VASTAANOTTOKESKUKSESSA/ HÄTÄMAJOITUSYKSIKÖSSÄ TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana ja heistä jo yli 14 000 on jo saapunut Suomeen. Sisäministeriö on arvioinut, että tänä vuonna maahan tulee noin 30 000 turvapaikanhakijaa. Oikeus hakea turvapaikkaa perustuu YK:n ihmisoikeussopimuksiin, joihin Suomikin on sitoutunut. Tässä tilanteessa Suomen Punaisen Ristin toimintaa ohjaa järjestön tärkein periaate avun tarpeessa olevien ihmisten auttamisesta. Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan parhaiten kansainvälisenä suojamerkkinä. Jokainen vapaaehtoinen on myös Punaisen Ristin maailmanlaajuisen liikkeen näkyvä edustaja. Siksi myös vapaaehtoistoiminnalla on pelisäännöt. Se on vapaaehtoista palkatonta toimintaa ja siinä toimitaan tavallisen ihmisen taidoin. Tärkeää on olla luotettava, tasavertainen ja toimia luottamuksellisesti tarvitsijan ehdoin. Punaisen Ristin aatteessa korostuvat inhimillisyys, tasapuolisuus ja puolueettomuus. Punaisen Ristin vapaaehtoistyö on tärkeä osa vastaanottokeskuksen/ hätämajoitusyksikön toimintaa, se tukee asukkaiden arkea ja mahdollistaa arvokkaat kontaktit suomalaiseen yhteiskuntaan. Käyttäytyminen vastaanottokeskuksessa/ hätämajoitusyksikössä Olemme vastaanottokeskuksessa/ hätämajoitusyksikössä vierailijoita. Vierailuajat ovat päivittäin klo 9-21. Noudatamme keskuksen/ yksikön sääntöjä ja henkilökunnan ohjeita. Vierailun/ vuoron lopuksi käydään henkilökunnan kanssa lyhyesti läpi kulku. Asiakkaille ei saa tuoda mitään tavaraa, syötävää tai juotavaa, ellei tästä ole erikseen sovittu henkilökunnan kanssa. Vapaaehtoisten ikäraja Vastaanottokeskuksessa/ hätämajoitusyksikössä toimiminen asettaa joitakin vaatimuksia vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta ja ystävänä toimiminen poikkeavat ammatillisesta työstä turvapaikanhakijoiden kanssa. Yhteistä näille molemmille on asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, mikä takaa toiminnan uskottavuuden. Tästä johtuen esim. seurustelusuhde asiakkaan tai ystävän välillä on este vapaaehtoistoiminnalle. Jos vapaaehtoisella on henkilökohtainen suhde johonkin asiakkaaseen (sukulainen, ystävä, tuttava), on hänen tultava asiakkaan omana vieraana vierailuaikaan, ei vapaaehtoisena. 18 vuotta on asukastyössä tärkeää ainakin ensi vaiheessa. Jatkossa voi olla ryhmiä, johon myös nuoremmat voivat osallistua, esim. Reddie Kids ryhmiä, leikki- ja pelikerhoja. Henkilökunta ei voi vastata alaikäisten vapaaehtoisten toiminnasta ja turvallisuudesta. Salassapitovelvollisuus Älä kerro ulkopuolisille asukkaiden henkilökohtaisia asioita. Kaikki mitä näet ja kuulet asukkaista, jää vain sinun omaan tietoosi. Jos jokin asia askarruttaa sinua, voit keskustelaa asiasta henkilökunnan kanssa. Omasta vapaaehtoistoiminnastasi voit vapaasti kertoa. Valokuvaus vastaanottokeskuksessa/ hätämajoitusyksikössä ei ole suotavaa. Jos kuitenkin haluat kuvata, on asianomaisilta ehdottomasti kysyttävä lupa. Myös kuvan julkaisemisesta on sovittava erikseen.
