Vastaanoton toiminnan kehittäminen

Vastaanoton toiminnan kehittäminen Kevään 2011 työskentelyjakson tuotos, Tornio 30.8.2011

Vastaanoton toiminnan kehittäminen Kevään 2011 työskentelyjakso, Tornio Sisältö 2 Sisältö Sisältö... 2 1 TAUSTAA... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä kehittämistehtäviä... 3 1.2 Kehittämistyön jatko... 3 2 SAIRAANHOITAJAN ERIKOISVASTAANOTOT... 3 2.1 Asiakasvastaava... 3 2.2 Muita mahdollisia sairaanhoitajan erikoisvastaanottoja:... 5 3 TILAN JA TILANKÄYTÖN SUUNNITELMA... 6 3.1 Investointi ja rakenne... 6 3.2 Koneet ja laitteet... 6 3.3 Kalusto... 7 4 TILOJEN KÄYTTÖTARKOITUS... 7 4.1 Lääkärin vastaanotto (erikoista, uutta)... 7 4.2 Sairaanhoitajan vastaanotto... 8 5 RESURSIOINTI... 8 6 OPASTUS... 8 6.1 Opastusmateriaalit... 8 6.2 Thl:n materiaali... 8 6.3 Itse tuotettava materiaali... 8 6.4 Koneiden ja laitteiden sekä testien käyttöohjeet... 9 7 TERVEYDENHOIDON NEUVONTA... 9 7.1 Koneet ja laitteet... 9 7.2 Luotettavat lähteet... 9 8 KUSTANNUKSET... 9 9 POHDINTA... 9 10 LÄHTEET... 9

1 TAUSTAA 1.1 Aiemmin tehtyjä kehittämistehtäviä TRIAGE luokitus on kehitetty päivystysvastaanotolle pyrkivien potilaiden hoidon tarpeen arvioinnin kiireellisyyttä luokittelemaan. Kehittämistyötä on tehnyt mm. LPKS:n päivystysklinikan ylilääkäri Tapio Åman. Luokitustyötä helpottamaan on Länsi-Pohjan keskussairaalassa kehitetty TRIAGE-luokituksen PowerPoint-pohjainen työkalu luokitusta suorittavien hoitajien käyttöön. Tämä työkaluksi soveltuva PowerPoint-ohjelma on tallennettu hoidon tarpeen arviointityötä varten yhteiseen työasemaan hyvi/hoito. 3 (Åman, 2009) Työparityötä kehitettiin jo edellisen työskentelyjakson aikana. Suunnitellussa toimintamallissa kummallakin päivystävällä lääkärillä, 1. akuuttipäivystäjällä ja 2. päivystäjällä(kiirelääkärillä) on oma sairaanhoitaja. He muodostavat työparin. Lääkäri antaa toimeksiannot ja tehtävät pääosin omalle hoitajalleen. Tätä työparityötä on kehitetty ja hiottu toimintamallina edelleen kevään 2011 työskentelyjakson aikana. Tarvetta jatkokehittämiselle syntyi, kun käytettävissä olevat tilat olivat osan aikaa remontin alla. (Ollila,2010) (Peltonen, 2009) Päivystävän hoitajan toimintaa kehitettiin edellisen työjakson aikana. Hoitajan vastaanotolle oli tarkoitus antaa aikoja etukäteen. Päivystävälle hoitajalle oli tarkoitus ohjata akuutimpaa hoitoa vaativia asiakkaita. Esim: haavat, korvatulehdukset, poskiontelotulehdukset ym. Tällä hetkellä toimii kaksi hoitajan vastaanottoa, joille kummallekin annetaan sekä päivittäin että etukäteen vastaanottoaikoja. Ratkaisulla vähennetään ruuhkaa lääkärin vastaanotoilta. Tarvitessa hoitaja konsultoi lääkäriä. Menettelytavasta on sovittu yhteistyössä päivystävien lääkäreiden kanssa. Edellisen hankkeen aikana kehitetty työmalli otetaan käyttöön mahdollisesti myöhemmin. 1.2 Kehittämistyön jatko Kevään ja kesän 2011 työskentelyjakson aikana on ollut tarkoitus ideoida ja kehittää: asiakasvastaavan toiminnan suunnitelmaa sekä muita Suomessa jo käytössä olevia erikoisvastaanottoja ja niiden toimintaa. Nyt kehitettyjä toimintamalleja otetaan käyttöön tarvittaessa ja niitä kehitetään jatkossa pitemmälle, kun erikoisvastaanoton tarve tulee ajankohtaiseksi. Työskentelyjakson aikana on tarkoitus myös tehdä tilan ja tilankäytön suunnitelma. Kehitettävä tila on nyt toiminut vastaanottoaulana. Tuota tilaa odotustilana ei välttämättä tarvita. Suunnitelman mukaan tilaa voidaan käyttää sekä hoitajan vastaanottotilana että lääkärin vastaanottotilana. 2 SAIRAANHOITAJAN ERIKOISVASTAANOTOT 2.1 Asiakasvastaava Asiakasvastaavana toimivalle hoitajalle voidaan määritellä asiakasryhmiä tai muulla tavalla asiakkaita, joiden hoitotarpeen arvioinnista ja suunnitellusta jatkohoidosta hän vastaa. pitkäaikaissairauksia sairastavat potilaat kävivät tiimityöterveyskeskuksissa asiantuntijahoitajien ja työparityöterveyskeskuksissa omahoitajien vastaanotoilla. Peltonen.

