VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2018 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2018 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN 2019 2020 TALOUSSUUNNITELMA 1

2 1. Johdanto 5 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2018 2022 6 3. Kaupunkikonserni 7 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 8 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 9 3.3 Wiitaseudun Energia Oy 9 3.4 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 10 3.5 Keskitien Kauppakiinteistö Oy 11 3.6 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 11 3.7 Witas Oy 12 3.8 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 12 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2017-2019 13 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2018-2019 13 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 13 4.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 14 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 14 5. Sitovuus 14 6. Tuloslaskelma 2018 15 7. Yleishallinnon toimielimet 17 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 17 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2018 22 7.3 Tukipalvelut. 23 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 23 7.5 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 25 7.6 Elinkeino- ja maataloustoimi 26 7.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 26 7.8 Toteutuminen ja poikkeamat 2018 26 7.9 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2018 27 7.10 Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2018 28 8. Perusturvan toimiala 29 8.1 Perhepalvelut 33 8.2 Vanhuspalvelut 39 8.3 Sairaanhoitopalvelut 43 8.4 Työterveyshuoltopalvelut 46 8.5 Erikoissairaanhoito 47 8.6 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 47 8.7 Perusturvalautakunnan palvelusopimus 2018 48

3 8.8 Perhepalvelut talousarvio 2018 50 8.9 Vanhuspalvelut talousarvio 2018 51 8.10 Sairaanhoitopalvelut talousarvio 2018 52 8.11 Perusturvan toimiala - talousarvio 2018 53 9. Sivistystoimen toimiala 54 9.1 Varhaiskasvatus 56 9.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 56 9.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 56 9.4 Varhaiskasvatuksen strategian mukaiset mittarit 57 9.5 Varhaiskasvatus talousarvio 2018 59 9.6 Koulut 60 9.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 60 9.8 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 62 9.9 Peruskoulujen ja esikoulun strategian mukaiset mittarit 63 9.10 Aluelukion strategian mukaiset mittarit 67 9.11 Koulut talousarvio 2018 69 9.12 Opistot 70 9.13 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 70 9.14 Opistojen strategian mukaiset mittarit 71 9.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 74 9.16 Opistot talousarvio 2018 75 9.17 Kirjasto 76 9.18 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 76 9.19 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 76 9.20 Kirjaston strategian mukaiset mittarit 77 9.21 Kirjasto talousarvio 2018 79 9.22 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 80 9.23 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 80 9.24 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 81 9.25 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit 82 9.26 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio 2018 83 9.27 Sivistystoimen toimiala - talousarvio 2018 84 10. Tekninen toimiala 85 10.1 Yhdyskuntatekniset palvelut 85 10.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 85 10.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2017 86 10.4 Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio 2018 87 10.5 Tilapalvelu 88

4 10.6 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 88 10.7 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 89 10.8 Tilapalvelu talousarvio 2018 90 10.9 Maankäyttö 91 10.10 Toiminnalliset muutokset vuonna 2018 91 10.11 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 91 10.12 Maankäyttö talousarvio 2018 92 10.13 Muut tekniset palvelut 93 10.14 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 93 10.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 93 10.16 Muut tekniset palvelut talousarvio 2018 94 10.17 Tekninen toimiala talousarvio 2018 95 11. Ympäristötoimi 96 11.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä 96 11.2 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 98 11.3 Ympäristölautakunta talousarvio 2018 99 12. Investoinnit 2018 100 13. Investointien seliteosa 2018 103 14. Rahoituslaskelma 108 15. Allekirjoitukset 109

5 1. Johdanto Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - kuntastrategia, kohta 2 - konsernitavoitteet, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-11) - investoinnit, kohta 12 - investointien seliteosa 13 - rahoituslaskelma, kohta 14.

6 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2018 2022 Viitasaaren kaupungin uusi strategia käsitellään valtuustossa joulukuussa 2017

7 3. Kaupunkikonserni Kuntalain 13 :n 1 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. VIITASAARI- KONSERNI TYTÄRYHTEI SÖT KUNTAYHTY MÄT OSAKKUUSYHTEI SÖT VIITASAAREN VUOKRA-ASUNNOT OY 100 % KESKI-SUOMEN LIITTO 2,80 % WITAS OY 49,65 % WIITASEUDUN ENERGIA OY 100 % K-S SAIRAAN- HOITOPIIRIN KY 3,71 % AS OY PIHKURINSUU 21,69 % VIITASAAREN KOULUTUSKIINTEISTÖ 76 % ÄÄNEKOSKEN AMM. KOULUTUKSEN KY 12,36 % POHJOISEN K-S VERKKO- PALVELUT OY 20 % WIITASEUDUN YRITYSPALVELU OY 100 % KESKITIEN KAUPPAKIINTEISTÖ OY 100 % SAMMAKKOKANGA S OY 22,37 % VIITASAAREN LIIKENNEKIINTEIST Ö OY 27,65 %

8 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Konsernihallinnon tehtävänä on varmistaa kaupungin strategisten, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja kaupunkikonsernin yksiköiden toimiminen koko konsernin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Konsernihallinnon tehtävä ulottuu kuntaorganisaation lisäksi yhteisöihin ja säätiöihin, joissa kaupunki on omistajana tai joissa kaupungilla on määräysvalta. Viitasaaren kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa omistamansa tytäryhtiön Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n sekä osakkuusyhteisönsä Witas Oy:n kautta. WYP Oy tarjoaa toimitiloja yrityksille ja kehittämisyhtiö Witas Oy yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita. Kaupungin tytäryhtiö Wiitaseudun Energia Oy vastaa kuntalaisten vesi- ja jätevesihuollosta keskustaajaman ja Kymönkosken alueilla sekä kaupungin ja keskustaajaman asukkaiden ja yritysten kaukolämmön tarpeesta. Kaupungin elinvoimaisuus edellyttää myös toimivia vuokra-asuntomarkkinoita. Tytäryhtiö Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy tarjoaa erilaisia vuokra-asumisen mahdollisuuksia kuntalaisille. Tämän lisäksi kaupungin konsernirakenteessa on kaksi kiinteistöosakeyhtiötä, jotka vastaavat omistamiensa toimitilakiinteistöjensä tehokkaasta käytöstä. 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. 2. Konserniyhteisöjen tulee omalla toiminnallaan edistää kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. 3. Toimintavuonna 2018 kaupunki uudistaa omistajapolitiikkaansa ja erityistä huomiota kiinnitetään mm. yhtiöiden hallitusten liiketoiminta-asiantuntemuksen lisäämiseen.

