Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 5: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä 1 Tarkastellaan lainavarojen markkinoita. Analysoi seuraavia tapauksia kysyntä tarjonta-kehikossa kuvioiden avulla. a) Valtion budjetti muuttuu taantumassa ylijäämäisestä alijäämäiseksi. Mitä tapahtuu investoinneille, lainavarojen määrälle ja korkokannalle? Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta. Tämä vähentää yksityiselle sektorille tarjolla olevien lainavarojen määrää: valtion velanotto syrjäyttää yksityistä lainaamista. Lainavarojen tarjonnan supistumisen seurauksena lainavarojen määrä markkinoilla laskee ja korkokanta nousee. Kuviossa 1 siis tarjontakäyrä S siirtyy vasemmalle. b) Suomen hallitus julkisti keväällä 2013 yritysverotuksen uudistuksen, jolla halutaan kannustaa yrityksiä investoimaan enemmän. Oletetaan, että verouudistus todella vaikuttaa investointeja lisäävästi. Miten uudistus vaikuttaa lainavarojen markkinoilla korkokantaan ja lainavarojen määrään? Verouudistus lisää investointeja ja siten lainavarojen kysyntää. Kasvava lainavarojen kysyntä nostaa vaihdettua lainavarojen määrää sekä korkokantaa. Kuviossa 1 kysyntäkäyrä D siirtyy oikealle. c) Oletetaan nyt, että hallitus alentaakin korkotulojen lähdeveroa, mikä kannustaa kotitalouksien säästämistä. Miten verouudistus vaikuttaa investointeihin, korkokantaan ja lainavarojen määrään? Suljetussa taloudessa pätee tasapainossa S = I, siis kaikki säästetyt varat investoidaan. Lisääntynyt säästäminen lisää siten investointeja. Säästämisen lisääntyminen lisää lainavarojen tarjontaa ja siten lainavarojen määrää markkinoilla. Tarjonnan lisääntyminen laskee korkokantaa. Kuviossa 1 tarjontakäyrä S siirtyy oikealle. Tehtävä 2 Olkoon työn kysyntäkäyrä muotoa W = 70 L D ja työn tarjontakäyrä muotoa W = 10 + 0, 5L S, jossa W on palkka, L D työn kysyntä ja L S työn tarjonta. Työvoiman määrä on 70 henkeä. a) Laske työmarkkinoiden tasapainopalkka, työllisyys ja vapaaehtoinen työttömyys. Piirrä kuvio. 1
Tasapainossa työn tarjonta on yhtä suurta kuin työn kysyntä: L D = L S. Merkitään työllisten määrää tasapainossa symbolilla L E. Ratkaistaan tasapainotyöllisyys kysynnän ja tarjonnan yhtälöistä: 70 L E = 10 + 0, 5L E L E + 0, 5L E = 70 10 1, 5L E = 60 L E = 60 1, 5 = 40 Tasapainopalkan W E voi laskea joko työn kysynnän tai tarjonnan yhtälöstä, kun tiedetään tasapainotyöllisyys: W E = 70 40 = 10 + 0, 5 40 = 30 Vapaaehtoinen työttömyys on yhtä kuin työvoiman ja työllisten määrän erotus, siis 70 40 = 30. Työmarkkinoilla ei tässä tapauksessa ole lainkaan tahatonta työttömyyttä, koska kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Graafisesti ratkaisu on kuvion 2 kaltainen. b) Mitä työmarkkinoilla tapahtuu, jos minimipalkaksi asetetaan W min = 35? Laske työn tarjonta sekä työn kysyntä tällä palkalla. Laske lisäksi vapaaehtoinen sekä tahaton työttömyys. Mitä tahattomalle työttömyydelle tapahtuu jos minimipalkkaa korotetaan ja miksi? Piirrä kuvio. Työn kysyntä annetulla minimipalkalla on: L D = 70 W min L D = 70 35 = 35 Työn tarjonta annetulla minimipalkalla puolestaan on: L S = (W min 10)/0, 5 L S = (35 10)/0, 5 = 50 Annetulla minimipalkalla siis 50 henkeä olisivat halukkaita tarjoamaan työpanoksensa, mutta yritykset ovat halukkaita palkkaamaan vain 35 henkeä. Siten 35 henkeä työllistyy, ja tahaton työttömyys on 50 35 = 15 henkeä. Vapaaehtoisesti työttömiä on se osuus työvoimasta, joka ei ole halukas tarjoamaan työpanostaan annetulla palkalla, siis 70 50 = 20 henkeä. Siten minimipalkan asettaminen laskee työllisyyttä. Myös vapaaehtoinen työttömyys laskee, mutta tahaton työttömyys nousee. 2