Media Jos sinua vapaaehtoisena haastatellaan, voit toki kertoa omasta toiminnastasi. Kaikki selkeästi vastaanottokeskukseen/ hätämajoitusyksikköön liittyvät kysymykset ohjataan henkilökunnalle. Uskonto ja politiikka Uskontoon ja politiikkaan liittyvät asiat eivät kuulu Punaisen Ristin toimintaan. Oma turvallisuus On toivottavaa, että vapaaehtoiset eivät toimisi yksin, vaan parina olisi aina joko työntekijä tai toinen vapaaehtoinen. Mikäli näyttää, että edessä on uhkaava tilanne, tärkeintä on itse vetäytyä pois vaarasta ja ilmoittaa uhasta henkilökunnalle. Vapaaehtoisten terveys Hyvällä käsi-ja yskimishygienialla voidaan infektioiden leviämistä ehkäistä tehokkaasti. Vapaaehtoisia ei rokoteta tai heille ei tehdä muita tutkimuksia, mikäli ei ole erityistä terveydellistä vaaraa. Aikuiset (tässä vapaaehtoiset) huolehtivat itse perusrokotukset kuntoon (polio ja jäykkäkouristus-kurkkumätärokotus). Mikäli terveydenhuollosta vastaava henkilö harkitsee ja päättää hepatiitti-rokotteen tarpeellisuudesta ja vapaaehtoinen toimii sellaisen ryhmän/asiakkaan kanssa, jolloin tartuntavaara on olemassa, voidaan hepatiittirokote antaa. Myös asukkaita kannattaa perehdyttää ja opastaa hygieniakysymyksissä, jotta he eivät levitä infektioita (flunssakaudet, ruoanlaitossa käsihygienia, tuberkuloosin tarttuminen). Tärkeintä on kohdata ihmiset ihmisinä. Kohtaa ihmiset ystävällisesti ja hymyile. Käytä aikaa jutteluun ja läsnäoloon. Puhu suomea ja opeta tervehdyksiä sekä muita pieniä suomen kielen ilmaisuja. Niillä on suuri merkitys turvapaikanhakijoiden arjessa. Leiki lasten kanssa tai pelaa ristinollaa. Hätämajoitusten ja vastaanottokeskusten perustamisen jälkeen vapaaehtoisia tarvitaan edelleen esim. kielikerhojen, läksykerhojen ja muiden ryhmien vetämisessä. Ystävätoiminnan eri muodot ovat jatkossa tärkeitä. Kiitos kun olet mukana!
Taustatietoa henkilöstölle Käsihygienia Käsihygienialla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä. Näihin kuuluvat mm. käsien pesu ja desinfiointi. Käsin ei tule kosketella suutaan, nenäänsä tai silmiään. Mikrobeja tarttuu kasiin WC:ssä, ovenkahvoista, kaiteista, rahoista jne. Erityisesti kynsien ja sormusten alustat sekä tulehtuneet haavat ovat bakteeripesiä. Käsien välityksellä voimme saada flunssan tai jonkin muun tulehdussairauden tai voimme levittää ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita elintarvikkeisiin, jos emme huolehdi riittävän hyvin käsien pesusta. Hyvän kasihygienian lähtökohtana on terve, hoidettu Iho ja lyhyet kynnet. Yskiminen ja aivastaminen Yskimishygienia on tehokas tapa ehkäistä tartuntoja (mm. flunssat, tuberkuloosi) - Älä yski toista päin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski/aivasta puserosi hihan yläosaan. - Käytä kertakäyttönenäliinaa, jonka jälkeen käytetty nenäliina laitetaan roskiin. - Pese kädet yskimisen/aivastamisen jälkeen. - Kuivaa kädet kertakäyttöisellä käsipyyhkeellä. - Sulje hana puhtaita käsiä suojaten. Tuberkuloosi Tuberkuloosin ilmaantuvuus maahanmuuttajilla on suurimmillaan ensimmäisinä maahanmuuton jälkeisinä vuosina ja säilyy korkeampana kuin kantaväestössä. Lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi on otettava huomioon (Venäjä, Baltia). Miten tuberkuloosin leviäminen voidaan ehkäistä vastaanottokeskuksessa? Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse ihmisestä toiseen. Tartuntaa levittää hengitysteiden tuberkuloosia sairastava henkilö, joka erittää ysköksissään niin paljon bakteereita, että yskös on värjäyspositiivinen. Keuhkotuberkuloosi on tartunnan leviämisen kannalta tärkein tautimuoto. Henkilö altistuu tuberkuloosille oleskellessaan samassa sisätilassa tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan potilaan kanssa. Tartuntariskiin vaikuttavat potilaan tartuttavuus ja yskimistavat, ympäristöolosuhteet sekä kontaktien läheisyys ja tiheys. Suurin tartuntavaara on lähikontakteilla. Tuberkuloosiepäilyssä nopea hoitoon lähettäminen ja hoidon aloitus on tärkeää. Ehkäisy: - yskimishygienia - ei turhia kontakteja Tuberkuloosia sairastava voi olla myös oireeton. Yleisoireita ovat laihtuminen, kuumeilu, yöhikoilu, yleistilan lasku, väsymys, pahoinvointi ja oksentelu. Keuhkotuberkuloosin tyypillisiä paikallisoireita ovat pitkittynyt yskä, yskökset, hengenahdistus ja rintakipu. Maahanmuuttajan kohdalla kannattaa huomioida - matkareitti, mitä kautta tullut - lähtömaan terveydenhuollon taso - sosioekonominen asema ja koulutustaso - eniten löydöksiä Balkanilta ja Afrikasta tulleilta (Tuberkuloosin riskityhmät 30.10.07, Martikainen et al.) Yskimishygienia on tehokas tapa ehkäistä tartunta.