9 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa, myydä ja vuokrata alueita, rakennuksia, huoneistoja ja osakkeita, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Asuntotuotantostrategian valmistelu yhteistyössä konserniemon kanssa 2. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen kaupungin väestökehitykseen ja muuttoliikkeen aiheuttamaan tarpeeseen. 3. Vuokratalojen käyttöastekehityksen parantaminen hakemalla vapautusta ARA:n vuokrarajoituksista ja myymällä sekä purkamalla käyttöasteeltaan heikkoja kohteita. 4. Yhtiön omistuksessa pidettävän asuntokannan peruskorjaaminen omistaja-arvon säilyttämiseksi. 5. ARA:n, kaupungin ja VVA Oy:n yhteisen hankkeen Yhdyskuntien uudistaminen 2016 2019 tulosten hyödyntäminen. Mittari TP 2014 TP 2015 TP 2016 E 2017 TA 2018 Liikevaihto 2 620 132 2 549 373 2 408 654 2 376 025 2 513 151 Tilikauden tulos -84-52 -111 993 (*) -208 991 (*) 7 711 Kaupungin takaus 11 163 284 10 735 851 10 458 417 9 310 984 8 883 551 (saldo) Omavaraisuusaste 6,21 % 6,95 % 4,44 % Maksuvalmius (Quick ratio) 1,27 (arava) 0,35 (yleinen) (huono) 0,93 (arava) 0,24 (yleinen) (huono) 0,64 (arava) 0,16 (yleinen) (huono) (*) Lisäalaskirjauksen vaikutus sekä kiinteistöjen myynnistä johtuvat alaskirjaukset 3.3 Wiitaseudun Energia Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on energian tuotanto ja jakelu ja vesihuoltopalvelujen tuottaminen. Yhtiö hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta. Yhtiö hankkii ja jakaa vesijohtovettä sekä johtaa ja puhdistaa viemärivettä. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kaukolämmön ja veden sekä jätevedenpuhdistuksen tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan

2. Nykyisen kaukolämpökattilan tultua elinkaarensa päähän uusi lämmöntuotantoratkaisu on käytössä. 10 3. Yhtiön taloudellinen kannattavuus 4. Talousveden hyvät laatuvaatimukset ja suositukset täyttävän veden toimittaminen mahdollisimman häiriöttömästi 5. Vastuullinen, toimiva ja luontoa kunnioittava jätevesistä huolehtiminen 6. Nykyisen kaukolämpöverkoston suunnitelmallinen laajentaminen. Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 3 051 783 3 001 531 3 472 131 3 535 215 3 578 527 Tilikauden tulos -87 673-192 816 174 952 154 940 150 763 Kaupungin 2 050 000 1 800 000 1 250 000 1 700 000 1 462 070 takaus Omavaraisuusaste 52 52 55 Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,45 0,55 0,90 3.4 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollista tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi myös rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa kiinteistöyhtiöiden osakkeita. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Tytäryhtiön toiminnan ja talouden vakauttaminen 2. Toimivien yritystilojen turvaaminen ja kehittäminen 3. Postitalon uusiokäyttö kaupungintalon remontin väistötiloina ja tämän jälkeen alueen osaamiskeskuksena 4. Elinkeinopoliittisten kiinteistöjen ylläpitoa koskevat vaihtoehdot selvitetty konserniemon kanssa Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 376 053 338 110 401 306 410 000 347 000 Tilikauden tulos -75 004-139 459 44 492 20 000-101 000 Kaupungin 3 928 551 3 793 003 3 161 206 3 146 034 3 257 000 takaus Omavaraisuusaste 4,7 % 1,5 % 3,1 % 3,0 % -0,3 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 1,6 0,8 2,4 2,4 1,4

11 3.5 Keskitien Kauppakiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kunnan Haapaniemen kylässä kortteliin N:o 67 ja rakennuspaikalle N:o 2 rakennettavaa liiketaloa sekä kauppakirjalla 13.03.86 Harhala RN:o 5:49 nimisestä tilasta ostettua n. 700 m²:n suuruista määräalaa ja kahden 16.07.1985 tehdyn vuokrasopimuksen siirron mukaista tonttia samassa korttelissa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistö pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa ja yhtiön talous vakaana 2. Kiinteistöstä huolehtiminen suunnitelmallisesti ja kattoremonttiin varautumine Mittari TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto 60 750 48 4535 46 574 42 874 43 000 Tilikauden tulos 748 537 2 0 0 Kaupungin takaus 0 0 0 0 0 Omavaraisuusaste 84 90 97 90 90 Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,67 1,17 4,4 1 1 3.6 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kaupungin omistamasta Viitapelto RN:o 1:439 -nimisestä tilasta erotetulla rakennuskaavan tontin mukaisella määräalalla (1,57 ha) olevaa koulutus- ja opetustarkoitukseen rakennettua rakennusta. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistöä ylläpidetään nykykunnossa; tavoitteena on tilojen kunnossapitäminen ja terveellisten sekä turvallisten tilojen tarjoaminen kiinteistössä toimiville vuokralaisille 2. Kun rakennus on elinkaarensa päässä, myydään tai vuokrataan se esim. yrityksen varastotilaksi 3. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi edellisen eläköityessä Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 ja TA2018 alv 24 % alv 0 % Liikevaihto 208 119 215 022 231 638 204 406 164 844 Tilikauden tulos 4 913-57 440 5 418 0-4 637 Kaupungin 70 000 0 0 0 0 takaus Omavaraisuusaste 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 200 % ei velkoja ei velkoja ei velkoja ei velkoja

