I&O Kärkihankkeen kuulumiset Uusimaa 14.12.2017 Soili Partanen
Uudenmaan maakunta Asukkaita 1 620 000 Kuntia 26
LAATUSUOSITUS hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Keskeiset sisällöt: 1. Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä 2. Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön 3. Laadulla on tekijänsä 4. Ikäystävällinen palvelujen rakenne 5. Teknologiasta kaikki irti
Muutosagentit
I&O -kärkihankkeen toimintamalli ja teemat Ikäihmisten Integroitu palvelukokonaisuus Asumisen ja palvelun yhdistäminen Keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus Omais- ja perhehoito Toimiva kotihoito
Kehitämme ikäihmisten ja omaishoitajien sisältöjä osana sote- ja maakuntauudistusta
Parasta elämää kotona Havaittuja puutteita: Iäkkäiden palvelujärjestelmä Pirstaleinen Rakenne ei ole uudistunut kansallisten tavoitteiden mukaiseksi Hyvät käytännöt ovat levinneet hitaasti ja alueelliset erot pysyneet suurina Omaishoito: Toteutuu alueellisesti vaihtelevasti Omaishoitoa tukevia palveluja tarjotaan liian vähän ja ne ovat yksipuolisia 9 15.12.2017
Kuka on meidän asiakas?
Missä vaiheessa olemme?
Uudenmaan kehittämiskärjet I&O hankkeessa 1. Alueellinen Kaapo (=Keskitetty asiakas-/palveluohjaus) 2. Alueellinen Omais- ja perhehoidon kehittäminen 3. Alueellinen kotikuntoutusmalli 4. Alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malli + SUIKVÄTU eli suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Jatkossa kehittämiskärkien valmistelu tehdään yhdessä koko Uudenmaan tasolla (Yhdistetty Pks, muu Uusimaa ja maakunnan ikääntyneiden palveluryhmä)
Esimerkkejä valmistelusta
Keskitetty neuvonta ja asiakasohjaus KAAPO mahdollistaa sujuvan ja asiakaslähtöisen yhden luukun periaatteen Asiakasohjauksessa erinomaiset edellytykset auttaa asiakasta kokoamaan tarpeisiinsa vastaavat palvelut Havainnollistus asiakasohjaus kokoaa asiakkaiden tarpeisiin vastaavan palvelukokonaisuuden Neuvonta Asiakasohjaus Palvelujen tuotanto Omarahoitteiset palvelut Ottaa yhteyttä (itse / omainen) Yhteinen neuvontapuhelin Yksityisen, 3. sektorin ja vapaaehtoisten palvelut Julkisrahoitteiset palvelut Asiakas Ohjautuu palveluun, jossa tarve tunnistetaan Matalan kynnyksen neuvontapisteet Tk-vastaanotto / sote-keskukset Yhteinen asiakasohjaus Kuntoutus Päivätoiminta Omaishoito Kotihoidon palvelut, tukipalvelut ja apuvälineet Sairaala ja osastot Asumisen palvelut
Asiakas kokoaa palvelunsa viestinnän, neuvonnan ja asiakasohjauksen tuella Asiakasmäärä kasvaa Viestintä Neuvonta Ohjaus ASIAKASOHJAUS JA PALVELUINTEGRAATIO ASIOIVASTA HENKILÖSTÄ ASIAKKUUTEEN Intensiivi ohjaus Viestintä ja yleinen neuvonta Matalankynnyksen neuvonta ja ohjaus Asiakaskasohjaus, palveluintegraatio ja palvelujen koordinointi Lähde: muokattu Muutosagenttiverkoston kuvasta
Kehittämistyön aikana on ollut tärkeä luoda yhteinen ymmärrys kehitettävästä aihealueesta SOTE uudistuksen pääpiirteiden avaaminen STM:n KAAPO viitekehyksen läpikäyminen ja huomioiminen Mitä SOTE -uudistus tarkoittaa ja miten se muuttaa ikäihmisten palveluiden toimintaa? Järjestäjän ja palvelutuotannon erottaminen sekä osapuolien tehtäväjako Maakunnallisen organisaation luominen nykyisiä kuntakohtaisia SOTE palveluja korvaavaksi Miten valinnanvapauslaki muuttaa asiakasohjauksen tehtäviä ja vaadittavaa osaamista? STM:n määritelmät ja visio keskitetystä asiakas- ja palveluohjauksesta on ollut pohjana kehittämistyössä, jotta käytettäisiin valtakunnallisesti samoja