ARAn rahoituskäytännöt palveluasumisen rahoituksessa

ARAn rahoituskäytännöt palveluasumisen rahoituksessa Sisältö: ARAn tuki erityisryhmille: Avustus, korkotuki, täytetakaus Tukikelpoiset yhteisöt : Yleishyödylliset asuntoyhteisöt Tuen myöntämisen periaatteita, linjauksia

ARAn palveluasumisen rahoituskäytännöt Säädökset ja ohjeet Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) mm. Korkotukilainojen soveltamisala, hyväksyminen yleiset lainoitusedellytykset (1-4 ) Yleishyödyllisyys (5 ja 24-27a ), käyttö- ja luovutusrajoitukset (11-19 ) Asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001) mm. Korkotukilainojen korkotuen suuruudet (8 ) ja lyhennysohjelmat (9 ) Laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävistä investointiavustuksista (1281/2004) Soveltamisala, l tavoite, tuensaajaryhmät (tukiluokat k t 1, 2. 3. 4.) (1-3 ) Myöntämisen edellytykset (6 ) ja suuruus (8 ), käyttörajoitus (11 ) Valtionavustuslaki (688/2001), sovelletaan toissijaisesti Hämeenlinna - 2009.2012 - M.Aho, ARA

ARAn palveluasumisen Säädökset ja ohjeet rahoituskäytännöt Korkotukilainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma, jonka valtioneuvosto vahvistaa vuosittain vuoden alussa (voimassa oleva annettu 4.1.2012) Ympäristöministeriön ohjauskirje ARAlle 4.1.2012 ja sen muutos 29.6.2012: Avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Hämeenlinna - 2009.2012 - M.Aho, ARA

ARAn palveluasumisen rahoituskäytännöt Säädökset ja ohjeet ARAn ohjeet 2012 päivitetyt versiot Rakennuttamisohjeet Suunnitteluopas Palveluasumisen opas Hakuohje 11.9.2012: ARAn tuet erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi 2013 Hakemusasiakirjat kunnilta ARAlle viimeistään maanantaina 5.11.2012 Avustusvaltuus 110 milj. - VM Tae v. 2013, ks. hallitusohjelma ja : säilytetään vähintään nykyinen taso

ARAn avustuksen kohderyhmät erityisryhmien asumisessa erilaisia periaatepäätöksiä ja ohjelmia YM:n ohjauskirje j 4.1.2012 ja sen muutos Pitkäaikaisasunnottomat (VNp 14.2.2008) - jatko-ohjelma ohjelma vuosille 2010 2015 - painopisteenä kevyemmät asumisratkaisut + asumisneuvonta Kehitysvammaiset (VNp 21.1.2010) - asumisohjelma vuosille 2010 2015 - painopisteenä laitoshoidon purku Mielenterveyskuntoutujat - kehittämisen kohde (asumisen kehittämisohjelma) Muistisairaat sa aat vanhukset - suuri haaste lähivuosina hallitusohjelmassa mainittu ikäihmisen asumisen kehittämisohjelma (IKÄ-ASKE) - lisäksi i huonokuntoiset t vanhukset

Kehitysvammaisten asuminen: ARAn palveluasumisen rahoituskäytännöt Valtioneuvoston periaatepäätös 21.1.2010 ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä; ja em. toteuttamiseen liittyvä 16.10.2010 päivätty Suomen Kuntaliiton, STMn ja YMn yhteinen kirje kunnille; Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan 8.3.2010 antamat laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017; Valviran ohjeet: Mielenterveyden valvontaohjelma Vammaisten Hämeenlinna - 2009.2012 asumispalvelujen - valvonta M.Aho, ARA Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden valvontasuunnitelma

Valtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot korkotukilainat täytetakaus avustus vuokra-asunnoille korjausavustukset: hissit, vanhukset ja vammaiset käytetään yleensä omistusasuntoihin uudistuotanto perusparannus hankinta (rajoitetusti) rakennussuunnitelmien ja rakennus kustannusten hyväksyntä kustannusten on oltava kohtuullisia ja perustuttava yleensä aina rakennusurakan kilpailuttamiseen Korkotukilaina on aina kilpailutettava Hämeenlinna - 2009.2012 - M.Aho, ARA

Valtion tuki asumiseen (eli avustus tai korkotuki & täytetakaus tai TÄYTETAKAUS) Tuki rakentamiseen ja asuntokantaan AVUSTUS yhteensä: ARA rahoituksesta 250,9 milj. - vuonna 2011 192,2 milj. - VTA vuonna 2012 185,4 milj. - VTAe vuonna 2013, josta 50,5 milj. korjaus- ja energiaavustusta valtion talousarviosta 134,9 milj. Valtion asuntorahastosta (sis. 110 milj. erityisryhmien investointiavustusta) i ti t t Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus yhteensä 975 milj. - vuonna 2011a 1025 milj. - VTA vuonna 2012 1040 milj. - VTAe vuonna 2013» Koko korkotukilainakannalle maksettava korkotuki vaihtelee yleisen korkotason mukaan vuositasolla, esim. vuonna 2012 arvio 30 milj. vuonna 2013 43 milj. Takauslainojen hyväksymisvaltuus yhteensä 285 milj. - vuonna 2011a 250 milj. - VTA vuonna 2012 285 milj. - VTAe vuonna 2013

ARA-uustuotannon vuoristorata 2000-2012: ELVYTYSPIIKKI NÄKYY 16 000 14 000 12 000 10 000 ARA tuotanto 2000 luvulla As.kpl 8 000 6 000 4 000 2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Välimallin asunnot 4050 3379 Omistus ja osa om. asunnot 774 1313 1221 671 512 286 391 321 81 87 10 11 Normaalit vuokra asunnot 4514 6312 4566 3211 1694 1466 881 708 978 2876 2854 2079 Asumisoikeusasunnot 3175 2638 1527 638 500 415 297 333 563 2897 2123 1359 Eritysryhmien vuokra asunnot 2079 2835 1361 1184 2062 1898 2 007 1 939 2 367 4152 3677 3206

Vuosina 2005-2011 avustettu yhteensä vajaa 24 000 asuntoa 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0

Vuosina 2005-2011 avustuksia myönnetty yhteensä 536 M 350 300 250 200 150 100 50 0

RAHOITUS eri erityisryhmille - avustus painottuu tehostettuun palveluasumiseen tukiluokat 3. ja 4. Vanhukset (muistisairaat tai huonokuntoiset) Opiskelijat Nuoret Kehitysvammaiset i t (erityyppisiä: i iä autistit, tit asperger.. ) Vammaiset Pitkäaikaisasunnottomat Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Myös muitakin erityisnimikkeitä esillä ajoittain

TUENSAAJIEN TUKIKELPOISUUS (muodolliset edellytykset) Erityisryhmien avustuksen edellytyksenä, että kohteelle hyväksytään samalla myös korkotukilainan Korkotukilaki (604/2001) 5 : Korkotukilainan saajana voi olla 1) kunta tai muu julkisyhteisö; 2 kohta on kumottu L:lla 13.8.2004/736. 3) yhteisö, joka täyttää 24 :ssä tarkoitetut edellytykset ja jonka valtion asuntorahasto on tämän nojalla nimennyt; tai (= ARAn päätöksellä yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi nimetty) 4) sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa jollakin tai joillakin 1 3 kohdassa tarkoitetuista yhteisöistä on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta. (18.8.2006/717)

Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24 25 26 27 27a Yleishyödyllisyyden edellytykset Yleishyödyllisyys konsernissa Yleishyödyllisyyden valvonta Nimeämisen peruuttaminen Kunnalle ja muulle julkisyhteisölle tuloutettava tuotto

Yleishyödylliseksi nimetty asuntoyhteisö Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukilaki, (604/2001): 24, Yleishyödyllisyyden edellytykset 1) yhteisön toimialana on rakennuttaa ja hankkia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja vuokrata niitä sosiaalisin perustein tai tarjota niitä käytettäviksi asumisoikeusasuntoina tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin; 2) yhteisö ilmoittaa asunnot julkisesti haettaviksi; 3) yhteisö ei tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton. Valtioneuvoston päätös yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen tuoton tuloutuksesta (22.12.1999, 1203/99) 4) Vapautuvia asuntojen luovutusrajoitus periaatteellinen ei suurta käytännön merkitystä nykyisessä sanamuodossaan?