3.7 Witas Oy 12 Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yritystoiminnan tukeminen kannattavaan kasvuun 2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen ja uuden yrityskannan synnyttäminen 3. Keksintöjen viikko- tapahtuman ja innovaatioprosessin kehittäminen ja laajentaminen 4. Viitasaaren elinvoimaohjelman elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen 5. Viitasaaren matkailutoimijoiden yhteen kokoaminen ja matkailualan toimijoiden tavoitteiden ja keinojen (esim. yht. tutustumismatka ja visio sekä strategia) määrittäminen Viitasaaren matkailun kehittämiseksi. 6. Aluekehitysvarojen hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä 7. Toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman hyödyntäminen Mittarit: - Witaksen yrityspalveluiden käyttömäärä - yritysten määrä (Witaksen oma tilastointi), uudet yritykset - yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä ja eurot (saadaan Elyltä) - yritysryhmähankkeiden määrä (uusi mittari edellisiin vuosiin verrattuna, sidottu Elyyn) - aluekehittämishankkeiden määrä niistä missä Witas maksaa kuntarahaosuudet + Witaksen hallinnoimat Leader-hankkeet - asiakastyytyväisyys - uudet innovaatiot - Keksintöjen Viikon kävijämäärä, oheistapahtumat koko Witas-alueella - Matkailutulo 3.8 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. Sisäisen ja ulkoisen konsernin toiminnan ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan.

13 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2017-2019 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2018-2019 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. - kustannukset laitoshoidosta (mm. lastensuojelu) ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä - lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon vähenee - palvelua jonottavien kuntalaisten määrä vähenee (asumispalvelut, lääkärien vastaanotto, hammashoito) - sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu terve ja hyvinvoiva kuntalainen - ryhmätapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuvien määrä kasvaa - ennalta ehkäisevän työn ja sen vaikuttavuuden lisääminen sekä sosiaali- että terveydenhuollossa - kuntalaisten oman ymmärryksen lisääminen, vastuunotto oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitouttaminen oman elämänsä hallintaan - hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti - kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla - hoivatakuu toteutuu - mittarina kansansairauksien esiintyvyystilastot 3. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi - potilaskanteluiden ja valitusten määrä vähenee - henkilöstön itseohjautuvuus, työajan kustannustehokas käyttö, työn tuloksellisuus - henkilöstön yhteiskäyttö kuntien välillä mahdollisuuksien mukaan - henkilöstömitoitus lain / suositusten edellyttämällä tasolla - koulutussuunnitelma ja täydennyskoulutus toteutuvat - kehityskeskustelut käyty yksiköissä - varhainen puuttuminen työkykyongelmiin, korvaavan työn mallin hyödyntäminen työperäisten sairauspoissaolojen määrä vähenee 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Perheiden ja kasvatuksen parissa työskentelevien välisen vuoropuhelun lisääminen. 2. Etsivänuorisotyö ja toisen asteen oppilaitokset (lukio ja ammatillinen koulu) etsivät uusia työllistymis- ja uudelleenkoulutusväyliä nuorille työttömille. 3. Toteutetaan ETU-luokan arviointi ja tehdään tämän pohjalta jatkosuunnitelmat. 4. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto toteutuu ja koulutusta laajennetaan kattamaan koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kaikki toimijat. 5. Koulut ja varhaiskasvatus tekevät usean vuoden tietokonehankintasuunnitelmat.

14 4.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Päivittää kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Sähköisen toiminnan edelleen kehittäminen - videoneuvottelujen lisääminen - lautakunnan kokoukset järjestetään niin, että osa jäsenistä voi olla mukana kokouksissa etäyhteyden kautta -laskutusohjelman hankkiminen TerveKuu-ohjelmaan 2. Eläinlääkinnän ja Tarvaalan luonnonvara-alan eläinhoitajakoulutuksen yhteistyön kehittäminen 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli 168.000 euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.

15 6. Tuloslaskelma 2018 VIITASAAREN KAUPUNKI Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2017 2018 % 2019 2020 TULOSLASKELMA ULKOINEN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 374 000 374 000 381 000 1,9 381 381 Täydet valtiolta saadut korvaukset 61 920 61 920 56 000-9,6 56 56 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 19 295 356 19 295 356 19 554 812 1,3 19 555 19 555 Muut suoritteiden myyntituotot 3 822 852 3 822 852 3 468 000-9,3 3 468 3 468 Myyntituotot 23 554 128 23 554 128 23 459 812-0,4 23 460 23 460 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 1 704 200 1 704 200 1 845 970 8,3 1 846 1 846 Sosiaalitoimen maksut 1 575 258 1 575 258 1 547 855-1,7 1 548 1 548 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 62 700 62 700 66 900 6,7 67 67 Yhdyskuntapalvelujen maksut 246 900 246 900 256 500 3,9 257 257 Maksutuotot 3 589 058 3 589 058 3 717 225 3,6 3 717 3 717 Tuet ja avustukset 461 697 461 697 477 972 3,5 478 478 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 3 005 017 3 005 017 3 178 161 5,8 3 178 3 178 Muut toimintatuotot 64 227 64 227 47 700-25,7 48 48 Muut toimintatuotot 3 069 244 3 069 244 3 225 861 5,1 3 226 3 226 TOIMINTATUOTOT 30 674 127 30 674 127 30 880 870 0,7 30 881 30 881 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -21 031 125-12 150-21 043 275-21 412 857 1,8-21 413-21 413 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 96 500 96 500 94 200-2,4 94 94 Palkat ja palkkiot -20 934 625-12 150-20 946 775-21 318 657 1,8-21 319-21 319 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 045 597-5 045 597-4 803 330-4,8-4 803-4 803 Muut henkilösivukulut -1 438 943-1 438 943-1 317 089-8,5-1 317-1 317 Henkilösivukulut -6 484 540-6 484 540-6 120 419-5,6-6 120-6 120 Henkilöstökulut -27 419 165-12 150-27 431 315-27 439 076-27 439-27 439 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -30 918 572-30 918 572-31 308 578 1,3-31 309-31 309 Muiden palvelujen ostot -6 060 702-7 790-6 068 492-6 035 782-0,5-6 026-6 026 Palvelujen ostot -36 979 274-7 790-36 987 064-37 344 360 1-37 334-37 334 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 367 839-3 270-3 371 109-3 256 254-3,4-3 256-3 256 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 367 839-3 270-3 371 109-3 256 254-3,4-3 256-3 256 Avustukset Avustukset kotitalouksille -2 111 834-2 111 834-2 074 334-1,8-2 074-2 074

