Hallitus 138 20.10.2017 Yhtymäkokous 19 17.11.2017 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 543/02.020.200.2000/2016 Hallitus 138 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen, p. 0400 877935 Yleistä Tavoitteet HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yh tey des sä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammak si vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuo si on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kun ta yh ty män toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan. HSY:n perussopimuksen mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyy det ty jäsenkuntien lausunnot. HSY:n hallitus käsitteli 16.6.2017 alus tavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2018-2020 ja päätti pyytää sii tä jäsenkaupungeilta lausunnot 1.9.2017 mennessä. Saadut lausunnot merkittiin tiedoksi HSY:n hallituksessa 22.9.2016. Lopullisessa taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu kaupunkien lausun not ja siihen on tehty HSY:n toiminnassa tai toimintaympäristössä kesän ja syksyn aikana tapahtuneista muutoksista aiheutuvat tarkennukset. HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2018-2020 tavoiteasetanta pe rustuu yhtymäkokouksen 14.11.2014 hyväksymään strategiaan 2020. Ta voittei ta on terävöitetty vähentämällä niiden määrää aiemmista vuosista siten, et tä ne entistä paremmin fokusoivat toimintaa strategian toteutumisen kannal ta keskeisimpiin asioihin. Kaikki tavoitteet ovat numeraalisia, mitattavia ja helposti raportoitavia. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät: Ympäristön tila on parantunut Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden pa ran ta mi ses sa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hal lit tu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot ka tetaan tulorahoituksella. Toiminta HSY:n verkostoon pumpatun veden määrän arvioidaan kasvavan vuosittain
noin 0,4 % perustuen toiminta-alueen arvioituun 1,5 % vuosikasvuun ja toisaal ta veden ominaiskulutuksen ennakoituun 1,1 % vuosittaiseen vä he nemi seen. Vuonna 2018 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 92,5 miljoo naa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 74,1 miljoonaa m3. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioi daan olevan yhteensä 138,5 miljoonaa m3. Vuonna 2018 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,7 miljoonaa jä te as tia tyhjen nys tä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin 340 000 tonnia. Jätteen energia käyt töön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä 235 000 tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan jät tei tä yhteensä noin 309 000 tonnia, josta biojätettä on 58 000 tonnia ja mui ta hyödynnettäviä jätteitä noin 158 000 tonnia. Vastaanotettavien maa-ai nes ten määräksi arvioidaan noin 84 000 tonnia. Sortti-asemien kävi jä mää rän arvioidaan vuonna 2018 olevan 456 000 asiakasta. Suun ni telma kau del la valmistuu Kirkkonummen Jorvakseen uusi Sortti-asema. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaa jatketaan seitsemällä py sy vällä ja neljällä siirrettävällä mittausasemalla. Henkilöstö Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu suunnitelmakaudelle päivitetyssä hen ki lös tö suun ni tel mas sa 2018-2020. Vuoden 2018 keskimääräinen henki lös tö mää rä on yhteensä 788,5 htv, kun se vuonna 2017 suunnitelman mu kai ses ti on 771,3 htv. Täyttölupamenettelyn kautta henkilöstötarvetta tar kas tel laan kauden aikana tapauskohtaisesti. Henkilöstömäärien to teu tumat ovatkin jääneet suunniteltua alemmalle tasolle. Vuonna 2018 henkilöstömäärä kasvaa tilapäisesti edellisen vuoden ta sosta. Jätehuollossa ja asiakaspalvelussa määrää kasvattavat HSY:n uudet pal ve lut, kuten sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyspalvelut, asuin kiin teistö jen kartongin- ja muovinkeräyksen