(Peltonen, 2009) Työn ja vastuun jakoa toteutetaan koulutuksen antaman osaamisen mukaan. (Toimiva terveyskeskus 2009). Toimenpideohjelmassa on eri tavoin tarkoitus perusterveydenhuollon vahvistamiseen. (Toimenpideohjelma, 2009). Terveyshyötymallissa (Muurinen ym. 2009) kehotetaan terveyskeskuksia panostamaan terveyshyödyn tuottamiseen. Tärkeitä ovat asiakaskeskeiset palvelukokonaisuudet sekä tarpeenmukaisen saatavuuden parantuminen. Tärkeänä Muurinen pitää henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden ja työhyvinvoinnin varmistamista. 4 Muurinen ym. esittää raportissa Suomen palvelujärjestelmään luotavaa asiakasvastaava-mallia (case mana-ger) joka on terveyskeskuksen vastanottotoiminnan malli, jota voidaan soveltaa eri asiakasryhmille ja eri toimintaympäristöissä. Tällöin asiakkaan hoidon toteutuksesta, seurannasta ja koordinoinnista hoitosuunnitelman mukaan vastaa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. (Muurinen ym. 2009) Terveyshyötymallilla tavoitellaan entistä suunnitelmallisemman ja yksilöllisemmän hoidon järjestämistä pitkäaikaisia sairauksia sairastaville henkilöille. Asiakasvastaava toiminta tarjoaa yhden mahdollisuuden työnjaon kehittämiseksi sekä monisairaiden ja/tai paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoidon varmistamiseksi. Yksityiskohtaiset tavoitteet ovat seuraavat: Asiakkaat Henkilöstö Palvelujärjestelmä tuottaa terveyshyötyä väestölle parantaa monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden hoidon hallintaa terveyskeskuksessa, minkä avulla on mahdollista o vähentää päivystyspalveluiden käyttöä o vähentää ja lyhentää sairaalajaksoja perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa o vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä välttää liian varhaisia pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon sijoituksia parantaa hoidon jatkuvuutta ja laatua vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä löytää mahdollisimman varhain ne henkilöt, joilla on monia sairauksia ja/tai runsas palvelu-jen tarve vaikuttaa elämäntapavalintoihin pitää sairauksien hoitotasapaino hyvänä vahvistaa omahoitoa ja oman elämän hallintaa lisätä elinvuosia ja toimintakykyisiä vuosia lisätä elämänlaatua varmistaa palveluketjun toimivuus lisätä terveyskeskuksen houkuttelevuutta työpaikkana toteuttaa tarkoituksenmukainen työnjako terveyskeskuksessa