Avustukset yhteisöille -645 110-645 110-850 910 24,2-951 -951 Avustukset liikelaitoksille -65 000-65 000-65 000-65 -65 Avustukset -2 821 944-2 821 944-3 090 244 8,7-3 090-3 090 Muut toimintakulut Vuokrat -1 565 965-1 565 965-1 674 645 6,9-1 675-1 675 Muut toimintakulut -201 306-500 -201 806-201 898-202 -202 Muut toimintakulut -1 767 271-500 -1 767 771-1 876 543 6,2-1 877-1 877 TOIMINTAKULUT -72 355 493-23 710-72 379 203-72 906 477 0,9-72 996-72 996 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -41 681 366-23 710-41 705 076-42 025 607 1-42 116-42 116 Verotulot 20 456 000 20 456 000 20 898 000 2,2 21 417 21 999 Valtionosuudet 23 231 679 23 231 679 22 865 995-1,6 22 866 22 866 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 45 600 45 600 51 500 12,9 52 52 Muut rahoitustuotot 10 500 10 500 12 000 14,3 12 12 Korkokulut -150 000-150 000-90 000-40 -90-90 Muut rahoituskulut -70 000-70 000-90 000 28,6-90 -90 Rahoitustuotot ja -kulut -163 900-163 900-116 500-28,9-117 -117 VUOSIKATE 1 842 413-23 710 1 818 703 1 621 888-8,9 2 051 2 633 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 451 777-2 451 777-2 586 238 5,5-2 586-2 586 Poistot ja arvonalentumiset -2 451 777-2 451 777-2 586 238 5,5-2 586-2 586 TILIKAUDEN TULOS -609 364-23 710-633 074-964 350 65,6-535 47 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -609 364-23 710-633 074-964 350 65,6-535 47 16

17 7. Yleishallinnon toimielimet 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä Vaalit Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: - presidentinvaalit 28.1.2018, mahdollinen toinen vaalipäivä 11.2.2018 - maakuntavaalit lokakuussa 2018 - eduskuntavaalit 14.4.2019 - europarlamenttivaalit touko-kesäkuussa 2019 Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään hallituksen linjauksen mukaisesti lokakuussa 2018. Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2020. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää ja kaupungin haja-asutusalueella kirjastoautoa kiertävänä äänestysautona. Tavoitteena on vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Tarkastuslautakunta Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Tilintarkastuksesta on tehty sopimus KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n kanssa vuosille 2017 ja 2018. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHT, HT Esko Säilä. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa.

18 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Mittarit ja tunnusluvut: Mittari/ strat.tavoitteet Toteuma 2014 Toteuma 2015 Toteuma 2016 Arvio 2017 Tavoite 2018 TALOUS Vuosikate euroa/asukas 459 462 535 460 Lainamäärä euroa/ asukas 4021 3798 3414 2414 ELINVOIMA Yritysten lukumäärän nettomuutos 0 2 2 4 4 Nettomuutto kuntaan -45-19 -12-126 0 HYVINVOIVA KUNTALAINEN Työmarkkinatuen maksuosuus 175 593 228 470 220 000 220 000 220 000 Työm.tukimaksua kerrytt.työttömät 46 55 50 50 50 Työttömyys% 17,6 18,5 19,1 16,5 14,2 Kaupunginvaltuuston ja hallituksen keskeiset tehtävät Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmien jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia ja sen toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Viranhaltijajohto ja lautakunnat sisällyttävät strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla talousarvion käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden ja mittareiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteeseen on suunnitelmakaudella tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan valtakunnallisen alueuudistuksen johdosta muuttuviin olosuhteisiin. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2018 keskeiset tehtävät ovat kaupunkistrategian jalkauttaminen ja tehokas edunvalvonta yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa Saarijärven Viitasaaren seutukunnan saamiseksi EU:n liittymissopimuksen mukaiseen erityisasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen. Toiminnan painopisteet ja hankkeet talousarviovuonna 2018 - osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun - palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta 1.1.2020 lukien - työllistämissuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano - kaupungin elinvoiman ja vetovoiman edistäminen yhteistyössä kehittämisyhtiön, yritysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa - osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia

Osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun 19 Viitasaaren kaupunki osallistuu sote- ja maakuntaitsehallinnon valmisteluun yhdessä maakunnan muiden kuntien, kuntayhtymien ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa. Kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä on mukana valmistelua suorittavissa eri työryhmissä. Kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan sote- ja maakuntauudistuksessa. Palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta 1.1.2020 lukien Maakunta- ja soteuudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä. Kunnan rooli tulee painottumaan hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian vahvistamisessa. Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien kanssa käydään Wiitaunionin tulevaa yhteistyötä v. 2020 koskevat neuvottelut ja valmistellaan neuvottelutuloksen mukaiset yhteistyösopimukset. Palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden, käyttäjien ja kumppanien kanssa kokeilemalla ja oppia jakamalla. Työllistäminen Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllistämistoimista. Yksikössä työskentelee työllisyyspäällikkö ja työpajaohjaaja. Työllisyyspäällikkö toimii Tuunari pajan esimiehenä ja 20.3.2017 alkaneen Yritysduunihankkeen hallinnoijana. Lisäksi hänen tehtäviin kuuluu toimia Pohjoisen Keski-Suomen Typ-verkoston johtajana. Työllisyysyksikön osana toimii Tuunari paja, jossa työskennellään palkkatukityössä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Tuunari pajalla tehdään tekstiili-ja puutyötä sekä järjestetään kaupungintalon kahvitukset ja voimailusalin, puulukion ja Pasalan leirikeskuksen siivoukset. Yritysduuni hankkeen tavoitteena on pyrkiä kartoittamaan kaupungin alueella toimivien yritysten piilotyömahdollisuudet ja työllistä yrityksiin vuosittain 10 pitkäaikaistyötöntä, alle 29- vuotiaita nuoria sekä vajaakuntoisia työnhakijoita. Työllistämisyksikön tavoitteena on työllistää keskimäärin 25 henkilöä kuukaudessa palkkatuella tai oppisopimuksella siihen asti että hakijan työssäoloehto täyttyy (n.8kk) Yksikkö järjestää työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 30 henkilölle vuodessa. Kaupunki työllistää ensisijaisesti 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita ja lisäksi henkilöitä joiden työllistämiseen saadaan palkkatukea. Henkilöitä työllistetään sekä kaupungin toimipisteisiin että työntekijän siirtona toisen työnjärjestäjän palvelukseen. Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllisyysmäärärahojen käytöstä ja työmarkkinatuen maksuosuuden maksuista. Tavoitteena on, että kaupungin maksama vuotuinen työmarkkinatuen maksuosuus ei ylittäisi 220 000 euroa. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varauduttu myös nuorten kesätyöllistämiseen Viitasaaren 4H-yhdistykselle myönnettävän avustuksen muodossa. Nuorten työpajatoimintaan on varauduttu vapaa-aikatoimen talousarviossa. Elinvoiman ja vetovoiman edistäminen Kaupunki on merkittävä elinvoimapoliittinen toimija. Fyysisten toimintaedellytysten lisäksi kaupunki huolehtii omalta osaltaan alueen elinvoimaverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhteydet yrityksiin, rahoittajiin, valtiollisiin instituutioihin ja muihin sidosryhmiin ovat keskeinen osa kaupungin toimintaa, jolla elinkeinoja ja yhteisön kehitystä tuetaan. Paikallisella tasolla arjen konkreettista yhteistyötä tehdään niin yksittäisten yritysten, yrittäjäyhdistyksen