käsitteitä ja ymmärrettäisiin KAAPO samalla tavalla Kuntien lähtökohtien ja tarpeiden ymmärtäminen Uusimaa koostuu erikokoisista kunnista, joilla on erilaisia tarpeita toiminnan näkökulmasta. Tarpeiden näkökulmasta on huomioitava sekä suurten ja tiheästi asuttujen kaupunkien että pienten haja-asutus kuntien erityispiirteet Tällä hetkellä eri kunnissa on erilaiset palveluvalikoimat ja toteutustavat Käsitteiden avaaminen ja yhteisen kielen luominen Eri kunnissa ymmärretään käsitteet hyvin eri tavalla Yhteisen kehittämisen edellytys on yhteinen ymmärrys palveluista ja niiden sisällöistä Olemassa olevien mallien läpikäyminen STM kärkihankerahoitusta saaneet hankkeet ovat luoneet erinomaisia malleja ja kokeiluja, joista voidaan ottaa oppia. Lisäksi olemassa olevat neuvonnan ja asiakasohjauksen yksiköt antavat hyvää näkyvyyttä potentiaalisista haasteista ja toiminnan edellytyksistä
Neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen selvittämisen keskittäminen tuottaa hyötyä asiakkaille, työntekijöille ja koko palvelujärjestelmälle ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA PALVELUJÄRJESTELMÄN NÄKÖKULMASTA Neuvonta, ohjaus, palvelutarpeen arviointi ja päätökset tehdään yhdestä paikasta Palvelutarpeen selvittäminen tehdään yhdenvertaisesti ja laadukkaasti Toiminta on tavoitteellista ja palvelut yksilöllisempiä ja kokonaisvaltaisempia Asiakas saa moniammatillisemman palvelutarpeen arvioinnin Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy Palveluiden saatavuus helpottuu Palveluiden vaikuttavuus paranee Tiivis ja moniammatillinen yhteistyö, moniosaajatiimeisssä Poistaa päällekäistä arviointityötä Yhtenäinen toimintamalli, ohjeistukset sekä selkeä ja laaja palvelutarjotin Yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen Vaikuttaminen ikäihmisen toimintakykyyn tarpeita vastaavien ja vaikuttavien palveluiden avulla Mahdollistaa asiakaslähtöisen, kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen työskentelyn Helpottaa työkenttää, koska palvelujen tuottaminen ei kuulu tehtäviin Kuntalaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut viiveettä ja lain säätämässä ajassa Yksi taho vastaa ikäihmisten sote - palveluiden käytön koordinoinnista ja ohjauksesta Palveluiden vaikuttavuuden parantuessa ikäihmiset pystyvät asumaan kotona pidempään Ympärivuorokautisen hoivan tarvetta siirretään myöhäisempään vaiheeseen Auttaa hallitsemaan kustannusten nousupainetta, koska palvelut myönnetään keskitetysti yhdestä paikasta
KAAPOn valmistelun toteutunut aikataulu ja sovittu jatkotyöskentely VAIHE I Yhteisen viitekehyksen luominen (Maalis-huhti 2017) Tavoitteiden asettaminen Neuvonta- ja palveluohjaustoimintojen nykytilan kartoitus Asiakastarpeiden kartoittaminen VAIHE II Suunnittelu (Touko-marras 2017) Mallinnettujen toimintamallien hyödyntäminen Tehtävien, työnjaon ja katettavien palveluiden suunnittelu Valta-/vastuukysymysten suunnittelu VAIHE III Yhteinen kehittämistyö koko Uudenmaan osalta (Tammi - joulu 2018) Uudenmaan yhteisen KAAPO työskentelyn käynnistäminen 10.1.2017 Mallinnettujen toimintojen kartoittaminen Maakunnallisen Kaapon ja palveluohjaus Satelliittien välisestä työnjaosta luonnos Asiakasprosessien suunnittelu Tietotarpeiden ja työkalujen hahmottaminen Resursointimallin alustava hahmotelma Yhteistyö maakunnallisten kärkihankkeiden ja Uudenmaanliiton valmistelun kanssa
Maakunnallinen ohje valmistelussa
Kotikuntoutuksen toimintamalli valmistelussa
Miten tästä eteenpäin?