Minimipalkan korottaminen lisää kiilaa kysynnän ja tarjonnan välissä. Yritykset kysyvät entistä vähemmän työvoimaa ja yhä useampi työntekijä on valmis tulemaan töihin kyseisellä minimipalkalla. Tahaton työttömyys siis kasvaa. Graafisesti ratkaisu on kuvion 3 kaltainen. Tehtävä 3 Tarkastellaan työmarkkinoita. Miten työllisyys sekä vapaaehtoinen ja tahaton työttömyys kehittyvät seuraavissa tapauksissa? Piirrä kuvio. a) Noususuhdanteen ansiosta yritysten tuotteiden kysyntä kasvaa. Kokonaiskysynnän kasvu lisää työn kysyntää yrityksissä. Kuviossa 2 työn kysyntäkäyrä LD siirtyy siis oikealle. Kysynnän lisäys nostaa palkkatasoa ja pienentää vapaaehtoista työttömyyttä. Työn tarjonta ei muutu. Tahatonta työttömyyttä ei synny, sillä sopeutumisvaiheessa työvoiman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta ja kaikki halukkaat työllistyvät. b) Valtio kiristää yritysverotusta. Yritysverotuksen kiristyminen vähentää työn kysyntää yrityksissä. Kuviossa 2 työn kysyntäkäyrä LD siirtyy vasemmalle. Työn tarjonta ei muutu. Kysynnän vähentyminen laskee palkkatasoa. Vapaa-ehtoinen työttömyys lisääntyy. Jos palkat sopeutuvat välittömästi, tahatonta työttömyyttä ei synny. Usein kuitenkaan todellisuudessa palkat eivät jousta kovinkaan helposti alaspäin, jolloin työn kysynnän pieneneminen vähentää työllisyyttä, mutta palkkataso ei heti sopeudu uuteen tasapainoon. Silloin työmarkkinoilla esiintyy lyhyellä aikavälillä tahatonta työttömyyttä niin kauan, kunnes palkka on sopeutunut uudelle tasapainotasolle. c) Työmarkkinajärjestöt sopivat työttömyysturvan parannuksesta. Työttömyysturvan parantaminen nostaa työttömyyskorvausta suhteessa palkkaan, ja siten pienentää työttömyyden kustannusta työntekijälle. Työn tarjonta siis vähenee. Kuviossa 2 työn tarjontakäyrä LS siirtyy vasemmalle. Työn kysyntä ei muutu. Tarjonnan pienentyminen nostaa palkkatasoa. Vapaaehtoinen työttömyys lisääntyy. Tahatonta työttömyyttä ei tässä tapauksessa synny. d) Hallitus nostaa lakisääteistä eläkeikää. Lakisääteisen eläkeiän nosto lisää työvoiman määrää ja tarjontaa. Kuviossa 2 työvoimakäyrä N sekä työn tarjontakäyrä LS siirtyvät siis oikealle. 3
Työn kysyntä ei muutu. Työllisyys nousee ja palkkataso laskee työn tarjonnan kasvaessa. Työvoiman määrän kasvu voidaan ennustaa, mutta vaikutus lopulliseen työllisyyden ja työttömyyden tasoon on epäselvä, koska emme tiedä, kuinka paljon ne henkilöt, jotka eivät pääsekään eläkkeelle eläkeiän noston vuoksi, haluavat tehdä töitä. Tämä riippuu työn tarjontafunktion muodosta. Toisaalta uuteen tasapainoon siirrytään pitkin työn kysyntäkäyrää. Jos kysyntäkäyrä on loiva, uudessa tasapainossa palkat ovat joustneet vain hieman alas päin ja vaikutus työllisyyteen on suuri. Jos kysyntä on palkkojen suhteen joustamatonta, eli kysyntäkäyrä on jyrkkä, tarjonnan lisääntyminen työmarkkinoilla johtaa merkittävään palkkojen alenemiseen ja työvoiman määrän vähäiseen kasvamiseen. 4
Tehtävä 4 Yhdysvaltain taloudesta tiedetään seuraavat luvut. 1/2011 1/2012 1/2013 Rahan tarjonta, mrd. $ (M1) 1855 2208 2463 Rahan kiertonopeus (M1) 8,13 7,25 6,7 Reaalinen BKT, mrd. $ 15052 15471 15538 Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis, FRED Economic Data a) Laske hintataso tammikuussa 2011 ja 2012 rahan kvantiteettiteoriaa käyttäen. Mikä on vuotuinen inflaatiovauhti tammikuusta 2011 tammikuuhun 2012? Rahan kvantiteettiyhtälö on MV = P Y, jossa M on rahan määrä, V rahan kiertonopeus, P hintataso ja Y tuotannon määrä taloudessa. Tästä saadaan hintatasolle yhtälö P = MV Y. Sijoittamalla tähän yhtälöön annetut arvot saadaan ratkaistua hintataso vuosille 2011 ja 2012: P 2011 = 1855 8, 13 15052 2208 7, 25 P 2012 = 15471 Vuotuinen inflaatiovauhti on 1, 002 1, 035 P 2012 P 2011 1, 035 1, 002 100 = 100 3, 3%. P 2011 1, 002 b) Mikä on inflaatiovauhti tammikuussa 2013? Nyt hintataso on vuonna 2013 ja inflaatiovauhti P 2013 = 2463 6, 7 15538 1, 06 P 2013 P 2012 1, 06 1, 035 100 = 100 2, 42%. P 2012 1, 035 5