kuin myös muiden yhdistysten sekä seurakunnan ja paikallislehden kanssa. Kaupunki rakentaa brändiään Pikkasen parempi periferia aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin ja Pro Viitasaariyhteistyön kautta. Elävän maaseutukaupungin imagoa vahvistetaan päivittäisillä laadukkailla palveluilla, panostuksilla elinympäristöön ja vapaa-aikaan sekä toimimalla kumppanina lukemattomissa tapahtumissa ja muussa kolmannen sektorin toiminnassa. Työ ja toimeentulo ovat ensisijaisia elinvoimatekijöitä. Kaupungin elinvoimaa kehitetäänkin yritykset edellä. Paikallisten yritysten kasvua ja kehitystä sekä uusien yritysten syntymistä ja rantautumista varten käytettävissä on useita eri työkaluja. Neuvontaa ja hankehallintoa tarjoaa Kehittämisyhtiö Witas Oy, jonka toimintaan on varattu kuntaosuutena 396.000 eli 60 /asukas. Witaksen uusi strategia pyritään integroimaan myös kaupungin toimintaan soveltuvin osin. Toimitiloja tarjoavan Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n (WYP) toimintaan on varattu 65 000 :n de minimis-tuki. Yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja laajuudesta sekä tarvittavista resursseista tullaan päättämään vuoden 2018 aikana siten, että suunnitellut muutokset astuvat voimaan vuoden 2019 alussa. Yrittäjätoimikunta toimii tärkeänä foorumina kaupungin ja yrittäjien välillä. Yrittäjätoimikunta reagoi ajankohtaisiin elinvoimakysymyksiin, kehittää kaupungin hankintapolitiikkaa ja yritysvaikutusten arviointia sekä valmistelee yhteistyöhankkeita, kuten joulutoria ja muita tapahtumia. Tavoitteena on tukea elinkeinorakenteen uudistumista ja uusien toimialojen kasvua. Uudistuminen pohjautuu innovaatio- ja kokeilutoiminnan sekä digi- ja osaamistalouden edistämiseen. Toimintavuonna 2018 kaupunki panostaa erityisesti työllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Yhteistyötä POKE:n ja korkeakoulujen kanssa syvennetään muun muassa osaamiskeskushankkeen myötä. Samalla luodaan puitteita uusille työllistymisen muodoille ja uuden yritystoiminnan syntymiselle. Fyysisiin toimintaedellytyksiin panostetaan varaamalla 200. 000 euron avustusmääräraha keskusta-alueen valokuituhankkeeseen. Vuonna 2018 toteutetaan kuntamarkkinointisuunnitelmaa ja lisätään kaupungin tunnettavuutta sekä vahvistetaan kaupunkibrändiä. Markkinoinnin toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti digitaalisen markkinoinnin lisäämiseen, tapahtumatarjonnan mainontaan ja uusyritysten hankintaan. Rakennemuutoshankkeessa luodun sijoittumispalvelumallin tavoitteena on elinkeinoelämän vahvistaminen ja kehittäminen sekä aktiivisen myyntikulttuurin edistäminen ja uusien asukkaiden ja yritysten avustaminen Viitasaarelle sijoittumisessa. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa ylläpidetään yrittäjätoimikunnan, yrityskummivaltuutettujen ja yritysvierailujen avulla. Elinvoiman edistämiseksi otetaan rohkeasti käyttöön uusia innovatiivisia toimintamalleja ja kokeilutoimintaa. Strategiseen kehittämiseen varattuja määrärahoja kasvatetaan 45.000 euroon. Tavoitteena on ensisijaisesti hyödyntää Saarijärven-Viitasaaren seudulle korvamerkittyä ESR-rahoitusta kaupungin elinvoiman kehittämiseksi. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n kanssa kaupunki on mukana järjestämässä Keksintöjen Viikko keksintömessutapahtumaa, joka kokoaa saman katon alle keksijöitä, yrittäjiä, valmistajia, asiakkaita, jakelukanavien edustajia, rahoittajia sekä palveluntuottajia tarjoten näin erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Messuilla vieraili v. 2017 yli 1 200 kävijää. Näytteilleasettajien palautteiden mukaan ennakkoodotukset täyttyivät hyvin. Asteikolla 1-4 tapahtumalle annettiin arvosanaksi 3,4. Viitasaaren kaupunki tukee maankäytöllä ja kaavoituksella elinvoimaisen ja viihtyisän seutukaupungin kasvua. Hyvän elinympäristön laatua sekä monipuolisen asumisen, työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia tavoitellaan Haukirinteen ja Kölkyn asemakaavalaajennuksilla ja keskusta-alueen osayleiskaavan laadinnalla. Yritystoiminnan edellytysten ja 20

