Malmlund Hans, Aalto Pertti Harjula-Jalonen Leena, Lehtonen Jukka, Lilius Sari, Myllyvirta Marikki, Siukola Jaana, Vestman Heikki

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 1 ESITYSLISTA nro 2/17 KOKOUSAIKA 2.3.2017 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Vesilaitoksen toimisto, Kirkkotie 49, Tuusula KUTSUTUT JÄSENET Malmlund Hans, Aalto Pertti Harjula-Jalonen Leena, Lehtonen Jukka, Lilius Sari, Myllyvirta Marikki, Siukola Jaana, Vestman Heikki puheenjohtaja jäsen MUUT KUTSUTUT LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTAJAT Haarahiltunen Aslak Jutila Janne Lauramaa Leo Kaunisto Ari Helenius Tapio Myllyvirta Ilari Sahlakari Jukka Tanttu Unto Passila Sari Korhonen Kari yv:n puheenjohtaja yv:n 1.varapuheenjohtaja yv:n 2.varapuheenjohtaja Järvenpään vesilait.edustaja Keravan Sipoon Tuusulan esittelijä sihteeri valittu toimitusjohtaja ASIAT :t 12-19 PÖYTÄKIRJAN NÄH- TÄVÄNÄOLO Vesilaitoksen toimisto, 13.3.2017 klo 8.00-16.00 Kuittaus: ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjantarkastajat Esityslista on lähetetty jäsenkuntien kunnallishallituksille samaan aikaan kokouskutsujen kanssa. Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 2 ASIALUETTELO Yh 12 TALOUDELLINEN TILANNE 31.12.2016 Viite 1 Tuloslaskelmavertailu, 1.1. 31.12. (Y.B.a.60) Yh 13 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Viite 2 Tilinpäätösasiakirjat 2016 (Y.B.a.60) Viite 3 Vahvistusilmoituskirje tilintarkastajalle (Y.B.a.60) Viite 4 Vuosikertomus 2016 (Y.B.a.60) Yh 14 KÄYTTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Viite 5 Hakuilmoitus (Y.C.a.5) Yh 15 LAUSUNTO POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA- LUONNOKSESTA Viite 6 Lausunto (P.B.b.99.106) Yh 16 WSP RISKIENHALLINTASUUNNITELMA Viite 7 Suunnitelman yhteenveto (P.A.104) Yh 17 TSV/KUVES YHTEISTYÖHANKE Viite 8 Työryhmän pöytäkirja 1.2.2017 (Y.C.a.105) Viite 9 Jäsenyhteisöjen kommentit (Y.A.ö.104) Viite 10 Palvelusopimus TSV/KUVES (Y.A.ö.104) Viite 11 Siirtymäaikataulu TSV/KUVES (Y.A.ö.104) Yh 18 TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET Yh 19 KUUKAUDEN KUULUMISIA Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 3 Yh 12 TALOUDELLINEN TILANNE 31.12.2016 Viitteenä 1 on tuloslaskelmavertailu viime vuodelta. Tulopuolella ei yllättävää, melko tarkkaan talousarvion mukainen. Kulusektoreilla pysyttiin kokonaisuutena talousarvion luvuissa. Vuoden toimintaja vuosikatteet yltivät hieman ennakoitua positiivisempaan tulokseen. Jäniksenlinnan laitossaneerauksen edettyä aikataulunsa mukaisesti, voitiin uusi laitosprosessi ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa, mikä mahdollisti talousarviota suuremman poiston ottamisen tuloslaskelmaan. Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedokseen. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: 12-2016 Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo 12-2016 12-2016 Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3001 Veden myynti 283 169,38 3 376 771,29 3 356 000,00 20 771,29 100,62% 3 348 945,97 3060 Liiketoiminnan muut tuotot 1 209,68 30 000,00-28 790,32 4,03% 161,29 Myyntituotot yhteensä 283 169,38 3 377 980,97 3 386 000,00-8 019,03 99,76% 3 349 107,26 Yh 2.3.2017/ 12/ viite 1 Tuet ja avustukset 3330 Muut tuet ja avustukset 2 217,20 2 200,00 17,20 100,78% 10 136,87 Muut toimintatuotot 3530 Muut toimintatuotot 341,85 10 551,12 10 551,12 10 648,45 Myynnin oikaisuerät TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 283 511,23 3 390 749,29 3 388 200,00 2 549,29 100,08% 3 369 892,58 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat 4000 Maksetut palkat ja palkkiot 43 198,95 469 356,87 490 000,00-20 643,13 95,79% 455 185,83 4060 Jaksotetut palkat 24 112,95 54 037,86 58 000,00-3 962,14 93,17% 54 134,79 Palkat yhteensä 67 311,90 523 394,73 548 000,00-24 605,27 95,51% 509 320,62 4100 Kansaneläke- ja 813,94 9 773,57 11 000,00-1 226,43 88,85% 9 371,45 sairausvakuutusmaksut 4110 Työttömyysvakuutusmaksut -1 232,50 2 839,04 4 200,00-1 360,96 67,60% 2 385,30 4111 Työttömyysvakuutusmaksu, työntekijöiden osuus 107,33 4120 KEVA-maksut 7 244,72 104 918,95 113 000,00-8 081,05 92,85% 105 545,45 4140 Tapaturmavakuutusmaksut -569,92 4 528,65 9 000,00-4 471,35 50,32% 7 347,33 4150 Muut sosiaalivakuutusmaksut -13,37 281,82 281,82 143,42 4160 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut 5 754,15 11 902,13 12 000,00-97,87 99,18% 11 699,60 Muut henkilösivukulut 12 104,35 134 244,16 149 200,00-14 955,84 89,98% 136 492,55 Henkilöstökorv. ja muut henk.menojen korjauserät 4200 Sairausvakuutuskorvaukset -659,16-659,16-429,75 4210 Tapaturmakorvaukset -1 210,45-1 210,45-1 020,97 Henkilöstökorv. ja muut henk. menojen korjauserät yhteensä 0,00-1 869,61 0,00-1 869,61 0,00% -1 450,72 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 79 416,25 655 769,28 697 200,00-41 430,72 94,06% 644 362,45

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: 12-2016 PALVELUJEN OSTOT Muiden palvelujen ostot Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo 12-2016 12-2016 Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi 4340 Toimistopalvelut 87,77 3 912,74 3 500,00 412,74 111,79% 3 332,50 4341 Pankkipalvelut 77,61 1 050,72 1 200,00-149,28 87,56% 950,40 4343 Asiantuntijapalvelut 10 567,53 113 846,98 95 000,00 18 846,98 119,84% 65 072,83 4345 Automaation ylläpitopalvelut 8 719,22 39 070,99 30 000,00 9 070,99 130,24% 26 214,60 4350 Painatukset ja ilmoitukset 1 463,60 15 493,35 15 000,00 493,35 103,29% 10 440,95 4360 Posti-ja telepalvelut 961,39 18 151,23 22 000,00-3 848,77 82,51% 18 627,05 4370 Vakuutukset 77,25 18 845,21 17 500,00 1 345,21 107,69% 17 024,05 4380 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 368,94 4 427,28 6 500,00-2 072,72 68,11% 4 443,43 4390 Laitosten ja alueiden kunn.pitopalvelut 1 912,71 71 854,74 90 000,00-18 145,26 79,84% 73 957,57 4391 Verkoston kunnossapitopalvelut 147 215,06 164 142,18 60 000,00 104 142,18 273,57% 197 450,31 4392 Liittymän vuosimaksu, PSV 12 425,00 149 100,00 149 100,00 100,00% 166 850,00 4393 Käyttömaksut, PSV 4 093,79 50 656,73 53 000,00-2 343,27 95,58% 47 407,46 4394 Sähkön siirto 24 652,56 258 352,32 235 000,00 23 352,32 109,94% 230 128,48 4400 Koneiden ja laitteiden kunnossapitopalvelut. 4 201,16 5 000,00-798,84 84,02% 9 319,67 4401 Laboratoriopalvelut 6 196,84 64 305,04 75 000,00-10 694,96 85,74% 58 182,83 4402 Auton huolto ja 137,39 5 614,59 4 000,00 1 614,59 140,36% 3 125,17 kunnossapitopalvelut 4410 Majoitus-ja rav.palv.hallinto 1 064,75 1 563,79 3 000,00-1 436,21 52,13% 930,10 4414 Majoitus-ja rav.palvelut 282,63 7 782,25 10 000,00-2 217,75 77,82% 8 955,18 4420 Matkustus-ja kulj.palvelut,hallinto 870,75 1 577,46 3 000,00-1 422,54 52,58% 1 385,72 4422 Matkustus-ja kulj.palvelut 7 872,35 58 092,25 70 000,00-11 907,75 82,99% 56 327,18 4430 Sosiaali-ja terveyspalvelut 645,66 14 232,53 15 000,00-767,47 94,88% 10 059,18 4440 Koulutus-ja kultt.palvelut 7 539,61 10 000,00-2 460,39 75,40% 4 024,00 4470 Muut palvelut 127,44 8 250,61 10 000,00-1 749,39 82,51% 8 188,10 Muiden palvelujen ostot 229 820,24 1 082 063,76 982 800,00 99 263,76 110,10% 1 022 396,76 PALVELUJEN OSTOT YHTEENSÄ 229 820,24 1 082 063,76 982 800,00 99 263,76 110,10% 1 022 396,76 Yh 2.3.2017/ 12/ viite 1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT Ostot tilikauden aikana 4500 Toimistotarvikkeet -600,00 1 761,97 2 000,00-238,03 88,10% 3 020,61 4512 Kirjat ja lehdet 51,73 1 880,28 2 000,00-119,72 94,01% 1 571,68 4520 Elintarvikkeet, hallinto 590,83 1 500,00-909,17 39,39% 501,35 4522 Elintarvikkeet 46,37 1 190,54 3 000,00-1 809,46 39,68% 1 982,85 4530 Vaatteisto 3 549,76 7 415,62 5 000,00 2 415,62 148,31% 1 934,98 4540 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 552,00 500,00 52,00 110,40% 782,13 4550 Puhdistusaineet-ja tarvikkeet 63,73 363,67 600,00-236,33 60,61% 269,52 4560 Poltto-ja voiteluaineet 315,05 7 734,81 10 000,00-2 265,19 77,35% 5 451,15 4570 Sähkön hankinta 18 182,05 189 915,02 255 000,00-65 084,98 74,48% 197 155,13 4580 Kalusto 3 240,00 11 064,75 20 000,00-8 935,25 55,32% 11 868,19 4581 Autotarvikkeet 1 661,86 2 000,00-338,14 83,09% 1 831,94 4590 Rakennusmateriaalit ja kunnossapitotarvikkeet, laitokset 4591 Rakennusmateriaalit ja kunnossapitotarvikkeet, verkosto 3 651,88 85 325,06 100 000,00-14 674,94 85,33% 70 131,17 688,83 95 965,58 70 000,00 25 965,58 137,09% 81 805,11 4592 Kemikaalit 232,69 1 770,11 5 000,00-3 229,89 35,40% 17 883,85 4600 Muu materiaali 584,00 4 259,18 3 000,00 1 259,18 141,97% 1 123,97 4601 Merkkipäivä ym.lahjat 1 857,73 5 293,75 4 000,00 1 293,75 132,34% 1 241,25 Ostot tilikauden aikana 31 863,82 416 745,03 483 600,00-66 854,97 86,18% 398 554,88 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT YHTEENSÄ 31 863,82 416 745,03 483 600,00-66 854,97 86,18% 398 554,88