5) yhteisö järjestää asuntojen omistuksen siten, että vuokrien tai käyttövastikkeiden id tasaus on mahdollista, eikä järjestele j yhteisön rakennetta siten, että vastuun kantaminen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista vuokra- tai asumisoikeustaloista vaarantuu 6) yhteisö ei ota muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan liittyviä riskejä, ei anna lainaa muulle kuin 25 :ssä tarkoitetulle yhteisölle, eikä anna vakuutta muun kuin 25 :ssä tarkoitetun yhteisön velvoitteesta paitsi, jos on kyse lainasta, jonka samaan konserniin kuuluva yhteisö ottaa ja sijoittaa 25 :ssä tarkoitetun yhteisön vuokra-asuntojen hankkimiseen tai rakennuttamiseen; 7 kohta on kumottu L:lla 13.8.2004/736.

YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllisyys ja liiketoiminta konsernirakenteessa KONSERNIN EMOYHTIÖ (Voiton tavoittelu) Pörssi Business Isännöinti Business Rakennuttaminen Business HOIVAPALVELU Yleishyödyllinen yhteisö Nimetty Arava-oy Korkotuki-oy Asumisoikeus-oy Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, rajattu tuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä.

YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllisyys ja MUU toiminta konsernirakenteessa YHDISTYS TAI SÄÄTIÖ TAI MUU "YLEISESTI" YLEISHYÖDYLLINEN OY Isännöinti Rakennuttaminen Business HOIVAPALVELU Yleishyödyllinen yhteisö (ry, säätiö tai Koy) Nimetty Arava-oy Korkotuki-vuokra-asunnot oy Asumisoikeus Oy Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, Hämeenlinna - 2009.2012 rajattu - M.Aho, ARAtuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä.

YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHTEISÖ Yleishyödyllinen asuntoyhteisö YLEISHYÖDYLLINEN ASUNTOYHDISTYS TAI - SÄÄTIÖ Nimetty PALVELUASUNTOJA KORKOTUKI TAI ARAVAVUOKRA-ASUNTOJA Yleishyödyllinen osa - Yleishyödyllisyysmääräykset: toimiala rajoitus, julkinen ja yleinen asukashaku, Hämeenlinna - 2009.2012 rajattu - M.Aho, ARAtuoton tuloutus, yhteisörakenteen järjestelytarve tai -kielto, riskin ottaminen, lainan antaminen, vakuuden antaminen, ei pörssissä.

Ks. myös Osakeyhtiölaki (624/2006) Yhtiön varojen jakaminen 13 luku Varjojen jakotavat mm. 1 2 mom: Yhtiöllä voi tämän luvun 9 :n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. 9 : Muu kuin voitontuottamistarkoitus. Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen j t on otettava tt tätä koskeva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin määrättävä oman pääoman käyttämisestä 1 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

ARAn hankekäsittelyvaiheita ovat seuraavat: 1) Tukivaraushakemusten käsittely (=hankevalinta) varauspäätös 2) Rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväksyminen osapäätös (=rakennustöiden aloituslupa) 3) Rahoituksen hyväksyminen ja tukien maksaminen avustuspäätös ja korkotukilainapäätös ARA maksattaa avustuksen (valmiusasteet 30%,60%,90%,10 %) 4) Loppuselvityksen käsittely hankkeen valmistuttua osapäätöksen tarkistuspäätös korkotukilainan tarkistuspäätös avustuksen vahvistamispäätös (maksetaan viimeinen avustuserä 10% maksetaan) Mainittujen käsittelyvaiheiden lisäksi ARA käsittelee hankkeita yleisesti ja hankekohtaisestikin tarpeen mukaan ja antaa yleis- ja hankekohtaista ohjausta ja neuvontaa.

