Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 3.9.2015

Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta Järjestäjähallinto Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella on vastuu - väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja seurannasta - väestön palvelutarpeen selvittämisestä - palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta - palveluiden saavutettavuudesta - tuotannon valvonnasta - sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveystoimi tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä ja ennakoiva toiminta sekä terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on suuren muutoksen kynnyksellä. Päivittäisen toiminnan rinnalla seudullinen sosiaali- ja terveystoimi valmistautuu uuden sote-järjestämislain mukaiseen palvelutuotanto-organisaation muodostamiseen yhdessä seudun muiden kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kaikessa kehittämisessä tavoitteena on luoda yhdestä organisaatiosta koostuva sote-tuotantoyksikkö. Tavoitteena on saada aikaan päätös palvelutuotantokuntayhtymästä vuoden 2015 aikana kaikissa seudun kunnissa. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi edistää digitaalisuutta ja ottaa käyttöön sähköisiä palveluja sairaanhoitopirin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Järjestämissuunnitelma Järjestäminen on kuuden kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaan ja Puumala) yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä. Palvelujen tuottamisesta vastaa neljän kunnan organisaatioissa olevat palvelutuotantoyksiköt (Mikkeli, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa). Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämis- ja järjestämissuunnitelma on laadittu vuonna 2013. Tämän lisäksi toimintaa ohjaa terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koko sairaanhoitopiirin alueella. Järjestämissuunnitelmat pohjautuvat seudun ja kuntien hyvinvointikertomuksiin. Palvelusuunnitelma Tavoitteena on yhtenäinen palvelutaso koko yhteistoiminta-alueella. Hyväksyttyjen talousarvioiden pohjalta on laadittu palvelusopimukset neljän palvelutuotantoyksikön kanssa. Perhe- ja sosiaali-, vammais-, terveys-, vanhus-, mielenterveys- ja päihde sekä taloudellisen tuen palveluiden toimintakäsikirjat ohjaavat seudullista toimintaa. Palvelutasoa eli hoito- ja hoivatakuun toteutumista seurataan säännöllisesti ja asiasta tiedotetaan väestölle. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertomuksesta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Ikäihmisten palvelurakenteen indikaattorit. Vanhusten palveluiden seudullinen työryhmä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet Seudullisen vanhusten palvelujen toimintaohjelman toimeenpano. Kunnissa noudatetaan valtuustoissa hyväksyttyä vanhuspalvelujen toimintaohjelman mukaisia palvelurakenteen tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä tehdään tarvittavat toimenpiteet.

Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen Toteutuma ja hyvinvointi Ikäihmisten osallisuutta vahvistetaan toimimalla yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Palveluita kehitetään ennakoiviksi ja avopainotteisiksi yhteistyössä eritahojen kanssa. Ikääntyneiden osallisuuden lisääminen vanhusneuvostojen, kuntalaisfoorumien ja asiakasraatitoiminnan myötä. Asiakasmäärän kasvaessa työn kuormittavuus lisääntyy. Toimintatapojen ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa korostuu. Seudullisen esimiesverkoston luominen tukemaan esimiestyötä sekä työssä ja työympäristössä tapahtuvaa kehittämistä. (Mikkelin kehittämishankkeen laajentaminen seudulliseksi) Yhteistyötä on tehty 3.sektorin toiminnan kanssa, aloitettu Mikkelissä ikäihmisten ja omaishoitajien terveystarkastukset osana ennakoivaa toimintaa, palveluneuvo toimii matalan kynnykset palveluohjauspaikkana Verkostoyhteistyötä on tehty seudullisesti Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä koordinoimassa kotihoidon toimintaa sekä arvioimaan kotihoidon toimintaa ja lisäämään välitöntä työaikaa (asiakkaan luona tapahtuvaa työtä). Mikkelissä välittömän työajan toteumat ovat lähentyneet tavoitetasoja, mikä on lähihoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40%. Lähihoitajien keskiarvo on ollut noin 53 %, mutta usealla alueella on päästy 57 %:iin. Sairaanhoitajien keskiarvo on noussut 28 %:sta 35 %. Mikkelin kaupungin taajama-alueen kotihoito toimii tehokkaasti. Kehitettävää on edelleen alueiden välisessä työjaossa. Ympäristöseutujen välittömän työajan prosentit vaihtelevat 49-52 %:n välillä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Vanhusten palveluissa tuotetaan palvelut valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja uuden vanhuslain mukaisesti noudattaen toimintakäsikirjassa hyväksyttyjä kriteereitä, jolloin avopainotteisuus ja ennakoiva työ vähentää kalliimpaa ympärivuorokautista hoivaa ja laitoshoitoa. Toiminnanohjauksella lisätään välitöntä työaikaa eli asiakkaiden luona tapahtuvaa työtä ja hillitään henkilötyövuosien lisääntyminen kotihoidossa asiakasmäärän kasvaessa vuosittain. Tavoite on lisätä välitöntä työaikaa nykyisestä 20 25 prosenttia. Sähköinen SAS- työpöytä varmistaa asiakkaiden välittömän ja oikea-aikaisen sijoittelun ja lisää välitöntä työaikaa palveluohjaustyöntekijöille. Taloudellisia vaikutuksia selvitetään syksyn aikana, kun raportit valmistuvat. Mikkelissä välitön työaika on noussut. Vanhuspalveluita on toteutettu suosituksen mukaisesti ja palvelurakenne on tavoitteenmukainen. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertomuksesta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Päihteiden käytön haittavaikutusten vähenemistä seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla: 1. PYLL (ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet) 2. Humalajuominen 3. Tupakointi 4. Päihdehuollon avo- ja laitospalveluiden asiakasmäärät 1000/asukas 5. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilla hoidettujen asiakkaiden määrä/1000 asukasta 6. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat/1000as 7. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatria/1000 13-17v. 8. Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta Seudullisen alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimeenpano. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen. Sähköisen asioinnin lisääminen Mikkelin seudun ehkäisevän päihdetyön työryhmä, terveyden edistämisen koordinaattori, seudun hyvinvointikoordinaattori sekä mielenterveys- ja päihdetyön johtaja Mikkelin pty, seudullinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyöryhmä Yhteistyö ESSO- ja ESPERhankkeiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallin kehittäminen yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa on käynnistynyt Esso-hankkeessa ja etenee suunnitelman mukaisesti.

Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen Toteutuma ja hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelujen saatavuus ja monipuolisuus paranee, asiakkaan asema itsenäisenä toimijana vahvistuu. Kansallisesti hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön. Ehkäiseviä ja matalankynnyksen palveluita kehitetään ottaen mallia seudulla jo hyvin toimivista yksiköistä. Sähköisen asioinnin lisääminen Hyvis-yhteistyössä Poikkitoimijaisuus ja tiivis yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa. Sosiaalitoimen ja terveystoimen henkilöstön yhdessä tekemistä edistetään palveluohjauksen myötä Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori seudun hyvinvointikertomuksesta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Sairastavuusindeksi PYLL Vastaanottopalvelujen kehittäminen Seudun johtava ylilääkäri Tiimitoiminta on käynnistynyt osalla ja käynnistyy alueen kunnissa lopuilla kunnilla vuoden loppuun mennessä. Lääkärisijaisten saanti on ollut ajoittain vaikeaa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma Asiakkaat saavat vastaanotoilla tarpeen mukaista hoitoa oikea-aikaisesti. Päivystysprosessin kehittäminen sairaanhoitopiirin kanssa. Hoitajavastaanottojen kehittäminen. Lääkäreiden seudullinen tiimi auttaa lääkäreitä jaksamaan myös niissä toimipisteissä missä lääkäripulaa ESPER hankkeessa kehitetään alueen monitoimpäivystystä, hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen lisääminen Hyvis-alustalla Sähköisten palveluiden käyttöönoton laajentaminen sujuvoittamaan ja tehostamaan palveluita. Kuntalaisten systemaattista opastamista sähköisten palveluiden käyttöön ja palveluiden testaamiseen. Terveyskeskuksen vastaanotolle kuntalaiset ovat voineet varata sairaanhoitajille aikoja netin kautta esimerkiksi tikkien poistoihin tms. toimenpiteisiin ja vastaanottoihin, jotka eivät vaadi hoidon tarpeen arviointia. Vastaanotolla on otettu käyttöön myös Omahoito-sovellus. Siinä INR-poliklinikan asiakkaille lähtee tieto uudesta lääkeannostuksesta E-kirjeenä, tekstiviestinä tai asioimalla Hyviksen kautta. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Työpaikkakehitys Työomavaraisuusaste Mikkelin seudun imagokuvan kehitys Mikkelin seudun väkiluvun Etelä-Savon sotetuotantoalueen muodostaminen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä Kuntayhtymän perustamissopimus on kuntakierroksella ja päätöksiä kuntayhtymän perustamisesta saadaan syyskuun loppuun mennesä. kehitys Työttömyysaste Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma Sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan. Vaatii uusien palvelumallien luomista. Palvelusetelin käyttö laajenee. Väestön näkökulmasta hallinnolliset rajat sosiaali- ja terveystoimessa poistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto kootaan uuteen organisaatioon, joka tuottaa palvelut vähintään nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestöpohjalle Henkilöstöä siirtyy useasta erikokoisesta organisaatiosta uuteen yksikköön. Vaatii hyvää muutosjohtamista ja uuden organisaatiokulttuurin luomista. Organisaatiomallia on valmisteltu ja henkilöstömääriä eri palveluiden osalta on kartoitettu.

Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Vaatii tiivistä yhteistyötä Lupaus 2016 ohjelman ja sairaanhoitopiirin ICT-kehittämisyksikön välillä laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti Kartoitustyö on aloitettu ja yhteisistä ohjelmista on keskusteltu, mutta päätöksiä asiasta ei voida tehdä ennen kuin tiedetään mitkä kunnat ja missä laajuudessa ovat mukana perustettavassa kuntayhtymässä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Pidemmällä aikavälillä tavoitellaan 5 prosentin tuottavuuden parannusta. Tuottavuutta ei voida vielä mitata ennen kuin päätökset kuntayhtymän perustamisesta on saatu sekä toiminta organisoitu. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Pätevän henkilöstön rekrytoinnin onnistuminen Seudullinen sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä Seudullista vetovoimaa rakennetaan seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kautta, jossa on hyvin toimivat palvelut. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hoito- ja hoivatakuu toteutuu kaikissa kunnissa Toimivat seudulliset tarpeen mukaiset työryhmät. Edistetään henkilöstön liikkumista henkilöstön tarpeista lähtöisin. Erityisosaajille mahdollisuus tuottaa palveluita seudullisesti Seudulliset johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja yhteiset seutusoten rekrytointiohjeet on hyväksytty. Nykyinen seudullinen kehittämisyhteistyö odottaa päätöksiä kuntayhtymän perustamisesta. Toteutuma Toteutuu hoito- ja hoivatakuu

SEUDULLINEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1.-31.7.2015 KS 2015 Tot. Tot. Tot. Tot-% Jäljellä Tot-% 1-7.2015 1-7.2014 TP 2014 TP 2014 Seudull. sosiaali- ja terveystoimi TOIMINTATUOTOT -98 000-56 560-41 440 57,7-57 197-51 643 110,8 Yhteensä HENKILÖSTÖKULUT 285 800 157 175 128 625 55,0 149 778 254 509 58,8 PALVELUJEN OSTOT 79 500 15 531 63 969 19,5 16 584 28 240 58,7 AINEET, TARVIKKEET 1 200 1 071 129 89,3 2 262 2 521 89,7 MUUT TOIMINTAKULUT 16 500 8 765 7 735 53,1 8 644 13 150 65,7 TOIMINTAKULUT 383 000 182 542 200 458 47,7 177 268 298 420 59,4 TOIMINTAKATE 285 000 125 982 159 018 44,2 120 071 246 776 48,7 Lautakunta HENKILÖSTÖKULUT 230 000 121 425 108 575 52,8 118 758 203 137 58,5 PALVELUJEN OSTOT 72 300 12 851 59 449 17,8 13 566 23 959 56,6 AINEET, TARVIKKEET 1 000 1 054-54 105,4 1 597 1 634 97,7 MUUT TOIMINTAKULUT 14 300 7 485 6 815 52,3 5 501 10 983 50,1 TOIMINTAKULUT 317 600 142 816 174 784 45,0 139 421 239 714 58,2 TOIMINTAKATE 317 600 142 816 174 784 45,0 139 421 239 714 58,2 Sosiaali- ja potilasasiamies TOIMINTATUOTOT -1 000-1 000 0,0-776 0,0 HENKILÖSTÖKULUT 55 800 35 750 20 050 64,1 31 020 51 372 60,4 PALVELUJEN OSTOT 7 200 2 679 4 521 37,2 3 005 4 281 70,2 AINEET, TARVIKKEET 200 17 183 8,5 665 887 75,0 MUUT TOIMINTAKULUT 2 200 1 280 920 58,2 1 485 2 167 68,5 TOIMINTAKULUT 65 400 39 726 25 674 60,7 36 175 58 706 61,6 TOIMINTAKATE 64 400 39 726 24 674 61,7 36 175 57 930 62,4 Yhteistoiminnan maksut Muut yht.toim.korv. -97 000-56 560-40 440 58,3-57 197-50 867 112,4 TOIMINTAKATE -97 000-56 560-40 440 58-57 197-50 867 112 Projektit TOIMINTATUOTOT 0 HENKILÖSTÖKULUT 0 PALVELUJEN OSTOT 0 0 13 0 MUUT TOIMINTAKULUT 0 0 1 658 0 TOIMINTAKULUT 0 0 1 671 0 TOIMINTAKATE 0 0 1 671 0

Sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomus 2014 MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKKÖ Vanhus- ja vammaispalvelujen toimenpide-ehdotukset Vammaispalvelua koskevien yhteydenottojen määrä oli edeltävän vuoden tasolla. Yhteydenotoista suurin osa (36 %) koski asiakkaan saamaa kielteistä päätöstä. Nämä päätökset koskivat yhtä lukuun ottamatta vaikeavammaisen kuljetuspäätöstä. - Päätöksen perustelut kirjataan nykyistä selvemmin päätökseen Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ltä kysyttiin, näyttäytyykö omaishoidon tuen tilanne heille yhtä hyvänä. Heidän mukaansa useilta erityislasten vanhemmilta on tullut tieto, että omaishoitajan vapaat jäävät pitämättä, koska perhe ei ole onnistunut löytämään hoitajaa lapselle. Yhdistyksen toiveena olisi, että hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehtäisiin tarkemmat kirjaukset vapaapäivien järjestämisestä, kriisitilanteiden hoidosta ja koko perheen kokonaistilanteesta. Myös henkilökohtaisen avustajan saamiseen kaivattaisiin tukea. Lisäksi olisi tärkeää, että potilastietojärjestelmissä tieto omaishoitajuudesta näkyisi kriittisissä tiedoissa sekä hoidettavalla että hoitavalla. - hoito- ja palvelusuunnitelmien kirjaamisissa kiinnitetään huomiota konkreettisiin tapoihin järjestää hoitoa loma ja muina aikoina - Vaikeudet löytää sopivaa lomitushoitopaikkaa on tiedossa, joten pelkkä suunnitelman kirjaaminen ei ratkaise asiaa - Tulevaisuudessa voitaisiin kehittää vastaavaa koordinoitua järjestelmää kuin lastensuojelussa Pessi: etsittäisiin aktiivisesti perhehoitajia omaishoidettavien tarpeisiin, koulutettaisiin heitä ja tuettaisiin heitä vaativassa tehtävässä - sama malli voisi tuoda uuttaa myös hk-avun osalta, työ aloitetaan syksyllä 2015 - lisätään efficaan tieto omaishoitajuudesta! Sosiaalihuoltolakiin perustuva kotipalvelu on yhdistetty terveydenhuoltolakiin perustuvan kotisairaanhoidon kanssa kotihoidoksi. Valtaosa kotihoitoa koskevista yhteydenotoista koski kotisairaanhoitoa (mm. lääkkeiden jakoa). Kotipalvelua koskevien yhteydenottojen määrä (v. 2014 5 kpl) on laskenut merkittävästi viime vuosista. Kotihoitoa koskevista yhteydenotoista valtaosa (56 %) koski lääkkeiden jakoa tai niiden määräämistä koskevia epäkohtia. Lääkkeiden jaossa tapahtuneista virheistä otettiin kesäaikaan eniten yhteyttä ja yhteydenottajat arvelivat ongelmien johtuvan kokemattomista sijaisista tai liian vähästä miehityksestä loma-aikana. Lääkkeiden määräämisestä ei tullut lukumääräisesti montaa yhteydenottoa, mutta huonoksi koettiin se, että potilasta näkemättä oli muutettu lääkitystä. Lisäksi toivottiin, että kokonaislääkitys olisi yhden lääkärin hallussa.