c) Vuonna 2014 tammikuussa reaalinen BKT oli Yhdysvalloissa 15 986 mrd. $, inflaatio oli 3,61 ja rahan kiertonopeus 6,3. Laske Rahan tarjonta M1 tammikuussa 2014. Hintataso vuonna 2014 saadaan ratkaistua inflaation yhtälöstä. π 2014 = P 2014 P 2013 P 2013 100 P 2014 = π 2014 P 2013 100 + P 2013. Sijoitetaan annetut luvut yhtälöön. P 2014 = 3, 61 1, 06 100 + 1, 06 1, 10. Rahan kvantiteettiteoriaa käyttäen saadaan laskettua vastaava rahan tarjonta: M 2014 = P 2014 Y 2014 1, 10 15538 = 2551, 02. V 2014 6, 7 d) Mitä tapahtuu jos Yhdysvallat joutuu sotaan ja rahoittaa sotatoimet painamalla lisää rahaa niin, että rahan tarjonta onkin tammikuussa 2012 $ 15 000 mrd.? Kvantiteettiteorian ja rahan neutraalisuuden perusteella rahan määrän kasvaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä vain hintojen nousua. Kvantityeettiteoriaa käyttäen uusi hintataso Yhdysvalloissa saadaan laskettua kaavasta P2012 = (M 2012 + M ) V 2012 (2208 + 15000) 7, 25 = 8, 06. Y 2012 15471 Tämän hintatason kohoamisen aiheuttama inflaatio saadaan ratkaistua kaavasta π 2012 = P 2012 P 2011 8, 06 1, 002 100 = 100 704% P 2011 1, 002 Tätä voidaan kutua hyperinflaatioksi. Pohditaan hieman rahan lisääntymisen välitöntä vaikutusta. Jos sotatoimet rahoitetaan painamalla rahaa, rahan määrä kasvaa saman määrän kuin julkinen kulutus ja sitä myötä bruttokansantuote. Jos uuden rahan määrää merkitään M*:llä, saadaan kvantiteettiteorian mukainen välitön vaikutus hintatasoon saadaan ratkaistua yhtälöstä P 2012 = (M 2012 + M ) V 2012 Y 2012 + M 6
P2012 (2208 + 15000) 7, 25 = 4, 09 15471 + 15000 Verrattuna kohtaan a) nähdään, että budjetin kasvattaminen rahaa painamalla johtaa hintatason nousuun taloudessa. Todellisuudessa osa julkiseen kulutukseen käytetyistä rahoista on tuloa yhdysvaltalaisille jotka kuluttavat tuloa kotimaassa ja kerroinvaikutuksen myötä bruttokansantuote kasvaa enemmän kuin uuden painetun rahamäärän verran. Näin ollen hintatason muutos jää pienämmäksi kuin tässä esimerkissä (katso tehtävä 5). Rahan määrän kasvattamisen lopullinen vaikutus hintatasoon jää siis epävarmaksi. e) Pohdi, mitä vaikutuksia inflaatiolla on taloudelle ja taloudellisille toimijoille. Jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa ennakoitua, kohtuullista tahtia, inflaatiolla ei periaatteessa ole suurta merkitystä taloudellisten toimijoiden kannalta. Sen sijaan jos kaikki hinnat eivät nouse samaa tahtia, hyödykkeiden suhteelliset hinnat muuttuvat, mikä vaikuttaa ostopäätöksiin ja vaikeuttaa hintojen vertailua eri aikoina. Jos taas hyödykkeiden hinnat nousevat nopeammin kuin palkat, kuluttajien ostovoima kärsii. Inflaatio aiheuttaa myös ns. menu cost -kustannuksia, eli yrityksille koituvia, hintojen päivittämisestä aiheutuvia suoria kustannuksia. Lisäksi inflaatiolla on tulonjaollisia vaikutuksia, jos sitä ei ole ennakoitu eikä huomioitu nimelliskoroissa. Tällöin säästäjät kärsivät rahan arvo laskusta, mutta velalliset hyötyvät. Maltillinen inflaatio on kuitenkin taloudelle hyödyllistä siksi, että kulutusta ja investointeja ei kannata lykätä, jolloin taloudellinen toimeliaisuus säilyy. Samasta syystä deflaatio eli hintojen lasku (rahan arvo nousu) on koko talouden kannalta vaarallista, koska investointeja ja kulutuspäätöksiä kannattaa viivytellä. Korkea inflaatio eli rahan nopea arvonmenetys aiheuttaa suuria kustannuksia, koska taloudellisten toimijoiden on etsittävä vaihtoehtoisia arvon säilyttäjiä sekä vaihdannan välineitä. 7