laajeneminen kasvaneiden so pi musmää rien ja asiakaskontaktien myötä. Henkilöstömäärä kääntyy laskuun suun ni tel ma kau den lopulla määräaikaisuuksien päättyessä ja elä köi ty misten myötä. Tuloksen muodostuminen Toimintatuotot HSY:n toimintatuotot vuonna 2018 ovat 357,1 miljoonaa, 2,8 miljoonaa (+0,8 %) enemmän vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Vesihuollon myyn ti tuo tot ovat 254,3 miljoonaa, jätehuollon 93,0 miljoonaa euroa. Myynti tuot to jen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muu tok set sekä vesihuollon ja jätehuollon talousmallioletukset. Vesihuollossa on tehty veden käyttö- ja perusmaksuihin sekä liit ty mis maksui hin 1,0 % kokonaiskorotus, joka on talousmallia maltillisempi. Jä te huollos sa ei esitetä korotuksia kiinteistöjen jäteastioiden tyhjennyshintoihin tai Sort ti ase mien vastaanottomaksuihin. Jätehuollon tuloja (ja toimintamenoja) pie nen tää jätteenkuljetuksen käsittelymaksuosuuden läpilaskutuksen pois-
Toimintakulut Rahoituskulut tu mi nen ja jätevoimalan läpilaskutuksen kirjaustavan muutos, joilla ei kuiten kaan ole vaikutusta tulokseen. Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet seutu- ja ympäristötiedon tu los alueen sopimuksen mukaisesti Ilmastoinfon toiminnan kulujen kattamiseksi ovat yhteensä 4,3 miljoonaa, -0,4 % vuotta 2017 vähemmän. Kun ta osuuksis sa on huomioitu seutu- ja ympäristötiedon aiemmilta tilikausilta kertynyt ku mu la tii vi nen ylijäämä, joka hyvitetty täysimääräisesti suunnitelmakauden las ku tet ta via kuntaosuuksia vähentämällä. Muut toimintatuotot ovat yhteensä 5,3 miljoonaa euroa. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan ja toi min ta vo lyymien muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset, ku ten kilpailukykysopimuksen vaikutukset henkilöstömenoissa, ke mi kaa likus tan nus ten normaalia nopeampi kohoaminen sekä eräät kertaluontoiset kus tan nus erät kuten Suomenojan pilaantuneiden maiden käsittely sekä Tik ku ri lan vesitornin purku. Jätehuollossa toimintakuluihin vaikuttaa jätteen kul je tuk sen käsittelyosuuden läpilaskutuksen vaiheittainen lopettaminen se kä jätevoimalan läpilaskutuksen kirjaustavan muutos, joilla ei kuitenkaan ole tulosvaikutusta. Budjetoinnissa tavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 % vuotuinen tuottavuuden parantuminen. HSY:n toimintamenot vuonna 2018 ovat 173,5 miljoonaa euroa, 4,5 mil joonaa (-2,5 %) vähemmän vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Hen ki löstö me not ovat 43,1 miljoonaa, palvelujen ostot 92,1 miljoonaa, ma te ri aa lihan kin nat 27,1 miljoonaa ja muut toimintamenot 11,1 miljoonaa euroa. Toimintakuluista noin 42 % on toimintavolyymeista riippuvia menoja, kuten jät teen kuljetuspalvelujen ostoja, veden- ja jäteveden puhdistukseen liit tyviä energia- ja kemikaalikuluja yms. maksuja. Välillisten menojen osuus on noin 23 %. Tällaisia ovat erilaiset asiantuntija- ja muut ei-tuotannolliset palve lut, joiden määrään voidaan vaikuttaa talousarviovuoden aikana. Kiin teiden kulujen osuus on noin 36 %. Näitä ovat mm. kiinteistöjen vastikkeet ja vuok rat sekä pitkiin sopimuksiin sidot menot, kuten tietojärjestelmien yl lä pito yms. Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2018 on 185,6 miljoonaa (52,0 %), kun se vuoden 2017 talousarviossa on 178,2 mil joo naa (50,3 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ollen 189,7 miljoonaa (53,5 %) vuonna 2020. Vuonna 2018 nettorahoituskulut ovat 67,8 miljoonaa, 0,2 milj. (+0,3 %) enem män kuin talousarviossa 2017. Korkokuluista 63,0 miljoonaa euroa on jä sen kun nil le perustamislainoista maksettavia korkoja. Näiden osuus vä henee suunnitelmakauden lopulla, kun perustamislainojen ensimmäiset lyhen nyk set alkavat vuonna 2019. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1,0 miljoo nan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä.