PALVELU- / TUKIASUMISEN RAHOITUS AVUSTUS (10%-50 %) + KORKOTUKILAINA (90%-50 %) = 100% Erityisryhmien investointiavustusta voidaan myöntää vain vuokra-asuntokohde, joka rahoitetaan samanaikaisesti vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella korkotukilainalla. UUDISTUOTANTO kohde omistustontilla ja vuokratontilla PERUSPARANNUS usein voi olla myös hissi- tai esteettömyyden parantamiseen liittyvää korjausavustusta (50% esim. hissinkustannusosuudesta). Erityisryhmien investointiavusta ei saa kohdistaa hissikustannusosuuteen hissiavustuksen kanssa samaan aikaan. Hissin kustannukset voidaan rahoittaa korjausavustuksella 50% ja korkotukilainaosuudella 50%. HANKINTA (mahdollinen, mutta harvinaisempi) Hankintaa liittyy erityiskysymyksiä, jonka vuoksi on ARAan on syytä olla ennakkoon yhteydessä. Esimerkiksi yhtiön osakkeiden hankinta ja vakuusasioissa ongelmallisia tilanteita.

Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi tarkoitettua avustusta voi saada vain korkotukilainan kanssa yhdessä Avustuksen kohde Investointiavustuslaki (1281/2004) 4 1 mom. Avustusta voidaan myöntää vuokratalon tai vuokra-asunnon rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen silloin, kun samaan kohteeseen myönnetty laina hyväksytään vuokra-asuntolainojen asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), jäljempänä korkotukilaki, mukaiseksi korkotukilainaksi. Korkotukilaki (604/2001) 1 3 mom. Jos korkotukilainoituksen kohteena on avustuksista erityisryhmien asunto- olojen parantamiseksi annetussa laissa (1281/2004) tarkoitettu vuokraasunto tai vuokratalo, korkotukea voidaan maksaa myös sille kohteen toteuttamiseksi tarvittavalle lainan osalle, joka kohdistuu välittömästi asumista tukeviin tai palvelujen tuottamiseksi tarvittaviin asuinrakennuksen tiloihin. (30.12.2004/1282) Erityisryhmien i i kohde voidaan toteuttaa t tt pelkällä korkotukilainalla k kil i ll ilman avustusta t, mutta kohteen asumiskustannukset pitää olla kohtuulliset. On mahdollista suunnittelullisesti tehokkaissa rakennusratkaisuissa (palvelutilojen osuus vähäinen ) ja edullisessa markkinasuhdanteessa.

AVUSTUKSEN ERITYISRYHMÄT: tukiluokat 1.- 4. (asukkaat ja tarpeet) Avustusta voidaan myöntää asuntohankkeeseen asukasryhmälle, jonka: 1) asunto-olot t ovat thuonot tja tulot t poikkeuksellisen k pienet; avustusosuus enintään 10 % = tukiluokka 1) 2) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita; (avustusosuus 25 % = tukiluokka 2) 3) asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. (avustusosuus 40 % = tukiluokka 3) 4) em 2 ja 3 kohtien edellytysten lisäksi moniongelmaisuudesta ja huono-osaisuudesta aiheutuva pitkäaikainen asunnottomuus tai poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen k tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia. (avustusosuus max 50 % = tukiluokka 4)

Korkotukilainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma Lainoituksella tuetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen painottumista avohoitoon. Lainoitusta kohdennettaessa on kiinnitettävä huomiota kohtuullisen asumistason edistämiseen sekä puutteellisesti asuvien, asunnottomien, muiden asunnontarpeessa olevien erityisryhmien ja vanhusväestön asumisolojen parantamiseen. Näitä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitetun korkotukilainoituksen kohdentamisessa etusijalla ovat kaikkein i vaikeimmassa i asuntotilanteessa til t oleviin erityisryhmiin kuuluville ihmisille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä erityisryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistioireiset vanhukset. Yhdeksi painopistealueeksi otetaan nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Korkotukilainan tukiehdot lyhyesti Korkotukilainan koron perusomavastuukorko Erityisryhmien asunnot; kaikki perusparannuslainat ja hankintalainat 3,4 % Tavallisissa vuokra-asuntokohteissa 1,7 % (ajalla 15.10.2011-31.12.2014) Asumisoikeustaloissa 3,5 % Korkotuen suuruus on: Korkotukiasetus (666/2001) 8 rakentamisaikana perusomavastuun ylittävä koron osa kokonaan ja asumisaikana vuosittain alenevana esim. uudistuotannossa 95%, 93%, 91%. päättyen 23 vuoden jälkeen. Korkotukilainan laina-ajat ja lyhennysohjelmat: VNn korkotukiasetus (666/2001) 9 Laina-aika aika uudistuotanto ja hankinta 40 vuotta, perusparannus 30 vuotta Vuosittain 5 vuoden jaksoissa nouseva lyhennysohjelma Valtion täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja (?)

VALTION TÄYTETAKAUS KORKOTUKILAINALLE Täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja marginaalikorko 0,04% (v.2007), 0,06 % (1.-8 / 2008) MUTTA RAHOITUSKRIISI 9/2008 marginaalikorko noussut Kuntarahoitus Oyj:llä 0,1 -> 0,3 % - 0,4 % - 0,7-0,9 -prosentti yksikköön. Muilla luottolaitoksilla jopa 10%- 1,0 20% 2,0 Velallisen maksukyvyttömyystilanteissa valtio on vastuussa pääoman ja koron lopullisista menetyksistä siltä osin kuin vakuus ei niitä riitä kattamaan ARA päättää panttioikeuksien etusijajärjestyksestä erityisestä syystä hyväksytään myös toissijainen kiinnitysvakuus. Uudistuotannossa parhain etusija. Mutta esim. perusparannuskohteissa, jos korkotukilainan edellä paremmalla etusijalla on panttina olevia kiinnityksiä, korkotukilainalle täytyy saada oman panttauksen lisäksi jälkipanttaus parempiin panttauksiin. Vakuutena voidaan edellyttää kunnan omavelkaista takausta,,jos hakijan taloudellinen tilanne tai hankkeen toteutustapa sisältävät poikkeavia riskejä

Talokohtaisten korkotukilainojen korko ja marginaalin osuus 1996-2009

1,60 Korkotukilainojen korkomarginaalit 1,40 1,20 100 1,00 0,80 Vuokra ja 060 0,60 asumisoikeustalot ik t 0,40 0,20 Asuntoosakeyhtiöt 0,00 2006 2007 2008 2009 2010/1 2010/2 2010/3 2010/4 2010/5 2010/6 2010/7 2010/8 2010/9 2010/ /10 2010/ /11 2010/ /12

KORKOTUKILAINOJEN KORKO JA KILPAILUTUS Korkotukilainoitus on lain mukaan aina kilpailutettava. ARA on suosittanut tarjouspyyntöä vähintään kolmelta pankilta. (lähinnä keskuspankit) Täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja marginaalikorko 0,04% 04% (v.2007), 0,0606 % (1.-8 / 2008) Eräät pankit ovat rahoituskriisin s takia a nostaa yksipuolisilla s ilmoituksilla korkojen marginaaleja. ARAn kantana on, että yksipuolisia lainasitoumuksessa alun perin sopimattomia marginaalin nostoja ei tulla hyväksymään korkotuen piiriin. Korkotuki maksetaan alkuperäisen päätöksen mukaisesti. ARA hyväksyy marginaalin tarkistuksen viiden lainavuoden jälkeen marginaalintarkistus, jota luottolaitos ei ole sitovasti ilmoittanut jo lainapäätöksen yhteydessä, vaati aina ARAn muutospäätöksen tarkistetun marginaalin on oltava saman suuruinen mitä tarkistushetkellä yleisesti vastaavissa lainoissa