Tehtävä 5 Tarkastellaan rahajärjestelmää ja keskuspankin rahapolitiikkaa. a) Suljetussa taloudessa keskuspankki päättää ostaa avomarkkinaoperaatiolla pankeilta valtion velkakirjoja 100 miljoonalla eurolla. Kuinka paljon uutta rahaa kansantalouteen syntyy, kun pankeilta vaadittu reservisuhde on 8 %? Suljetussa taloudessa kaikki pankkijärjestelmästä ulos lainattu raha palautuu talletuksina takaisin. Keskuspankin osto-operaatio vastaa 100 miljoonan euron arvoista uutta talletusta pankkijärjestelmään, sillä avomarkkinaoperaation toteuttamiseksi keskuspankki painaa uutta rahaa. Merkitään lopullista rahan määrää symbolilla M, alkutalletusta symbolilla D ja reservisuhdetta symbolilla R. Pankit voivat siis lainata ulos osuuden 1 R saamistaan talletuksista. Silloin rahan määrä kasvaa pankkijärjestelmän rahanluontimekanismin kautta seuraavasti: M = D + (1 R)D + (1 R) 2 D + (1 R) 3 D +... = (1 R) n D = n=0 1 1 (1 R) D = D R. Sijoittamalla rahanluontiyhtälöön annetut arvot saadaan avomarkkinaoperaation tuloksena syntyneen uuden rahan kokonaismääräksi M = 100 0,08 = 1250 miljoonaa (1,25 miljardia) euroa. b) Mikä on rahanluontikerroin (money multiplier) tässä tapauksessa? Rahanluontikerroin on 1 R = 1 0,08 = 12, 5. Jokaisesta keskuspankin painamasta uudesta eurosta syntyy siis pankkijärjestelmän rahanluonnin seurauksena 12,5 euroa. c) Mitä tapahtuu kansantalouden varallisuudelle ja tuotannon määrälle, kun rahan määrä taloudessa kasvaa edellä kuvatulla tavalla? Perustele vastauksesi kuviolla ja/tai kvantiteettiteoriaa käyttäen. Oletetaan rahan kiertonopeus V vakioksi. Kokonaisvarallisuuden määrä taloudessa ei muutu, sillä jokaista pankin myöntämää lainaa vastaa lainanottajan velka. 8
Rahan kvantiteettiyhtälön mukaan M V = P Y. Jos V oletetaan vakioksi ja rahan tarjonta eli M kasvaa, tuotannon nimellisen arvon (P Y ) on myös noustava. Klassisen rahan kvantiteettiteorian mukaan raha on neutraalia, eli rahan määrän kasvu ei vaikuta reaalisiin muuttujiin (tässä tapauksessa tuotannon määrään Y ). Siis hintatason P on noustava. Siten rahan määrän kasvu aiheuttaa inflaatiota. Empiirisesti on todettu, että rahan neutraalius pätee pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. d) Pohdi, miksi keskupankit käyttävät avomarkkinaoperaatioita rahapolitiikan välineenä, ja mitä tavoitteita rahapolitiikalla on. Keskuspankki voi pyrkiä lisäämään talouden likviditeettiä avomarkkinaoperaatioiden avulla. Esimerkiksi taantuman aikana keskuspankki voi yrittää ehkäistä luottolamaa ja lisätä pankkien luotonantoa lisäämällä käteisen rahan määrää taloudessa. Pankkien ei useinkaan kannata pitää käteistä rahaa itsellään, vaan lainata se eteenpäin, koska käteinen raha ei tuota pankille korkoa. Samoin nousukauden aikana keskuspankki voi hillitä taloudellista toimintaa, jos se epäilee markkinoiden ylikuumentumista, vähentämällä rahan määrää ja siten likviditeettiä talousjärjestelmässä. Yleisesti ottaen rahapolitiikan tavoitteena on erilaisia keinoja käyttäen ylläpitää talouden hintavakautta (eli käytännössä maltillista inflaatiota), työllisyyttä, talouskasvua ja rahoitusjärjestelmän vakautta, tai joitakin näistä. Eri keskuspankkien tavoitteiden laajuus vaihtelee. 9
Kuvio 1. Kuvio 2. 8
Kuvio 3. 9