vahvistaa moniammatillista tiimityötä ja työparityöskentelyä systematisoida vastaanottotoiminta ja hyödyntää hoitosuosituksia sähköisten työvälineiden avulla vähentää toiminnan reaktiivisuutta lisätä työn hallittavuutta (Muurinen ym. 2009) Toiminnan sisältönä on terveyshyöty-mallin mukaan: Asiakasvastaava toiminnassa on kyse laaja-alaisesta hoitomallista, jossa asiakasta ei lähestytä sairaus kerrallaan, vaan kohtaamisessa pyritään huomioimaan koko ihminen erilaisine tarpeineen ja ongelmineen. Asiakasvastaava-toimintaan voi sisältyä myös kotikäynti tarvittaessa, esim. sosiaalisen tilanteen selvittämiseksi, vaikka toiminta pääosin toteutuu terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolla. Malli painottuu sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan. Moniammatillinen yhteistyö ja tiimin erilaisen osaamisen hyödyntäminen on toiminnan lähtökohta. 5 (Muurinen ym. 2009) Edellä on kuvattu niitä tavoitteita, joiden sisällöstä Tornion terveyskeskuksen asiakasvastaavan toimintaa kehitetään. Toiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Vaikka taloudelliset resurssit ovat niukat, ei toiminnan aloittamista kannata siirtää. Toiminta voidaan aloittaa säätelemällä toiminnan tasoa ja malli otetaan käyttöön vähitellen tehtävänkuvaa laajentaen. Tähänastiset kokeilut hoitomallista ovat olleet hyviä. Hoitomallin kokeiluja on ollut Helsingin lisäksi Espoossa, Hämeenlinnassa ja Oulussa. 2.2 Muita mahdollisia sairaanhoitajan erikoisvastaanottoja: Torniossa on jo menestyksellä toteutettu, erillisen aikataulun mukaan vastaanottoa pitävien erikoishoitajien vastaanottoja kuten Gastroskopia-, colonoskopia-, astma-, allergia, opiaatti- sekä diabeteshoitajan vastaanottoja. Muita kehittämisen arvoisia erikoisvastaanottoja voi kehittää tarvelähtöisesti: Reumahoitaja Sydän ja verisuonihoitaja INR- hoitaja Osteoporoosihoitaja Haavahoitaja Tuleshoitaja Vanhus ja vammaishoitaja Avannehoitaja jne.

3 TILAN JA TILANKÄYTÖN SUUNNITELMA 3.1 Investointi ja rakenne Tornion terveyskeskuksessa, päivystysvastaanottokäytävän alkupäässä on kaksi vastaanottotilaa. Aula, josta pääsee fysioterapiaan ja röntgeniin sekä vuodeosastolle, toimii odotusaulana. Erillinen pienempi aula sijaitsee tätä aulaa vastapäätä. Sen käyttöä ei voi perustella erityisellä odotustilojen tarpeella. Se on tilana, vähäisin muutoksin muokattava vastaanottotilaksi. Lattia on tässä muutoksessa tarpeen vaihtaa materiaaliin, joka on tarkoitettu lääkelaitteen käytön mahdollistavaksi, maadoitetuksi lattiamateriaaliksi. 6 Sähköpistokkeita on tarpeen lisätä, muutoin sähkön syötöt riittävät suunnitellun muutoksen toteuttamiseen. Viemäröinti on helpohkosti toteutettavissa. Viereisen hoitohuoneen tiloista löytyy, seinän takaa, tarvittavat vesi- ja viemäriliitäntämahdollisuudet. Odotustilaan johtaa kahdelta eri seinältä aukot. Aukot ovat riittävän leveitä säännösten mukaisten, ääntä eristävien ovien asentamiseen. Muita seinärakenteisiin liittyviä rakennustarpeita ei ole. (Kilpijärvi ja Vuokila, 2011) 3.2 Koneet ja laitteet Vierianalytiikka on lisääntynyt vauhdilla hoitajien suorittamana. Oikein käytettynä vieritutkimukset tehostavat potilaan hoitoa. Vieritutkimusten lisääntynyt käyttö asettaa monenlaisia haasteita tulosten oikeellisuudelle, sillä ne johtavat usein nopeisiin hoitopäätöksiin (Ihalainen ym. 2002, Ehrmeyer & Laessig 2007) ja vaikuttavat näin myös potilasturvallisuuteen. Vieritutkimuksen tekeminen ja luotettavan tuloksen aikaansaaminen edellyttää perehtyneisyyttä ja ohjeiden noudattamista sekä ammattiryhmien välistä yhteistyötä, jossa kaikkien tulee pyrkiä suorittamaan oma osuutensa mahdollisimman laadukkaasti (vrt. Liikanen 2003, 2005). Vieritestauslaitteiden käytön opastus on suunniteltava käytettävien/hankittavien laitteiden mukaan yksinkertaisella ja selkeällä tavalla. Esimerkiksi niin, että konekohtaisesti laaditaan käyttöä ohjaava lomake step by step, joka kiinnitetään koneen välittömään läheisyyteen laminoituna. Tarvittavia laitteita voivat olla mm: PikaCRP, Hb, StrepA, TnT, D-Dim VRS Hcg, U-stix, Alkometri Knk-tutkimusvälineet: korvalamppu, valo, sinusscan, tympanometri