- lääkkeiden tarkkaan jakamiseen kiinnitetään edelleen työntekijöiden huomiota, huolehditaan asianmukaiset koulutukset sekä uusien työntekijöiden riittävä perehdyttäminen - riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen myös loma-aikana - tehdään selvitys syksyllä 2016 koneellisen lääkkeenjaon mahdollisuudesta uudelleen ja huomioidaan TA 2016, koneellisen lääkkeenjaon on todettu vähentävän virheitä lääkkeenjaossa ja tuo lisäaikaa hoitajille muuhun asiakastyöhön. - kotihoidon työnjaon kehittäminen kokonaisuutena huomioiden kaikki ammattiryhmät (lähihoitaja-sairaanhoitaja-lääkäri) Terveyspalvelujen vastineet Ensineuvon toimintaan liittyvät palautteet ja yhteydenotot vähentyivät huomattavasti, vaikka toiminnan sisällössä tehtiin muutoksia (rajattiin vastausaikaa). Terveyspalveluissa esimieskokouksissa ja työkokouksissa on pidetty esillä jatkuvasti asiakaspalvelun tärkeyttä sekä vuorovaikutuksen merkitystä asiakkaan/ potilaan kohtaamisessa. Sosiaalipalveluiden vastineet Toimeentulotukihakemusten käsittelyyn ottoajat ja mahdollisten lisäselvitysten pyytäminen Mikkelin kaupunki on aiemmin keväällä sekä syksyllä 2014 antanut selvityksen toimeentulotuen määräajoista Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Käsittelyajat vuonna 2014 olivat kevään jälkeen useiden tehtyjen toimien ansiosta lainmukaisia melkein koko loppuvuoden. Loppuvuonna 2014 ja keväällä 2015 lainmukaisissa käsittelyyn ottoajoissa ei pysytty. Toimeentulotuen ratkaisutyön resursointiin ja toimintakäytäntöihin kiinnitettiin huomiota, jotta lain velvoittamassa käsittelyajassa pysytään ja 29.4.2015 alkaen ollaan oltu lainmukaisessa käsittelyyn ottoajassa. (21.7. yksittäinen poikkeus 8 arkipäivää. ) Asiakkaalta pyydetään tarvittaessa lisäselvityksiä. Asiakkaalta pyydetään vain tarvittavia liitteitä. Liitteiden pyytämiseksi ei ole koskaan tarkoitus juoksuttaa asiakasta, vaan saada tarvittava tieto lainmukaisten päätösten tekemisen pohjaksi. Esimerkiksi asiakkaalta pyydetään toimittamaan tiliote ei tilitapahtumia, koska niillä on olennainen ero. Tiliote on yksi yhtenäinen tiedosto, josta näkyy, monestako sivusta se koostuu ja sivut on numeroitu. Näin tiliotteen alku- ja loppusaldot näkyvät. Tilitapahtumat/tilitapahtumaluettelot ovat irrallisia yhden sivun tulosteita ilman sivunumerointia. Uuden asiakkaan ollessa kyseessä, tilitapahtumat hyväksytään kerran ja joskus muutamankin kerran, mutta tiliotteita pyydetään aina alusta alkaen seuraavan hakemuksen liitteeksi. Jos asiakas ei tätä pyyntöä noudata seuraavissa hakemuksissa, tehdään tällöin lisäselvityspyyntö kirjallisena. Toimeentulotukilain 14 :ssä sanotaan; Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä

arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella päätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennen määräajan päättymistä. Yhteydensaanti Sosiaalikeskuksen neuvonta on auki ma 9-15 ja ti - pe klo 9-12. Lisäksi virka-ajan sosiaalipäivystys toimii ma pe klo 8-16, puh. 044 794 2394; hoidetaan akuutit virka-ajan sosiaalipäivystysasiat. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys 112. Lisäksi tiedoksi, että Mikkelissä on käytössä sosiaalipäivystyksessä Virve, viranomaisradioverkko 24 / 7. Lisäksi käynnistyneen varhaisen tuen tiimin toimintana käynnistyy syyskuun alussa PerheNeuvo, jonka puhelinajat ovat ma ja ke klo 12-15 ja pe klo 10-12. Syksyllä kerätään kokemuksia ja palautetta PerheNeuvo puhelimen toiminnasta ja puhelinaikoja tarkistetaan tarvittaessa. Lastensuojelu ja perheoikeudelliset palvelut Lastensuojelun yhteydenotoista paljon oli työntekijöiden yhteydenottoja liittyen konsultointiin lakiasioihin liittyen. Perheasioiden sovittelua on kehitetty ja kehitetään edelleen lastenvalvojien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. MÄNTYHARJUN