Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat 20.3.2009
Tunnuslukuja: Vuonna 2005 Suomessa oli noin 85 000 keskivaikeasti ja vaikeasti ja noin 35 000 lievästi dementoitunutta ihmistä. Näistä 120 000 dementiaoireisesta ihmisestä arviolta 70 000 asuu kotona ja heistä yli 35 000 asuu yksin. Viramo & Sulkava 2006
Avopalvelujen kehittäminen on mahdollistanut huonokuntoisenkin, mutta henkisesti vireän ihmisen kotona asumisen yhä useammin. Muistisairaat ja dementoituneet??? Kotona asuminen on useimmiten paras vaihtoehto muistipotilaan ja myös hänen läheisensä kannalta. edellyttää kehittynyttä avohoitoa, jossa kyetään tukemaan sekä muistipotilasta itseään että hänen läheisiään.
Alzheimerin taudin keskimääräiset kustannukset ( ) Suomessa: Lievä AT Vaikea AT 5 000 / v 20 000 / v Laitoshoito 100 / pv v. 2005 72.4 % Avohoito 40 / pv v. 2005 25.0 % Diagnoosi 0.4 1 % Lääkehoito 1.6 % Välittömät kustannukset Kokonaiskustannukset 3.1 MILJARDIA / v 4 5 MILJARDIA / v Ernst ja Hay 1994, Schulenburg 1998, Wimo 1998, Winblad 2004, Viramo ja Sulkava 2006 08.01.2007 Jaana Suhonen
Miten tunnistaa muistisairauden merkit? Henkilö on palveluiden piirissä: lääkäri tai muu sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi hoitaja, sosiaalityöntekijä, sosionomi, fysioterapeutti, kuulontutkija, terveyskeskus /vastaanottoavustaja jne Henkilö ei ole palveluiden piirissä?? isännöitsijä, pankkivirkailija, poliisi, taksi, seurakunnan työntekijä, apteekki, kaupan kassa jne
Mahdolliseen muistisairauteen viittaavia oireita vastaanottotilanteessa: henkilö itse tai hänen omaisensa ilmaisee huolensa muistin tai muiden henkisten kykyjen heikkenemisestä, vaikka sosiaaliset kyvyt olisivat säilyneetkin henkilön itsenäinen selviytyminen on heikentymässä ja hän tarvitsee enenevästi ulkopuolista apua henkilöllä on epätarkoituksenmukaista terveyspalveluiden käyttöä henkilöllä on vaikeuksia noudattaa sovittuja vastaanottoaikoja sekä tutkimus ja hoitomääräyksiä Suomen Lääkärilehti 1996
(2): vastaanotto ja haastattelutilanteessa syntyy epäily asiakkaan älyllisen suorituskyvyn muutoksesta henkilö kuntoutuu huonosti akuutista sairaudesta henkilöllä on äkillinen sekavuustila Suomen Lääkärilehti 1996
Muistisairauden oireita ja käyttäytymisen muutoksia: Muistihäiriöitä, jotka haittaavat päivittäistoimintoja: sovittujen asioiden toistuvaa unohtamista tai pari päivää aiemmin muistetun asian katoamista muistista kokonaan vaikeuksia muistaa välillä viimeisimpien vuosien tapahtumia Käyttäytymisen ja itseilmaisun muutoksia: mielialan muutoksia mm. alavireisyyttä ja ahdistuneisuutta kognitiivisten oireiden valittamista ja huolta toimintakyvyn muutoksista sosiaalisista kontakteista vetäytymistä Ylikoski 2007, Vuori & Salminen 2006
(2): vireydentilavaihtelua aloitekyvyttömyyttä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä kielellisiä vaikeuksia (tutut sanat eivät tule mieleen, puheeseen tulee kiertoilmaisuja ja selittelyä) muistivaikeuksien peittelyä harrastuksista luopumista, elämänpiirin kaventumista mielenkiinnon vähenemistä asioihin, jotka aiemmin olleet merkittäviä rutiineihin tukeutumista Ylikoski 2007, Vuori & Salminen 2006
(3): keskustelussa yllättävää syrjähtelyä asiasta toiseen hidastumista ja juuttumista Toimintakyvyn ja asioiden hoitamisen heikentymistä tuntemattomasta syystä: vaikeuksia monimutkaisempien, suunnittelua vaativien toimintojen toteuttamisessa (esimerkiksi matkan suunnittelu) vaikeuksia vieraampien, monimutkaisten asioiden hallinnassa esineiden katoamista ja niiden käyttötarkoituksen tunnistamisen vaikeutta Ylikoski 2007, Vuori & Salminen 2006
(4): yliopitut taidot sujuvat, mutta aiemmin vähemmän tehdyt asiat ja tehtävät vaikeutuvat muistitukien tarve lisääntynyt epävarmuutta esimerkiksi lääkkeiden otossa eksyminen vieraassa ympäristössä uusimpien taitojen ylläpito tai uusien toimintatapojen oppiminen vaikeaa (esimerkiksi TV, videot, kodinkoneet, tietokone, pankkiautomaatti) päivittäistoiminnoissa hidastumista tai avun tarpeen lisääntymistä Ylikoski 2007, Vuori & Salminen 2006