Silmäntutkimus- ja hoito välineet: oftalmoskooppi, silmänpainemittari, silmäpora, silmämikroskooppi Verenpainemittarit, mansetit Happisaturaatiomittari Kuumemittari Vaaka Lämpökaappi streptocult näytteitä varten (mahd. käytetty) INR-tutkimuslaite 7 Tilan rationaalisen käytön varmistamiseksi mahdollisimman moni työ- ja tutkimusväline on syytä olla hoitohuoneessa. Tällä voidaan varmistaa tehokas ja nopea työskentely. Lääkäri saa potilaakseen, tarvitessa tai konsultoituna, riittävästi tietoja potilaasta jatkohoidon tai tutkimuksen suorittamiseen. Laitteistoa tulee hankkia käyttötarkoitukseen soveltuvissa määrin. Laitteistoa voidaan laajentaa tarpeen mukaan ja toimintaa edelleen kehitettäessä. Lisäksi tarvitaan tietokone x 2 + toinen kahdella näytöllä ja läppäri / atk-yhteyksin. Tällöin asiakkaan neuvontatyö terveyden edistämisen tarpeita palvelemaan on jo valmiiksi resurssoitu. Puhelin ja tietoliikenneyhteydet. 3.3 Kalusto Tarvittavaa kalustusta ovat mm: työpöydät, tutkimuslaitteiden pöydät säilytyskalusteet, kaapit, tutkimussänky, valot, työtuolit, asiakastuolit 4 TILOJEN KÄYTTÖTARKOITUS 4.1 Lääkärin vastaanotto (erikoista, uutta) Lääkärin vastaanotto on suunnitellussa työtilassa helppo toteuttaa vaikka iltavastaanottona lääkärin niin halutessa. Tila on rajattu niin, että varsinaisen vastaanoton tiloihin ei tältä alueelta pääse klo 15:00 jälkeen. Tarvitessa myös erikoislääkärin vastaanotot on mahdollista suunnitella tähän vastaanottotilaan. Tällöin koneiden ja laitteiden hankintasuunnitelman tulee kattaa ko. erikoislääkärin tarve. Tila on riittävän suuri, joten myös hoitajatyöpari on tarvittaessa sijoitettavissa suunniteltuun tilaan.

4.2 Sairaanhoitajan vastaanotto Tilassa voi ottaa sairaanhoitaja itsenäisesti vastaan potilaita. Tarvitessa on mahdollista ideoida edelleen sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa. Tässä hoitajahuoneessa tuo vastaanotto on muuta toimintaa häiritsemättä mahdollista. 5 RESURSIOINTI Mikäli työtilaa käytetään sairaanhoitajan vastaanottotilana, on työntekijöinä mahdollista käyttää myös opiskelevia ja valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita. Tällöin heille on mahdollista tarjota haastava työharjoittelujakso. Jakson tehtävänä on vieritestauslaitteita hyväkseen käyttävä hoitajan vastaaniotto/kontrollivastaanotto. 8 Koulun tulisi tässä tapauksessa sijoittaa kaksi opiskelijaa samanaikaisesti, lomittain tätä jaksoa suorittamaan. Oppilaitoksen kanssa on alustavasti suunniteltu, että tämä jakso tulee olla 6 viikon mittainen. Tämä siksi, että tavoitteet voivat olla riittävän vaativia. (Neuvottelu: Kilpijärvi, Jumisko, Vähänen, 2011) 6 OPASTUS 6.1 Opastusmateriaalit Terveyden edistämisen ja sairauden omahoidon materiaaleina, asiakkaalle jaettavaksi käytetään säännönmukaisesti mm terveyskirjaston aineistoa. Ne ovat luotettavia ja tarkastettuja sekä käypähoitosuositusten mukaisia. Materiaalia käytettäessä opastetaan asiakkaita myös omatoimiseen aineiston tutkimiseen. Riittävä ja oikea tieto helpottaa asiakasta oman terveydentilansa seuraamiseen ja asiantuntijatarpeen määrittämiseen. Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia. (Terveyskirjasto) 6.2 Thl:n materiaali THL ja terveyttä edistävät järjestöt tuottavat lukuisan joukon oppaita ja materiaalia, jotka ovat asiakkaan kanssa helposti läpi käytävää aineistoa. Näiden hankinta ja keskitetty jakaminen sekä tunnetuksi tekeminen on yksi työmuoto, joka helpottaa asiakasta myös tulevien terveystarpeiden osalta. Ennaltaehkäisy on merkittävästi tulevia hoitokäyntejä vähentävää työtä. 6.3 Itse tuotettava materiaali Osastolla itse tuotettavaa materiaalia asiakkaita varten laaditaan, mikäli paikallinen terveystilanne niin vaatii. Tällaisia voivat olla mm. kausittain esiintyvien infektioiden omahoitoa tukeva materiaali. Aineistoa voidaan tuottaa etukäteen jaettavaksi. Tämä on osaltaan helpottamassa infektioiden aikana ilmaantuvaa ruuhkaa. Aineistoa voidaan suunnitelman mukaan toimittaa myös paikallislehtien käyttöön. Tällöin asiakkailla on jo etukäteen ennen infektioajan tuloa, käytettävissään omahoitoa tehostavaa materiaalia.