työllistymismahdollisuuksien kehittämistä sekä ylläpitämistä edistetään edullisten ja yhdyskuntatekniikaltaan valmiiden, houkuttelevien liike- ja teollisuustonttien riittävällä tarjonnalla. 21 Kaupunki on mukana mm. ARA:n Yhdyskuntien uudistaminen projektissa, jossa pyritään saamaan vuokratalojen kiinteistökanta kestävään kuntoon ja tehokkuutta asumisen strategian suunnitteluun. Asuntostrategia on tavoitteena kytkeä kunnan laajempaan strategiseen suunnitteluun, kaavoitukseen, maankäyttöön ja vanhan asuntokannan monipuoliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja sopeuttamiseen nykyiseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia Kaupunki tukee asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa sekä kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista tarjoamalla tilaa, tietoa, neuvontaa ja ohjausta, verkostoja ja uusia toimintamalleja. Yhteisöjen aktiivisuutta tukemalla kaupunki mahdollistaa vapaaehtoista hoivaa ja vertaistukea, harrastamista ja matalan kynnyksen kaupunkikulttuuria sekä osaamisen, palvelujen ja tavaroiden jakamista. Tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia toteutetaan perinteisin muodoin ja ottamalla käyttöön uusia suoran, osallistuvan demokratian muotoja kuten uusia sähköisiä vaikuttamisen kanavia ja digitaalisia sovelluksia sekä luottamustoimielinten avoimia kokouksia. Kaupunginhallitus on asettanut toimikaudelleen seuraavat vaikuttamistoimielimet: Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto ja Nuorisovaltuusto, joiden tehtävänä on toimia edustamiensa ikä- ja väestöryhmien äänitorvena ja puolestapuhujana, antaa lausuntoja, seurata ja edistää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, sujuvaa arkea ja asioiden käsittelyä Viitasaaren kaupungissa sekä tehdä aloitteita ja esityksiä. Tavoitteena on, että oppilaskunnat, kummivaltuutetut ja lapsiparlamentti toimivat aktiivisessa yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Kesäasukkaiden kanssa käydään vuoropuhelua mökkiläisfoorumin kautta. Paikallisidentiteetti, kulttuuri, yhteisöllisyys ja yhteisöjen sekä yksilöiden osallisuus ovat keskeisiä elementtejä, joita kunnalla on mahdollisuus ruokkia yhteisöllisyyttä innostamalla. Kaupungin, paikallislehden ja seurakunnan yhteinen Hyvän tahdon Viitasaari -ohjausryhmä pyrkii aktivoimaan vapaaehtoistoimintaa ja Viitasaari heimon yhdessä tekemistä sosiaalisen vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Yhteistyössä kehitetään osallisuuden eri muotoja. Viitasaaren tapahtumat ja tilaisuudet, virike-, harrastus- ja vertaistoiminta tarjoavat ympärivuotisesti mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille vapaaehtoiseen toimintaan. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja oppilaitosten sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan rooli yhteistyössä perheiden kanssa on keskeinen vapaaehtoistoimintaan tutustumisessa ja vapaaehtoistoiminnalle myönteisten asenteiden kehittymisessä. Viitasaaren kaupunkistrategiaa on työstetty kuntalaisten, yrittäjien, kyläyhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa kyselyjen, työpajojen, lausuntojen ja asukasiltojen kautta. Asukkaat osallistuvat valtuustokaudella myös kaupunkistrategian arviointiin.

22 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2018 1120 YLEISHALLINNON TOIMIELIMET Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2017 2018 % 2019 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvaukset 3 000 3 000-100 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 3 200 3 200 3 200 3 3 Muut suoritteiden myyntituotot 17 153 17 153 3 000-82,5 3 3 Myyntituotot 23 353 23 353 6 200-73,5 6 6 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 5 000 5 000-100 Muut toimintatuotot 5 000 5 000-100 TOIMINTATUOTOT 28 353 28 353 6 200-78,1 6 6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -341 200-341 200-337 700-1 -338-338 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 5 300 5 300-100 Palkat ja palkkiot -335 900-335 900-337 700 0,5-338 -338 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 244 088-1 244 088-960 383-22,8-960 -960 Muut henkilösivukulut -22 933-22 933-20 365-11,2-20 -20 Henkilösivukulut -1 267 021-1 267 021-980 748-22,6-981 -981 Henkilöstökulut -1 602 921-1 602 921-1 318 448-17,7-1 318-1 318 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -1 140-1 140-2 600 128,1-3 -3 Muiden palvelujen ostot -631 100-631 100-601 577-4,7-592 -592 Palvelujen ostot -632 240-632 240-604 177-4,4-594 -594 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -34 000-34 000-30 700-9,7-31 -31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -34 000-34 000-30 700-9,7-31 -31 Avustukset Avustukset kotitalouksille -12 500-12 500-12 500-13 -13 Avustukset yhteisöille -85 000-85 000-295 000 288,1-395 -395 Avustukset liikelaitoksille -65 000-65 000-65 000-65 -65 Avustukset -162 500-162 500-372 500 229,6-473 -473 Muut toimintakulut Vuokrat -85 378-85 378-84 736-0,8-85 -85 Muut toimintakulut -78 500-78 500-78 300-0,3-78 -78 Muut toimintakulut -163 878-163 878-163 036-0,5-163 -163 TOIMINTAKULUT -2 595 539-2 595 539-2 488 861-0,4-2 579-2 579 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 567 186 0-2 567 186-2 482 661 0,7-2 573-2 573 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 082 100-4 -4 Poistot ja arvonalentumiset -4 082 100-4 -4 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 567 186 0-2 567 186-2 486 743 0,7-2 577-2 577

