Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi



Samankaltaiset tiedostot
Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Kaura vaatii ravinteita

Rikinpuute AK

Kasvuohjelmaseminaari

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lisälannoitus kasvukaudella

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Nurmen lannoitusohjelmat

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Reijo Käki Luomuasiantuntija

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Myllyvehnän lannoitus AK

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Pellon kunnostus ja maanhoito

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

17VV VV 01021

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

ISO-VILJA Viljatutkimus 2007

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Transkriptio:

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi

Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki

Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet Heikko vedenpidätyskyky tai läpäisykyky Huono ilmavuus Juurten kasvua rajoittava tiiviys Voidaan vaikuttaa Ojituksella Muokkauksella Kasvinvuorotuksella Kemialliset ominaisuudet Kasvien ravinteiden saannin turvaaminen. Haitallisten aineiden haittojen ehkäisy (Al, Fe, H + -ioni) Voidaan vaikuttaa Kalkituksella Parantaa maan rakennetta Ravinteiden käyttökelpoisuus Viljavuuden taso Ravinteiden tasapaino Johtoluku

Perusasiat kuntoon 1. Ojituksen kunnostus Salaojituksen uusiminen Pinnan muotoilu Kuva: Salaojayhdistys

Salaojien toimintahäiriöiden syitä A. Normaalisti toimiva salaojitus ja veden virtaus salaojaan B. Maan painuminen aiheuttaa ojasyvyyden madaltumista C. Maan tiivistyminen estää veden suotautumisen maahan. Tiivistyminen voi tapahtua joko pintakerroksen tai jankon tiivistymisenä (II). D. Putken ympärysaine voi tukkeutua (I) tai putken sisälle voi syntyä tukos (II). Myös veden virtaus laskuaukolla voi olla estynyt.

Perusasiat kuntoon 1. Ojituksen kunnostus Salaojituksen uusiminen Pinnan muotoilu 2. Pellon kalkitus, savimailla ph 6,5 Savimailla Ca/Mg suhde yli 4

Happamuus haittaa kasvua vaikeuttaen kasvien ravinteiden ottoa lisäten huuhtoutumista heikentäen ravinteiden sitoutumista vapauttaen haitallisia aineita (erityisesti Al) heikentäen erityisesti savimaiden rakennetta kaventaen pieneliöstön elinmahdollisuuksia rajoittaen symbioottista typensidontaa vaikeuttaa nitrifikaatiota kasvattaen sienien osuutta hajotustoiminnassa altistaen ristikukkaiset kasvit möhöjuurelle

Hapan maa

Kalkitus parantaa ravinteiden liukoisuutta

Perusasiat kuntoon 1. Ojituksen kunnostus Salaojituksen uusiminen Pinnan muotoilu 2. Pellon kalkitus, savimailla ph 6,5 Savimailla Ca/Mg suhde yli 4 3. Pellon ravinnetila Ravinne puutteet

Mitä viljavuustutkimuksesta näkyy Maalaji ja multavuus: Typpitaso, kalium, magnesium Johtoluku: yli 2 hyvä maa Happamuus + kalsium + magnesium ph pitää olla yli 6,0 katso leima Hyvä-> hivenet, Fosfori + kalium Tarve ympäristötukitaulukosta + satotasokorjaus Rikki, onko punaisella Hivenet: Puuttuuko yhtä vai useampaa? 1. Rakeisena 2. Lehtilannoituksena

Hyvä maan rakenne on tärkeä koska kasvit ottavat fosforia/ravinteita juurten läheisyydestä root P 2-4 mm Ca, Mg 8-10 mm NH 4, K, Na 15 mm NO 3, SO 4, Cl 40 mm

Ohran sato kg/ha Maan viljavuuden ylläpito tärkeätä 5500 5000 4500 4000 3500 3000 0 1-10 11-20 21-30 0 1-10 11-20 21-30 P-luku matala P-luku tyydyttävä Lannoitefosforia (P) 0, 1-10, 11-20, 21-30 kg/ha

