MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

Samankaltaiset tiedostot
Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Malarian käytännön diagnostiikka

Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

Jokiranta, Yleislääkäripäivät

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti

MATKAILIJAN TERVEYSVINKIT

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

Perä pörisee bongaa parasiitti

Toimenpideohje. tutkimukset

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma

Matkailijan terveysriskit ja niihin varautuminen

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Mikä suoja matkailijalle?

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Ajankohtaista matkailuterveydestä Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen

Valtioneuvoston asetus

Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Suoliston parasiitti-infektiot. Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

HIV ja hepatiitit HIV

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Uutta pikadiagnostiikkaan

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Matkailijan terveysriskit ja niihin varautuminen

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma

Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / H. Kyrönseppä, infektiolääkäri

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Vasikkaripulit ja näytteenotto

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

Vaihto-opiskelijan terveys

Hygieniaosaamisen sanat haltuun!

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET... 3

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri, syyskuun luvut täydentyvät myöhemmin)

Lääketieteen opiskelijat 2012

Transkriptio:

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2013 Matkailijoiden infektioriskit Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera HAV HBV HCV ym. Hengitystieinfektiot Parasiitit Cryptosporidium Virukset norovirus rota influenssa (kausi-infl, H1N1) legionella tuberkuloosi (Pneumocystis jirovecii) Harvinaiset mutta vaaralliset virustaudit dengue polio keltakuume rabies (Ebola, Lassa, Marburg) Suomalaiset maailmalla Trooppiset taudit malaria Virushepatiitit skistosomiaasi leishmaniaasi suolistomadot Ascaris Trichuris ym. Sukupuolitaudit gc syfilis klamydia HIV trikomonas tropiikkiin tai subtropiikkiin: - 100 000/v. näistä sairastuu n. 50% lääkäriin: 10% sairaalaan: 300 kuolee: 1 Antibiooteille resistentit mikrobit MRSA, VRE, ESBL, NDM1 Jenni, 20v Irti arjesta Lähde löytöretkelle 1

Ripulitautien inkubaatioajat 1-8 h: Ruokamyrkytys (toksiinivälitteinen) 8-12 h: Ruokamyrkytys, Kolera, (Salmonella), C. botulinum 12-48 h: ETEC, Salmonella, Shigella, Yersinia, noro 48-72 h: Rota, (ETEC, Campylo, Shigella) 3-11 pv: Campylo, Adenovirus, Cryptosporidium 7-28 pv: Giardia, ETEC = enterotoksigeeninen E. coli Matkailijan ripulipatogeenit Bakteerit (90%): Parasiitit ETEC (50%) Campylobacter (15-20%) Salmonella (10-15%) Shigella (0.5-1%) Vibrio cholerae EHEC (0.1-0.5%) (Aeromonas, Plesiomonas) (2-3%) (0.2-1%) Cryptosporidium (0.1-0.5%) (Cyclospora, Isospora) Virukset (5-10%) Rotavirus (1%) Norovirus (6%) HAV, Adeno etc. Muut Muista malaria, jos kuumetta Kampylobakteeri 2011: 4267 tapausta; 80% ulkomailta Salmonella 2011: 2108 tapausta; 82% ulkomailta Tavallisin serotyyppi: S. enteritidis 659 kpl (S. typhi 5 kpl) Yleisimmät tartuntamaat -Thaimaa (30 %) -Turkki (5 %) -Espanja (5 %), Egypti -Viro, Venäjä, Vietnam Potilastapaus (Leena) 27-vuotias naisopiskelija, joka Intiassa kulttuurimatkalla 3 kk ajan, perusterve Matkalla kolme ripulijaksoa Ensimmäinen alkoi viikon kuluttua matkan alusta, vesiripuli 48 h Toinen alkoi kuukauden kuluttua, epämääräisiä vatsavaivoja ja lievää ripulia, ei kuumetta, jatkunut > 6 vkoa Kolmas alkoi paluulennolla, kuume 39oC ja veriripulia 2

Leena.. Ensimmäinen ripulijakso lähinnä ETECtyyppinen Toinen ripuli/vatsavaivajakso lähinnä Giardiatyyppinen Kolmas ripulijakso veriripulina ameeba- tai shigellatyyppinen >> Kotiinpaluun jälkeen aina parasiittinäytteet, esim. oireilun aikana ja 3 kk kuluttua, jolloin madotkin näkyviin TURISTI RIPULOI - loiset ripulin aiheuttajina 1) Amebiaasi Ameeba-koliitti lievä ripuli veriripuli kivuliaat, verislimaiset ulosteet, haju, yleisoireet inkubaatioaika 3 vi 4 kk juomavesi, myös kotimaasta Ameeboihin kuuluva alkueläin Ameebojen joukossa patogeeneja ja ei-patogeeneja: patogeeninen E. histolytica ja nonpatogeeninen E. dispar Ei eläinreservuaaria E. histolytica tarttuu fekaalioraali reittiä ja asettuu asumaan paksusuoleen Aiheuttaa joko ameebakoliitin (haavaumia ja veriripulia) tai tunkeutuessaan suolesta ulos aiheuttaa ameebaabskesseja 3

