EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA 25.01.2007
1 19862-3 OLKILUODON OSAYLEISKAAVA 25.1.2007 Sisällysluettelo 1 Maisema... 2 1.1 Nykytila... 2 1.2 Vaikutukset ja suositukset... 4 2 Kulttuurihistoria... 6 2.1 Nykytila... 6 2.2 Vaikutukset... 10 LÄHTEET... 11 Liitteet: Liite 1 Vanha peruskartta Liite 2 Maisemarakennekartta Liite 3 Viistokuva maisemarakenteesta Liite 4 Maisemarakenne viistokuvassa lännestä Liite 5 Maisemallisen vaikutuksen laajuus Peruskartat lupa: Maanmittaustoimisto 3/MYY/05
2 OLKILUODON OSAYLEISKAAVA 1 MAISEMA 1.1 Nykytila Olkiluodon alue kuuluu maisemallisessa maakuntajaossa Satakunnan rannikkoseutuun. Seudulle on ominaista maaston alavuus ja maaperän pienipiirteisyys: kalliomaiden ohella on sekä moreenialueita, pienialaisia savikoita ja harjumuodostumia. Rannikolla on pitkiä suojaisia ja ruovikkoisia lahtia, jotka maatuvat maan vähitellen kohotessa noin 5 mm vuosivauhdilla. Kuva 1.1 Olkiluodon ja Munakarin välinen salmi on umpeutumassa vesikasvillisuudesta. Olkiluoto on saari, jonka mantereelta erottavat vesiväylät kasvavat hiljalleen umpeen. Olkiluodon korkeimmat kohdat ovat Selkänummenharju, joka kohoaa noin 15 metriä meren pinnan yläpuolelle ja Liiklankallio, joka kohoaa noin 18 metriä merenpinnasta. Olkiluodon maisemarakenteessa on karkeasti jaettuna erilaisia vyöhykkeitä: metsäinen sisämaan vyöhyke rantavyöhyke: metsäinen ja osin kallioinen asutuksen vyöhyke alueen etelä- ja itärannoilla teollisuusvyöhyke alueen länsipäässä (voimalaitosalue) ja pohjoisrannalla (satama) Maisemarakennetta kuvataan liitteissä 2, 3 ja 4.
3 Metsäisen vyöhykkeen jakaa leveä voimajohtokäytävä saaren pohjoisosassa ja Olkiluodontie. Metsäisessä sisämaan vyöhykkeessä on voimalaitoksen toimintaan liittyviä toimintoja, jotka eivät näy kauko- eivätkä tiemaisemassa. Metsäisen vyöhykkeen tiemaisemassa näkyvin elementti on majoituskylä tien molemmin puolin. Katsottaessa mereltä päin Olkiluoto näyttää pääasiassa puustoiselta alueelta, josta voimalaitostoiminnasta kertovat elementit: voimalaitosrakennukset piippuineen, tuulivoimalaitos ja voimajohdot kohoavat. Näistä kaukomaisemassa näkyvät kauas varsinkin voimalaitokset OL 1 ja 2 sekä tuulivoimalaitos. Mastot ja voimalinjat häipyvät usein kauempaa katsottuna horisontttiin. Pohjoisrannan puustoisesta rantavyöhykkeestä erottuu teollisuussatama nostureineen. Kuva 1.2 Voimalaitokset katsottuna luoteesta päin. Vehreä puustovyöhyke peittää näkymiä etualalla. Olkiluodon lähistöllä olevat suurimmat saaret, Kuusisenmaa ja Lippo, ovat puustoisia ja kalliorantaisia. Etenkin Kuusienmaan luoteisrannan kallio on maisemallisesti näyttävä. Myös Olkiluodon länsipäässä Otpäässä ja osin myös Ulkopäässä on maisemallisesti näyttävää kalliorantaa. Kuusisenmaa ja Lippo muodostavat maisemallisesti merkittävän vihervyöhykkeen Olkiluodon edustalla. Maisemallisen vaikutuksen laajuutta on tarkasteltu liitekartalla 5. Maisemaelementit on hyvin nähtävissä viistoilmakuvissa liitteessä 3 ja 4
4 Kuva 1.3 Kuusisenmaan kalliorantaa saaren pohjoispuolelta. Maisema-arvojen kannalta merkittävää on säilyttää rantavyöhykkeellä puustoinen kaistale ja jättää maisemallisesti näkyvät kalliot rakentamisen ulkopuolelle. Kuusisenmaalla ja Lipossa puustoa on käsiteltävä varoen ottamalla huomioon maisemallisten arvojen säilyminen. Voimalaitosympäristöön tulevien uusien rakennuksien ja voimajohtojen maisemallinen vaikutus ei ole niin merkittävä, koska alue on jo rakennettua. 