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: 12-2016 MUUT TOIMINTAKULUT Vuokrat Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo 12-2016 12-2016 Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi 4800 Maa-ja vesialueiden vuokrat 9 265,98 14 000,00-4 734,02 66,19% 12 958,25 4820 Rakennusten ja huon.vuokrat 1 555,04 18 660,48 20 000,00-1 339,52 93,30% 18 660,48 4821 Yhtiövastike 1 787,50 21 450,00 22 000,00-550,00 97,50% 21 450,00 4840 Koneiden ja laitteiden vuokrat 735,82 4 000,00-3 264,18 18,40% 74,72 4860 Muut vuokrat 483,87 483,87 454,32 Vuokrat yhteensä 3 342,54 50 596,15 60 000,00-9 403,85 84,33% 53 597,77 Muut Kulut 4910 Välittömät verot 24 187,67 30 000,00-5 812,33 80,63% 26 934,38 Muut kulut yhteensä 0,00 24 187,67 30 000,00-5 812,33 80,63% 26 934,38 MUUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 3 342,54 74 783,82 90 000,00-15 216,18 83,09% 80 532,15 Yh 2.3.2017/ 12/ viite 1 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 344 442,85 2 229 361,89 2 253 600,00-24 238,11 98,92% 2 145 846,24 TOIMINTAKATE -60 931,62 1 161 387,40 1 134 600,00 26 787,40 102,36% 1 224 046,34 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 6120 Verotilitysten korot -0,06-46,69-46,69-18,72 6140 Viivästyskorkotuotot -1,38-1,38-0,96 Korkotuotot yhteensä -0,06-48,07 0,00-48,07 0,00% -19,68 6170 Muut rahoitustuotot -1 680,00-1 680,00-3 734,00 Muut rahoitustuotot yhteensä 0,00-1 680,00 0,00-1 680,00 0,00% -3 734,00 6210 Korkokulut lainoista 10 736,38 39 277,31 60 000,00-20 722,69 65,46% 32 729,38 6330 Viivästyskorot 2,78 Korkokulut yhteensä 10 736,38 39 277,31 60 000,00-20 722,69 65,46% 32 732,16 Muut rahoituskulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ 10 736,32 37 549,24 60 000,00-22 450,76 62,58% 28 978,48 VUOSIKATE -71 667,94 1 123 838,16 1 074 600,00 49 238,16 104,58% 1 195 067,86 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot 7110 Poistot muista pitkävaikutteisista 3 673,49 33 512,56 30 000,00 3 512,56 111,71% 29 989,45 menoista 7130 Poistot rakennuksista 69 046,13 615 914,57 457 000,00 158 914,57 134,77% 473 673,50 7140 Poistot kiinteistä rakenteista ja 30 911,87 370 941,81 369 000,00 1 941,81 100,53% 370 949,57 laitteista 7150 Poistot koneista ja kalustosta 2 920,29 35 366,18 30 000,00 5 366,18 117,89% 35 922,05 POISTOT YHTEENSÄ 106 551,78 1 055 735,12 886 000,00 169 735,12 119,16% 910 534,57

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jaksolla: 12-2016 SATUNNAISET ERÄT Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo 12-2016 12-2016 Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi Yh 2.3.2017/ 12/ viite 1 SATUNNAISET ERÄT YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00% 0,00 TILIKAUDEN TULOS -178 219,72 68 103,04 188 600,00-120 496,96 36,11% 284 533,29 8500 Poistoeron lisäys (-) 490 000,00 490 000,00 8550 Poistoeron vähennys (+) -2 722,22-13 611,10-13 611,10 8650 Varausten vähennys (+) -490 000,00-490 000,00 9900 Ennakkoverot -12 716,85 4 205,88 14 000,00-9 794,12 30,04% 22 562,22 LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET YHTEENSÄ -15 439,07-9 405,22 14 000,00-23 405,22-67,18% 22 562,22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -162 780,65 77 508,26 174 600,00-97 091,74 44,39% 261 971,07

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 4 Yh 13 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Viitteenä nro 2 on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän tilinpäätösasiakirjat vuodelta 2016 käsittäen seuraavat osat: toimintakertomus talousarvion toteutumisvertailu tuloslaskelma rahoituslaskelma tase liitetiedot allekirjoitukset Vuosittain yhtymähallitus antaa kirjallisesti ns. vahvistusilmoituskirjeen, jossa ilmaistaan kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Vahvistuskirje on tarkoituksenmukaista käsitellä tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä ja valtuuttaa yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja yhdessä allekirjoittamaan vahvistuskirje yhtymähallitusta sitovana. Toimitusjohtaja: 1. Yhtymähallitus hyväksyy vuoden 2016 tilinpäätöksen ( viite 2 ) ja allekirjoittaa sen. 2. Yhtymähallitus esittää tilikauden tulokseksi ennen veroja ja varauksia 68 103,04 euroa ja tilikauden ylijäämäksi poistoeron lisäyksen ja verojen jälkeen 77 508,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. 3. Yhtymähallitus jättää tilinpäätösasiakirjat tilintarkastajan tarkastettaviksi. 4. Yhtymähallitus lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnalle tiedoksi. 5. Yhtymähallitus esittää tilinpäätöksen yhtymävaltuuston hyväksyttäväksi. 6. Yhtymähallitus valtuuttaa yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymän johtajan antamaan kirjallisen vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle ( Viite 3 ). 7. Yhtymähallitus hyväksyy vuosikertomuksen ( viite 4 ), ja esittää sen toimiston viimeistelemänä vähäisin muutosvarauksin yhtymävaltuustolle tiedoksi. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 TILINPÄÄTÖS AJALTA 1.1. - 31.12.2016 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Y-tunnus 0131665-6 Kotipaikka: Tuusula Kirkkotie 49 04310 Tuusula

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Y-tunnus 0131665-6 Sisällysluettelo Tilikausi 1.1. - 31.12.2016 Sivu Toimintakertomus 1-10 Talousarvion toteutuminen 11-12 Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 14 Tase 15-16 Liitetiedot 17-20 Tilinpäätöksen allekirjoitus 21 Tilinpäätösmerkintä 21 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti.

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle 1.1.2018 alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Veden laadun varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöönotto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on 68 103 euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos +0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos -6,0 % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,303 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. Tämä henkilökohtaisesti 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsit- X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 2 telyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatu- ja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. Näin kiitän kaikkia niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! 1.2 Kuntayhtymän hallinto 1.2.1 Yhtymävaltuusto Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen 9.11. asti Margita Winqvist 10.11. alkaen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 3 Yhtymävaltuuston toimikausi on 2013-2016. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2016 aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. 1.2.2 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta 14.4.2016 saakka Ulla Savenius Keravalta 15.4.2016 lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. 1.2.3 Yhtymähallitus Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2015-2016 valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2016 oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 4 Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei tapahtunut juurikaan muutoksia vuoden 2016 aikana. Alavireinen taloustaantuma jatkui. Kauppa Venäjän kanssa ei kohentunut. Korkotaso pysyi erittäin alhaisena koko vuoden. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän tehtäväkenttään ei kertomusvuonna muutoksia tullut. Toiminnassa vahvana tuli esiin kuitenkin Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Hallitus-/johtokuntapäätökset sekä muu asian valmistelu tapahtuivat kertomusvuoden aikana. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistetään siten, että perusyksiköt jäävät omiksi taseyksiköikseen. Uuden organisaation on määrä aloittaa 1.1.2018. Talouspuolella talousarvioluvut toteutuivat suhteellisen tarkasti. Tilikauden kuluessa todettiin mahdollisuudeksi käyttää ennakoitua suurempaa poistoa, kun Jäniksenlinnan suurinvestointi voitiin ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa. Tämän seurauksena tilikauden tulos jäi selvästi talousarviotavoitteesta, mikä kuitenkin on perusteltua tuloverotuksen näkökulmasta katsoen. Tilikauden ylijäämä on selvästi positiivinen. 1.5 Henkilöstö Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta ei tapahtunut muutoksia. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 5 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstön ikärakenne on viime vuosina ollut usein esillä riskimielessä, kun keski-ikä nousi selvästi yli 50 vuoden. Tähän on saatu nuorennusta, kertomusvuoden lopussa kuntayhtymän kymmenestä viran- ja toimenhaltijasta kolme on ylittänyt 60 vuoden ikäpaalun ja keskiikä vuoden päättyessä on 47,7 vuotta. Toimitusjohtaja tulee siirtymään eläkkeelle vuoden 2017 keväällä, ja hänelle on valittu seuraaja marraskuun 2016 yhtymävaltuuston päätöksellä. Rahoitusriskit ovat nousseet kuntayhtymässä uuteen valoon viimeisten vuosien aikana, kun lainakanta on kasvanut merkittävästi. Kertomusvuonna lainamäärää jouduttiin kasvattamaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen rakennushanketta varten. Vuoden lopussa lainakanta kokonaisuudessaan oli 5,798 milj.euroa. Kilpailutukseen perustuen kaikki lainaerät on nostettu Kuntarahoitus Oy:ltä. Vuoden 2015 alussa tehtiin osalle lainaa (1,5 milj.euroa) korkosuojaus, josta tehtiin sopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Muut jäljellä olevat lainaerät pientä poikkeusta lukuun ottamatta ovat 6 kk Euribor koroilla. Vahinkoriskit ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta eniten kysymyksiä herättävät. Talousveden toimitusvarmuus ja laatu tulee taata kaikissa olosuhteissa. Tilanteisiin on varauduttu monin eri tavoin, mm. tiedottamisrutiineja ja yhteistyötä tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa on tehostettu. Vuodelta 2009 peräisin olevaa varautumissuunnitelmaa on pidetty ajan tasalla tällaisten tilanteiden varalle. Jatkuvana rutiinina on pidetty yhteistyökokouksia jäsenvesilaitosten, terveysviranomaisten, tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa. Vuoden 2016 aikana toteutettiin myös käytännön harjoitus Keravan Kaupunkitekniikan, terveysviranomaisen, tiedotuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. 1.7 Ympäristötekijät Tuusulan seudun vesilaitos ei käytä toiminnassaan teollisesti valmistettuja kemikaaleja lainkaan, mistä syystä ympäristötekijöiden osuus toiminnassa on vähäistä. Suurin ympäristötekijä normaalioloissa on pohjaveden pumppaus maaperästä, jolla muutetaan luonnon normaalia tasapainoa. Samaan asiaan liittyy myös tekopohjaveden valmistus, kun Päijännetunnelin vettä johdetaan maaperään. Kaikille näille toiminnoille on olemassa voimassa olevat oikeudelliset luvat, joita viranomaiset valvovat, eikä näiden suhteen ole havaittavissa hälyttäviä merkkejä. Tarkkailuvelvoitteiden suhteen kuntayhtymä päätti yhdessä neljän paikallisen yrityksen kanssa yhteistarkkailun järjestämisestä Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueilla. Vuoden 2017 alusta lukien tarkkailutoimenpiteistä vastaa konsulttitoimeksiantona Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Toisesta näkökulmasta ympäristötekijät ovat erittäin tärkeitä vesilaitoksen toiminnalle. Riskit pohjavesien puhtaana pitämiseksi ovat tunnetut. Riskejä on torjuttu mm. antamalla lausuntoja kaavoitus- ja rakennushankkeista sekä laatimalla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat kattavat kaikki kuntayhtymän käytössä olevat pohjavesialueet, joskin vanhimpiin niistä kohdistuu jo päivittämistarve. Kertomusvuoden aikana valmistui yhdessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Tuusulan kunnan kanssa suojelusuunnitelman päivitys Lahelan pohjavesialueelle. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 6 2. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 2.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimintavuoden aikana ei ole esiin tullut sellaisia oikeusseuraamuksia, joiden perusteella olisi syytä epäillä säännösten, määräysten tai päätösten noudattamisrikkomuksia. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumisessa, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuudessa ei toimintavuonna ole esiintynyt sellaista poikkeuksellisuutta, mikä vaatisi korjausehdotuksia. 2.3 Riskienhallinta Tärkeimpänä konkreettisena keinona riskienhallinnassa on vakuutustoiminta. Kuntayhtymän omaisuus on vakuutettu täydestä arvostaan, vakuutuskohteet ja määrät on vuosittain tarkistettu vakuutuksia hoitavan yhtiön kanssa. Toiminnalle on myös vastuuturva-, erityisesti tuotevastuuturvavakuutus, joka kattaa mahdollisesta veden toimitukseen liittyvästä vahingosta yksityisille veden käyttäjille. Tuotevastuuturvan enimmäismäärä vuonna 2016 on ollut 2,0 milj.euroa. Vakuutusyhtiönä kertomusvuonna on ollut IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutussopimus on tehty yhtymähallituksen päätöksellä ja sen seurantavastuu on toimitusjohtajalla. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Muita riskienhallinnan keinoja kuntayhtymässä ovat olleet laaditut suunnitelmat eri tilanteisiin. Lakisääteinen poikkeusolojen valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna 2013. Häiriötilanteiden varautumissuunnitelma vuodelta 2009 on jalkautettu koko henkilökunnan käyttöön ja sitä päivitetään jatkuvana prosessina. 2.4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän omaisuus on pääasiassa maaomaisuudessa, veden tuotantolaitoksissa sekä maahan asennetuissa vesijohdoissa. Omaisuuteen kuuluu myös noin 5,46 %:n osuus Päijänne-tunnelista. Kertomusvuonna omaisuus lisääntyi Jäniksenlinnan uudella laitosinvestoinnilla. Omaisuuden muutokset, lähinnä investointien toteuttamiset ja maakaupat, suoritetaan yhtymähallituksen päätöksiin perustuen. Vähäisemmät hankinnat, niiden kilpailutukset ja hankintapäätökset ovat suoraan toimitusjohtajan päätösvallassa. 2.5 Sopimustoiminta Kuntayhtymää sitovat sopimukset, niiden noudattaminen ja ajanmukaistamisen tarve ovat toimitusjohtajan vastuulla. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 7 2.6 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei kuntayhtymässä ole järjestetty. Perusteena tälle on kuntayhtymän koko sekä toimintakentän selkeys ja vakiintuneisuus. 2.7 Strategiset mittarit Yhtymävaltuuston vuonna 2011 tekemällä ja kertomusvuonna uusitulla strategiapäätöksellä on asetettu strategisia mittareita ja niille tavoitearvoja. Tässä yhteydessä raportoidaan näitä mittareita ja niiden kehittymistä vuodesta 2010 alkaen. 2.7.1 Veden laatu Vedentuotantolaitoksilta lähtevän veden laadulle on asetettu seuraavat strategiset mittarit talousvesinormin suositusarvoihin perustuen: -koliformiset bakteerit, suositus 0 pmy/100 ml -rautapitoisuus, suositus 0,2 mg/l -mangaanipitoisuus, suositus 0,05 mg/l Tavoitteeksi on asetettu nollaraja. Seurantataulukko: Vuosi koliformiset rauta mangaani analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä yhteensä 2010 127 123 123 373 0 2011 135 124 124 383 0 2012 132 121 130 383 0 2013 139 131 131 401 0 2014 129 129 129 387 0 2015 132 132 132 396 0 2016 134 133 133 400 0 ylitysten määrä Yhteensä edellä mainittuja analyysejä tehtiin 400 kpl, yhtään ylitystä ei tapahtunut, joten tavoite saavutettiin. 2.7.2 Käyttöhäiriöt Käyttöhäiriöiksi laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana kirjattiin yksi tällainen tapahtuma, Järvenpäässä vesitornin kaukovalvontahäiriön takia osa vedenkäyttäjistä jäi hetkellisesti ilman vettä. Tavoitetasoa 0 kpl/vuosi ei näin ollen saavutettu kertomusvuonna. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 8 Seurantataulukko: Vuosi tavoite toteutunut ylitysten määrä 2010 0 0 0 2011 0 3 3 2012 0 1 1 2013 0 0 0 2014 0 1 1 2015 0 2 2 2016 0 1 1 2.7.3 Henkilöstön sairauspoissaolot Kertomusvuoden aikana kirjattiin yhteensä 61 työpäivää sairauspoissaoloihin. Näistä 5 liittyi lasten sairauksiin. Työtapaturmista ei poissaoloja aiheutunut. Seurantataulukko: Vuosi Poissaolot Poissaolot yhteensä sairaudesta työtapaturmista Poissaolot Työpäivien lukumäärä* 2010 45 0 45 2495 1.80 2011 34 2 36 2438 1.48 2012 79 0 79 2679 2.95 2013 49 12 61 2578 2.37 2014 43 0 43 2698 1.59 2015 27 0 27 2540 1.06 2016 61 0 61 2520 2.42 Sairauspoissaolo% (työpäivien mukaan) *työpäivien lukumäärä kalenterivuoden todelliset työpäivät kerrottuna henkilökunnan lukumäärällä. Sairauspoissaolot laskettuna ilman työtapaturmia ja lasten sairauksia vuonna 2016 on 2.22 %. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 9 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma tunnuslukuineen 2014-2016: 2014 2015 2016 TUOTOT myynti 3 330 516 3 348 946 3 376 771 liiketoiminnan muut tuotot 0 161 1 210 tuet ja avustukset 8 680 10 137 2 217 muut tuotot 2 857 10 648 10 551 myynnin oikaisuerät 0 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 3 342 053 3 369 893 3 390 749 KULUT -2 101 866-2 145 846-2 229 362 TOIMINTAKATE 1 240 187 1 224 046 1 161 387 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -34 454-28 978-37 549 VUOSIKATE 1 205 733 1 195 068 1 123 838 POISTOT -906 096-910 535-1 055 735 TILIKAUDEN TULOS 299 637 284 533 68 103 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -476 389 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS -270 000 0 490 000 VEROT -21 131-22 562-4 206 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 8 507 261 971 77 508 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 159 157 152 Vuosikate/Poistot, % 133 131 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 10 9 9 Liittynyt asukasmäärä 125 557 126 582 127 482 HUOM liittyneessä asukasmäärässä on mukana Sipoon Helsinki-alue. Tilikauden toimintakate ja vuosikate pienenivät edellisvuodesta vähän, kuitenkin taso säilyi samassa suuruusluokassa. Poistoja voitiin tehdä ennakoitua enemmän, kun Jäniksenlinnan laitoksen suurinvestointi saatiin käyttöön jo elokuussa. Tämä näkyi tilikauden tuloksessa, joka oli talousarviota pienempi. Aiempina vuosina tehdyt varaukset purettiin, mikä on otettu huomioon poistoeron lisäyksenä. Verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi tulee 77 508,26 euroa. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2016 10 3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma tunnuslukuineen 2014 2016: 2014 2015 2016 Tulorahoitus 1 205 733 1 195 068 1 122 628 Investoinnit 582 119 2 602 715 3 301 812 NETTOKASSAVIRTA 623 614-1 407 647-2 179 184 Lainakannan muutokset -182 104 917 896 1 817 896 Oman pääoman muutokset 0-194 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -173 716 29 608-267 221 KASSAVAROJEN MUUTOS 267 794-460 337-628 509 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 207 46 34 Lainanhoitokate 5.7 5.8 5.2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 158 43 32 Kassan riittävyys, pv 127 67 18 4. Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen kehittyminen 2014-2016 on ollut seuraava: 2014 2015 2016 Vastaavaa EUROA EUROA EUROA pysyvät vastaavat 18 571 915 20 264 095 22 511 382 vaihtuvat vastaavat 1 716 834 1 367 122 957 751 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 Vastattavaa oma pääoma 16 415 545 16 677 322 16 754 830 poistoero ja varaukset 490 000 490 000 476 389 pitkäaikainen vieras pääoma 2 880 532 3 798 428 5 394 896 lyhytaikaikainen vieras pääoma 502 672 665 467 843 017 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 83 79 73 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 103 132 184 Lainakanta 31.12. 3 062 636 3 980 532 5 798 428 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 25 31 45 5. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 77 508,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\toimintakertomus 2016_korjattu.docx