Hepatiitti A A-hepatiitti on viruksen (HAV) aiheuttama maksatulehdus. A-hepatiitti tarttuu viruspitoisen ulosteen saastuttaman ruuan ja juomaveden välityksellä. Tartunnan saattaa saada myös kontaminoituneiden käsien välityksellä kosketustartuntana henkilöstä toiseen ja wc-tilojen kautta. A-hepatiitti saattaa tarttua seksin välityksellä, mutta sen merkitys seksitautina on vähäinen. A- hepatiitti on yleensä hyvänlaatuinen tauti, joka ei johda krooniseen hepatiittiin ja maksakirroosiin. Käsihygienia ja ruokailu Mikäli sairastunut ei noudata hyvää käsihygieniaa, virus leviää ulosteeseen kosketuksissa olleiden käsien kautta elintarvikkeisiin tai veteen, joiden välityksellä tartunta leviää edelleen. Kypsentämättömän ruuan ja erityisesti raakojen äyriäisten syömistä kannattaa välttää erityisesti matkalla. Syyhy Syyhypunkki on ihmisen loinen, noin 0,3-0,4 mm pitkä ja tarttuu ihokosketuksessa. Ihmisen ulkopuolella syyhypunkki ei pysty elämään ja se menehtyy 2-3 päivässä. Syyhy tarttuu ihokontaktissa. Syyhyn pääoire on kova iltakutina, muistuttaa ihottumaa. Erityisesti sängyn lämmössä punkit ryömivät ihmisestä toiseen. Tartunta esimerkiksi vuodevaatteiden välityksellä on harvinainen. Lapset voivat tartuttaa toisiaan leikkiessään. Syyhyä hoidetaan apteekista reseptittä saatavalla permetriiniä sisältävällä voiteella. 30 gramman tuubi riittää aikuisen kertakäsittelyyn. Alle 10-vuotiaille riittää ½ tuubia. Koko vartalon iho on hoidettava. Huom. permetriinille vastustuskykyinen punkkikanta. Tartunnan torjunta Uuden tartunnan estämiseksi ihoa vasten olleet vaatteet, petauspatjat ja hiljattain, noin 3 vrk;n aikana käytössä olleet vuodevaatteet ja pyyhkeet pestään 60 C pesuohjelmassa. Vuodeosastolla vaihdetaan muovitettujen patjojen muovit. Patjat, vaatteet, ym. tekstiilit, jotka eivät kestä pesua, pidetään pois käytöstä 2-3 vuorokautta. Ne voidaan laittaa myös pakkaseen vuorokaudeksi (< 0 C) tai 80-asteiseen saunaan kahdeksi tunniksi. Päätäi Päätäi on siivetön hyönteinen, joka ottaa ravintonsa ihmisen verestä ja kiinnittää saivareet (munat) karvoihin. Oireina ovat kutina (jatkuva hiuspohjan raapiminen) ja punoittavat näppylät hiuspohjassa. Hoito Permetriini- tai maltionishampookäsittely. Hiukset pestään huolellisesti ja shampoon annetaan vaikuttaa 10 minuuttia. Hiukset kuivataan ja kammataan täikammalla kosteina munien poistamiseksi. Hoito uusitaan viikon kuluttua. Raskaana olevien ja pienten vauvojen hoitamisesta neuvotellaan lääkärin kanssa. Liinavaatteet, pyyhkeet, päähineet sekä kaikki hiusten kanssa suoraan kosketuksissa olleet esineet tulee puhdistaa täistä/saivareista joko kylmällä (pakkanen) tai kuumalla (sauna 80 ) käsittelyllä. Verialtistus
Hepatiitti B, C ja Hi-virus tarttuvat veren, suojaamattoman seksin sekä ruiskujen ja neulojen välityksellä käyttäessä suonensisäisiä huumeita. Veriteitse tarttuvat taudit eivät näy päällepäin. Elvytystilanteissa hiv:n ja hepatiitti C:n tarttuminen on epäselvää. Yhtään tällaista tartuntaan ei maailmalla ole raportoitu. B-hepatiitin kohdalla tartuntariski on olemassa. Sekä hepatiitti B:n ja hiv:n osalta voidaan käynnistää ehkäisevä lääkehoito jälkikäteen. Aina yhteys työterveyshuoltoon. Toimintaohjeet verialtistustilanteessa Verialtistustilanteessa tärkeätä on poistaa nopeasti iholle tai limakalvolle tullut veri runsaalla vesihuuhtelulla, pesulla ja/tai alkoholipohjaisella huuhteluliuoksella. Etanolia tai propyylialkoholia sisältävä käsihuuhteluun tarkoitettu liuos tuhoaa kyseiset virukset muutamassa minuutissa.