PALVELUTUOTANTOYKSIKKÖ Sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomuksessa vuodelta 2014 ei ole Mäntyharjun palvelutuotantoyksikön kohdalla huomautettavaa KANGASNIEMEN PALVELUTUOTANTOYKSIKKÖ Kangasniemen kunnassa on perustettu lasten ja perheiden palveluohjauksen työryhmä asioiden kehittämiseksi ja suunnittelemiseksi. Tämä on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja eri tahot ovat laajasti edustettuina. Yhtenä seikkana työryhmä esittää, että perheohjaajan työsopimus täytetään pikaisesti uudelleen sivistystoimen alaisuuteen edellisen työsuhteen päätyttyä. Lisäksi on perustettu nuorten monialainen palveluverkosto. Tämä työryhmä suunnittelee ja kehittää nuorten palvelujen yhteensovittamista ja matalan kynnyksen toimintaa. Tätä kautta saadaan laajasti uutta näkökulmaa tämän päivän tarpeisiin. Nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta esim viranomaisten kanssa tahdotaan lisätä yhteisillä menettelytavoilla. Vanhemmuuden tukeminen ja oikea-aikainen perheiden tukeminen nähdään tärkeänä ennaltaehkäisevänä periaatteena. Ennaltaehkäisevänä asiana nähdään perusturvapalvelut kokonaisuutena ja eri tahojen yhteistyö. Kangasniemen kunnassa onkin hyvä tilanne, koska kaikki sosiaalityöntekijöiden virat ovat täytettyinä pätevillä sosiaalityöntekijöillä. Työmenetelmiä on kehitelty ja tiivistetty entisestään mm. mielenterveyspalvelujen kanssa. Pitkäaikaistyöttömien osalta työstetään koko ajan vaikuttavuustekijöitä.

Asia: Sotealuevalmistelu Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Arja Väänänen, Riitta Manninen, 16.6.2015 Seutusoten johtoryhmien työpajatyöskentely, seudullinen johtoryhmä Päivämäärä: 28.8.2015 Yhteinen organisaatio: Yhtenäiset toimintamallit, keskitetty johtamismalli ja toimeenpanojärjestelmä. Resurssien kohdentaminen ja hyödyntäminen tarkoituksenmukaisempaa. Eri ENNAKKOARVIOINTI Vaikutukset Nykytila: Seutusote shp:ä pienempi alue shp:n kokoinen alue maakunnan kokoinen alue Kuntalainen Peruspalvelut pääosin omassa kunnassa. Meidän kunta. Erityisryhmien palvelut toteutuvat vaihtelevasti. Ei juuri muutoksia nykytilaan palveluihin. Meidän kunta. Peruspalvelut pääosin omassa kunnassa, osa mahdollisesti lähialueilla. Joku sote. Päätöksenteko: Alueen yhteinen lautakunta. Päätöksenteko lähellä: oma perusturvalautakunta ja seudullinen lautakunta. Kuntalaisten osallistaminen ja palautteiden hyödyntäminen vaihtelevaa. Erityisryhmien palvelut kehittyneempiä, mutta edelleen rajoituksia. Päätöksenteko kauempana: Alueen yhteinen lautakunta. Kuntalaisten osallistaminen ja palautteiden hyödyntäminen vaihtelevaa. Erityisryhmien palvelut mahdollistuvat paremmin. Palautejärjestelmä ja kuntalaisten osallistaminen edellyttää uudenlaisia toimintamalleja. Tiedottaminen, viestintä ja palveluohjaus on oltava ajantasaista. Palveluohjauksen merkitys korostuu. Peruspalvelut pääosin omassa kunnassa, osa mahdollisesti lähialueilla. Joku sote, jossakin. Päätöksenteko: Alueen yhteinen lautakunta. Erityisryhmien palvelut mahdollistuvat parhaiten. Palautejärjestelmä ja kuntalaisten osallistaminen edellyttää uudenlaisia toimintamalleja. Tiedottaminen, viestintä ja palveluohjaus on oltava ajantasaista. Palveluohjauksen merkitys korostuu entisestään. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Yhtenäisiä toimintamalleja käytössä. Johtaminen hajautunut, eriytynyt toimeenpano. Ei kehittämisresursseja. Asiakasvastuu on perustasolla, mutta siirtyy ja jää Yhteinen organisaatio: Yhtenäiset toimintamallit, tiivistyneempi johtamismalli ja toimeenpanojärjestelmä. Yhteinen kehittämisresurssi. Useampi erillinen palvelutaso Yhteinen organisaatio: Yhtenäiset toimintamallit, keskitetty johtamismalli ja toimeenpanojärjestelmä mahdollistuvat. Resurssien kohdentuminen selkiytyy.