6.4 Koneiden ja laitteiden sekä testien käyttöohjeet Käyttöohjeet suunnitellaan valittavan konekannan mukaan. Opastuksen suunnittelussa tulee ottaa tavoitteeksi helppolukuinen ja helposti ymmärrettävissä oleva määrämuotoinen jos mahdollista materiaali. 7 TERVEYDENHOIDON NEUVONTA 7.1 Koneet ja laitteet Terveydenhoidon neuvontatyötä tehtäessä tarvitaan käyttöön tietokone, jossa on ulkoinen, selkeä näyttö. Parhaimmin toimii kannettava ja näin siirrettävä kone varustettuna suurella ulkoisella näytöllä. Tällaista käytettäessä voivat terveydenhuollon ammattilainen ja asiakas olla yhtä aikaa terveysneuvontatilanteeseen osallisina. Tulostinta käytettäessä voidaan tulostaa suoraan asiakasta kiinnostava ja hyödyttävä materiaali. 9 7.2 Luotettavat lähteet Tulee laatia luotettavien lähteiden luettelo, pitää sitä yllä ja jakaa sellaista tarvitseville asiakkaille. 8 KUSTANNUKSET Kustannukset, budjetti, toimintasuunnitelma laaditaan suunnitellun toteutuksen mukaisina. 9 POHDINTA Tässä esitetty toimintamalli tuo mukanaan terveyshyötyjä. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia innovaatioita myös toimintatasolla. Projektin aikana toteutetut toimintatapojen muutokset ja uudet työtavat ovat jokainen osaltaan helpottaneet päivystysvastaanoton ja lääkärin vastaanoton toimintaa. Kehittämistyön aikana on esitetty ja kehitetty uusia työtapoja. Kokeilut ovat osoittaneet usein niiden toimivuuden. Kokeilun aikana on tullut jatkokehittämisen ideoita, joita on saman tien kokeiltu ja ne ovat kehittäneet aluksi suunniteltua mallia edelleen toimivampaan suuntaan. 10 LÄHTEET Manninen N, Rehokainen J, 2009, Perehdytysmateriaali vieritestauksesta poliklinikalle, Metropolia, Helsinki, https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6320/opinnayte.pdf?sequence=1 Muurinen S, Mäntyranta T, 2009, Asiakasvastaava-toiminta pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallissa, STM, Helsinki http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=41254&name=dlfe-15516.pdf Ollila, M, 2010, PaKaste hankkeen vastaanottotoiminnan kehittämisen raportti. Peltonen E, 2009, Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toimintamalleina perusterveydenhuollossa, Kuopion Yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopio (http://www.uku.fi/vaitokset/2009/isbn978-951-27-1227-4.pdf ) Salmela S, 2006, työohjekansio vierianalytiikasta hoitohenkilöstölle, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu,

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17448/tmp.objres.213.pdf?sequence=2 Sosiaali- ja terveysministeriö, 2009, Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=41254&name=dlfe-4602.pdf Terveyskirjasto, Duodecim ja Sitra, Helsinki http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti Åman T, 2009, LPKS PÄIVYSTYSKLINIKAN ABCDE-KIIREELLISYYSLUOKITUS, LPKS, Kemi 10 Åman T, 2009, Triage hoidon tarpeen arviointi