Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija 7.2.2014 Hätönen 1
Sisältö Vaikuttavuus päivän puheenaihe Arviointi, vaikutukset ja vaikuttavuus Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutuminen kunnissa - vaikuttavuuden näkökulma Mahdollista vai mahdotonta? 7.2.2014 Hätönen 2
Miksi vaikuttavuudesta puhutaan niin paljon? Vaikuttavuus Keskeinen perustelu kehittämistyölle julkisissa palveluissa Painotetaan ohjelmissa Julkisten palveluiden turvaaminen vähenevillä resursseilla Tiedon lisääntyminen 7.2.2014 Hätönen 3
Miksi vaikuttavuudesta puhuminen on joskus monimutkaista? Vaikuttavuus käsitteenä ymmärretään hyvin eri tavoin Vaikeuttaa olemassa olevan tiedon hyödyntämistä Esimerkkejä: Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita tuotetuilla tuotteilla saadaan aikaan asiakkaissa (Kuntaliitto) Vaikuttavuus voi tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisen eriarvoisuuden vähenemistä, osallisuuden lisääntymistä tai kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä (FinSoc, THL) Toimenpiteen vaikuttavuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että mikään muu seikka ei ole tuottanut havaittua lopputulosta (Rautava ym. 2009) 7.2.2014 Hätönen 4
Vaikuttavuus - terveydenhuollon näkökulma (Consort statement) 7.2.2014 Hätönen 5
www.worldpress.com 7.2.2014 Hätönen 6
Vaikuttavuustieto Hoitosuositukset ja - ohjeet Meta-analyysit, systemaattiset kirjallisuuskatsaukset Vaikuttavuustutkimukset Muu tutkimus ja tiedon keruu 7.2.2014 Hätönen 7
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuus - Miten tietoa hyödynnetään käytännössä? Uusia menetelmiä otetaan käyttöön ilman riittävä näyttöä Ehkäisevän- ja edistäväntyön tuloksia ei useinkaan arvioida Tehottomiksi osoitettujen toimien jatkuva käyttö Tehokkaiksi todettuja menetelmiä ei käytetä systemaattisesti 7.2.2014 Hätönen 8
Entä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi? 7.2.2014 Hätönen 9
Kunnan terveyttä edistävän toiminnan taloudellinen arviointi - viitekehys Kuntalaisten hyvinvointitarpeet (sis. terveystarpeet) Kunnan toiminta - historia, arvot, politiikat, strategia ja visio Kansalliset velvoitteet - lait, asetukset, suositukset, ohjelmat Yksilölliset Sosiaaliset Päätöksenteko poliittis-hallinnollinen tarpeiden määrittely Tavoitteet esim. tarpeiden tyydyttämiseen ja oikeudenmukaiseen jakautumiseen liittyvät Panokset = resurssit - mm. henkilöstö -->kustannukset Prosessi (miten) tuotantoteknologia esim. tekniikka, organisaatio, johtaminen TUOTTAVUUS/ TEKNINEN TEHOKKUUS Tuotos esim. palvelut, käynnit, neuvonta Välitön vaikutus Aikaansaatu asiakkaaseen tai käyttäjään liittyvä ja tämän hyvinvointiin ja/tai terveyteen vaikuttava muutos Lopullinen, tavoiteltu pitkän tähtäimen vaikutus, vaikuttavuus, (effectiveness) esim. hyvinvointi, toimintakyky, elämänlaatu paranee/säilyy Rakenteelliset Kulttuuriset TERVEYTTÄ MÄÄRITTÄVÄT TEKIJÄT KUSTANNUSVAIKUTUS- /SEURAAMUSARVIOINTI TEHOKKUUS (efficiency) (kustannus-vaikuttavuus) Marjo Pulliainen 7.2.20142012/Tuula Pehkonen-Elmi 2013 mukailleet Sintonen & Pekurinen Hätönen 2006 pohjalta mm. Sefton ym. 2002 avulla, sovellettu myös Perttilä 10 ym. 2009
Miten vaikuttavuustietoa voidaan koota osana kunnan toimintaa? Toiminnan ja talouden seuranta? Omat kyselyt? Kansalliset kyselyt? Tilastot? Haastattelut? Jokin muu? 7.2.2014 Hätönen 11
(Nummela ym. 2014) 7.2.2014 Hätönen 12
Indikaattoritiedon käytön haasteita Indikattoritieto vuodelta 2011 Indikattoritieto vuodelta 2012 Indikattoritieto vuodelta 2013 Suunnittelu Toiminta Lyhyen aikavälin tuloksia Pitkän aikavälin tuloksia 2012 2013 2014 2015 7.2.2014 Hätönen 13
Arviointi Toiminnan vaikutuksia koskevan tiedon järjestelmällistä keruuta, analysointia, arvottamista ja tulkintaa. Tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä, laajentamisessa tai siitä luopumisessa. Vastaa esimerkiksi kysymyksiin: Kuinka hyvin jokin asia toimii? Mitä ja minkälaisia tuloksia saavutetaan? Mitkä ovat vaikutukset? Kuinka taloudellista toiminta on? 7.2.2014 Hätönen 14
Arvioinnin toteutuksen lähtökohtia Menetelmien on oltava yleisesti hyväksyttyjä Tiedetään mitä arvioidaan Saatavan tiedon tulee olla luotettavaa Tiedonkeruu välineiden (mittarin) luotettavuus Toteuttajan pätevyys Arvioinnin ajankohta Näkökulma: Palvelujen käyttäjä, läheiset, henkilökunta, organisaatio, yhteiskunta Lähestymistapa: laadullinen, määrällinen subjektiivinen, objektiivinen prosessi, tulokset 7.2.2014 Hätönen 15
(Terveydenhuollon) menetelmien arviointi Selvittää systemaattisesti ja monitieteisesti terveydenhuollon menetelmien vaikutuksia. Huomioi menetelmien vaikuttavuuden, kustannukset sekä sosiaaliset ja eettiset näkökohdat. Tukee päätöksentekoa tieteellisesti perustellun ja korkeatasoisen tiedon avulla. Koskee terveydenhuollon ammattilaisia, poliittisia päättäjiä ja suurta yleisöä. (Finohta) 7.2.2014 Hätönen 16
Mitä tulisi seurata? 7.2.2014 Hätönen 17
Nummela ym. 2014 7.2.2014 Hätönen 18
Yhteenvetoa vaikutusten ja vaikuttavuuden seurannan mahdollisuuksista Mitä jo tiedetään? Mitä on jo selvitetty aiheesta? Vaikuttavuus tiedon tarve Kuka tietoa käyttää ja miten? Arvioinnin kohdentaminen Mitä tehdään? sitä tulisi myös arvioida Oikeiden tietolähteiden hyödyntäminen Mistä saadaan ajantasainen tieto? Resurssointi Kuka tekee? Riittävä osaaminen 7.2.2014 Hätönen 19
Mikä on kuntalaisen rooli? 7.2.2014 Hätönen 20
(Nummela ym. 2014) 7.2.2014 Hätönen 21
Nummela O, Saaristo V, Hätönen H. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuut ja velvoitteet kunnassa HUS-alueen kuntien tarkastelu. Tutkimuksesta tiiviisti 3, tammikuu 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) HYTE -oppimisverkosto https://www.innokyla.fi/web/verkosto467770 7.2.2014 Hätönen 22
heli.hatonen@thl.fi HYTE oppimisverkosto https://www.innokyla.fi/web/verkosto467770 7.2.2014 Hätönen 23