Uudenmaan KAAPOn kehittämistyön jatko vaatii merkittävää yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua Kehittämistyössä tärkeitä kehitettäviä ja suunniteltavia asioita vuosien 2018 ja 2019 aikana ovat Maakunnallisen neuvonnan (puhelin ja paikallinen) suunnittelu Miten puhelinneuvonta järjestetään koko maakuntaan? (resursointi, aikaoloajat) Miten ja missä matalankynnyksen paikallista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan? Minkälaista osaamista neuvonnassa tarvitaan? Minkälaisia työkaluja neuvonta edellyttää toimiakseen vaikuttavasti ja kattavasti? Asiakasohjausyksikön organisaation, resursoinnin ja johtamisjärjestelmän suunnittelu Asiakasohjausyksiköiden suunnittelu ja resursointi Kuinka monta asiakasohjausyksikköä ja asiakasohjaajaa Uudellemaalle tarvitaan? Uudenmaan johtamisjärjestelmän suunnittelu Minkälainen johtamisjärjestelmä tarvitaan valittuun organisaatiomalliin? Osaamisen ja koulutustarpeiden määrittely ja niihin varautuminen Mitä osaamista keskitetään sekä mitä pitää olla paikallisesti aika ja paikka sidonnaisesti jatkuvasti tarjolla? Neuvonnan ja asiakasohjauksen työn sisällön ja työtehtävien määrittely Asiakas- ja palvelulupauksen ja asiakaskriteerien luominen Ydin- ja asiakasprosessien visualisointi Neuvonnan ja asiakasohjauksen ydinprosessien määrittely Pääasiakasprosessien kuvaaminen Yhteistyörajapintojen ja - prosessien määrittely Yhteistyörajapintojen ja -prosessien määrittely Tietotarpeiden kuvaaminen ja työkalujen kehittäminen SOTE uudistuksen ja valinnanvapauslain erityispiirteiden huomioiminen osana KAAPO mallin kehittämistä
Aikataulusuunnitelma Uudenmaan perhehoidon valmistelusta VAIHE I: Valmistelun viitekehyksen luominen (marraskuu 2017-helmikuu 2018) VAIHE II: Suunnittelu (helmi-heinäkuu 2018) VAIHE III: Toiminnan pilotoiminen ja raportointi (elo 2018 lokakuu 2018) Sovitaan puheenjohtajakunta Perhehoidon seminaari Luodaan yhteinen sähköinen työtila valmisteluryhmälle Hyvien käytäntöjen kartoittaminen Mallinnettujen toimintamallien hyödyntäminen Valmisteluvastuiden jakaminen Yhteistyö Kaapo valmisteluryhmän kanssa Asiakasprosessien suunnittelu Toimintamallien ja työkalujen käyttöönotto, palveluiden myöntämisperusteet Tiedottaminen ja mallinnettu koulutussuunnitelma Toimintamallin pilotointi ja edelleen kehittäminen Tässä yksi esimerkki jatkokehittämisestä. Asiakastarpeen kartoittaminen Käsikirjan valmistelu ja maakuntien benchmarkkaus Perhehoidon käsikirja valmis päätöksentekoa varten Valmisteluryhmän järjestäytyminen Yhteistyö maakunnallisten kärkien ja Uusimaa2019 valmistelun kanssa
Lähde: Essoten valmistelu
Mitä mieltä ikääntyneet ovat uudistuksesta? Kysytään heiltä!
Kyselyn tavoite Kyselyssä halutaan selvittää Uudenmaan vanhus- ja vammaisneuvostojen, eläkeläisyhdistysten ja muiden toimijoiden nostamia asioita, joita tulisi huomioida valmisteluissa Kysely on keino mahdollistaa neuvostojen ja kuntalaisten osallisuutta ja asiantuntemuksen hyödyntämistä valmistelutyössä Kyselyyn voi vastata toistaiseksi ja kyselystä otetaan väliraportteja säännöllisesti Kyselyä koordinoivat Uudenmaan muutosagentit Kysely on vain yksi esimerkki osallistamisesta.
Kyselyn sisältö Kyselyssä kysyttyä ikääntyneiden palveluista 1. Vahvuudet 2. Heikkoudet 3. Uhkat 4. Mahdollisuudet 5. Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen (KAAPO) 6. Omais- ja perhehoidon kehittäminen 7. Kuntoutuksen kehittäminen 8. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 9. Yleisiä kommentteja ja terveisiä valmistelijoille
Jatkosuunnitelma Pääkaupunkiseutu, muu Uusimaa ja sote maakuntavalmistelun ikääntyneiden palveluryhmä -> yhteistyöstä sovittu Kehittämiskärkien valmistelua jatketaan Muutosagentit jakaa valmisteluvastuut eri teemojen osalta Kärkihankkeen työskentely kiinteämmäksi osaksi Uusimaa2019 projektin valmistelua Asiakasosallisuuden edelleen vahvistaminen (ml. Palvelulupaus) Tarvittavista jatkokehittämisteemoista sopiminen esim. palveluiden myöntämisperusteet, Rai-kehittäjäverkosto, kotihoidon kehittämisverkosto Muutosagenttiverkoston hyödyntäminen ja tiedon jakaminen
Kiitos! stm.fi #IKIOMAT stm.fi/io Soili Partanen, Muutosagentti, Uusimaa Puh: 040 676 1460 tai soili.partanen@porvoo.fi