1.2 Vaikutukset ja suositukset Maisema-arvojen kannalta merkittävää on säilyttää rantavyöhykkeellä puustoinen kaistale rannan ja voimalaitosten ja muiden rakennusten väliin. Maisemallisesti näkyvät kalliot tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kuusisenmaalla ja Lipossa puustoa on käsiteltävä varoen ottamalla huomioon maisemallisten arvojen säilyminen. Voimalaitosalueen laajentuminen suojapuustoa matalammilla rakennuksilla ja rakenteilla ei vaikuta Olkiluodon merelliseen maisemakuvaan. Suojapuustoa korkeammat rakennukset ja rakenteet, uudet voimalaitokset, käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitos ja voimajohdot laajentavat teollista aluetta itään. Näiden uusien rakennuksien ja voimajohtojen maisemallinen vaikutus ei ole erityisen merkittävä, koska ne eivät muuta alueen maiseman luonnetta alueen ollessa jo rakennettua. Maisemallinen vaikutusalue laajenee itään uuden voimajohdon tähden. Voimalaitosten ja kapselointilaitoksen rakentaminen nykyisten laitosten itäpuolelle laajentaa maisemallista vaikutusta nykyisestä jossain määrin saaren koillis- ja kaakkoispuolella. Olkiluodon pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty energiahuollon alue, jossa on käyttötarkoitukseltaan erilaisia osa-alueita. Kaavamääräyksen mukaan alueen rantaan rajoittuvien alueiden rakentamisessa tulee rantamaasto ja maisema säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Nykyisten voimalaitosta ympäröivät rantavesistöt on merkitty energiahuoltoalueen osana, joille voidaan rakentaa energiahuollon kannalta välttä-
5 mättömiä rakenteita, kuten altaita, veden johtamisreittejä, patoja, pengerteitä ja kenttiä. Rantavyöhyke tulee muuttumaan voimalaitosten yhteydessä rakennetuksi rantaviivaksi ja luonnontilaisen rannan osuus pienenee. Rakennettukin rantaviiva sopeutuu paremmin maisemaan, kun se viimeistellään istutuksilla. Loppusijoitusalueelle mahdollisesti tulevat rakennelmat ja täytöt muuttavat maisemaa nykyisestä metsäisestä maisemasta, jos rantavyöhykkeen puustoa kaadetaan tai muutostoimenpiteet ovat puustoa korkeampia. On tärkeää, että Ulkopään merelle työntyvän niemen rantavyöhyke ja Kuusisenmaan maisemallisesti hieno rantakallio on merkitty MY-alueiksi, joissa ympäristölle haitallisia toimenpiteitä tulee välttää. Otpään, Tyrniemen ja Munakarin aluetta rakennettaessa on tärkeää ottaa huomion osayleiskaavaluonnoksen rantarakentamista ohjaava yleissäännös rantarakentamisesta. Kun rantaan rakennetaan laitureita, vesienjohtoreittejä tai muita matalia rakenteita, on tärkeää huolehtia puustovyöhykkeestä rantarakenteiden ja rakennusten välissä.
6 2 KULTTUURIHISTORIA 2.1 Nykytila Olkiluodon vanhimmasta rakennuskannasta ei ole tehty aiempia kattavia inventointeja. Eurajoen rantayleiskaavassa (18.6.1998) ja seutukaavassa Olkiluodon alueelle ei ole merkitty rakennussuojelukohteita. Olkiluoto on pääosin ollut vielä 60 luvulla osa Satakunnan merkittävimpiin kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin kuuluvan Vuojoen kartanon maita. Olkiluodon keski ja länsiosat olivat asumatonta metsämaastoa, jossa laidunnettiin kartanon hevosia. Itäpuolella oli pienialaisia kalastajatiloja metsälaitumineen ja peltotilkkuineen, jotka ovat säilyneet lähes samankokoisina ja viljelykäytössä nykypäivään asti. Saarelle ei ollut siltaa (kts. 1960-luvun peruskarttaa liitteessä 1). Kunnollinen tie tehtiin vasta 1960 - luvulla. Olkiluodon voimalaitoksen ensimmäinen vaihe on rakennettu 1970 luvulla. Lähisaarissa on pieniä kalastajatiloja, joista osa on purettu ja osa laajennettu sekä peruskorjattu vapaa-ajan asunnoiksi. Olkiluodon vanhin rakennuskanta on 1900 luvun alkupuolelta. Pääosa asuinrakennuksista on jälleenrakennuskauden ajalta tai sitä uudempia. Loma-asutusta on rakennettu 1960 70 luvuilta lähtien. Kuva 2.1 Mäntykarin perinteistä loma-asutusta. Alueella ei ole valtakunnan tai maakunnan tasolla kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muita kohteita. Paikallisesti arvokas Raunelan kalastajatila pihapiireineen on perinnetila, jota kunnostetaan entiseen asuunsa. Raunelan päärakennus on rakennettu 1943, uusi ranta-aitta 1940 luvulla ja navetta 1951. Pihapiirissä on myös vanhempi luhtiaitta, maakellari ja savusauna. Pihapirin länsipuolella on uusi navettarakennus ja kokoustilarakennus.
