, koska asemakaava-alueiden toteuttaminen tulee tapahtumaan maanomistajien kustannuksella ja riskillä. Vaikutukset ihmisten terveyteen: Asemakaavamuutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Virkistysalueet jäsentyvät selkeiksi kokonaisuuksiksi kaavassa, joten sen takia virkistysmahdollisuudet myös paranevat. Ohjeelliset ulkoilureitit lisäävät alueen viihtyvyyttä merkittävästi. Rakennusalueet on puskuroitu erilleen kunnan uimarannasta ja olemassa olevasta asutuksesta lähivirkistysalueella ja puistoilla. Vaikutukset turvallisuuteen Sijoitettavien toimintojen luonne on sellainen, että asemakaava ei heikennä yleistä turvallisuutta millään tavoin. Kaavan toteuttaminen on pitkälti maanomistajien asia. Lisärakentaminen luo paineita yksityistien parantamiseen ja kunnossapitoon. Kustannuksien jakautumisesta, toteutuksesta ja ylläpidosta tulee sopia osakkaiden kesken. Suora taloudellinen vaikutus kaavalla on alueen maanomistajiin, koska alueen rakennusoikeus on määritetty. Rakennuspaikkojen olemassa olo lisää tilojen vakuusarvoa sekä mahdollistaa myös uudisinvestointien rahoituksen. Uudet asukkaat ja matkailualueen asiakkaat käyttävät kunnan palveluja ja tuovat siten toimeentuloa ja työtä kuntaan. Varsinkin palvelualan elinkeinoharjoittajien toimeentulon kannalta kesäasukkaiden ja matkailijoiden lukumäärällä on merkitystä. Palvelualoilla myynti ja liikevaihto ovat heinäkuussa parhaimpaan loma-aikaan, samalla tasolla tai jopa korkeampi kuin, mitä se on yleensä joulusesongin aikaan joulukuussa. Lisäostovoima näkyy mm. vähittäis-, tekstiili- ja huoltoasemapalveluiden kaupassa. Kesäasutuksen ja matkailun merkitys on suuri kunnan koko elinkeinoelämälle, koska se tukee nykyisen palvelutason säilymistä paikkakunnalla. Matkailualue tulee työllistämään myös catering palveluita sekä kiinteistöhuoltoa. Kunnan kannalta on odotettavissa lisää verotuloja (kiinteistövero ja yhteisövero)
Kaavaselostus Sivu 14/13 5.3.5 Maisemalliset vaikutukset 5.3.6 Epävarmuustekijät Rakentaminen muuttaa aina väistämättä maisemaa. Asemakaava aiheuttaa toteutuessaan muutoksen paikalliseen maisemaan. Ympäröivä alue on jossain määrin ennestään rakennettua, siten vaikutukset maiseman erityispiirteisiin luonteeltaan myönteisiksi. Maiseman erityispiirteet on huomioitu. Vaikutukset arvioidaan luonnollisiksi, vaikutusten laajuus arvioidaan keskisuureksi. Kaavoitusta varten alueesta on laadittu havainnollistavia suunnitelmia, jotta mm. maisemavaikutuksia on voitu paremmin hahmottaa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee alueiden käyttötarkoituksen, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä. 5.3.7 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Haitallisia vaikutuksia on pyritty ehkäisemään kaavamääräyksillä esimerkiksi aitaamismääräyksillä ja istutuksilla. 5.3.8 Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutos- ja laajennus ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan eikä samaan aikaan laaditun yleiskaavamuutoksen kanssa. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset täyttyvät tällä asemakaavalla. Valmisteilla oleva kaava jäsentyy ja toimii hyvin muun ympäröivän asemakaavan kanssa. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamisen seuranta Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. Antti Hirvikallio RI, YKS 371