Rakenteellinen sosiaalityö ja tiedontuotanto (ja käyttö) Minna Zechner (@seamk.fi) 26.11.2014
Esityksen rakenne Tiedon tarpeista ja käytöstä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa Rakenteellisen sosiaalityön kyselystä Etelä- Pohjanmaalla Sosiaalisesta raportoinnista hieman ja hyvinvointikertomuksesta esimerkkinä rakenteellisesta sosiaalityöstä
Tiedon tarpeesta Julkista hallintoa luonnehtii tarve perustella ratkaisuja faktapohjaisesti Tarve tunnistaa yhteiskunnallisia (sosiaalisia) ongelmia, kohdentaa voimavaroja oikein niiden ratkaisemiseen, tehostaa hallintoa Näyttöperustaisuus, todennettuun tietoon perustuvaa (evidence-based) Ongelmat ovat niin moniulotteisia että tarvitaan monien alojen asiantuntemusta Vaade jatkuvasta omien toimintojen itsetarkkailusta, läpinäkyvyys, laskettavuus, arvioitavuus
Tiedon käytöstä Päätöksenteon tilanteissa tietoa hyödynnetään, arvioidaan, muokataan, tulkitaan ja tuotetaan Vasta työstäminen ja hyödyntäminen tekee tiedosta merkityksellistä päätöksenteon ja muutoksen kannalta Kun tieto kiinnittyy toimintaan ja muokkaa yhteiskunnallisia ongelmanasetteluja ja toimijaasemia on tieto yhteiskunnallisesti merkittävää (informaatio ja tieto) Sosiaalityössä tiedon käyttö ja tiedon tuottaminen tärkeitä
Monenlaisia asiantuntijoita Vaade kansalaisten ja sidosryhmien mukaan ottamisesta suunnitteluun ja päätöksentekoon Asiakaslähtöisyys Sidosryhmätyöskentely Tiedon saannin helpottumisen ja yhteiskunnan muuttuminen kommunikatiiviseksi antaa kansalaisille mahdollisuuksia kyseenalaistaa asiantuntijoiden tietoa
Kysely rakenteellisesta sosiaalityöstä Etelä-Pohjanmaalla 15 vastaajaa: sosiaaliohjaaja (5), sosiaalityöntekijä (6), johtava sosiaalityöntekijä (2), työvalmentaja (1), etuuskäsittelijä (1) 14 kokee rakenteellisen sosiaalityön kuuluvan työhönsä Kunnassa rakenteita aikuissosiaalityöstä ja asiakkaista viedä tietoa eteenpäin päättäjille ei: 6, ei osaa sanoa: 6 ja kyllä: 3.
Mitä rakenteelliseen sosiaalityöhön sisällytetään vastaajien mukaan Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Asenteisiin vaikuttaminen Rakenteiden muokkaus Tiedon tuottaminen Yhteistyö Sosiaalityöstä tiedottaminen
Tiedonkeruu kunnassa vastaajien mukaan Asiakasmääriä Tuottavuutta Sosiaalityön vaikuttavuutta Raportointivelvollisuus (AVI) Hyvinvointikertomukseen, poliittiseen päätöksentekoon sosiaalityön kanta, yleensä: 3; ei koskaan: 3; en osaa sanoa 9 Sosiaalityön kannanotot huomioidaan: usein: 1; silloin tällöin: 1; ei koskaan: 1; en osaa sanoa: 11.
Rakenteellinen sosiaalityö on ennen kaikkea tiedontuotannon kautta tapahtuvaa hyvinvoinnin rakenteiden kehittämistä, osallistumista hyvinvointistrategioiden- ja ohjelmien laatimiseen, hallinnollisiin prosesseihin ja poliittiseen toimintaan. Sosiaalityön rakenteellinen tehtävä koskee paitsi sosiaalihuollon kehittämistä yhteiskunnan toimintajärjestelmänä, myös laajemmin hyvinvoinnin rakenteisiin vaikuttamista, kestävää kehitystä, aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä (Hämäläinen 2014, 83)
Rakenteellinen sosiaalityö edistää asiakas- ja yhteisötyöstä saatujen kokemusten ja asiantuntemuksen pohjalta ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista kunnassa tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sosiaalityö on tärkeä osa ehkäisevää sosiaalihuoltoa, ja siinä joudutaan entistä enemmän perehtymään erilaisten yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen sosiaalisiin vaikutuksiin ja kustannuksiin. Olennaista on kiinnittää huomiota esimerkiksi alueiden fyysisen ja sosiaalisen suunnittelun kiinteään yhteyteen. Asiakastyöstä saatavan tiedon lisäksi rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon menetelminä tai tutkimuskohteina voivat olla sosiaalinen raportointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi ja sosiaalitaloudellinen arviointi. (Hallituksen esitys sosiaalihuoltolaeiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 164/2014 vp)
Sosiaalinen raportointi Sosiaalinen raportointi on ajantasaista, systemaattista ja riippumatonta tiedon tuottamista sosiaalisista rakenteista ja prosesseista, jotka kohdentuvat toisaalta ihmisten hyvinvointiin ja toisaalta sosiaaliseen muutokseen Kolme eri muotoa: asiakasraportointi, horisontaalinen raportointi ja vertikaaliraportointi. Asiakasraportointi: väline pohtia ja kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa. Horisontaalinen raportointi: keskittyy alue- tai asiakasryhmäkohtaiseen asiakastiedon tuottamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön kysymyksiin. Tiedontuottajia ovat lähinnä viranomaiset ja muut ammatilliset toimijat. Asukkaita voidaan myös osallistaa tähän tiedontuottamiseen. Vertikaaliraportointi: asiakastyössä nähtyjen, asiakkaiden elinoloihin ja palvelujen toimivuuteen liittyvien epäkohtien ja toisaalta vahvuuksien raportoimista organisaation johdolle ja kunnan päättäjille. Tietoa tuottavat lähinnä viranomaiset, kolmannen sektorin edustajat sekä asiakkaat ja kuntalaiset.