yksiköiden välinen yhteistyö ja työnjako. Yhteinen kehittämisyksikkö ja laajemmat kehittämisresurssit. Palvelumuodot ja -määrittelyt moninaistuvat ja palveluiden uudelleen määrittely. Laajempi toimintakäytäntöjen kehittäminen. Yksi työnantaja, yhteinen henkilöstö, yhteiset tieto- ja henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti alueella. Osaamisen johtaminen, työkierto, urakehitys paremmat. Palkkaharmonisointi. Yksilölliset ratkaisut vaikeita tasapäisyys. Työskentely-alueet voivat suurentua merkittävästi. Erikoisalojen keskittämisellä, työnjaolla ja tehostamisella voidaan saada kustannustehokkuutta. erikoissairaanhoitoon helposti. Palvelumuodot ja määrittelyt entisellään.. Henkilöstö Jokaisella kunnalla oma henkilöstöjohto, henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Yhteistä koulutusta, ei systemaattista osaamisen johtamista. Erityisosaamisen hyödyntäminen. ja toimintaprosessi. Palvelumuodot osittain entisellään ja osittain muuttuneet. Asiakasvastuuprosesseihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksi työnantaja, yhteinen henkilöstö, yhteiset tieto- ja henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Osaamisen johtaminen, työkierto, urakehitys paranee ja tietyiltä osin rajoittunutta. Erityisosaamisen hyödyntäminen osittain rajoitettua. Palkkaharmonisointi. Yksilölliset ratkaisut vaikeita tasapäisyys Sairaanhoitopiirien välisen työnjaon kehittäminen vailinnaista. Yhteinen kehittämisyksikkö ja laajemmat kehittämisresurssit. Palvelumuodot ja -määrittelyt moninaistuvat ja palveluiden uudelleen määrittely. Yksi työnantaja, yhteinen henkilöstö, yhteiset tieto- ja henkilöstönhallintajärjestelmät ja rekrytointimallit. Osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti alueella. Osaamisen johtaminen, työkierto, urakehitys paremmat. Palkkaharmonisointi. Yksilölliset ratkaisut vaikeita tasapäisyys. Talous Hajanainen omistajaohjaus erikoissairaanhoidossa Omistajaohjaus haasteellinen Yhteinen tuotteistus ja yhtenevät vaikuttavuusmittarit. Yhteinen tuotteistus ja yhtenevät vaikuttavuusmittarit.

Talouden ja ohjauksen kytkeminen kuntapäätöksentekoon. Palveluiden keskittäminen, liikkuminen lisääntyy asiakkaat tai asiantuntijat liikkuvat - sähköisen asioinnin hyödyntäminen - yksinkulkeminen /yhteiskyydit (kuten KELAkyydit) Hankintojen keskittäminen logistiikka Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Kiinteistömassa vähenee, hallinnon keskittyessä. Tarkoituksenmukaiset tilat säilytetään. Vaikutukset maankäyttöön, kaavoitukseen, rakentamiseen ja tilojen käyttöön. Kuntakohtaiset mallit Alue ei riittävän suuri kustannusten hillitsemiseen ja toiminnan tehostamiseen. Talouden ja ohjauksen kytkeminen kuntapäätöksentekoon. Alue ei riittävän suuri erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseen ja toiminnan tehostamiseen. Talouden ja ohjauksen kytkeminen kuntapäätöksentekoon. Ympäristö Asiointimatkat ovat lyhyempiä. Hankinnat pääosin omissa palvelutuotantoyksiköissä. Jokaisella kunnalla oma kiinteistömassa ja vastuu niiden ylläpidosta. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Asiointimatkoihin ei oleellisia muutoksia. Hankinnat keskitetymmin, mutta pienimuotoisempaa kuin isommalla alueella. Kiinteistömassa vähenee, hallinnon keskittyessä. Tarkoituksenmukaiset tilat säilytetään. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Palveluiden keskittäminen, liikkuminen lisääntyy, joko asiakkaat tai asiantuntijat liikkuvat - sähköisen asioinnin hyödyntäminen Hankintojen keskittäminen logistiikka. Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ekologisuus ja kestävä kehitys huomioitava. Kiinteistömassa vähenee, hallinnon keskittyessä. Tarkoituksenmukaiset tilat säilytetään. Vaikutukset maankäyttöön kaavoitukseen rakentamiseen ja tilojen käyttöön.