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 11 TOTEUTUMISVERTAILU 2016 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUODELTA 2016 1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Jäsenkuntien terveysviranomaisten hyväksymän valvontatutkimussuunnitelman mukaisesti otettujen vesianalyysien perusteella talousveden laatu täytti kaikilta osin näytteenottopisteissä normivaatimukset. Myös hyvälle talousvedelle asetetut laatutavoitteet saavutettiin sataprosenttisesti. Määrällinen veden myyntitavoite, 9,10 milj.m3, toteutui melko tarkkaan, kun veden kokonaismyyntimäärä oli 9,12 milj.m3. Talousarvioon nähden vuoden toiminta- ja vuosikatteet yltivät ennakoitua positiivisempaan tulokseen. Jäniksenlinnan laitossaneerauksen edettyä aikataulunsa mukaisesti, voitiin uusi laitosprosessi ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa, mikä mahdollisti talousarviota suuremman poiston ottamisen tuloslaskelmaan. Tästä seurauksena oli tilikauden ylijäämän asettuminen talousarviota pienemmäksi. Tällä tavoin vältyttiin suuremmilta veroseuraamuksilta. Kun talousarviossa tavoiteltiin 175 000,- euron ylijäämää, saavutettiin kertomusvuonna tilikauden ylijäämäksi 77 508,26 euroa. 2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2016 TA2016 %TA TUOTOT myynti 3 376 771 liiketoiminnan muut tuotot 1 210 tuet ja avustukset 2 217 muut tuotot 10 551 myynnin oikaisuerät 0 TUOTOT YHTEENSÄ 3 390 749 3 387 560 100 KULUT -2 229 362-2 254 000 99 TOIMINTAKATE 1 161 387 1 135 000 102 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -37 549-60 000 63 VUOSIKATE 1 123 838 1 075 000 105 POISTOT -1 055 735-886 000 119 TILIKAUDEN TULOS 68 103 189 000 36 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -476 389 0 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 490 000 0 VEROT -4 206-14 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 77 508.26 175 000 44 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 152 Vuosikate/Poistot, % 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9 Liittynyt asukasmäärä* 127 482 * Helsingin alueella asuvat mukana luvussa Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\talousarvion toteutuminen 2016.docx

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 12 TOTEUTUMISVERTAILU 2016 3. Investointiosan toteutumisvertailu Investointirintamalla keskityttiin Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokseen, jonka rakentaminen oli aloitettu vuoden 2015 toukokuussa. Laitosprosessi voitiin ottaa käyttöönsä aikataulun mukaisesti jo elokuussa, ja valmiina laitos vastaanotettiin marraskuun loppuun mennessä. Tulevien vuosien suurinvestointi, Talma-Söderkulla yhdysvesijohto, hyväksyttiin investointiohjelmaan yhtymävaltuustossa marraskuussa. Hanke käynnistettiin vuoden kuluessa yleissuunnittelulla. Firan sora-alueen saneeraus tuli yllättävänä investointina vastaan jo kertomusvuonna, kun Ympäristöministeriö päätöksellään myönsi hankkeelle 50 %:n rahoitusosuuden edellytyksellä, että työ suoritetaan vuoden 2016 aikana. Alun perin hanke oli ajoitettu kuntayhtymän investointiohjelmaan vuosille 2017 2018. Maanhankintapuolella ei sopivia kohteita löytynyt, ei liioin irtaimistohankinnoissa. Investointien toteutuminen kohteittain: Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Kohde TA2016 2016 POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinnan laitossaneeraus 2 950 000 3 223 911-273 911 Yhdysjohto Talma Söderkulla 50 000 8 648 41 352 Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus 100 000 70 463 29 537 Maanhankinnat 70 000 0 70 000 Irtaimistohankinnat 20 000 0 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 3 190 000 3 303 022-113 022 4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 2016 TA2016 POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Tulorahoitus 1 122 628 1 074 560 48 068 Investoinnit 3 301 812 3 000 000 301 812 NETTOKASSAVIRTA -2 179 184-1 925 440-253 744 Lainakannan muutokset 1 817 896 1 818 000-104 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -267 221 0-267 221 KASSAVAROJEN MUUTOS -628 509-107 440-521 069 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 34 36 Lainanhoitokate 5.2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 32 34 Kassan riittävyys, pv 18 X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Taloushallinto (B)\Kirjanpito (a)\toimintakertomus\toke2016\talousarvion toteutuminen 2016.docx

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TULOSLASKELMA 2016 13 T U L O S L A S K E L M A Tilikausi Tilikausi 2016 2015 Toimintatuotot Veden myynti 3 376 771,29 3 348 945,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1 209,68 161,29 Tuet ja avustukset 2 217,20 10 136,87 Muut tuotot 10 551,12 10 648,45 Myynnin oikaisuerät 0,00 0,00 Yhteensä 3 390 749,29 3 369 892,58 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -523 394,73-509 320,62 Henkilösivukulut -132 374,55-135 041,83 Palvelujen ostot -1 082 063,76-1 022 396,76 Aineet,tarvikkkeet ja tavarat -416 745,03-398 554,88 Muut toimintakulut -74 783,82-80 532,15 Yhteensä -2 229 361,89-2 145 846,24 Toimintakate 1 161 387,40 1 224 046,34 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 48,07 19,68 Muut rahoitustuotot 1 680,00 3 734,00 Korkokulut -39 277,31-32 732,16 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Yhteensä -37 549,24-28 978,48 Vuosikate 1 123 838,16 1 195 067,86 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot -1 055 735,12-910 534,57 Tilikauden tulos 68 103,04 284 533,29 Poistoeron lisäys(-)tai vähennys(+) -476 388,90 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 490 000,00 0,00 Tilikauden verot -4 205,88-22 562,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 77 508,26 261 971,07

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä RAHOITUSLASKELMA 2016 14 RAHOITUSLASKELMA 2016 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 122 628,48 1 195 067,86 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 1 122 628,48 0,00 1 195 067,86 Investointien rahavirta Investointimenot -3 373 484,78-2 602 714,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin 70 462,67 0,00 Pysyvien vastaavien luovutustulot 1 209,68-3 301 812,43 0,00-2 602 714,58 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 179 183,95-1 407 646,72 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0,00 0,00 Antolainsaamisten vähennykset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000,00 1 100 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos -182 104,00 1 817 896,00-182 104,00 917 896,00 Oman pääoman muutokset 0,00-194,08 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -219 137,91-110 625,01 Korottomien velkojen muutos -43 877,41 162 794,87 Maksetut välittömät verot -4 205,88-267 221,20-22 562,22 29 607,64 Rahoitustoiminnan rahavirta 1 550 674,80 947 309,56 Rahavarojen muutos -628 509,15-460 337,16 Rahavarat tilikauden lopussa 277 183,71 905 692,86 Rahavarat tilikauden alussa 905 692,86 1 366 030,02 Muutos -628 509,15-460 337,16 Lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutos saamiset velat saamiset velat Saldo 31.12. loppupvm - -680 566,89 439 485,40-461 428,98 483 362,81 Saldo 1.1. alkupvm + 461 428,98-483 362,81 350 803,97-320 567,94 = Muutos -219 137,91-43 877,41-110 625,01 162 794,87

