Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia?
Institute of Medicine 1999, USA To Err is Human raportti 44 000-98 000 ihmistä kuolee vuosittain USA:n sairaaloissa estettävissä olevien hoitovirheiden takia Hoitovirheiden takia kuolee enemmän ihmisiä kuin rintasyöpään tai AIDSiin Hoitovirheiden takia kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa Yleisimmin haittatapahtumat liittyvät infektioihin, lääkitykseen, infuusioihin, leikkauksissa tapahtuviin virheisiin, putoamisiin, palovammoihin, makuuhaavoihin, potilaan tunnistamiseen Hoitovirheet aiheuttavat vuosittain 17-27 miljardin dollarin kustannuksen 2
Suomessa Sairaalassa hoidetuista joka kymmenes kohtaa vaaratilanteen joka sadas kokee vakavan haitan joka tuhannes kuolee tai vammautuu pysyvästi 700-1700 hoitovirheistä johtuvaa kuolemaa vuosittain Puolet haittatapahtumista voitaisiin estää riskejä ennakoimalla toiminnan järjestelmällisellä seurannalla vaara- ja haittatapahtumista oppimalla Haittatapahtumiin liittyvät kustannukset Suomessa jopa 1 miljardi euroa/vuosi 3
Potilasturvallisuustyö Suomessa Asiaan herätty myöhemmin kuin monessa muussa Länsimaassa Viisas oppii virheistä Peijaksen sairaalassa v. 2005 Potilasturvallisuusstrategia 2009 Potilasturvallisuusasetus 2011 THL:n Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma 2011 Tutkittua tietoa potilasturvallisuudesta Menetelmiä johtamiseen ja esimiestyöhön Potilasturvallisuuden verkkokoulutus Pitkän tähtäimen päämääränä hoidon aiheuttamien kuolemien ja haittatapahtumien puolittuminen vuoteen 2020 mennessä. 4
Potilasturvallisuuden kulmakiviä Potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen Vahinkoja estävät suojarakenteet Hoitojen järjestelmällinen ja haittoja estävä toteuttaminen Reaktiivinen haittatapahtumien tarkastelu ja niistä oppiminen Hoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden varmistaminen
HUS:n henkilökunnan kausi-influenssarokotukset 2000-luvulla (n. 21 000 työntekijää) 14000 12000 HUS:n henkilökunnasta rokotetut (lukumäärä) HUS:n henkilökunnasta rokotetut (%-osuus) 54 % 100 80 L u k u m ä ä r ä 10000 8000 6000 4000 14 % 28 % 42 % 41 % 48 % 46 % 60 40 20 % - o s u u s 2000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Pandemia 2009 2010 2011 2012 2013 0
Arifulla ym. 2011
A Successful Hospital-wide Improvement Work Reduced Healthcare-associated Infections Increased compliance with hand hygiene routines Prevention of urinary tract infections A hospital-wide improvement school A large hospital wide campaign using multimodal strategies can reach a large part of the staff, change behaviour, increase knowledge and improve patient safety Eva Joelsson-Alm, International Forum on Quality & Safety in Healthcare 2014
The Swiss cheese model by James Reason
Torben Mogensen H:S Unit of Patient Safety
Osa turvallisuuskulttuuria on järjestelmällinen toimintatapa Leikkaustiimin tarkistuslista Care bundle tyyppiset lähestymistavat Näyttöön perustuvia järjestelmällisiä tapoja tehdä asioita vähentävät vapautta tehdä mitä/miten huvittaa toisaalta vähentävät esim. infektioita ja/tai muita haittoja Muita esimerkkejä sairaalapotilaiden ravitsemustilan ennakointi, kaatumistapaturmien ennakointi, painehaavojen kehittymisen estäminen jne.
Mean central line-associated bloodstream infection (CLABSI) rates DePalo et al. Qual Saf Health Care 2010;19:555-61. Bundle: hand-washing, full barrier precautions when inserting central access catheters, chlorhexidine skincleansing, avoiding the femoral site, removing unnecessary catheters.
Mean ventilator-associated pneumonia (VAP) rates and VAP bundle compliance DePalo et al. Qual Saf Health Care 2010;19:555-61. Bundle: daily assessment for liberation from mechanical ventilation, elevation of the head of the bed, appropriate sedation, deep venous thrombosis and gastric stress ulcer prophylaxes.
HaiPro-ilmoitusten käsittely
Hoidon vaikuttavuus on potilasturvallisuuden kulmakivi Jos hoito ei ole vaikuttavaa, ei se voi myöskään olla potilasturvallista kaikista hoidoista tarvitaan vaikuttavuustietoa, siis tietoa siitä, miten ne käytännössä toimivat pelkkä satunnaistettujen tutkimusten tuottama tieto ei riitä Rajallisten resurssien takia tarvitaan tietoa myös kustannusvaikuttavuudesta
Arkivaikuttavuus Satunnaistetut tutkimukset (efficacy) ovat välttämättömiä uusia menetelmiä testattaessa ja ensi kertaa käyttöön otettaessa kertovat optimivaikuttavuudesta Sen jälkeen tarvitaan kuitenkin myös tietoa menetelmän vaikuttavuudesta rutiinikäytössä tavallisilla potilailla vähemmän taitavien hoidon antajien käsissä Tällaista tietoa antavat rekisterit saatava helpommin analyysikäyttöön järjestelmällinen hoidon tulosten rutiininomainen seuranta
Onko potilasturvallisuustyön hyödyistä näyttöä? 18
Rates of All Harms, Preventable Harms, and High-Severity Harms per 100 Admissions, Identified by Internal and External Reviewers, According to Year Landrigan CP et al. N Engl J Med 2010;363:2124-2134
Benning et al. BMJ 2011
Benning et al. BMJ 2011
Barbieri et al. Jt Comm J Qual Patient Saf 2013
Onko potilasturvallisuustyön hyödyistä näyttöä? Viimeaikaisten tutkimustulosten valossa on: Hollannissa haittatapahtumiin liittyvä kuolleisuus puolittui USA:ssa moniulotteinen interventio vähensi kuolleisuutta USA:ssa sairaalainfektioissa vähentymistä Näyttö ei kuitenkaan ole kovin vahvaa Joissakin tutkimuksissa kattavienkin interventioiden teho on ollut huono Kaiken kaikkiaan tietoisuus potilasturvallisuusongelmista vaikuttaa kuitenkin saaneen aikaan positiivisia tuloksia? Erilaisten interventioiden tuottama hyöty tulee esiin hitaasti potilasturvallisuustyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä
Tilanne Suomessa Suomessa ei ole järjestelmällistä potilasturvallisuusindikaattoreiden seurantaa, esimerkiksi Sairaalakuolleisuus, 30-päivän kuolleisuus Haipro-tieto OECD patient safety indicators AHRQ patient safety indicators Mortaility review Global trigger tool Käsihygienia Influenssarokotekattavuus Johdon sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön
Yhteenveto Jos potilasturvallisuutta halutaan edistää täytyy työn olla pitkäjänteistä tulokset eivät synny nopeasti Potilasturvallisuus on kaikkien yhteinen asia myös johdon täytyy sitoutua Potilasturvallisuuteen kannattaa investoida, parantunut potilasturvallisuus tuottaa säästöjä Hoidon vaikuttavuus on yksi keskeinen potilasturvallisuustekijä myös sen seuraamiseen tule panostaa Potilasturvallisuutta on vaikea parantaa jos sitä ei mitata (rekisteritiedot, sairauskertomusten analysointi, Haipro ym.) - tiedonkeruuseen tulee osoittaa riittävät resurssit