Perusdiagnostiikka dg = F-para-O x 2-3 - uloste 10% formaliiniin E. histolytica kysta Suoliston alkueläimet Suomessa 2000-2012 2011 Giardia: 405 Muu diagnostiikka: 1) polyvinyylialkoholi- (PVA-) kiinnitetty-näyte jos potilaalla on DYSENTERIA, voimakas tai jatkuva ripuli 2) ameeba-antigeenitesti (erottelee E. histolytican ja E. disparin) 3) ameeba-vasta-aineet: invasiiviset infektiot, erityisesti abskessi Abskessi: kuvantaminen, kystan punktio, vasta-aineet seerumista Cryptosporidium 2000 2005 2007 2008 2009 2010 2011 2012 E. histol: 36 Crypto: 22 THL Amebiaasin hoito vain E. histolytica Trofotsoiitteihin vaikuttava antibiootti: metronidatsoli 800mg x3 x7-10 tai tinidatsoli kerta-annoksena 2g myös oireettomat kantajat on syytä hoitaa ( metronidatsoli 400 mg x 3, 5-7) Kystiin tehoavat : diloksanidifuroaatti (Furamide ) paromomysiini tai jodokinoli 2) Giardiaasi Aasia, Afrikka, Venäjä kestävät kystat inkubaatio 2-3 vi (elää pohjukaissuolessa ja ohutsuolessa) väsymys, ripuli, mahanturvotus, ilmavaivat, pahoinvointi -> rasvaripuli, laihtuminen lapsilla vaikeampia infektioita kantajuus / kroonistunut ripuli ja malabsorptio kontrolli (F-para-O) 3 viikkoa hoidosta Siimaeläimiin (flagellates) kuuluva alkueläin Tarttuu kystana, joka aukeaa ohutsuolen alkuosassa Trofotsoiitti vapautuu ja tarttuu imulevyllä ohutsuolen villuksiin Tavataan myös eläimillä (kissa, koira, nauta, majava, hiiri) Lisääntyy jakautumalla Osa jakaantumisista johtaa kystien muodostumiseen Kystat ulosteeseen, josta infektio uuteen isäntään Diagnoosi - uloste 10 % formaliiniin - useita näytteitä ( 3 ) eri päivinä - ulosteen Giardia-antigeeni - duodenaalibiopsia Hoito tinidatsoli 2g kerta-annoksena tai metronidatsoli 400mg x 3 x 7 ( tai 2.0-2.4g x1 2-3 pv ) lapset 5 mg/kg x 3 x 10; gravidoille paromomysiini Kontrolli = F-para-O x2 3 vi + 2 kk (kystien erittyminen ajoittaista) 4

3) Kryptosporidioosi Diff. diagnostiikka Dientamoeba fragilis: ei kystia, tunnistus PVA-näytteestä Aiheuttaja: Cryptosporidium parvum Apatogeenit: solunsisäinen itiöeläin -> infektoi ihmisiä ja eläimiä: linnut, vasikat, naudat ym. Entamoeba dispar (ELISA) E. coli E. hartmanni Iodamoeba bütschlii Endolimax nana Chilomastix mesnili Enteromonas hominis Blastocystis hominis ripulitauti juomavedestä, etenkin imm. puutteiset (kehitysmaissa 4-17% lasten ripuleista) Oireet -itämisaika 4-12 vrk, ripulin kesto tav. 2-3 vrk -vesiripuli, mahakivut, pahoinvointi ym. Diagnoosi - formaliininäyte 1) ulosteen ookystien värjäys -> Ziehl-Neelsen, auramiini- tai immunovärjäys (levä) Usein vatsatauteja aiheuttavat ruokalajit 2) antigeeninosoitus-testi (F-GiCrAg, ELISA) (THL) (KTL) kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit ja kastikkeet Ripulitautien ehkäisy / juomavesi hedelmät ja vihannekset, joita ei voi pestä tai kuoria, marjat -jollei pullotettua vettä saatavilla keitä vettä 5 minuuttia (säilytä puhtaassa astiassa) - veden kemiallinen desinfiointi 1) klooritabletit -ei tehoa ameebakystiin 2) 5-prosenttinen jodisprii (5 tippaa/l, 1 tunti) -tehoaa ameeba- ja giardiakystiin - suodattimet (eivät suodata viruksia eivätkä Cryptosporidiumia) Lisääntynyt alttius suolistoinfektiolle, mikäli: antasidilääkitys, H2-salpaajat tai happopumpunestäjät, hapoton maha, immuunipuutos, krooninen suolistosairaus (esim. Colitis ulcerosa) kylminä tai haaleina tarjotut lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältävät ruoat kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut ym. mereneläimet kylmät jälkiruoat, pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita Käsihygieniasta huolehtiminen Miehistä 56% pesee kätensä WC:ssä käynnin jälkeen, naisista 91% 5

Matkailijan kuume ilman ripulia Parasiitit Malaria Ak.skistosomiaasi (Katayama-kuume) Leishmania, Trypanos. Virukset Dengue Verenvuotokuumeet Hepatiitti Influenssa HIV Nyrkkisääntö Bakteerit: Lavantauti Sepsis, pneumonia, pyelonefriitti Bruselloosi Leptospiroosi Borrelia recurrentis Riketsioosit Q-kuume Matkailijan infektioiden ehkäisy 1. Rokotukset kuntoon (polio, jäykkäkouristus, kurkkumätä; tarv. keltakuume, HAV/HBV, kolera, lavantauti, meningokokki, Malaria-alueelta tulleella kuumepotilaalla on malaria tuhkarokko, vesikauhu, puutiais- ja Japanin aivotulehdusrokotus) 2. Hygieniasta huolehtiminen (ruoat ja juomat, käsien pesu) 3. Jos erityinen alttius suolistoinfektioille tai niiden kunnes toisin todistetaan jälkitaudeille (HLA B27): fluorokinolonilääkitys varalle 4. Malariaprofylaksia 5. Vältä hyönteisten pistoja ja eläinten puremia Riski kuolla malariaan on 1-4% Matkailijan terveysopas (Duodecim, THL) Hyvää Matkaa Kiitokset THL Sakari Jokiranta 6