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TASE 2016 15 T A S E VASTAAVAA Tilikausi Tilikausi 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Päijännetunnelin käyttöoikeus 4 996 093,17 4 996 093,17 Muut pitkävaikutteiset menot 401 966,42 365 016,32 Yhteensä 5 398 059,59 5 361 109,49 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet 1 195 736,89 1 195 736,89 Rakennukset ja rakennelmat 8 576 584,43 3 156 240,56 Johtoverkostot ja laitteet 4 468 605,40 4 839 547,21 Koneet ja kalusto 53 214,95 88 581,13 Ennakkom.ja keskeneräiset hankinnat 8 648,08 2 812 347,07 Yhteensä 14 302 789,75 12 092 452,86 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 810 532,50 2 810 532,50 Yhteensä 2 810 532,50 2 810 532,50 PYSYVÄT VASTAAVAT 22 511 381,84 20 264 094,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset kunnilta 620 514,76 340 914,33 Myyntisaamiset muilta 22 081,09 11 337,09 Muut saamiset 2 726,71 1 571,59 Siirtosaamiset 35 244,33 107 605,97 Yhteensä 680 566,89 461 428,98 Rahat ja pankkisaamiset 277 183,71 905 692,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT 957 750,60 1 367 121,84 VASTAAVAA 23 469 132,44 21 631 216,69

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TASE 2016 16 VASTATTAVAA Tilikausi Tilikausi 2016 2015 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 4 596 975,57 4 596 975,57 Muu oma pääoma 11 211 613,87 11 211 613,87 Yhteensä 15 808 589,44 15 808 589,44 Rahasto 405 241,83 405 241,83 Ed. tilikausien tulos 463 490,61 201 519,54 Tilikauden tulos 77 508,26 261 971,07 Yhteensä 946 240,70 868 732,44 OMA PÄÄOMA 16 754 830,14 16 677 321,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 476 388,90 0,00 Investointivaraukset 0,00 490 000,00 Yhteensä 476 388,90 490 000,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat muilta luotonantajilta 5 394 896,00 3 798 428,00 Yhteensä 5 394 896,00 3 798 428,00 Lyhytaikainen Lainat muilta luotonantajilta 403 532,00 182 104,00 Ostovelat 304 286,53 345 519,96 Siirtovelat 135 198,87 137 842,85 Muut lyhytaikaiset velat 0,00 0,00 Yhteensä 843 017,40 665 466,81 VIERAS PÄÄOMA 6 237 913,40 4 463 894,81 VASTATTAVAA 23 469 132,44 21 631 216,69

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 17 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2016 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Vuonna 2015 tehty kuntayhtymän hallituksen päätöksellä koronvaihtosopimus lainaan, joka erääntyy 2021. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus sekä aikaisempiin tilikausiin kohdistuneet tuottojen ja kulujen sekä virheiden korjaukset Tilinpäätös on vertailukelpoinen edelliseen tilikauteen ja siihen ei sisälly tuottojen, kulujen tai virheiden korjauksia. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot 2016 2015 Veden myynti 3 376 771,29 3 348 945,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1209,68 161,29 Muut tuet ja avustukset 2 217,20 10 136,87 Muut toimintatuotot 10 551,12 10 648,45 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Muut pitkävakutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Vedenkäsittelylaitokset: rakennus-, koneisto-, LVI-, sähkö- sekä automaatiotekniset osat suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 15 vuotta tasapoisto Johtolinjat laitteineen sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 30 vuotta tasapoisto ATK- ja valvomolaitteet 8 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Rahoitustuotot ja kulut Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu Elisan osinkotuotto

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 18 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Päijännet. Muut pitkäv. Yhteensä käyttöoik menot Arvo 1.1.2016 4 996 093,17 365 016,32 5 361 109,49 Lisäykset 0,00 70 462,66 70 462,66 Poistot 0,00 33 512,56 33 512,56 Arvo 31.12.2016 4 996 093,17 401 966,42 5 398 059,59 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Johtoverk. Koneet ja Keskener. Yhteensä ja laitteet kalusto työt Arvo 1.1.2016 1 195 736,89 3 156 240,56 4 839 547,21 88 581,13 2 812 347,07 12 092 452,85 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 3 232 559,45 3 232 559,45 Poistot 0,00 615 914,57 370 941,81 35 366,18 0,00 1 022 222,56 Siirrot erien välillä 0,00 6 036 258,44-6 036 258,44 0,00 Arvo 31.12.2016 1 195 736,89 8 576 584,43 4 468 605,40 53 214,95 8 648,08 14 302 789,74 Maa-alueet erittely Liittymismaksut 40 755,44 Muut maa-alueet 1 154 981,45 Poistot on kirjattu vuosikuluksi 2016 Sijoitukset PSV:n osakkeet Vanhan kunnantalon Elisan Liittymismaksu Yhteensä osakkeet osakkeet saamiset Arvo 1.1.2016 2 634 185,24 168 187,93 6 559,33 1 600,00 2 810 532,50 Lisäykset 0,00 Vähennykset 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Arvo 31.12.2016 2 634 185,24 168 187,93 6 559,33 1 600,00 2 810 532,50

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 19 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2016 2015 Lyhytaikaiset saamiset EUR EUR Myyntisaamiset jäsenkunnilta 620 514,76 340 914,33 Myyntisaamiset muilta, sisältää saamiset Mäntsälän vedeltä, 22 081,09 11 337,09 Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä, Pornaisten kunnalta ja Jäniksenlinnan alueen pienkuluttajilta Muut saamiset 2 726,71 1 571,59 Siirtosaamiset 17 875,50 6 227,32 Arvonlisäverosaamiset 17 368,83 101 378,65 Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma 1.1. 4 596 975,57 4 596 975,57 Peruspääoma 31.12. 4 596 975,57 4 596 975,57 Muu oma pääoma 1.1 11 211 613,87 11 211 613,87 Muu oma pääoma 31.12 11 211 613,87 11 211 613,87 Rahasto 1.1. 405 241,83 405 241,83 Rahasto 31.12. 405 241,83 405 241,83 Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 463 490,61 201 519,54 Tilikauden yli/-alijäämä 77 508,26 261 971,07 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus / Jäniksenlinnan saneeraus 0,00 490 000,00 Kertynyt poistoero / Jäniksenlinna 476 388,90 0,00 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat muilta 5 394 896,00 3 798 428,00 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvä pitkäaikainen vieras pääoma 1 992 860,00 2 048 571,43 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat muilta 403 532,00 182 104,00 Ostovelat 304 286,53 345 519,96 Siirtyvät korot 14 872,55 13 580,55 Lomapalkkajaksotus 87 735,16 81 222,83 Ennakonpidätysvelka 14 804,56 14 034,27 Sosiaaliturvamaksuvelka 944,31 941,93 Jäsenmaksutilitysvelka 0,00 750,26 Muut siirtovelat 16 842,29 27 313,01 Vastuusitoumukset Vuokravastuut Seuraavan 12 kk kuluessa maksettava 28 000 27 925 Myöhemmin maksettava 42 200 41 977 Yhteensä 70 200 69 902 Kuntayhtymän hallussa olevat vakuudet 610 668 503 234

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 20 OSUUDET YHTYMÄN VAROIHIN JA VELKOIHIN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä maksettu osuuksia 1 039 056,80 1 045 731,26 1 125 043,97 1 193 100,76 4 402 932,78 varat 23 469 132,44 velat 6 237 913,40 jaettavaa 12 828 286,26 vesi m3 2006-2015 22 898 705,00 32 472 962,00 11 329 923,00 21 029 434,00 87 731 024,00 % osuus vedestä 26,10 37,01 12,91 23,97 100 % vesimääräosuus 3 348 315,45 4 748 291,23 1 656 694,39 3 074 985,19 12 828 286,26 osuus euroina 4 387 372,25 5 794 022,49 2 781 738,36 4 268 085,94 17 231 219,04 %:na 25,46 33,63 16,14 24,77 100 % Henkilöstökulut Palkanmaksu on toteutettu niin, että kassa- ja suoriteperusteisuus on sama lukuunottamatta lomapalkkavaraus- ja erilliskorvausjaksotusta. Helnkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2016 2015 Rahapalkka 523 394,73 509 320,62 Eläkekulut 104 918,95 105 545,45 Muut henkilösivukulut 27 455,60 29 496,38 Henkilöstön lukumäärä 10 10 Luettelot ja selvitykset Kirjanpitokirjat Tositelaji 01- pääkirja Tasekirja Tosite Moduuli Arkistointi Pääkirja myyntireskontra LA elektroninen Päiväkirja ostoreskontra OS elektroninen kassa KA paperinen muistiot KP paperinen palkkatositteet KP paperinen Kirjanpitokirjat ja paperiset tositteet säilytetään Tuusulan seudun vesilaitoksen toimistossa Kirkkotie 49, 04310 Tuusula. Elektronisesti arkistoidut tositteet säilytetään Visma.net pilvipalvelussa. Visma Software Oy, Linnoitustie 4 a, 02600 Espoo. Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy, JHTT yhteisö 2016 2015 Tilintarkastuspalkkiot 1773 1864 Tilintarkastajan lausunnot 0 0 Tarkastuslautakunnan avustaminen 1018 1023 Muut palkkiot 0 0 MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Vesioikeuden päätöksen perusteella kuntayhtymä toimittaa neljälle kiinteistölle vettä ilmaiseksi ja kolmelle kiinteistölle omakustannushintaan.

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 2 21 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Yhtymähallitus esittää vuoden 2016 ylijäämän 77 508,26 euroa siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Tuusula 02.03.2017 Pertti Aalto Leena Harjula-Jalonen Jukka Lehtonen Sari Lilius Hans Malmlund Marikki Myllyvirta Jaana Siukola Heikki Vestman Unto Tanttu TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Tuusulassa 6. päivänä maaliskuuta 2017 BDO Audiator Oy JHTT - yhteisö Raimo Vainio-Kaila JHT, HT-tilintarkastaja

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 3 1 Kirkkotie 49 04310 TUUSULA Sähköposti: etunimi.sukunimi@tsvesi.fi Kotisivu: www.tsvesi.fi Puh: 040 504 0444 Häiriötilannetiedote: 080092400 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 HELSINKI VAHVISTUSILMOITUSKIRJE TILINTARKASTAJALLE Tämä vahvistusilmoituskirje on annettu pyynnöstänne osana tilintarkastusprosessia, jotta tilintarkastajana voitte noudattaa hyvää tilintarkastustapaa. Vahvistusilmoituskirje on annettu liittyen suorittamaanne tilintarkastukseen, jonka kohteena on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto tilikaudelta 1.1. 31.12.2016 ja jonka tarkoituksena on antaa lausunto siitä, 1) onko kuntayhtymän hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti; 2) onko kuntayhtymän tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antaako se oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; 3) ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita; sekä 4) onko kuntayhtymän sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Vahvistamme parhaan tietomme ja käsityksemme mukaisesti seuraavaa: Olemme täyttäneet tilintarkastukseen liittyvät velvollisuutemme, jotka koskevat tietojen antamista tilintarkastajalle sekä tilinpäätöksen laatimista kuntalain mukaisesti, erityisesti siten, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot. Liiketapahtumat, jotka edellytetään kirjattavaksi kirjanpitoon ja sisältyvän tilinpäätökseen, on kirjattu kirjanpitoon, ja ne sisältyvät tilinpäätökseen. Merkittävät oletukset, joita on käytetty kirjanpidollisia arvioita tehtäessä, ovat asianmukaisia määrittämistavoitteisiin nähden. Sellaisten tilinpäätöspäivän jälkeisten tapahtumien, jotka edellyttävät tilinpäätöksen oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, mukaiset oikaisut on tehty tai vaadittavat tiedot esitetty. Olemme arvioineet riskiä, joka koskee sitä mahdollisuutta, että tilinpäätös saattaa olla väärinkäytöksen seurauksena olennaisesti virheellinen ja olemme antaneet teille tiedoksi käsityksemme tästä riskistä. Tiedossamme ei ole kuntayhtymää koskevia väärinkäytöksiä tai epäiltyjä väärinkäytöksiä tai säädösten tai määräysten noudattamatta jättämisiä tai epäiltyjä noudattamatta jättämisiä, jotka vaikuttavat o hallinnon laillisuuteen tai yhtymäkokouksen päätösten mukaisuuteen; o siihen, onko kuntayhtymän tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaako se oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; o valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuuteen; tai o sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuteen, ja johon on osallisena kuntayhtymän tilivelvollinen, viranhaltija tai työntekijä tai muita.