23 7.3 Tukipalvelut. 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa keskitetysti Pihtiputaalta käsin taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa. Palkanlaskenta, it-tuki ja hallintopalvelut toimivat molempien kuntien toimipisteissä. Kirjanpito Tukipalveluita ei enää budjetoida prosessitasolla Viitasaaren kaupungille, vaan kustannukset jaetaan kuukausikohtaisesti yksiköille, suoraan jakoperusteiden mukaisesti. Taloushallinnon kustannukset jaetaan tositteiden määrän mukaisessa suhteessa, palkkahallinnon kustannukset jaetaan palkansaajien suhteessa, tietohallinnon kustannukset jaetaan hallinnon päätteiden mukaisessa suhteessa. TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 ja suunnittelukaudella: - Palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla - ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 20.päivä Toiminto Palvelualttius Tiedon reaaliaikaisuus Tiedon oikeellisuus - toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Laskut kirjataan kahden päivän sisällä - reskontra päivitetään heti - saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä - saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla

24 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 ja suunnittelukaudella: - tietojärjestelmien päivitysten valmistelu - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja - Toimivat tietojärjestelmät puhelinjärjestelmät - Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus - selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi - tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla

25 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN -TIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Henkilöstöjohtaminen Tehtävä: Henkilöstöjohtamisen tiimi tuottaa toimialoille ja kansalaiskunnille seuraavia henkilöstöhallinnon palveluja: - palkka- ja palvelussuhdeasiat - henkilöstön kehittäminen - henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi - työsuojelu ja työturvallisuus - yhteistoiminta - työterveyshuolto (ostaminen) - muut henkilöstöpalvelut (tyky-toiminta, jne) Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 ja suunnittelukaudella: - henkilöstösuunnitelman laadinta vuoteen 2020 saakka ja siihen liittyen henkilöstömitoitus tarpeiden ja osaamisen mukaan eri työyksiköissä Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Henkilöstön työhyvinvointi - työtyytyväisyyskysely - sairauspoissaolojen seuranta Henkilöstön kehittäminen - tiimipalaverit, kehityskeskustelut, esimieskoulutus Henkilöstön rekrytointi - eläköitymiseen varautuminen, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen Toiminto Palkka- ja palvelussuhdeasioiden kokonaisvaltainen hoitaminen - palkat, palkkiot ja muut korvaukset maksetaan ajallaan ja oikein - palvelussuhdeneuvontaa annetaan koko henkilöstöhallinnon tiimissä Talous Henkilöstötietojen reaaliaikaisuus Henkilöstöhallinnon toimintojen kehittäminen Henkilöstökustannusten kokonaisseuranta - henkilöstöraportit ajan tasalla - tiedot henkilöstöhallintoon pääosin sähköisessä muodossa - henkilöstökustannusten kasvu sopimuskorotusten tasolla, seuranta toimialoittain kuukausittain

7.5 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2018 Kirjanpidon henkilöstö kokonaisuudessaan toimii Pihtiputaan kunnan tiloissa. Henkilöstöhallinto ja tietohallinto toimii sekä Pihtiputaan kunnan että Viitasaaren kaupungin tiloissa. 26 7.6 Elinkeino- ja maataloustoimi 7.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä Kaupunki ostaa elinkeino- ja matkailupalvelut kehittämisyhtiö Witas Oy:ltä. Konsernitavoitteet kaupungin tärkeimmälle osakkuusyhteisölle on esitetty kohdassa 2. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari. Kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken toimintavuotta edeltävän vuoden peltoalojen suhteessa. Vakituisia työntekijöitä on viisi. Kinnulan kunta ostaa Kinnulassa työskentelevän maaseutusihteerin työosuudesta 20 %, minkä Pihtiputaan kunta laskuttaa Kinnulan kunnalta. Kivijärvellä työskentelevä maaseutusihteeri käy kaksi päivää viikosta Karstulassa ja kaksi päivää Kyyjärvellä. Henkilöstömenoihin on varattu määräraha myös eu-avustajien palkkaamiseen keväälle. Maaseutuhallinto hoitaa kaikki maaseutuelinkeinoviranomaiselle laissa säädetyt tehtävät ja palvelut, joista keskeisimpiä ovat - maatalouden tukijärjestelmiin - petoeläinvahinkoihin - peruslohkorekisteriin - tukioikeusrekisteriin - eläintenpitäjärekisteriin - hukkakauralakiin liittyvät tehtävät. Palvelut tuotetaan lähipalveluna. Palveluiden kustannuskehitys pidetään hallinnassa. 7.8 Toteutuminen ja poikkeamat 2018 Ei muutoksia henkilöstösuunnitelmaan.

27 7.9 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2018 Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2017 2018 % 2019 2020 1140 ELINKEINO-JA MAATALOUSTOIMI KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 118 000 118 000 79 000-33,1 79 79 Myyntituotot 118 000 118 000 79 000-33,1 79 79 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 60 000 60 000 60 000 60 60 Muut toimintatuotot 60 000 60 000 60 000 60 60 TOIMINTATUOTOT 178 000 178 000 139 000-21,9 139 139 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 300-3 300-3 300-3 -3 Palkat ja palkkiot -3 300-3 300-3 300-3 -3 Henkilösivukulut Eläkekulut -596-596 -590-1 -1-1 Muut henkilösivukulut -222-222 -199-10,4 0 0 Henkilösivukulut -818-818 -789-3,5-1 -1 Henkilöstökulut -4 118-4 118-4 089-0,7-4 -4 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -68 320-68 320-68 408 0,1-68 -68 Muiden palvelujen ostot -451 734-451 734-455 837 0,9-456 -456 Palvelujen ostot -520 054-520 054-524 245 0,8-524 -524 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -200-200 -200 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -200-200 -200 0 0 Muut toimintakulut Vuokrat -7 740-7 740-7 811 0,9-8 -8 Muut toimintakulut -7 740-7 740-7 811 0,9-8 -8 TOIMINTAKULUT -532 112-532 112-536 345 0,8-536 -536 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -354 112 0-354 112-397 345 12,2-397 -397 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -354 112 0-354 112-397 345 12,2-397 -397