7 Kuva 2.2 Kartta Raunelan sijainnista. Kuva 2.3 Raunelan kunnostettavana oleva päärakennus.
8 Kuva 2.4 Raunelan pihapiirissä oleva luhtiaitta. Raunelan kunnostusta ohjaa Olkiluoto ennen projekti, jonka tavoitteena on tehdä Raunelasta perinnetila kunnostamalla rakennukset käyttäen perinteisiä materiaaleja. Satakunnan museo toimii hankkeen asiantuntijatahona. Tilaa ei ole tarkoitus museoida vaan tehdä siitä tutustumiskohde, jossa voi esitellään vanhoja työtapoja ja perinteistä maankäyttöä. Raunelan tilan ympärillä on rantaan rajautuva kulttuuribiotooppi, jossa on pienialaisia niittylaikkuja ja ketoja. Tilalle on laadittu ympäristön kunnostussuunnitelma, jossa esitetään kunnostustoimenpiteitä pihapiiriin, teille, poluille, pelloille, aidoille, metsille, ranta-alueelle ja vesistöön. Kuva 2.5 Raunelan pihasta avautuu näkymä kaakkoon viereiselle pellolle ja merenlahteen. Raunelan peltoja viljellään ja laidunnetaan jatkossakin.
9 Olkiluodolla perinteisiä vanhoja kalastus ja maanviljelyelinkeinoja edustaa Kankaan tila (1:180), jossa pihapiiri on säilynyt uudempaa vapaa-ajan hirsirakennusta lukuun ottamatta yhtenäisenä. Pihapiirissä on navetta (1929), päärakennus ja sauna- /tallirakennus. Keskeisellä piha-alueella on hoidettua nurmea, pensasryhmiä ja yksittäisiä puita. Pihan reuna-alueella on heinikköä ja avokalliota. Pihapiirin miljöö suositellaan säilytettäväksi kunnostaen rakennukset ja pitäen pihakasvillisuus hoidettuna. Kuva 2.6 Kartta Kankaan tilan sijainnista.. Kuva 2.7 Kankaan tilan pihapiiriä. Oikealla navettarakennus ja vasemmalla vanha päärakennus.
10 Olkiluodon itäosassa olevat peltoalat ovat pinta-alaltaan pääosin säilyneet ennallaan 1950 lukuun verrattuna. Peltojen laitamilla on osin hyvin säilyneitä latoja. Peltoalojen säilyminen ylläpitää kulttuurimaiseman monimuotoisuutta alueella. Hyväkuntoisia latoja kannattaa pitää kunnossa. Tärkeää on seurata katteen kuntoa, niin että rakenteet pysyvät kuivina. Kuva 2.8 Vanha lato heinäpellon laidassa. 2.2 Vaikutukset Osayleiskaava-alueella ei ole merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Raunelan kalastajatila on merkitty osayleiskaavaluonnoksessa omalla merkinnällään P 1 palvelujen ja hallinnon alueeksi, jonka osaa kehitetään perinnetilana. Merkintä ei velvoita rakennusten suojeluun, mutta kuvaa alueen kehittämisen tavoitetta. Tarkemmat säädökset alueen kehittämisestä tulee yhdistää alueen asemakaavoittamiseen. Raunelan pihapiiriin kuuluvat pellot ovat osa P-1 aluetta. Muut kaava-alueen itäpään pienialaisista pelloista ovat maa- ja metsätalousaluetta tai asuinpientalojen aluetta. Peltojen säilyminen jatkossakin maatalousalueina varmistuu vasta tarkemmalla suunnittelulla. Pellot ovat olleet osa kyläkokonaisuutta vuosikymmenten ajan, joten niiden säilyminen viljeltynä on suotavaa. Hollolassa 25.1.2007 Ramboll Finland Oy / Matti Kautto yksikön päällikkö Milja Nuppula miljöösuunnittelija
11 LÄHTEET Eurajoen rantayleiskaava. Eurajoen kunta, Arkkitehtitoimisto Lukka Oy, 1998. Maisemanhoito. Ympäristöministeriö, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, Mietintö 66/1992. Tommila, M. Raunela, Olkiluoto ennen projekti. Projektin ympäristösuunnitelma. Luonnos 2, 10.7.2006. Tommila, M. Raunela, Olkiluoto ennen projekti. Raunelan kalastajatilan historiaa 1800 luvulta nykypäivään. Luonnos 2, 14.8.2006.
19862-3 LIITE 1 Vanha peruskartta
Olkiluodonvesi Lippo Kuusisenmaa Voimalaitokset Tuulivoimalaitos Liiklankari Raakavesiallas Urakoitsijaalue Onkalo Satama Eurajoensalmi Majoituskylä Nykyiset voimajohdot Raunelan perinnetila Olkiluodontie Loma-asutusta 19862-3 LIITE 3 Viistoilmakuva maisemarakenteesta
19862-3 LIITE 4 Maisemarakenne viistokuvassa lännestä
m 5k Nykyiset voimajohdot Nykyiset voimalaitokset Varaus voimalaitoksille Varaus voimajohdoille Voimalaitosrakennusten ja 400 kv voimajohtojen maisemallisen vaikutuksen alue. Alue, johon vain voimajohdot näkyvät. Alue, jolle voimalaitosrakennukset eivät pääsääntöisesti näy. 19862-3 LIITE 5 OLKILUOTO MAISEMALLISEN VAIKUTUKSEN LAAJUUS 1 : 40 000 25.1.2007