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 3 2 Olemme antaneet teille tiedot tiedossamme olevista vaateista ja vireillä olevista oikeudenkäynneistä, joiden vaikutukset tulisi ottaa huomioon kuntayhtymän tilinpäätöstä laadittaessa. Tiedossamme olevat vaateet ja vireillä olevat oikeudenkäynnit, joiden vaikutus tulisi ottaa huomioon tilinpäätöstä laadittaessa, on käsitelty kirjanpidossa ja esitetty tilinpäätöksessä. Tiedossamme ei ole esteellisyyssäännösten vastaisia päätöksiä tai liiketapahtumia. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Olemme antaneet toimintakertomuksessa selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selonteoissa on kuvattu tiedossamme olevat sisäisen valvonnan puutteet sekä annettu muut toimintakertomuksen laadintaa koskevien ohjeiden mukaiset tiedot. Vahvistusilmoituskirjeellä ei muuteta yhtymähallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden eikä tilintarkastajan lainsäädännön mukaisia velvoitteita eikä vastuita. Tähän kirjeeseen sovelletaan tilintarkastajan salassapitovelvollisuutta. Sitoudumme ilmoittamaan tilintarkastajalle, mikäli ennen tilintarkastuskertomuksen antamista tietoomme tulee muutoksia tässä vahvistusilmoituskirjeessä kuvatuissa seikoissa. Tämä kirje annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Tuusulassa 2. päivänä maaliskuuta 2017 Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymän hallitus Hans Malmlund Yhtymähallituksen puheenjohtaja Unto Tanttu Toimitusjohtaja

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 2016 1

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tulevaan varautumista KUNTAYHTYMÄN 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle 1.1.2018 alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. VEDEN LAADUN varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. VUODEN MYYTY kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. KUNTAYHTYMÄN TALOUDESSA tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöön otto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on 68 103 euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos + 0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos 6,0 % edellisvuodesta). INVESTOINTEIHIN kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,303 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. TÄMÄ HENKILÖKOHTAISESTI 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsittelyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatuja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. NÄIN KIITÄN KAIKKIA niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! TUNTEENI 27 VUODEN jälkeen voisi kiteyttää Aleksis Kiven kirjoittamaan toteamukseen, joka Seitsemässä Veljeksessä tuli Taula-Matin suusta: Niin oli, ja ne päivät ovat olleet ja menneet. Mutta mieluisasti muistelee ukko retkiä miehuutensa parhaista päivistä ja mieluisasti niitä kertoilee. UNTO TANTTU 2016 2 3

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 VUODEN TAPAHTUMIA 2016 Uusorganisointia Jäniksenlinnan harjannostajaisjuhlaa vietettiin 10.3.2016 uuden laitosrakennuksen käytävällä. Toimitusjohtajaksi 1.4.2017 alkaen valittu Kari Korhonen. Jäniksenlinnan suodatinputkisto. Oikealla Firan pohjavesilammikon täyttötyö käynnissä. Toiminnallisesti päähuomio vuoden 2016 asioissa oli jäsenkuntien vireille panema suunnitelma Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV) ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) uusorganisoinnissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti hanke eteni vuoden kuluessa niin, että kuntayhtymien yhteisen työryhmän suositusten mukaisesti molemmissa kuntayhtymissä tehtiin päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla lopullisten päätösten synnyttämiseksi vuoden 2017 alussa. Näillä näkymin operatiivinen toiminta keskitetään TSV:n hoidettavaksi, kuitenkin niin, että molemmat organisaatiot jäävät edelleen omiksi taseyksiköikseen. Toimintavuoden aikana kuntayhtymille valittiin jo yhteinen toimitusjohtaja, joka aloittaa virassaan keväällä 2017 nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Uuden organisaation on määrä aloittaa 1.1.2018. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennuksen ja saneerauksen urakointityö oli käynnistynyt jo edellisvuonna 2015. Rakennustyö eteni vuoden aikana hyvin aikataulussaan ja kustannusraameissaan. Vedentoimitusvarmuuden kannalta etukäteen arvioitu suurin riskitekijä, prosessin kääntäminen uudesta vanhaan, sujui ongelmitta elokuun alussa. Laitos voitiin ottaa vastaan urakoitsijoilta alkuperäisen aikataulun mukaisesti marraskuun lopulla. Hanke on lähihistorian ylivoimaisesti suurin investointihanke kuntayhtymässä, kokonaiskustannuksiltaan 6,036 milj.euroa. Jäniksenlinnan ohella toiseksi investointikohteeksi kertomusvuonna hieman yllättäen tuli Firan vesilaitoksen vieressä olevan avoimen pohjavesilammikon täyttö ja saneeraus. Vasta seuraaville vuosille kaavailtu hanke tuli kiireiseksi, kun Ympäristöministeriö myönsi työlle 50 %:n avustuksen edellytyksellä, että työ tehdään jo vuoden 2016 kuluessa. Onnistuneen kilpailutuksen ja urakointityön seurauksena lammikko tuli täytetyksi lokakuun loppuun mennessä. Maapohja oli jo ennestään kuntayhtymän omistuksessa ja täytteeksi sopiva sora saatiin edellisvuonna tehdyllä viereisen tilan määräalan kaupalla. Hankkeella vähennetään Firan pohjavesilaitokseen kohdistuvia ympäristöriskejä huomattavasti. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta. Tosin yksi kirjattu ennakoimaton vedentoimituksen keskeytys tapahtui lokakuun lopulla, kun Järvenpään vesitornin mittaustekniikan tiedonsiirto petti. Tilanne aiheutti osalle Järvenpäätä lyhytkestoisen jakeluhäiriön. Edellä mainitun lisäksi reklamaatioita vedestä vastaanotettiin edelleenkin vähän, yhteensä 11 kpl. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Näihin on mukaan tullut myös pelastuslaitokset (Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan) sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Keravalla yhteisharjoitus. Pohjavesien tarkkailuvelvoitteiden hoitamisessa haettiin uusi tapa tehdä asia entistä tehokkaammin. Aiemmin kuntayhtymä on omana työnään suorittanut tarkkailun ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet. Kertomusvuonna valmisteltiin Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueita koskeva yhteistarkkailuhanke, jossa tarkkailuvelvoitteet hoidetaan yhdessä neljän alueella toimivan teollisuusyrityksen kanssa. Tarkkailun toteuttajaksi valittiin kilpailutukseen perustuen Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys, joka aloittaa työn vuoden 2017 alusta lukien. Vesitornien saneerauskohteena kertomusvuonna oli Keravan vanha torni, jonka toteutus oli Keravan Kaupunkitekniikan vastuulla. Tornin katto, julkisivut ja putkisto uusittiin, ja saneerattu torni saatiin normaalikäyttöön heti vuoden 2017 alkaessa. Henkilöstön osalta vuoden kuluessa ei tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta yhden laitoshoitajan jäämistä osa-aikaiselle eläkkeelle. Kun tiedossa oli toimitusjohtajan eläkkeelle siirtyminen keväällä 2017, toteutettiin uuden toimitusjohtajan hakuprosessi syksyn aikana niin, että lopullinen valintapäätös tehtiin yhtymävaltuuston kokouksessa marraskuussa. Valittu johtaja, diplomi-insinööri Kari Korhonen, ottaa viran vastaan 1.4.2017. Samalla hän tulee toimimaan myös Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtajana. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kahden kuntayhtymän operatiivisen toiminnan yhteen sovittaminen on ehdottomasti tulevaisuuden suurin haaste ja muutostekijä. Asian valmisteluhan tuli molemmille kuntayhtymille täydellisenä yllätyksenä vasta kertomusvuoden alkupuolella. Suunnittelu ja päätöksen teko sujui kuitenkin ongelmitta ja yllättävänkin nopeassa aikataulussa. Tärkeimmät asiaan kuuluvat päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla tulivat jo vuonna 2016 tehtyä. Vuoden 2017 kuluessa asiat viimeistellään ja käytännön muutostyöt toteutetaan niin, että uusittu organisaatio voi aloittaa vuoden 2018 alusta. Sipoon väestön ja teollisuuden jyrkkä kasvuennuste vaatii toimenpiteitä erityisesti Söderkullan taajaman vedentarpeen tyydyttämiseksi. Uuden yhdysvesijohdon rakentamista Kerava-Nikkilä yhdysvesijohdosta Söderkullaan valmisteltiin jo kertomusvuoden kuluessa teettämällä konsulttityönä hankkeen yleissuunnitelma kustannusarvioineen. Myös sopimus Sipoon kunnan ja kuntayhtymän välillä tuli päätetyksi. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun on varattu aikaa vuonna 2017 niin, että rakentaminen voisi alkaa viimeistään vuoden 2018 alussa ja johto-osuus olisi valmis vuoden 2019 puoliväliin mennessä. Rakentamisen kokonaiskustannusarvio on 6,6 milj.euroa, josta Sipoon kunnan osuus on 1,8 milj.euroa. Kertomusvuonna toteutetun WSP-hankkeen eteenpäin vieminen ja riskitekijöiden jatkuva seuranta ovat tulevaisuudessa tärkeitä laadun varmistamiseen kuuluvia toimenpiteitä, joihin tulee panostaa. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. 4 5

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 Rakentaminen 2016 JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Vuoden investointipanostus keskittyi jo toista vuotta peräkkäin lähes yksinomaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraukseen. Rakennustyö käynnistyi jo vuoden 2015 toukokuussa ja aikataulutavoitteeksi oli asetettu marraskuu 2016. Koko hankkeen vaikeusaste suunnittelusta alkaen tiedettiin. Olihan kyseessä vedentuotantomme kannalta kriittinen laitos, ja erityisesti vanhan laitososan sovittaminen uuden kanssa vaati erityistä panostusta. RAKENNUSTYÖ ETENI koko hankkeen ajan aikataulussaan. Uusi prosessi voitiin ottaa käyttöön elokuussa, ja laitos oli kokonaisuudessaan valmis vastaanotettavaksi aikataulussaan marraskuun lopussa. Erityinen huomio käännettäessä prosessi vanhasta uuteen asetettiin toimitetun veden laadulle ja toimitusvarmuudelle. Tässäkin asiassa tavoite saavutettiin JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS YHTEENSÄ, euroa Urakkahinta Lisätyöt Yhteensä Suunnittelu, FCG Oy 307 406 Valvonta, Projekti Mgt Oy 133 508 Pääurakka, Peab Oy 2 963 000 219 016 3 182 016 Koneisto, Econet Oy 1 065 000 88 115 1 153 115 LVI, Jacuteam 103 375 13 366 116 741 Sähkö, Sähköliike Matti Rantala Oy 312 800 13 758 326 558 Automaatio, Syspoint Oy 348 250 62 564 410 814 Omat hankinnat 325 505 Muut kustannukset 80 593 Yhteensä 4 792 425 396 820 6 036 258 täydellisesti. Myös rakentamisen kustannusarvio pysyi tarkalleen arvion mukaisena. KOKO HANKKEEN pääsuunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Pääurakoitsijaksi urakkakilpailutuksessa valikoitui Peab Infra Oy, koneistotyöt teki Econet Oy, LVI-työt Jacuteam LVI, sähköistyksen Sähköliike Matti Rantala Oy sekä automaation Syspoint Oy. Lisäksi rakennuttaja hankki erillistoimituksina UV-laitteet Hyxo Oy:ltä,varavoimakoneen kwset Oy:ltä ja antennimaston Aerial Oy:ltä. Työn paikallisvalvojana toimi Projekti Mgt Oy. SUUNNITELTU laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennettiin uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäivät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee arvoon 19 000 m3/vrk. FIRAN POHJAVESILAMMIKON MAISEMOINTI Firan vesilaitoksen läheisyydessä sijannut, soranoton seurauksena syntynyt avoin pohjavesilammikko on todettu suureksi riskitekijäksi veden laadulle. Jo edellisvuonna 2015 hankittiin lammikon täyttöön soveltuva viereinen soraharju vesilaitoksen omistukseen tavoitteena täyttää lammikko. Kertomusvuoden helmikuussa laitokselle tuli tieto, että jätetyn hakemuksen perusteella hankkeelle on mahdollista saada Ympäristöministeriön rahoitusta. 50%:n avustuksen ehtona oli kuitenkin, että työ tulee tehdä vuoden 2016 aikana. Viimeistelytyöt, pääasiassa taimenistutus, jäävät vuoden 2017 puolelle. PÖYRY FINLAND OY:N tekemän saneeraussuunnitelman perusteella työ kilpailutettiin ja saatiin valmiiksi lokakuussa.urakoitsijana toimi Kreate Oy. Urakoinnin kokonaiskustannukset olivat 119 601 euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset suunnittelu mukaan lukien 140 925 euroa. Tästä summasta puolet saatiin avustuksena ja omiksi kustannuksiksi kirjattiin 70 462 euroa. MUUT INVESTOINNIT Investointiohjelmassa olevaa Talma-Söderkulla yhdysvesijohtoa varten laadittiin yleissuunnitelma, jonka tekemisestä vastasi Pöyry Finland Oy. Yleissuunnitelmalla haettiin sopivinta linjausvaihtoehtoa johdolle ja tehtiin alustava kustannusarvio hankkeelle. Johtopituus tulee olemaan noin 11,8 km ja kokonaiskustannusarvio 6,6 milj.euroa. Suunnitteluun rahaa käytettiin 8 648 euroa. 6 7