Vuosikate Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulo ra hoi tuk sen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi in ves tointei hin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2018 vuosikate on 117,7 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 225,7 miljoonaa euroa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huo limat ta erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi joudutaan nos tamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 370 miljoonaa euroa toteutuvasta investointitasosta riippuen. Jä tehuol lon toimialalla tulorahoitus kattaa toimialan investoinnit täysimääräisesti kaik ki na suunnitelmavuosina. Tulos Vuonna 2018 tilikauden tulos on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vas taa vien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen +14,3 miljoonaa euroa ylijää mäi nen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liit tyvien poistoerokirjausten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jäl keen tilikauden ylijäämä on +14,0 miljoonaa euroa. Investoinnit Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen 18.11.2016 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 2017-2026, johon toimin ta- ja taloussuunnitelmaan on päivitetty suunnitelmakaudelle tiedossa ole vat olennaiset muutokset. Vuonna 2018 investoinnit ovat yhteensä 207,7 miljoonaa euroa, josta 188,8 mil joo naa on vesihuollon ja 16,2 miljoonaa jätehuollon investointeja. Vesihuollon toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämistä in ves toin neis ta merkittävimmät kohteet suunnitelmakaudella ovat mm. Finnoo ja Perkkaa Espoossa, Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Pa si la Helsingissä sekä Kehäradan asemaseudut Vantaalla. Ha ja-asu tusaluei den osalta käynnistetään vesihuollon rakentaminen mm. Pa kan ky lässä Espoossa sekä Kiilan alueella Vantaalla. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen merkittävin investointi suun ni tel ma kaudel la on Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja ra ken nus tek ni nen saneeraus. Vedenjakeluverkoston keskeisiä suunnitelmakauden investointeja ovat Hiek ka har jun uuden vesitornin rakentaminen, uusi yhteys Van has ta kaupun gis ta Ala-Tikkurilaan, uusi yhteys Mäkkylästä Kauniaisten vesitornille se kä Porkkalankatua etenevä varmistusyhteys. Mer kit tä vim mät vie mä röinti jär jes tel män investoinnit suunnitelmakaudella ovat Ki vis tön ja Koil lis-espoon runkoviemäri, sekä Jokivarsi - Mikkola runkoviemäri. Verkostosaneerauksessa keskitytään runkoyhteyksien toiminnan var mis tami seen. Merkittävä osa verkostosaneerauksista tehdään yhteishankkeina kau pun kien katutöiden kanssa. Etelärannan vesihuoltoverkostot uusitaan
ja alu een sekaviemäriverkon ylivuotojen hallintaa parannetaan. Vanhoja ve si huol to tun ne lei ta kunnostetaan. Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen jatkuu koko suun ni telma kau den ajan. Jätevedenpuhdistuksessa investoidaan lisäksi Viikinmäen puh dis ta mon toiminnan kannalta kriittiseen purkutunneliyhteyteen välillä Vii kin mä ki - Viikki, joka kahdennetaan ja varaudutaan käynnistämään ravin tei den pois toa tehostavia investointia suunnittelukauden lopulla. Jätehuollossa investoidaan Kivikon jätepalvelukeskuksen perusparannusja saneeraustöihin, joiden yhteydessä kiinteistön energiatehokkuutta paran ne taan vastaamaan nykyvaatimuksia ja samalla mahdollistetaan säh köener gian tuottaminen aurinkovoimalla. Suunnitelmakauden lopulla va raudu taan käynnistämään uuteen kierrätystä lisäävään City-Sortti -konseptiin pe rus tu va toiminta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jatketaan toiminnan var mis ta miseen ja ympäristöhaittojen minimoimiseen liittyviä rakennustöitä, kuten van han tasausaltaan saneeraus, kaatopaikkojen pintarakenteiden ra ken tami nen, biojätteen käsittelylaitosten vuosittaiset yl lä pi to sa nee rauk set, kompos toin nis sa tarvittavan tukiaineen kuivatuskatos sekä kom pos ti tuot teen kä sit te lyä varten kenttäinvestointeja. Jätteenkäsittelykeskuksen ja pro sessien ener gia te hok kuut ta parannetaan. Seutulan aluetta kehitetään suun nitel mal li ses ti kiertotalouden tarpeisiin ja hyödynnetään osana Eko mokonsep tin mukaista toimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella varaudutaan lisäksi kahden yk si tyi ses sä omistuksessa olevan, jätteenkäsittelykeskukseen rajautuvan maa-alu een hankintaan, jotka on kaavamerkinnöin osoitettu