28 7.10 Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2018 1010 YLEISHALLINTO Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2017 2018 % 2019 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 10 000 100 10 10 Täydet valtiolta saadut korvaukset 3 000 3 000 11 000 266,7 11 11 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 3 200 3 200 40 877 1177,4 41 41 Muut suoritteiden myyntituotot 324 989 324 989 254 271-21,8 254 254 Myyntituotot 331 189 331 189 316 148-4,5 316 316 Tuet ja avustukset 353 000 353 000 369 275 4,6 369 369 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 60 000 60 000 60 000 60 60 Muut toimintatuotot 20 677 20 677-100 Muut toimintatuotot 80 677 80 677 60 000-25,6 60 60 TOIMINTATUOTOT 764 866 764 866 745 423-2,5 745 745 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -968 822-12 150-980 972-1 003 097 2,3-1 003-1 003 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 5 300 5 300-100 Palkat ja palkkiot -963 522-12 150-975 672-1 003 097 2,8-1 003-1 003 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 357 375-1 357 375-1 079 357-20,5-1 079-1 079 Muut henkilösivukulut -65 108-65 108-60 494-7,1-60 -60 Henkilösivukulut -1 422 483-1 422 483-1 139 851-19,9-1 140-1 140 Henkilöstökulut -2 386 005-12 150-2 398 155-2 142 948-10,6-2 143-2 143 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -69 460-69 460-71 008 2,2-71 -71 Muiden palvelujen ostot -1 368 686-7 790-1 376 476-1 375 773-0,1-1 366-1 366 Palvelujen ostot -1 438 146-7 790-1 445 936-1 446 781 0,1-1 437-1 437 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -49 780-270 -50 050-52 750 5,4-53 -53 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -49 780-270 -50 050-52 750 5,4-53 -53 Avustukset Avustukset kotitalouksille -12 500-12 500-12 500-13 -13 Avustukset yhteisöille -325 000-325 000-515 000 63,1-615 -615 Avustukset liikelaitoksille -65 000-65 000-65 000-65 -65 Avustukset -402 500-402 500-592 500 67,9-693 -693 Muut toimintakulut Vuokrat -151 729-151 729-133 085-12,3-133 -133 Muut toimintakulut -84 700-500 -85 200-84 900-0,4-85 -85 Muut toimintakulut -236 429-500 -236 929-217 985-8 -218-218 TOIMINTAKULUT -4 512 860-20 710-4 533 570-4 452 964 0,3-4 543-4 543 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -3 747 994-20 710-3 768 704-3 707 541 1-3 798-3 798 Poistot ja arvonalentumiset -31 521-31 521-35 307 12-35 -35 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 779 515-20 710-3 800 225-3 742 848 1,0-3 833-3 833

29 8. Perusturvan toimiala Perusturvan toimialan visio: Kuntalaiset ovat hyvinvoivia ja ottavat vastuun oman elämänsä hallinnasta. Ensikontaktilla päästään onnistuneeseen, laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen palveluun. Perusturvan palvelutiimit/wu Perhepalvelut: sosiaalipalvelut, perhe- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut Vanhuspalvelut: koti- ja asumispalvelut Sairaanhoitopalvelut: vastaanottopalvelut, sairaalapalvelut, suun terveydenhoitopalvelut ja työterveyshuoltopalvelut Toiminnalliset muutokset vuosien 2017 2018 välillä Perusturvan palveluissa painopistealueena on edelleen kuntouttava ja ennaltaehkäisevä työote sekä asiakkaan sitouttaminen ja mukaan ottaminen omaan hoitoonsa. Omaan toimintaan panostamalla pyritään saamaan kustannustehokasta, mutta laadukasta palvelua kuntalaisille. Perusturvan koulutuskalenteriin 2018 on suunniteltu mm. verkostotyön koulutusta vuonna 2017 alkaneen koulutuksen jatkoksi. Perusturvan toimialajohtaja on nimetty sote- ja maakuntauudistusta valmistelevaan johtoryhmään, josta tullaan lainsäädännön edetessä kesällä 2018 sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaishallinto. Kevään 2018 valmistelun johtoryhmä työskentelee Keski-Suomen Liiton saaman projektiavustuksen turvin, josta korvataan perusturvan toimialajohtajan työajan käyttöä valmistelussa. Pihtiputaan perusturvan hallintopalveluihin on budjetoitu 6000 avustusta Pihtiputaan seniorityöryhmän toimintaa varten. Aikaisemmin tämä avustus on tullut kunnanhallituksen kautta. Sosiaalipalveluissa haasteena ovat etenkin Viitasaarella vuoden 2017 aikana kasvaneet lastensuojeluilmoitukset. Sivistystoimen kanssa yhdessä toteutetulla Lapset puheeksi- toimintamallilla pyritään vastaamaan kasvaviin sosiaalihuollon haasteisiin mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Myös etu-luokka- toimintaa ja lapsi- ja perhepalveluiden (Lape)- muutosohjelmaa viedään yhteistyössä eteenpäin. Tukiperhepalkkioita tullaan yhtenäistämään maakunnassa osana sote-muutosta ja samalla tukiperheitä pyritään saamaan lisää. Syksyllä 2017 aloitettua eroseminaaria tullaan myös jatkossa toteuttamaan Wiitaunionin alueella. Asumisneuvoja- hanke on päättynyt, mutta neuvontatyötä jatketaan osana muuta sosiaalityötä. Perhe-ja mielenterveyspalveluissa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 1.1.2017 alkaen seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Asumiskuntoutuksen määrärahatarve vuodelle 2018 on laskettu tämän vuoden toteutuneiden ostojen perusteella ja siinä on päästy kustannustehokkaaseen sekä laadulliseen yhteistyöhön. Vammaispalveluissa tuetun asumisen kehittämistä jatketaan yhteistyössä myös sivistystoimen kanssa. Peruskoulusta itsenäistymisvaiheeseen siirtyvien erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden siirtymävaihetta kohti aikuisuutta tuetaan Oman Näköinen Elämä- toimintamallin mukaisesti. Toimintamallista on tavoitteena muodostaa hankeaihio ja selvittää mahdollisuutta hankerahoitukseen. Toimintamallissa jo perusopetukseen yhdistetään tuettua asumista, asumisvalmennusta ja muuttovalmennusta niin, että suunnitelman mukaan jokainen oppilas harjoittelee arkielämän taitoja ja lapsuudenkodista irtautumista turvallisessa ja tuetussa ympäristössä.