Sosiaalityön ammattilaisten selontekovelvollisuus kuntaorganisaation suuntaan, asiakkaille ja yhteiskunnalle Sosiaalinen raportointi edellyttää työyhteisöltä: Rohkeutta tarkastella kriittisesti omaa työtään ja tekemisen tapaa Kykyä reflektiiviseen ajatteluun Toimivia rakenteita Arviointiosaamista ja tahtoa Sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä Esimiehen ja muun johdon vahvaa tukea
Sosiaalinen raportointi voi: Antaa väylän moraaliselle pohdinnalle ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pulmakohtien sekä asiakkaiden äänen esiin tuomiselle. Sitouttaa työntekijöitä Lisätä työhyvinvointia ja mahdollisuuksia vaikuttaa Lisätä asiakasosallisuutta Mahdollistaa asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisen tiedontuottamisen
Hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolaissa (L30.12.2010/1326, 12) kunnille määritelty velvollisuus (Vanhuspalvelulaki ja tuleva sosiaalihuoltolaki velvoittavat myös) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.
Mitä kertomukseen laitetaan? THL: kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista, palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista Terveydenhuoltolaissa (L 30.12.2010/1326) ei mainita miten hyvinvointikertomukset tulee tehdä ja mitä tietoa niihin tulee sisällyttää. Tärkeät ja huomiota vaativat ilmiöt vaihtelevat eri aikakausina ja tärkeiden asioiden esiin nostaminen on osa poliittista päätöksentekoa ja valtakamppailua. Sähköinen hyvinvointikertomus ja valmis indikaattoripankki ja muut valmiit aineistot ohjaavat tiettyyn suuntaan, kokemustieto?
Nimeltään positiivinen hyvinvointikertomus, tavoittelee pitkälti pahoinvoinnin ja huonoosaisuuden havaitsemista Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. (THL) Aiheet etenevät THL:n ehdotusta seuraten enimmäkseen ikävaiheittain, lapsuudesta vanhuuteen.
Kysymyksiä hyvinvointikertomuksista Tuottavatko erilaiset hyvinvointikertomukset eriarvoisuutta kuntien välillä sen vuoksi että ne palvelevat ja ohjaavat päättäjiä eri tavoin? Vai heijastavatko kertomukset alueiden välisiä eroja ja kuvaavat kunkin alueen ominaisuuksia ja hyvinvoinnin ongelmia ja onnistumisia paremmin kuin jos kertomukset olisivat samankaltaisia? Onko sillä väliä kuka tai mitkä toimijat kertomuksen tekevät kunnan viranhaltijat vai osaamiskeskuksen työntekijät? Vaikuttaako valtakunnan yleinen huolipuhe hyvinvointikertomusten sisältöihin?
Lähteet Alastalo, Marja & Åkerman, Maria (2011) Tietokäytännöt ja hallinnan politiikka. Teoksessa Alastalo & Åkerman (toim.) Tieto hallinnassa. Tietokäytännöt suomalaisessa yhteiskunnassa. Tampere: Vastapaino, 17 38. Hussi, Taina (2005) Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana menetelmäkuvaus ja käytännön kokemukset. SOCCAn ja Heikki Waris - instituutin julkaisusarja 4/2005. Hämäläinen, Juha (2014) Tiedontuotanto sosiaalityön rakenteellisena kysymyksenä. Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Kuopio: UNIPress, 64 86. Pohjola, Anneli, Laitinen, Merja & Seppänen, Marjaana (2014) Rakenteellisen sosiaalityön jäsentyminen. Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Kuopio: UNIPress, 218 294. Zechner, Minna (2014) Mitä hyvinvointikertomus kertoo hyvinvoinnista? Teoksessa Zechner (toim.) Hyvinvointitieto: kokemuksellista, hallinnollista ja päätöksentekoa tukevaa? Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 9 31.