Erityisryhmien investointiavustus vs. muu julkinen tuki ilmoitettava koko rahoitus Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004) 9 Erityisryhmien investointiavustusta vain sellaisiin hankkeisiin, joiden rahoittamiseksi ei ole myönnetty muuta julkista tukea kuin Valtion asuntorahaston varoista myönnettävää korkotukea tai avustusta taikka kunnan tai kuntayhtymän tukea lukuun ottamatta Investointiavustusta EI samaan hankkeeseen, jos hankkeelle on myönnetty suoraan valtion talousarviosta yllä mainittua ns. muuta julkista tukea esim. pysyvät korjausavustukset, suhdanneluoteiset korjausavustukset (vuonna 2009), RAY:n investointiavustukset i ti t t - ts. erityisryhmien i i investointiavustusta i ti t t EI MYÖNNETÄ sille osalle kokonaiskustannuksista, jolle on myönnetty tai myönnetään tässä mainittua muuta julkista tukea. POIKKEUS: valtion talousarvion hissiavustus i 50% hissinkorjauskustannukset erotetaan muista korjaus/perusparannuskustannuksista ja sille myönnetään vain hissiavustusta ja korkotukilainaa k kil i MUTTA EI INVESTOINTIAVUSTUSTA.

Erityisryhmien asumishankkeiden laatu- ja valintakriteereitä asumisyksiköiden ja asuntojen sijainti tavallisilla asuinalueilla muun asutuksen ja palvelujen seassa asunnot ja asumisyksiköt ovat osa normaalia lähiyhteisöä ei useita erityisryhmiä samaan asumisyksikköön erityisryhmän asumisen laatusuositukset asunnot riittävän kokoisia (tilasuositukset, esim. ryhmäkoti >ARA 25 m 2 - pienasunnot >35-40 m 2 - soluasunnot >20 m 2 asumisyksiköt ovat pieniä (vain perustellusta syystä isompia yksiköitä, lähinnä vanhuskohteet)

Palvelutalossa maksaa PALVELU ei TALO Palveluasuminen - tehostettu palveluasuminen Palveluiden mitoitus esim: henkilökunta/asukas on yli 0,5. Karkea laskelma: vuokra 500 euroa + tarvittavien palveluiden kustannus noin 3000 euroa = 3500 euroa/kk. => Vuokran osuus vajaa 15%. Palvelutalon taloudellinen kestävyys on valtaosaltaan kiinni palvelukonseptin toimivuudesta ja siitä kuka sen oikein maksaa? Käytännössä maksaja = kunta joko järjestää palvelut omana työnä tai hankkii ne muulta palvelutuottajalta (kilpailuttaminen) ARA ja kiinteistön talousriski näkökulma: Normaalisti kiinteistön vuokranantaja pyrkii mahdollisimman pitkäaikaiseen ja varmaan vuokrasuhteeseen. Ongelmana miten arvioida pitkäaikainen taloudellinen toiminnallisuus ja kestävyys Sitoumus pitkäaikaisesta palvelutuotannon järjestämisestä??

ARAn rahoitus erityisryhmille ml myös korkotukilainalla k kil i ll ilman avustusta t Periaatepäätösten ja linjausten periaatteet ja tavoitteet otettava huomioon - rakentamisen erityiset i t tila ja varusteratkaisut tk t ja avustusta mitoitettaessa otetaan kohdekohtaisesti huomioon huomioon kohteen laajuus ja kustannukset vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Palveluasuntokohteen rakentaminen, hankinta ja perusparantaminen voidaan rahoittaa ilman investointiavustusta pelkällä korkotukilainalla; taikka rakentaminen takauslainalla. Kaikissa ARAn tukemissa tuki- ja palveluasumisen kohteissa sovelletaan soveltuvin osin samoja vaatimustasoja: laadun, tilaja varusteratkaisujen, toiminnallisuuden, taloudellisuuden sekä asuntojen ja palvelujen tarpeen suhteen.