Organisaatio Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 2016 Vesilaitoksen hoitajat Jarmo Nivalainen ja Visa Veijanen palkittiin 30 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta vesilaitostyöstä Suomen Vesilaitosyhdistys VVY:n sekä Suomen Kuntaliiton kultaisilla ansiomerkeillä. Toimitusjohtaja UntoTanttu vastaanotti Suomen Kuntaliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin yli 40 vuotta jatkuneesta kunnallisesta työurasta. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 poseeraamassa Jäniksenlinnan uuden aurinkopaneeliseinän edessä. Kuvassa vasemmalta Erkki Laaksonen, Unto Tanttu, Sari Passila, Tuomas Turunen, Jarmo Nivalainen, Eero Kittelä, Visa Veijanen ja Timo Ranta-Pere. Kuvasta puuttuvat Ossi Laaksonen ja Matti Reponen. YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: YHTYMÄHALLITUS YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2015-2016 valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2016 oli seuraava: HENKILÖKUNTA Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta 14.4. saakka, Ulla Savenius Keravalta 15.4. lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen 9.11. saakka Margita Winqvist 10.11. alkaen varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Yhtymävaltuuston toimikausi on 2013-2016. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2015 aikana kaksi kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. 8 9

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 Yleistä 2016 VÄESTÖMÄÄRÄ Väestömäärän kasvu alueella oli viisivuotiskauden suurin, 1,11 %. Sipoo on kasvuvauhdissa selvästi suurin, 2,57 %. Lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2011-2016 (Lähde: Tilastokeskus) Muutos 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 15/16 % Järvenpää 38 966 39 646 40 003 40 427 40 900 41 518 1,51 Kerava 34 549 34 491 34 932 35 331 35 293 35 532 0,68 Sipoo 18 526 18 739 18 928 19 058 19 399 19 898 2,57 Tuusula 37 667 37 936 38 149 38 204 38 459 38 595 0,35 yhteensä 129 708 130 812 132 012 133 020 134 051 135 543 1,11 3,5 LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN 4 LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2016 Järvenpää 40 110 40 725 98 98 Kerava 35 331 35 143 100 99 Sipoo 14 516 14 974 75 75 Tuusula 35 247 35 260 93 91 Yhteensä 125 204 126 102 93 93 milj. m 3 Yllä olevassa taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä ilman Helsinkiin kuuluvia. muutos henkilöä 1 104 1 200 1 008 1 031 1 492 muutos % 0.87 0.92 0.76 0.78 1.11 VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,99 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 19 982 m 3, Mäntsälän Vedelle 72 211m 3 ja Pornaisten kunnalle 44 958 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,12 milj. m 3 eli keskimäärin 24 930 m 3 / vrk. Edellisvuoteen 2015 verrattuna myyty vesimäärä pysyi lähes tarkalleen samana. Karkausvuodesta johtuen kuitenkin voidaan laskea noin 0,2 %:n keskimääräinen vedenkäytön väheneminen vuonna 2016. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 16/15 2012 2013 2014 2015 2016 m 3 /vrk % Järvenpää 6308 6332 6464 6527 6679 152 2.3 Kerava 9112 9232 8528 8636 8263-372 -4.3 Sipoo 3052 3264 3491 3538 3583 45 1.3 Tuusula 5623 5721 5832 5953 6030 77 1.3 Sairaala 65 72 67 58 55-4 -6.2 Mäntsälä 203 207 205 199 197-2 -0.8 Pornainen 61 27 99 65 123 57 87.6 yhteensä 24 425 24 854 24 686 24 977 24 930-47 -0.2 Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 15/pl teoll 16/pl teoll 16/kok Järvenpää 6679 27,2 163 164 164 Kerava 8263 33,7 180 182 235 Sipoo 3583 14,6 166 163 222 Tuusula 6030 24,6 169 171 171 yhteensä 24 555 100,0 170 171 193 Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Samoin luvuista on karsittu Sipoon Helsinkiin toimittama vesimäärä. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, 6 811 214 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, 352 105 m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin. 10 11

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 Yleistä Veden hankinta ja valmistus 2016 Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden 2016 luku 171 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua suurempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 193 l/as,vrk, muutaman litran edellisvuotta pienempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pysyi edellisvuoden lukemassa 11%. OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 118 72 121 51 104 47 115 67 116 60 teollisuus 13 8 74 32 76 34 22 13 40 21 kauppa ja palvelut 21 13 17 7 16 7 5 3 15 8 mittaamaton vesi 11 7 24 10 27 12 29 17 22 11 yhteensä 164 100 235 100 222 100 171 100 193 100 Prosenttitarkastelujen tulkinnassa tulee muistaa Keravan ja Sipoon osalla myös yksittäiset suuret teollisuuskäyttäjät, joiden vesimäärä kaunistaa vuototilastoa. Toisaalta Sipoon ja Tuusulan muita korkeammat luvut johtuvat suurista johtoverkon pituuksista suhteessa veden käyttöön. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna toukokuulle, keskimäärin 26 419 m 3 /vrk. Edellisvuoden 2015 vastaava luku oli marraskuulta 26 241 m3/vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä 25.6.2016 vettä käytettiin vain 17 044 m3/vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua 16 593 m3/ vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 31. toukokuuta, 30 357 m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m3 + alv 24%. LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ 2015-2016 LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 15 käyttö 16 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna* kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 13200 10485 10342 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2700 1044 1115 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10000 7174 7204 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 488 492 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 550 491 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1200 769 817 Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 341 443 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1200 1254 1156 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1700 1270 1325 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2400 1115 1016 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1000 498 546 Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 yhteensä 36100 24989 24945 * Jäniksenlinnan laitoksen saneeraus ja laajennus valmistui vuoden 2016 marraskuussa. Prosessi täydentyi kaksivaiheisella ilmastus-hiekkapikasuodatus osalla raudan ja mangaanin poistamiseksi ja uusitun laitoksen mitoitusarvoksi on määritetty 19 000 m3/vrk. OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk 210 l/as/vrk 200 190 180 170 160 150 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Arlan käyttämää vettä) vuosi YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottoarvojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,75 milj.m3 (10 234 m3/vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,65 milj.m3 (7242 m3/vrk), eli yhteensä 6,40 milj. m3 (17 476 m3/vrk). JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1.2016 31.12.2016 1.1.2016 31.12.2016 e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,39 1,39 2,19 2,19 Sipoo 1,53 1,60 2,17 2,28 Tuusula 1,69 1,69 2,23 2,23 SÄHKÖENERGIAN KULUTUS SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 371 659 3 785 012 0,36 Rusutjärvi 926 408 2 636 573 0,35 muut vesilaitokset 1 621326 2 708 420 0,60 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat 249 877 10 040 514 0,02 yhteensä 4 169 270 9 130 005 0,45 tekopohjavesi 960 879 6 587 009 0,15 kaikki yhteensä 5 130 149 0,56 SÄHKÖN KÄYTTÖ Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,15 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,04 GWh. Myös vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö lisääntyi hieman. Todennäköisin syy löytyy Jäniksenlinnan vesilaitoksen erilaisista käyttötilanteista saneeraustyön yhteydessä. 12 13

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 Veden hankinta ja valmistus 2016 KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Kustannukset vuonna 2016 muodostuivat seuraavan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, JÄNIKSENLINNA euroa 116 374 50 786 233 30 205 197 597 279 573 477 170 senttiä/m³ 3,07 1,34 0,01 0,80 5,22 7,39 12,61 RUSUTJÄRVI euroa 79 414 1 757 0 3 248 84 419 0 84 419 senttiä/m³ 3,01 0,07 0,00 0,12 3,20 0,00 3,20 MUUT YHT euroa 149 504 25 320 637 28 318 203 780 324 912 528 692 senttiä/m³ 5,52 0,93 0,02 1,05 7,52 12,00 19,52 YHTEENSÄ euroa 345 292 77 863 870 61 771 485 796 604 485 1 090 281 senttiä/m³ 3,78 0,85 0,01 0,68 5,32 6,62 11,94 TEKOPOHJAVESI euroa 72 537 123 0 50 72 710 11 430 84 140 senttiä/m³ 1,13 0,00 0,00 0,00 1,13 0,18 1,31 Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 149 100 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 50 653 euroa ( yhteensä 199 753 euroa ), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 283 893 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 4,44 senttiä/m3. Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Kertomusvuoden aikana yksi osakkaista, Altia Oyj, luovutti osakkeensa emoyhtiölle. Vuonna 2016 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 149 100 euroa (vuonna 2015 166 850 euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 50 653 euroa, edellisvuoden summan oltua 47 407euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 21 450 euroa (v. 2015, 21 450 euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Järvenpäässä Poikkitien yritysalueen saneerausten yhteydessä, jossa vanhaa asbestisementtiputkea korvattiin PVC-materiaalilla. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2016 yhteensä 10,04 milj.m3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 249 877 kwh eli noin 0,03 kwh/m3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti 200 8373 0 8373 Asbestisementti 250 3955 0 3955 Asbestisementti 300 1345 1211 2556 Asbestisementti 400 621 0 621 PEH 75 381 0 381 PEH 90 149 0 149 PEH 110 470 0 470 PEH 160 2 842 844 PEH 200 351 25 376 PEH 225 2289 769 3058 PEH 250 48 0 48 PEH 280 201 728 929 PEH 315 1267 0 1267 PEH 355 0 212 212 PEH 400 0 2038 2038 PEH 500 1995 694 2689 PEH 630 13 0 13 PVC 63 940 0 940 PVC 90 1686 0 1686 PVC 110 198 0 198 PVC 160 11 832 10 005 21 837 PVC 225 28 117 134 28 251 PVC 280 37 367 2711 40 078 PVC 315 14 318 1483 15 801 PVC 400 2577 2436 5013 PVC 500 5445 1734 7179 PVC 630 12 389 0 12389 Teräs 500 12 0 12 Valurauta 100 52 0 52 Valurauta 150 537 1 538 Valurauta 200 2650 385 3035 Valurauta 250 2953 0 2953 Valurauta 300 1271 0 1271 Valurauta 400 0 201 201 Teräs 400 0 40 40 Tuntematon Tuntematon 0 61 61 Yhteensä 143 804 25 710 169 514 VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Porvoon terveydensuojelun toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2016 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2016 2020 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi kolmestatoista valitusta käyttöpisteestä. Sipoossa näytteenottopisteitä on kaksitoista, näytteenottoajankohdat on hajautettu tasaisesti vuoden ympäri. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Verkoston valvontanäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä lukuun ottamatta Sipoota, jossa näytteet on ottanut paikallinen terveydensuojeluviranomainen, Porvoon terveydensuojelu. Käyttötarkkailunäytteet on ottanut vesilaitoksen oma henkilökunta. Tuusulan seudun vesilaitoksen vastuulla olevat laboratoriotutkimukset on teetetty Metropolilab Oy:llä Helsingissä, Porvoon terveydensuojelun laboratoriona on toiminut Vita-Terveyspalvelut Oy Helsingissä. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 721 näyte-erää (v. 2015 581 kpl), joista tehtiin yhteensä 12 452 analyysiä (v. 2015 11 185 kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset valvontanäytteiden osalta. 14 15

Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 Talous TULOSLASKELMA 2014 2016 INVESTOINTIEN TOTEUMA 2014 2016 2016 2014 2015 2016 TA2016 %TA TUOTOT myynti 3 330 516 3 348 946 3 376 771 liiketoiminnan muut tuotot 0 161 1 210 tuet ja avustukset 8 680 10 137 2 217 muut tuotot 2 857 10 648 10 551 myynnin oikaisuerät 0 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 3 342 053 3 369 893 3 390 749 3 387 560 100 KULUT -2 101 866-2 145 846-2 229 362-2 254 000 99 TOIMINTAKATE 1 240 187 1 224 046 1 161 387 1 135 000 102 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -34 454-28 978-37 549-60 000 63 VUOSIKATE 1 205 733 1 195 068 1 123 838 1 075 000 105 POISTOT -906 096-910 535-1 055 735-886 000 119 TILIKAUDEN TULOS 299 637 284 533 68 103 189 000 36 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -476 389 0 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS -270 000 0 490 000 0 VEROT -21 131-22 562-4 206-14 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 8 507 261 971 77 508 175 000 44 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 159 157 152 Vuosikate/Poistot, % 133 131 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 10 9 9 Liittynyt asukasmäärä 125 557 126 582 127 482 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 77 508,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 2014 2016 2014 2015 2016 TA 2016 Tulorahoitus 1 205 733 1 195 068 1 122 628 1 074 560 Investoinnit 582 119 2 602 715 3 301 812 3 000 000 NETTOKASSAVIRTA 623 614-1 407 647-2 179 184-1 925 440 Lainakannan muutokset -182 104 917 896 1 817 896 1 818 000 Oman pääoman muutokset 0-194 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -173 716 29 608-267 221 0 KASSAVAROJEN MUUTOS 267 794-460 337-628 509-107 440 Kohde 2014 2015 2016 TA2016 Rakennukset ja rakennelmat Pohjavedenpinnan mittausasemat 30 908 Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus 309 225 Varavoimakoneet 10 409 Jäniksenlinnan laitossaneeraus 174 378 2 553 734 3 223 911 2 950 000 Talma-Söderkulla yhdysvesijohto 8 648 50 000 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 524 919 2 553 734 3 232 559 3 000 000 Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus 70 463 100 000 Maanhankinnat 57 200 36 400 0 70 000 Irtaimistohankinnat 0 12 581 0 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 582 119 2 602 715 3 303 022 3 190 000 TASEEN KEHITTYMINEN 2014-2016 2014 2015 2016 VASTAAVAA pysyvät vastaavat 18 571 915 20 264 095 22 511 382 vaihtuvat vastaavat 1 716 834 1 367 122 957 751 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 Vastattavaa oma pääoma 16 415 545 16 677 322 16 754 830 poistoero ja varaukset 490 000 490 000 476 389 pitkäaikainen vieras pääoma 2 880 532 3 798 428 5 394 896 lyhytaikaikainen vieras pääoma 502 672 665 467 843 017 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 83 79 73 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 103 132 184 Lainakanta 31.12. 3 062 636 3 980 532 5 798 428 Lainakanta 31.12., e/liittynyt asukas 25 31 44 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 207 46 34 36 Lainanhoitokate 5,7 5,8 5,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 158 43 32 34 Kassan riittävyys, pv 127 67 18 16 17

Pohjavesialueet Verkosto Yh 2.3.2017/ 13/ viite 4 2016 18 19

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 5 Yh 14 KÄYTTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Kuntayhtymään on vuonna 1989 perustettu toimistoinsinöörin virka, joka 15.10.1998 yhtymävaltuuston päätöksellä ( 13) on muutettu käyttöpäällikön viraksi. Samalla valtuustopäätöksellä on määritelty myös viran kelpoisuusehto seuraavasti: Pätevyysvaatimuksena tulee olla tehtävään soveltuva teknisen alan koulutus ja vähintään kolmen vuoden käytännön kokemuksella hankittu riittävä, viran hoitamiseen tarvittava taito. Yhtymähallitus on tarkentanut käyttöpäällikön toimenkuvan kokouksessaan 17.12.1998 seuraavasti: 1. toimitusjohtajan tehtävien hoitaminen tämän ollessa estyneenä 2. toimisto- ja prosessi-atk:n vastuuhenkilö (henkilökohtaiset ohjelmat, laboratoriotulostukset, kirjanpito- ja muu taloushallinto, alueellinen kaukokäyttöjärjestelmä, eri vesilaitosten prosessiautomaatiot) 3. laadunvalvonnan (näytteenottojen) käytännön ohjelmien suunnittelu ja toteutus 4. rakennushankkeiden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaaminen johtajan alaisuudessa (hankintojen valmistelut, työmaakokouspöytäkirjat) 5. osallistuminen käyttötehtäviin, erityisesti ATK-osaamista vaativiin 6. muut toimitusjohtajan erikseen määräämät tehtävät Viran haltijalle, Timo Ranta-Perelle on myönnetty ero virasta 16.1.2017 lähtien. Virkaa hoitaa toistaiseksi määräaikaisena käyttömestari Tuomas Turunen. Viran hakuilmoitus julkaistaan kuntayhtymän kotisivuilla viitteen 5 mukaisena. Mediaan (paikallislehdet, ammattilehdet, HS ja MOL) laitetaan lyhyt ilmoitus, jossa linkki kotisivuille. Valintapäätöksen asiassa tekee yhtymähallitus, mahdollisesti jo kokouksessaan 18.5.2017. Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus asettaa käyttöpäällikön viran haettavaksi viitteenä 5 olevan ilmoituksen mukaisesti. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Yh 2.3.2017/ 14/ viite 5 Hakuilmoitus Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) on tukkuvesilaitos, joka toimittaa jäsenkunnilleen puhdasta talousvettä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä hakee KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖÄ Käyttöpäällikkö vastaa veden tuotannon ja jakelun toimivuudesta. Käyttöpäällikön tehtäviin kuuluu myös vesilaitoksen varallaolo muun henkilökunnan kanssa. Käyttöpäällikkö toimii toimitusjohtajan varahenkilönä. Viran kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva teknisen alan koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus vesihuoltoalalla. Tehtävä edellyttää vähintään voimassa olevia B-ajokorttia, vesityökorttia, tieturvakorttia ja työturvallisuuskorttia. Viran palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaan määräämisen yhteydessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 4.4.2017 mennessä osoitteeseen: Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Kirkkotie 49, 04310 TUUSULA. Lisätietoja virkaa koskien antaa Unto Tanttu p. 0400-461 526 ja Kari Korhonen p. 044-2002 540, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tsvesi.fi.

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 6 Yh 15 LAUSUNTO POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVALUON- NOKSESTA Sipoon kunta on laatimassa Pohjois-Sipoon alueelle Pohjois-Paippisten osayleiskaavaa. Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän lausuntoa. Osayleiskaava-alueella sijaitsee kokonaisuudessaan kaksi ensimmäisen luokan pohjavesialuetta - Pohjois-Paippinen ja Forsbacka - sekä osa kahdesta ensimmäisen luona pohjavesialueesta - Nygård ja Marjamäki. TSV:llä on vedenottamot kaikilla neljällä pohjavesialueella. Kaavaehdotuksessa pohjavesialueille on sijoitettu asutusta kyläasutuksena. Tämän lisäksi pohjavesialueille sijoittuu maa- ja metsätalousalueita, arvokkaita peltoalueita sekä julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Pohjois-Paippisten pohjavesialue rajoittuu luonnonsuojelu-alueeseen ja sille sijoittuu sekä Natura 2000- verkostoon kuuluva alue sekä säilytettäviä ympäristöarvoja sisältävä alue. Kaavaehdotuksessa Pohjois-Paippisen pohjavesialueella on kaavassa varattu - vaiheessa kaksi - viisi uutta rakennuspaikkaa Björkbackan vedenottamon välittömään läheisyyteen. Vedenottamo on TSV:n aktiivikäytössä Nygårdin pohjavesialueella sijaitsee TSV:n aktiivikäytössä oleva Nygårdin vedenottamo, mutta sitä ei ole osayleiskaavaehdotuksessa merkitty etmerkinnällä. Viitteenä 6 lausuntoehdotus. Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus hyväksyy lausunnon viitteen 6 mukaisesti. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Yh 2.3.2017/ 15/ viite 6 1(1) Kirkkotie 49 04310 TUUSULA Sähköposti: etunimi.sukunimi@tsvesi.fi Kotisivu: www.tsvesi.fi Puh: 0405040444 Häiriötilannetiedote: 080092400 Sipoon kunta Tuusula 2.3.2017 Kehitys- ja kaavoituskeskus kirjaamo@sipoo.fi LAUSUNTO POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Viite: Lausuntopyyntönne 11.1.2017 Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueella sijaitsee Pohjois-Paippisen ja Forsbackan pohjavesialueet sekä osa Nygårdin ja Marjamäen pohjavesialueista. Ne ovat kaikki I- luokan vedenhankintakäytössä olevia pohjavesialueita. Kaavaehdotuksessa Pohjois-Paippisen pohjavesialueella on kaavassa varattu - vaiheessa kaksi - viisi uutta rakennuspaikkaa Björkbackan vedenottamon välittömään läheisyyteen. Vedenottamo on aktiivikäytössä. Uudet rakennuspaikat muodostavat merkittävän riskin Björkbackan vedenottamolle, joten ne tulisi poistaa osayleiskaavaehdotuksesta. Nygårdin pohjavesialueella sijaitsee aktiivikäytössä oleva Nygårdin vedenottamo, mutta sitä ei ole osayleiskaavaehdotuksessa merkitty et-merkinnällä kuten Pohjois-Paippisen ja Forsbackan pohjavesialueella sijaitsevat vedenottamot on merkitty. Nygårdin vedenottamo tulisi merkitä osayleiskaavaan et-merkinnällä. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Hans Malmlund yhtymähallituksen puheenjohtaja Unto Tanttu toimitusjohtaja X:\Company\Arkisto\Päämäärätehtävät (P)\Tuotantoprosessi (B)\Yhteiset (ö)\lausunnot\sipoo\pohjois Paip OYK luonnos 2017-03-02.doc

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 7 Yh 16 WSP RISKIENHALLINTASUUNNITELMA Vesihuoltolain uusin versio tuli voimaan 1.9.2014. Lain mukaan vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Lain vaatimusten täyttämiseksi tältä osin päätettiin tehdä riskienhallintasuunnitelma WSP:ä hyödyntäen. Menetelmä perustuu sähköiseen tietojärjestelmään, jossa pyritään kartoittamaan talousveteen liittyvät riskit vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa sekä suunnittelemaan niille hallintakeinot. Hankkeen koordinointiin palkattiin Pöyry Finland Oy, jossa projektipäällikkönä toimi Heli Härkki. Projektityöryhmässä mukana olivat konsulttien lisäksi edustajat TSV:stä, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä Porvoon terveydensuojelusta. Työryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana WSP-työpajoihin yhteensä 23 kertaa, jonka lisäksi tehtiin kohdekäynnit kaikille vedenottamoille kaivoalueineen ja imeytysaltaineen sekä kaikkiin vesitorneihin. Työn aikana tunnistettiin yhteensä 684 vaaraa, jotka jakautuvat kuuteen eri riskiluokkaan. Tunnistettavat riskit riskiluokittain: kriittiset riskit on jaettu neljään luokkaan H1 H4 keskitason riskit M vähäiset riskit L Tunnistetuista riskeistä kriittisiä oli 29 %, keskitasoa 33 % ja vähäisiä 38 %. Keskitason riskeille ja kriittisille riskeille määritettiin jo olemassa olevat hallintakeinot tai uudet hallintakeinot. Eniten riskejä tunnistettiin pohjavesialueilta, yhteensä 373 kappaletta, joista kriittisiä oli 159 kpl, keskitasoa 131 kpl ja vähäisiä 83 kpl. Useat riskien hallintakeinot ovat vesihuoltolaitoksen toimialueen ulkopuolella. Riskien hallinta vaatii yhteistyötä mm. ympäristöviranomaisten, pelastuslaitoksen sekä kuntien maankäytönsuunnittelun kanssa. Pohjavesialueiden suurin riski on liikenne, alueilla ei pääsääntöisesti ole pohjavesisuojausta. Kaivoihin, pohjaveteen tai tekopohjaveden imeytykseen liittyen tunnistettiin 18 kriittistä, 46 keskitason ja 109 vähäistä riskiä. Laitoksilla tunnistettiin 15 kriittistä, 34 keskitason ja 33 vähäistä riskiä. Vesitorneissa tunnistettiin 5 kriittistä, 8 keskitason ja 17 vähäistä riskiä. Siirtolinjoilla tunnistettiin 2 kriittistä, 4 keskitason ja 11 vähäistä riskiä. Tukitoimintoihin liittyen tunnistettiin 2 keskitason ja 7 vähäistä riskiä. Uusien hallintakeinojen käyttöönottamiseksi laadittiin aikataulutettu toimenpideohjelma. Toimenpiteet jakautuvat vuosille 2016-2021. Toimenpideohjelma on suunniteltu tarkistettavaksi 1-2 kertaa vuodessa. Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 8 Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedokseen riskienhallintasuunnitelman viitteenä 7 olevan yhteenvetoraportin mukaisesti. Päätös: Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Yh 2.3.2017/ 16/ viite 7 YHTEENVETO 16.12.2016 101002122-001 TUUSULAN SEUDUN VESILAITOS KUNTAYHTYMÄ WSP Riskienhallintasuunnitelma

