Korttelin 157 asemakaavan muutos, OAS 18.3.2015 ASIKKALAN KUNTA KORTTELIN 157 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS ROSBERG OY 18.3.2015, PÄIVITETTY 10.8.2015 1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Korttelin 157 asemakaavan muutos, OAS 18.3.2015 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuvaa kaavoitustehtävää, sekä määrittelee kaavatyössä käytettävät osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet, laajuuden ja tavat. Tässä määritellään myös, miten osalliset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa ja miten tästä mahdollisuudesta tiedotetaan. Lisäksi kerrotaan mitkä kaavan toteutukseen liittyvät ympäristövaikutukset ovat tärkeitä tällä alueella, mihin vaikutuksiin selvityksissä keskitytään ja millaisia arviointimenetelmiä käytetään. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koskee osayleiskaavan laatimista Asikkalan kunnan keskustaajamaan Vääksyyn. Suunnitelman nimi on Korttelin 157 asemakaavan muutos. Asemakaavalla muutetaan korttelin 157 tontin 2 asemakaavaa. Suunnittelualue Asemakaavan muutosalue sijaitsee Asikkalan kunnassa, Anianpellon kylässä 401, Vääksyn keskustaajamassa, osoitteessa Siltavoudintie 6. Muutosalueen koko on noin 0,65 ha. Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä puistoalueeseen ja etelässä ja lännessä asuinkerrostaloalueisiin. Kuva 1. Asemakaava-alueen sijainti likimäärin rajattuna maastokartalle. 2
Nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Vääksyn keskustaajamassa aivan palveluiden vieressä. Kaavamuutosalue sijaitsee asuinalueella ja rajautuu osittain puistoon. Alueella sijaitsee ennestään kolmikerroksinen asuinkerrostalo sekä jäte- ja pyöräkatokset. Muilta osin suunnittelualue on rakentamaton. Asuinkerrostalon autopaikat sijoittuvat tontille. Ajo tontille tapahtuu Siltavoudintieltä. Kuva 2. Suunnittelualueella sijaitseva asuinkerrostalo. Hankkeen tausta ja tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa niin, että se sallii tontin tehokkaamman käytön. Viereisellä tontilla sijaitsee seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo ja tavoitteena on muodostaa tasapainoinen pari tälle rakennukselle. Asemakaavalla nostetaan tontin kerroslukua ja korotetaan rakennusoikeus vastaamaan kerroslukua. Jo rakennetun tontinosan kaavamerkinnät muutetaan vastamaan rakennettua tilannetta. 3
Maanomistus Kaavamuutosalue on kahden maanomistajan omistuksessa. Kiinteistö 6:653 on muodostettu 21.12.1994 kiinteistöstä 6:589. Kiinteistö 6:653 on Rakennusliike Pakkanen Oy:n omistuksessa ja kiinteistö 6:654 on asunto-osakeyhtiön omistuksessa. Kuva 3. Asemakaava-alueen maanomistus. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Asemakaava-alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, joka on saanut lainvoiman ympäristöministeriön vahvistettua sen 11.3.2008 ja korkeimman hallinto-oikeuden 10.10.2008 tekemän päätöksen jälkeen, joka koski ympäristöministeriön vahvistuspäätökseen kohdistuneita kahta valitusta. Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle (C 1), jolla osoitetaan palveluiltaan kaupunkitasoisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita sekä asumisen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Suunnittelualue sijoittuu tärkeälle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv 17). 4
Kuva 4. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006. Asemakaava-alueen sijainti on osoitettu mustalla nuolella. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnos on valmistunut 12.6.2012. Luonnoksessa on esitetty ne alueet, joihin on tullut muutospaineita lainvoimaiseen kaavaan nähden. Suunnitelualue ei lukeudu näihin alueisiin. Kuva 5. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnoksesta. Muutospainealueet on esitetty katkoviivalla. 5
Yleiskaava Oikeusvaikutteinen Vääksyn osayleiskaava on vahvistunut 31.5.2010. Suunnittelualue sijoittuu osayleiskaavan keskustatoimintojen alueelle (C) ja rajautuu pohjois- ja itäpuolelta lähivirkistysalueeseen (VL). Alue sijaitsee pohjavesialueella (pv) sekä vedenottamon suojavyöhykkeellä (sv). Alueelle on myös merkitty alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Kuva 6. Ote Vääksyn osayleiskaavasta. Asemakaava-alueen sijainti on osoitettu mustalla nuolella. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 24.5.1994 52 hyväksytty Kustaantorin asemakaava. Alue sijoittuu voimassa olevan asemakaavan asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK-1). Alueella julkisivupinnat on jäsenneltävä vähintään 2m julkisivupinnasta erottuvilla sisään- tai ulosvedoilla tai vastaavalla porrastuksella siten, että yhtenäisen suoran julkisivun pituus on enintään 30m. Alueella ei myöskään saa rakentaa maanpäällistä kellaria ja ensimmäisen kerroksen asunnoista on oltava välitön yhteys maanpinnan tasoon. Kerrosluku voimassa olevassa asemakaavassa on III ja tehokkuusluku on 0,5, joka tarkoittaa, että tontille saa rakentaa noin 3260 k-m 2. Autopaikkoja on kerrostaloille rakennettava vähintään 1,2 ap/asunto. Autopaikkojen vähimmäismäärälle saa rakentaa lämmittämättömiä autosuojia sallitun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennuspaikoilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20% asuinhuoneiden yhteenlasketusta kerrosalasta. Asuinrakennusten korttelialueilla uudisrakennukset on rakennettava siten, että jokaisesta porrashuoneesta on uloskäynti myös leikki- ja oleskelualueen puoleisella rakennuksen sivulla. Rakennettaessa lähemmäksi kuin neljän metrin etäisyydelle viereisen rakennuspaikan rajasta, saa rajan puoleiseen seinään tehdä vain ikkunoita, joiden alareuna on vähintään 180 cm:n korkeudella huoneen lattiatasosta. Rakentamatta jäävät korttelin osat, joita ei käytetä ajoteinä tai pysäköintiin, on istutettava ja pidettävä puistomaisessa kunnossa. Alueella ei saa suorittaa ulkovarastointia. 6
Alue sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Yleiselle liikenteelle tarkoitetut tiet ja paikoitusalueet on päällystettävä vettäläpäisemättömällä materiaalilla ja sadevedet on johdettava ko. alueilta viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella on sallittu ainoastaan kiinteistökohtaiset öljysäiliöt, jotka on sijoitettu rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Kuva 7. Voimassa oleva Kustaantorin asemakaava. Muutosalue rajattu punaisella. 7
Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelutilanne ja selvitykset Asemakaavan muutosalueelta ja sen ympäristöstä on aikaisemmin laadittu seuraavat selvitykset: Kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt RKY, Museovirasto, 2009 - Rakennettu ympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993 - Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma, Hämeen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 177, Annu Tulonen, 2000 - Rakennusinventointi Asikkala, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108, Teija Ahola, 2006 - Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriuympäristö, Päijät-Hämeen liitto, Henrik Wager, 2006 - Kulttuuriympäristöjen Häme, Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma 2007 2013, Hämeen ympäristökeskus, Teija Ahola, Annu Tulonen, Heidi Utriainen, 2007 - Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma, Ympäristöministeriö, Annu Tulonen, 1998 - Päijät-Hämeen taajama- ja kylätarkastelu, Päijät-Hämeen maisemaselvityksen osaraportti, Päijät- Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Lahden ammattikorkeakoulu, 2005 8
- Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitto, A169 2008, ISBN 978-957-637-163-7 Luonto ja maisema - Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992 - Päijät-Hämeen Linnut -lehti, Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry - Päijänteen alueen luontokohteiden inventoinnit, Alueelliset ympäristöjulkaisut 413, Hämeen ympäristökeskus, Jussi Mäkinen (toim.), 2005 - Päijät-Hämeen perinnemaisemat, Alueelliset ympäristöjulkaisut 190, Hämeen ympäristökeskus, Antti Hovi, 2000 - Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Lahden ammattikorkeakoulu, Eeva Aarrevaara, Carita Uronen, Tapani Vuorinen, 2006 Pohjavesi, vesihuolto, liikenne - Asikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004 - Asikkalan ja Padasjoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Alueelliset ympäristöjulkaisut 339, Hämeen ympäristökeskus, Terhi Moilanen, 2004 - Aurinkovuoren, Anianpellon ja Vesivehmaankankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2001 - Päijät-Hämeen maakunnallinen vesihuoltosuunnitelma Muut - Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvitys, Päijät-Hämeen liitto - Lahden seudun rakennemalli (2.12.2004) - Ympäristöhallinnon kohdetiedot alueelta (mm. Hertta, Oiva) - Asikkalan kunnan rakennuslupatiedot - Maanmittauslaitoksen kiinteistötiedot - Maaperäkartat - Ortoilmakuvat Kaavoitettavan alueen toteutuksesta on laadittu alustavia tontinkäyttöluonnoksia. Kaava-alueen viereisistä rakennuksista on tehty rakennusinventointi. 9
Kuva 9. Alustavia tontinkäyttöluonnoksia. 10
Vaikutusten arviointi Kaavan laatija ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan valmistelun yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on jo kaavatyön suunnitteluvaiheessa saada tietoa suunnitteluratkaisun vaikutuksista mahdollisimman monipuolisesti. Vaikutuksia arvottamalla pyritään valitsemaan lopputuloksen ja tavoitteiden kannalta parhaat vaihtoehdot eri ratkaisumalleista. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan MRL 9 ja MRA 1 mukaisesti. Näitä ovat mm. vaikutukset: - maisemaan, kasvillisuuteen, maaperään ja pohjaveteen - ilmaan, ilmastoon ja pintavesiin - yhdyskuntarakenteeseen - ihmisten elinoloihin elinympäristöön ja sosiaaliset vaikutukset - liikenneverkkoon - kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - muinaisjäännöksiin Vaikutuksia selvitetään aluetta koskevien perusselvitysten (kartat, inventoinnit, ilmakuvat, suunnitelmat jne.) avulla. Lisäksi apuna käytetään osallisilta saatavaa lähtötietoa, palautetta ja lausuntoja. Aineistoa analysoidaan ja suunnitelmia havainnollistetaan asiantuntijatyönä rinnan kaavan laatimisen kanssa. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen, voimassa oleviin kaavoihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Arviointimenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi teemakartta-analyysiä, määrällisiä ja laadullisia numeerisia ja sanallisia arviointeja sekä piirros- ja valokuvavisualisointeja kullekin vaikutustyypille erikseen. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen, joihin kaavan toteutuksen vaikutus eri asteisesti kohdistuu: 1. Kaava-alue Kyseessä on osittain rakennettu alue. Kaavalla pyritään tehostamaan kaava-alueen maankäyttöä. 2. Välittömästi kaava-aluetta ympäröivä vyöhyke Tällä alueella kaavalla on lähinnä toiminnallisia ja maisemallisia vaikutuksia. Kaava-alue ei muodosta omaa ympäristöstä eristäytynyttä saareketta vaan se pyritään liittämään toiminnallisesti ympäröiviin alueisiin. 3. Vääksyn keskustaajama Vääksyn keskustaajamaan kaavalla on taajamakuvallisia vaikutuksia. Kaavan valmisteluun osallistuminen Kunnalliset kuulutukset ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla www.asikkala.fi kohdassa Vireillä olevat asemakaavat. Aloitusvaihe MRL 63 ja MRA 32a. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville keväällä 2015. Kaavan vireilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana. 11
Valmisteluvaihe MRA 30. Asemakaavaluonnos laaditaan kesän 2015 aikana. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville loppukesästä 2015. Luonnoksesta on mahdollista esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Tarvittaessa järjestetään osallisten kanssa erillisiä neuvotteluja. Nähtävilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Ehdotusvaihe MRL 65 ja MRA 27 ja 28. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kunnanhallitukselle syksyllä 2015. Kunnanhallituksen hyväksymä ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Nähtävilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan sekä kirjeellä alueen maanomistajille. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Kunta ja kaavan laatija laativat perustellut vastineet jätettyihin muistuksiin. Tavoitteena on, kaavaehdotus on kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävänä loppuvuodesta 2015. Hyväksyminen MRL 32 ja MRL 188. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, se laitetaan uudestaan nähtäville. Jos muutos koskee vain yksityistä etua ja osallisia, joita se koskee, kuullaan erikseen, ei uutta nähtävilläoloa tarvita. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osalliset Oheinen luettelo pyrkii kattamaan pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää jos osallisia tahoja ilmenee lisää. I Maanomistajat ja asukkaat - alueen maanomistajat - lähinaapuruston maanomistajat, asukkaat ja yritykset - kaavan vaikutusalueen asukkaat ja yritykset - alueen asukasyhdistys II Viranomaiset - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri - Päijät-Hämeen liitto - Museovirasto - Lahden historiallinen museo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo - Asikkalan kunta / Tekninen lautakunta - Asikkalan kunta / Ympäristölautakunta - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, ympäristöterveyskeskus III Muut yhteisöt - Elenia Verkko Oy - DNA Oy - Asikkalan luonnonystävät ry 12
Viranomaisyhteistyö Asikkalan kunnan ja Hämeen ELY-keskuksen kesken järjestetään tarvittaessa kaavoituksen aloitusneuvottelu, johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja. Palaute Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Asikkalan kunnanvirastosta tai kunnan internet-sivuilta www.asikkala.fi. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Asikkalan kunta / Kaavoitus PL 6 17200 Vääksy sähköpostilla: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Aikataulu Tavoitteena on, että kaava olisi kunnanhallituksen käsittelyssä syksyllä 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4/2015 Kaavaluonnos 8-9/2015 Kaavaehdotus 10-11/2015 Hyväksyminen 11/2015 Vahvistuminen 12/2015 Yhteystiedot Kaavan valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Asikkalan kunta: käyntiosoite: Tekninen toimi, Asikkalantie 21, 17200 Vääksy postiosoite: Asikkalan kunta / Kaavoitus, PL 6, 17200 Vääksy Vs. kaavoituspäällikkö Sini Utriainen sähköposti: sini.utriainen@asikkala.fi puhelin: 040 7780 272 Ma. kaavoitusassistentti Henna Leppänen sähköposti: henna.leppanen@asikkala.fi puhelin: 044 7780 271 Asemakaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy 13
osoite: Möysänkatu 3, 15150 Lahti puhelinvaihde: (03) 523 0600 Heta Tuunanen, miljöösuunnittelun insinööri (amk), RIA sähköposti: heta.tuunanen@ark-sh.fi puhelin: (03) 523 0631 Sauli Havas, arkkitehti SAFA sähköposti: sauli.havas@ark-sh.fi puhelin: (03) 523 0625 14