TAKAUSLAINA (vuokra-asuntojen uudisrakentamiseen) VALTION TALOUSARVIO 2012 250 M HYVÄSKYMISVALTUUS (n. 2000 asuntoa) Takauslainan määrä enintään 95% kustannuksista (rakennuskustannuksista ja maapohjakustannuksista) Takaustyyppinä Täytetakaus Ei korkotukea Rakentaminen on kilpailutettava, tt ellei ARA myönnä erit. perusteilla poikkeamislupaa i Lainoitus on aina kilpailutettava Takausaika enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta Vuokra-asuntoja on käytettävä vähintään 20 vuotta vuokra-asuntoina Asunnot vapautuvat vuokrakäyttövelvoitteesta 20 vuoden jälkeen, kun valtio on vapautettu takausvastuusta Ei asukasvalintarajoitteita vuokranmääritysvapaa Luovutukseen käyttörajoitusaikana ja takausaikana ARAn hyväksyntä Lainansaajalla on oltava riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan Takausmaksu 0,5% kertaluonteisena lainapääomasta Hakemus jätettävä ttä ä kuntaan kunnan puollettava hakemusta

ARA YM HALLITUS HALLITUSOHJELMA Valtion TA soveltuvuus laatu hinta KIINTEISTÖN OMISTAJA / RAKENNUTTAJAT S O T E T A R V E KUNTA PALVELUTUOTTA JAT kilpai ilutus Asunto-, sosiaali- ja hyvinvointipoliittiset linjaukset sijainti ASUKAS seinät laatu Tieto = tarve Valvira AVIT hoiva tukipalvelut

HANKESUUNNITELMA (ARAn hakuohje) Hankkeen toiminta-ajatus konsepti vuokra-asuntokannan omistaminen, ylläpitäminen ja vuokralle tarjoaminen sosiaalinen perustein kohderyhmälle, toiminnan tarkoitus ja toimintaperiaatteet ja -tavat Perustelut hankkeen toteuttamiselle (perustuu tarvekartoitukseen) Selvitys kohteen, asukkaista, muista käyttäjistä palveluista, toiminnoista, henkilökunnan mitoitus, palvelujen tuotanto, kilpailutus, sijainti Kun rakennetaan tuki- ja palveluasuntoja on kunnan sosiaalitoimen asiantuntijalausunnoilla ja tarvearvioinneilla keskeinen merkitys avustusta määrättäessä. Kohteella mahdollisuus arvonlisäveronpalautukseen, jos se on suoraan kunnan omistuksessa tai välivuokrattu kunnalle. (EI suoraan kuntien yhtiöille nekin yleensä välivuokraavat kunnalle)

Miksi Ei asumiskeskittymille? Ihmisoikeuskysymys, ihmisarvokysymys (YK:n sopimus) Samat perusoikeudet kaikille asuminen on perusoikeus Yhdenvertaisuuden ja normaalisuuden periaate Jokaisella on oltava mahdollisuus asua normaalissa asuinyhteisössä, olla osana lähiyhteisöä Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen monenlaista asumista erilaisiin asumisen tarpeisiin Ei paluuta kunnalliskoteihin Julkisella rahalla turvataan hyvää ja laadukasta asumista, myös kohtuuhintaista investointiavustuksen turvin

Vanhusten palveluasumisen tilanne Pitkäaikaispaikkojen vähentäminen vanhainkodeista ja terveyskeskuksista Vanhainkotien tulevaisuus peruskorjataanko palveluasumiseen? Muistisairaiden ryhmäkotien tarve sijainti? Rahoitetaanko avustuksin pelkästään tehostettua palveluasumista? Miten pitkälle kotona asumista voidaan tukea? Palveluasumisen laatu tilamitoitukset, huonekoot Tavoitteena asunto = koti (pysyvä vuokrasopimus)