Muistisairas ihminen ei välttämättä tunnista itse muisti ja muita arjessa selviytymisen ongelmiaan. Joskus voi esiintyä käytösoireita mm. vahvaa kieltämistä ja aggressiivisuutta päivittäisen toimintakyvyn heikentymisen lisäksi. Yksin asuvat muistisairaat ihmiset erityisryhmä, jonka arjesta selviytymiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vuori 2007
Miten ovi muistisairaan ihmisen kotiin aukeaa? Herätä luottamus ensikontaktissa. Ensimmäinen vuorovaikutustilanne edistää tai vaikeuttaa toimivan yhteistyön alkuun lähtemistä, siksi siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimintakyvyn ja kotona selviytymisen arviointi on hyvä tehdä kotona, jos mahdollista saadaan todellinen kuva muistipotilaan kokonaistoimintakyvystä. Kotikäyntisuunnitelmasta ei kannata luopua, jos lupaa kotikäyntiin ei heti asiakkaalta heltiäkään. Tärkeää on, että asiakasta ei unohdeta, vaan yritetään kontaktia uudelleen. Vuori 2007
Vihjeitä ensikontaktiin: Harkitse tarkkaan, mitä puhut. Kuuntele asiakasta ja tutustu hänen tilanteeseensa. Ole tilanneherkkä. Tartu vihjeisiin. Ole rooliton, aidosti oma itsesi. Ole kiireetön ja aidosti läsnä. Viestitä sanoin ja olemuksellasi myönteisyyttä, positiivisuutta, optimismia ja toivoa. Etene pienin askelin. Ole kärsivällinen. Älä luovuta, vaikka asiat eivät sujukaan oman suunnitelmasi mukaan. Älä jää mahdollisen ennakkoasenteesi vangiksi. Vuori 2007
Muista huumori työvälineenä! Jätä käynnistäsi hyvä mieli!
Muistisairaan ihmisen toimintakyky: Toimintakyky: jäljellä oleva toimintakyvyn taso tai menetetyn vaje Toimintakyky = kyky selviytyä omassa elinympäristössä jokapäiväisistä arjen toiminnoista, haasteista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä Toimintakyvyn arviointi pitää sisällään kognitiivisen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvityksen Vuori 2007
Kunnissa tulee olla sovittu menettelytapa, miten muistioireisen ihmisen alkuselvitykset sekä tutkimukset toteutetaan. Jokaisen sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisen pitää olla perillä oman kuntansa menettelytavasta ja toimia vastuullisesti niin, että muisti ja dementiaoireinen ihminen pääsee asianmukaisten tutkimusten, diagnostiikan ja hoidon piiriin. Vuori 2007
Toimintakyvyn arviointi: Muistisairaus vaikuttaa heikentävästi kaikkiin toimintakyvyn osa alueisiin säännöllinen ja kattava toimintakyvyn arviointi on tärkeää Arviointi hyvä suorittaa muistisairaan ihmisen kotona, tutussa ympäristössä Toimintakyvyn arvioinnissa tarvitaan tietoa myös: elämänkulusta sosiaalisista rooleista voimavaroista tärkeistä henkilöistä mielihyvää tuottavista asioista Vuori 2007
Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon ja elämänlaadun perusta on toimintakyvyn tukeminen ja mahdollisuudet käyttää toimintakykyään ja voimavarojaan optimaalisesti.
Mitä laadukas hoito edellyttää ammattilaisilta? Työyhteisössä on yhteisesti sovittu arvioinnin käytäntö ja mitä toimintakykymittareita käytetään (valittujen mittareiden tulee olla muistisairaiden ihmisten toimintakyvyn arviointiin validoituja). Työyhteisöön on hankittu näitä mittareita. Mittareiden käyttöön on kouluttauduttu. Toimintakykyarviot tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Raportoinnista ja seurannasta on sovittu. Vuori 2007
Lähteet: Suhonen J. Muistipoliklinikka muistisairauksien taudinmäärityksen keskiössä. 8.1.2007 Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja dementia. Suomen Lääkärilehti 1996;29(51):2949 2960. Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Teoksessa Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H (toim.) Muistihäiriöt ja dementia. Helsinki, Duodecim, 2006. Vuori U, Heimonen S (toim.) Tue muistisairaan ihmisen kotona asumista opas ammattihenkilöstölle, Suomen muistiasiantuntijat, 2007.
Vuori U, Salminen E L (toim.) Askeleet onnistuneeseen kotihoitoon toimintaohje. Suomen dementiahoitoyhdistys, 2006. Ylikoski R. Mistä tunnistaa alkavan Alzheimerin taudin. Aivotoimintojen muutoksiin liittyvät varhaiset kognitiiviset oireet. Luento 15.2.2007.