jät teen kä sit tely alu eek si ja suojaviheralueeksi. Rahoitus Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, jon ka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pit kä aikais ta lainaa vuoden 2017 ennusteen mukaan noin 273 miljoonaa, mikäli vuo den 2017 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mu kaises ti. Sitovat määrärahat Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhen nyk siä, jonka vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nos ta maan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 370 miljoonaa euroa riip puen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suun ni tel makau del la yhteensä noin 121 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pit kä ai kaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 520 miljoonaa eu roa. x 1000 eur TA 2018 Vesihuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 83 891 Investointimenot (netto) 188 800
Jätehuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 67 443 Investointimenot (netto) 16 732 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 3 692 Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 3 831 Investointimenot (netto) 210 Tukipalvelut Toimintamenot 7 310 Investointimenot (netto) 794 Asiakaspalvelu Toimintamenot 2 502 Investointimenot (netto) 200 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen Toimintamenot 8 478 Investointimenot (netto) 1 525 Ehdotus (RI): Hallitus päättää a b esittää yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja ta loussuun ni tel man vuosille 2018-2020 liitteen mukaisena, esittää edelleen yhtymäkokoukselle, että se päättäisi si tovat määrärahat seuraavasti: x 1000 eur TA 2018 Vesihuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 83 891 Investointimenot (netto) 188 800 Jätehuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 67 443 Investointimenot (netto) 16 732 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 3 692 Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 3 831 Investointimenot (netto) 210 Tukipalvelut Toimintamenot 7 310 Investointimenot (netto) 794 Asiakaspalvelu Toimintamenot 2 502 Investointimenot (netto) 200 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen Toimintamenot 8 478 Investointimenot (netto) 1 525 c esittää edelleen yhtymäkokoukselle, että se päättäisi valtuuttaa hallituksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa
vuoden 2018 talousarvion puitteissa enintään 106 100 000 euroa. Päätös: Yhtymäkokous 19 Hallituksen ehdotus: Hallitus päätti ehdotuksen mukaan. Yhtymäkokous päättää a b hyväksyä Helsingin seu dun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja ta lous suun ni tel man vuosille 2018-2020 liitteen mukaisena, vahvistaa sitovat määrärahat seuraavasti: x 1000 eur TA 2018 Vesihuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 83 891 Investointimenot (netto) 188 800 Jätehuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 67 443 Investointimenot (netto) 16 732 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 3 692 Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 3 831 Investointimenot (netto) 210 Tukipalvelut Toimintamenot 7 310 Investointimenot (netto) 794 Asiakaspalvelu Toimintamenot 2 502 Investointimenot (netto) 200 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen Toimintamenot 8 478 Investointimenot (netto) 1 525 c valtuuttaa hallituksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa vuoden 2018 talousarvion puitteissa enintään 106 100 000 euroa. Päätös: Yhtymäkokous päätti a b hyväksyä Helsingin seu dun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja ta lous suun ni tel man vuosille 2018-2020 liitteen mukaisena, vahvistaa sitovat määrärahat seuraavasti: x 1000 eur TA 2018
Vesihuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 83 891 Investointimenot (netto) 188 800 Jätehuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 67 443 Investointimenot (netto) 16 732 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 3 692 Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 3 831 Investointimenot (netto) 210 Tukipalvelut Toimintamenot 7 310 Investointimenot (netto) 794 Asiakaspalvelu Toimintamenot 2 502 Investointimenot (netto) 200 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen Toimintamenot 8 478 Investointimenot (netto) 1 525 c valtuuttaa hallituksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa vuoden 2018 talousarvion puitteissa enintään 106 100 000 euroa.