Yritysvaikutukset (yrva: erillinen lomake) Johtopäätökset Erillinen yhteenveto Erillinen yhteenveto Erillinen yhteenveto Erillinen yhteenveto YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Valmisteltava asia: + + + + - - - - Täsmennykset 1. Vaikuttaako päätös yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin, kasvuun ja kehittymiseen? ++ kilpailutustoimintatapoja; laatu/sisältö sekä yksilöllisyys/talous - kilpailutuksessa riski, jääkö pienet sivuun, voidaan muuttaa - voi sopia sekä isoille että pienille yrityksille - erilaiset palveluiden järjestämisentavat - yritysten yhteistoiminta- ja kehittymismahdollisuudet voivat lisääntyvät, - yritysimu, uuden organisaation vakiintuessa 2. Vaikuttaako päätös työpaikkojen määrään? + - uudenlaiset liiketoimintamahdollisuudet - ei varsinaisesti vaikuta työpaikkojen määrän 3. Tukeeko päätös strategisten linjausten toteutumista (moderneimmat yrityspalvelut, notkea kaavoitus, kärkialoistaan tunnettu, kiinnostava keskusta, palvelukulttuuri ja luonto vetovoiman lähteenä)? Mitä linjausta päätös tukee? ++ Mitä linjausta tukee? - tukee kaikkia strategisia linjauksia - näkyy palvelusetelin käytön lisääntymisenä - yritysten palvelutuotannon kehittymisenä 4. Tukeeko päätös osaamiskärkien kehittymistä (digitaalisuus, bioenergia, ympäristöturvallisuus, palvelut, matkailu)? Mitä osaamisen kärkeä/kärkiä päätös tukee? ++ Mitä osaamiskärkeä tukee? - on jo nostettu esiin, digitaalisuus, bioenergia - sote-ratkasu voi tuoda uusia os.kärkiä ja entisten kirkastamista - iso alue antaa mahdollisuuksia - uudet palvelutarpeet yrityksille; luonto, hoiva, mökkikunnat - hv-teknologia, vaatii volyymia

Päätösten vaikutusten seurannasta päättäminen. Päätöksenteko menee kauemmas. Palvelukokemus voi parantua, asiantuntemuksen jalkautumisen mahdollistuessa. Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien systemaattisuus tulee tärkeämmäksi alueen suurentuessa. Sairaanhoitopiirin kokoinen alue ei mahdollista vielä laajempien työnjako- ja toimintaprosessien kehittämistä. Sairaanhoitopiiriä pienemmällä alueella kehittäminen valinnaista, väestöpohja liian pieni toiminnan kehittämiseen. Sairaanhoitopiirin ja maakunnan kokoinen alue mahdollistavat palveluiden kehittämisen ja resurssien hyödyntämisen tarkoituksenmukaisemmin. Suuremman alueen organisaatiossa paremmat mahdollisuudet henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen, urakehitykseen ja työkiertoon. Työalue voi suurentua huomattavasti. Yksilölliset ratkaisut vaikeita. Maakunnan kokoisella alueella erikoisalojen keskittämisellä, työnjaolla ja tehostamisella voidaan saada kustannustehokkuutta. Ympäristövaikutukset ovat tärkeä huomioida, mm. liikkumisen ja kuljetusten osalta. Palveluiden keskittäminen pidentää kuntalaisten matkoja, toisaalta mahdollista asiantuntijoiden liikkuminen sekä sähköisen asioinnin ja etäpalveluiden hyödyntäminen. JOHTOPÄÄTÖKSET KUNTALAISVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEEN JA TUOTTAMISEEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN TALOUSVAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET YRITYSVAIKUTUKSET Maakunnan kokoisen organisaation nähdään tuovan positiivisia yritysvaikutuksia muita vaihtoehtoja enemmän.