Asumishankkeiden s vaikuttavuus uus ja taloudellinen e kestävyys Kuntien pitkän ajan strategiat/suunnitelmat (asumisen strategiat) joissa on määritelty asuntojen tarve ja tarvittavat asuntokohteet/asumisratkaisut eri erityisryhmille - kaavoitus ja tonttipolitiikka, liikenneyhteydet, palveluverkosto, turvallisuus Kestäviä ja pitkäaikaisia investointeja - rakennusten/tilojen muunneltavuus, pitkäaikainen tarve - kohtuulliset kustannukset

Aran odotukset kunnille palveluasumisen edistämiseksi Asuinalueiden pitkäjänteinen suunnittelu (kaavoitus, tonttipolitiikka, palveluverkosto) Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen (segregaation g välttäminen) Yhteistyön lisääminen kunnan toimialojen sisällä erityisryhmien asumiseen liittyvissä asioissa Sote-lausunnon (lomake ARA 55/12) - hankkeen tarpeellisuus, pitkäkestoisuus ja sopivuus kunnan/seutukunnan palvelurakenteeseen Kuntien sitoutuminen kunnan myönteinen lausunto ja ostopalvelu Palvelujen hankintatietoja, palveluasuntojen lukumäärä, käyttöasteet

Palveluasuminen Palvelutuotannon järjestämisessä vaihtoehtoja: 1) Palveluntuottaja >>>>> kunnan omistamaan kiinteistöön 2) Palveluntuottaja >>>>> on myös vuokranantaja. (tällöin ARAn tukemassa asuntotuotanto on eriytetty palveluntuottajasta erilliseen yhteisöön tai yhtiöön 3) Vain vuokranantaja>>>> kolmas osapuoli vuokranantajana 4) Palveluntuottaja ja vuokranantaja erikseen (ARA-asuntojen asumista ja asumiskustannuksia ei voi kilpailuttaa) Tilojen omistaja/rakennuttaja tt j ja palveluntuottaja-konsepti l tt ti? Palveluseteli? (ARA-asuntojen käyttörajoitukset mm. asukasavalintakriteerit otettava huomioon)

Miten turvataan palveluasuminen? Keskeinen kysymys liittyy kiinteistön/tilojen omistukseen ja hallintaan (kunta, kuntayhtymä, itsenäinen rakennuttaja jne.) Edelleen (t. väli-) vuokraus kunnalle - arvonlisäveron palautus (18-22%) Erotetaan asuminen ja palvelut toisistaan; vuokra-asuminen erillisessä yhteisössä : ARA kohteissa yleishyödyllisyyssäännökset edellyttävät eriyttämistä korkotukilaki (604/2001) 24 1) ja 5) kohdat Vuokrasuhde asukkaan ja omistajan/välivuokraajan kanssa Asukkaan asumisturva = pysyvä vuokrasopimus Omakustannusvuokra - Asukasvalintakriteerit

Asumisturva ja kohteen käyttö Kohdennettaessa ARA-tukia palveluasumiskohteeseen, lähdetään siitä, että asukkaiden asumisturva säilyy palveluntarjoajan vaihtuessa ja että kohteet säilyvät pitkäkestoisesti niille tarkoitetussa käytössä. Näiden tavoitteiden varmistamiseksi ympäristöministeriö muutti 29.6.2012 erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettäviä avustuksia koskevaa, 4.1.2012 antamaansa ohjauskirjettä siten, että ARAn avustuksen myöntämisen ehdoksi on asetettava maininta, että "kunnan on voitava halutessaan vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa l tt esimerkiksi i kilpailutuksen k seurauksena säilyttäen samalla asukkaiden vuokrasuhteen samassa kohteessa