Olosuhteiden vaikutus hivenravinteiden käyttökelpoisuuteen Olosuhde Boori Kupari Mangaani Sinkki ph>7 --- --- --- --- ph < 5,5 + + + + liika vesi + + + korkea orgaaninen aines ++ -- -- ++ kuivuus --- --- --- -- tiivistymä ++ korkea P luku - + = käyttökelpoinen ++ = hyvin käyttökelpoinen +++ = erittäin hyvin käyttökelpoinen - = puute - - = selkeä puute - - - = paha puute

Perusasiat kuntoon 1. Ojituksen kunnostus Salaojituksen uusiminen Pinnan muotoilu 2. Pellon kalkitus, savimailla ph 6,5 Savimailla Ca/Mg suhde yli 4 3. Pellon ravinnetila Ravinne puutteet 4. Kasvinsuojelu, ravinteiden tehokas kotiutus 5. Orgaaninen aines

Jatkuva viljanviljely Viherkesantonurmi

Jokaisella muokkaustavalla on etunsa Kyntö Tekee maahan vesitilaa esim. syysviljoille Hautaa kasvinjätteet, torjuu kasvitauteja Kuohkeuttaa maata tehokkaasti Kevennetty muokkaus Sopii poudanaroille maille, jotka eivät tiivisty helpolla Kasvinjätteet suojaavat maata kuorettumiselta, hiesut Suosii lierotoimintaa, juurikanavia enemmän Suorakylvö Maassa on kestävämpi rakenne kuin kynnetyssä Pitkäaikaisen nurmen hyvä rakenne säilyy parhaiten Toimii parhaiten kuivina kasvukausina Ojitus pitää olla kunnossa kun kevennetään muokkausta

Lannoite viljavuuden mukaan Lohkon viljavuus Maalaji multavuus jl ph Ca P K Mg S B Cu Mn Zn He rm 0,8 6,5 2100 7,5 vä 110 vä 260 7,9 0,3 2,8 12 < 1 Lajike: NFC Tipple ohra Lannoitus: typpitaso 90 kg/ha Kasvitaudit torjuttu Ravinteita % N P K S YaraMila Pellon Y 1 27 2 3 3 YaraMila Pellon Y 3 23 3 8 3 YaraMila Pellon Y 5 22 6 6 3 YaraBela Suomensalpietari Se + 27 0 1 4 Yara CAN27 + Mg 27 0 0 0

Oikealla lannoitteella paras sato Sato kg/ha 7000 Ohran sato eri lannoitteilla Valk. % 13 6660 6500 6440 6520 12 6000 5960 11 5620 5500 10 5000 Yara CAN27 + Mg YaraBela Suomensalpietari Se+ YaraMila Pellon Y 1 YaraMila Pellon Y 5 YaraMila Pellon Y 3 9

YaraMila Pellon Y 3 paras tuotto, + 145 1250 1200 1150 1100 1050 Lannoitelajinvaikutus ohran tuottoon 145 lisätuotto Pelkkä typpilannoitus ei riitä, hehtaarikohtainen tulos alenee selvästi Saadun lisäsadon arvo on kustannusten lisäystä suurempi Lannoitteet helmikuu 2013 hinta Ohra 210 /t 1000

Sadon laatu eri lannoitteilla Sato kg/ha Puintikosteus % Hlp Valkuais- % Tärkkelys - % Tjp YaraMila Pellon Y1 6436 20,7 65,0 10,8 61,6 57,8 YaraMila Pellon Y3 6664 20,8 64,1 11,0 61,5 58,6 YaraMila Pellon Y5 6524 20,5 65,3 10,7 61,7 58,3 YaraBela Suomensalpietari Se + 5960 21,5 64,4 11,3 60,9 58,0 Yara CAN27 + Mg 5624 21,3 63,7 11,0 60,9 57,4

YaraMila Pellon Y 1 111 23 34 8 YaraMila Pellon Y 3 117 23 35 8 YaraMila Pellon Y 5 112 23 35 8 Ravinteiden otto YaraBela Suomensalpietari Se+ 108 21 32 7 Yara CAN27 + Mg 99 20 30 7 Tase N P K S YaraMila Pellon Y 1-21 -16-24 2 YaraMila Pellon Y 3-27 -11-4 4 YaraMila Pellon Y 5-22 2-10 4 YaraBela Suomensalpietari Se+ -18-21 -29 6 Yara CAN27 + Mg -9-20 -30-7

Kun perusasiat on kunnossa se näkyy kasvustossa