Yh 2.3.2017/ 16/ viite 7 101002122-001 16.12.2016 1 1 YHTEENVETO TUNNISTETUISTA RISKEISTÄ JA NIIDEN HALLINNASTA 1.1 Yleistä Työn aikana tunnistettiin yhteensä 684 vaaraa, joiden riskin suuruus WSP-työkalun riskimatriisin mukaisesti ja joille määritettiin joko olemassa olevat tai uudet hallintakeinot. Jakautuminen kriittisyysasteen mukaan ensimmäisen vaiheen riskin arvioinnissa on esitetty kuvassa 1.1. Kuva 1.1 Tunnistetut riskit riskiluokittain: kriittiset riskit punainen, keskitason riskit keltainen, vähäiset riskit vihreä Keskitason riskeille ja kriittisille riskeille määritettiin jo olemassa olevat hallintakeinot tai uudet hallintakeinot. Kriittisten ja keskitason riskien jakautuminen eri kohteissa, uusia toimenpiteitä vaativien riskien lukumäärä sekä hallinnassa olevien riskien osuus kohteittain on esitetty kuvissa 1.2 ja 1.3. Copyright Pöyry Finland Oy

Yh 2.3.2017/ 16/ viite 7 101002122-001 16.12.2016 2 Kuva 1.2 Riskien jakautuminen kohteittain; kriittiset ja keskitason riskit ja uusia toimenpiteiä vaativien riskien lukumäärä sekä vähäisten riskien lukumäärä Tukitoimintoihin liittyen ei havaittu lainkaan kriittisiä riskejä, ainoastaan keskitason riskejä ja vähäisiä riskejä. Copyright Pöyry Finland Oy

Yh 2.3.2017/ 16/ viite 7 101002122-001 16.12.2016 3 Kuva 1.3 Riskienhallintatoimenpiteitä vaativien riskien osuudet (%) kohdealueittain Kuvien 1.2 ja 1.3 yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa tunnistetuista riskeistä havaittiin pohjaveden muodostumisalueilla. Pohjavesialueilla on tehty jo aikaisemmin järjestelmällistä riskienhallintatyötä mm. pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien myötä, mikä näkyy jo hallinnassa olevien riskien osuutena, ainoastaan n. 40 % riskeistä vaati uusia riskienhallintatoimenpiteitä. Siirtolinjojen, vesitornien ja tukitoimintojen osalta keskitason ja kriittisten riskien lukumäärä oli vähäinen, mutta vähintään puolet tai enemmän tunnistetuista riskeistä vaati uusia riskienhallintatoimenpiteitä. Laitosten osalta havaittiin pääasiassa keskitason tai vähäisiä riskejä, joista keskitason riskit vaativat eniten uusia riskienhallintatoimenpiteitä. 1.2 Riskien jakautuminen kohteittain Eniten riskejä tunnistettiin pohjavesialueilta, yhteensä 373 kappaletta. Näistä kriittisiä oli 159 kpl, keskitason riskejä 131 kpl ja vähäisiä 83 kpl. Liitteeseen 1 on koottu yhteenvetona merkittävimmät pohjavesialueilla tunnistetut riskit. Useat riskien hallintakeinot ovat vesihuoltolaitoksen toimialueen ulkopuolella. Riskien hallinta vaatii yhteistyötä mm. ympäristöviranomaisten (ELY-keskus ja kunnallinen viranomainen), pelastuslaitoksen, tienpitäjien sekä kuntien maankäytönsuunnittelu kanssa. Kaikilla pohjavesialueilla liikenne todettiin yhdeksi suurimmista pohjavesiriskeistä. Alueilla ei pääsääntöisesti ole pohjavesisuojausta edes pääteillä koko pohjavesialueella. Lisäksi usein jo tehdyt suojaukset ovat ns. kloridisuojauksia, jotka eivät kestä raskaan liikenteen ulosajoissa ehjänä. Kaikilla pohjavesialueille on myös jonkin verran hajaasutusta, joka ei ole kunnallisen jätevesiverkoston piirissä. Lisäksi useilla kiinteistöillä on öljysäiliöitä, myös maanalaisia. Copyright Pöyry Finland Oy

Yh 2.3.2017/ 16/ viite 7 101002122-001 16.12.2016 4 Vakavin pohjavesiriski tunnistettiin Nygårdin pohjavesialueella, jossa rantaimeytyminen on aiheuttanut poikkeaman veden mikrobiologiseen laatuun. Hallintakeinona on kaivon kunnon tutkiminen ja mahdollisesti uuden kaivon rakentaminen. Teollisuus ja yritystoiminta ovat riskinä erityisesti Lahelan ja Hyrylän pohjavesialueille mutta myös mm. Nummenkylässä tämä tunnistettiin riskinä. Teollisuustoimintaan liittyy usein myös erilaisten vaarallisten aineiden varastointi. Tämä tunnistettiin riskinä edellisten alueiden lisäksi Rusutjärvellä ja Marjamäessä. Maatalouden aiheuttamia riskejä tunnistettiin muutamilla alueilla. Nygårdin pohjavesialueella sijaitsee hevostila aivan vedenottamon läheisyydessä ja Pohjois- Paippisissa todettiin maastokäynnillä lantapatteri lähellä vedenottamoa. Muilla alueilla maatalouden suurimana riskinä nähtiin torjunta-aineet. Aineita käytetään maatalouden lisäksi myös golf-kentillä. Kaivoihin, pohjaveteen tai tekopohjaveden imeytykseen liittyen tunnistettiin 18 kriittistä riskiä, 46 keskitason riskiä ja 109 vähäistä riskiä. Kriittisistä riskeistä uusia hallintakeinoja vaativat 8 ja keskitason riskeistä 28. Kriittiset riskit liittyivät Nygårdin kaivoon, joka vaatii kunnostusta sekä Jäniksenlinnan kaivoalueeseen 2, jossa on rantaimeytymisen riskiä. Keskitason riskeistä merkittävimmät koskivat kaivojen vähäisiä puutteita, esim. siiviläputkien suojaamista tai vanhojen kaivojen kunnostamisia. Laitoksilta tunnistettiin 15 kriittistä riskiä, 34 keskitason riskiä ja 33 vähäistä riskiä. Uusia toimenpiteitä kirjattiin seitsemälle kriittiselle riskille ja 24 keskitason riskille. Laitosten osalta toimenpiteitä vaativia riskejä kirjattiin erityisesti Koskenmäen, Lahelan, Firan, Paippisten ja Santakosken laitoksille. Koskenmäessä kalkkikivisuodattimien luukut tuli tarkistaa ja puhdasvesialtaan kansi uusia ja lukita sekä merkitä laitoksen putket tahattomien ohitusten varmistamiseksi. Lahelan alavesisäiliöstä puuttui ilmanvaihto. Firassa huuhteluvesien takaisinvirtaus puhdasvesialtaaseen tulee estää. Paippisissa ilmastustornien kansia on vaikea saada tiiviisti suljettua, alavesisäiliön ilmanvaihtoputkissa on huonokuntoiset suodattimet ja säiliötä ei ole pesty. Santakosken laitoksella tulee tehostaa kulunvalvontaa ja ohjeistaa/muuttaa suodatinten huuhtelua, jotta voidaan varmistaa, etteivät huuhteluvedet pääse jakeluverkostoon (sama putki), lisäksi laitoksen ilmastustornin ilmanpoistoaukon verkko tulee uusia. Kaikkien laitosten desinfioinnin varmistamiseksi päätettiin tarkistaa laitosten veden läpäisevyydet ja määrittää automaatiojärjestelmää varten läpäisevyyttä vastaavat intensiteetit kullekin UV-laitteelle. Taulukko vaadittavista intensiteeteistä on liitteenä 2. Vesitorneissa tunnistettiin 5 kriittistä riskiä ja 8 keskitason riskiä sekä 17 vähäistä riskiä. Kriittisimmät riskit liittyivät Kellokosken torniin, jonka kulunvalvontaa tulee tehostaa ja katon kunto tutkia. Keravan vanhan tornin osalta läpiviennit vesitilaan tulee korjata ja Etelä-Keravan vesitornin jätevesiputkien saattolämmitykset korjata, jotta estetään sadevesien tulviminen katolle ja edelleen katolla sijaitseville puhdasvesialtaan luukulle. Siirtolinjojen osalta tunnistettiin 2 kriittistä riskiä, 4 keskitason riskiä ja 11 vähäistä riskiä. Vanhojen valurauta- ja asbestisementtiputkien mahdolliset tyhjennysyhteet jätevesiviemäreihin tulee tarkistaa. Lisäksi työpajan jälkeen todettiin, että kaikki ilmanpoistokaivot tulee tarkastaa siltä varalta, että samassa kaivossa on sekä puhtaan veden että viemärien ilmanpoistoja. Jäniksenlinnasta Sinebrychoffille menevä DN630 Copyright Pöyry Finland Oy

Yh 2.3.2017/ 16/ viite 7 101002122-001 16.12.2016 5 aiheuttaa ajoittain vedenlaatuhäiriöitä veden virtaussuuntien vaihtuessa. Tähän hallintakeinoksi kirjattiin putkilinjan possutus. Tukitoimintoihin liittyen tunnistettiin 2 keskitason riskiä ja 7 vähäistä riskiä. Keskeisimmäksi riskiksi nousi automaatiojärjestelmän pääkeskuksen sijainti Kirkkotiellä, jolloin automaatiotilan vaurioituminen tai ilkivalta voi aiheuttaa koko vesilaitoksen automaatiojärjestelmän vikaantumisen. Tähän hallintakeinoksi esitettiin siirrettävää varalaitteistoa, joka sijoitetaan johonkin laitoksen muista kohteista. Kaikki riskit suuruusluokittain on koottu liitteessä 3 olevaan raporttiin Riskit suuruusluokittain, riskit joiden hallinta vaatii sidosryhmäyhteistyö liitteen 4 raporttiin ja riskienhallintatoimenpiteet liitteen 5 raporttiin Toimenpideohjelma. Copyright Pöyry Finland Oy

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Yhtymähallitus 2.3.2017 9 Yh 17 TSV/KUVES YHTEISTYÖHANKE Yhteistyöhanketta valmisteleva työryhmä on pitänyt kokousvälillä kokouksen 1.2.2017. Pöytäkirja kokouksesta viitteenä 8. Päällimmäisenä asiana hankkeen valmistelussa tässä vaiheessa on palvelusopimuksen ja aikataulun sisältö. Hallitus hyväksyi jo kokouksessaan 15.12.2016 palvelusopimuksen kuitenkin ehdolla, että siitä kuullaan vielä jäsenyhteisöjen ylimpien teknisten virkamiesten kommentit. Kommentointi on selostettu viitteen 8 muistiossa, ja kirjalliset kommentit HSY:ltä ja Järvenpään kaupungilta on viitteessä 9. Näiden perusteella on tehty vähäisiä muutoksia aiemmin jo hyväksyttyyn sopimukseen ja aikatauluun. Uusittu palvelusopimus ja aikataulu viitteinä 10 ja 11. Nämä esitetään TSV:n yhtymävaltuuston ja KUVESin yhtiökokouksen hyväksyttäviksi samanmuotoisina. KUVESin johtokunta on jo puolestaan asiakirjat hyväksynyt. Muilta osin yhteistyöhanke etenee suunnitellusti. Toimistotilojen suhteen näyttää siltä, että lisätilaa emme ainakaan heti nykyisessä paikassa saa. Tilojen saneerauksella työtilat tulevat kuitenkin riittämään, ja arkistointitila järjestyy. Henkilöstökysymys on seuraava asia tärkeysjärjestyksessä. Toimikunta velvoitti nykyiset johtajat tekemään alustavan ehdotuksen maaliskuun lopussa pidettävään kokoukseen. Asia on tärkeä henkilökunnan työilmapiirin ja motivaation kannalta. Toimitusjohtaja: Päätös: 1. Yhtymähallitus merkitsee työryhmän pöytäkirjan 1.2.2017 (viite 8) ja jäsenyhteisöjen kommentit (viite 10) tiedokseen 2. Yhtymähallitus hyväksyy viitteiden 10 ja 11 mukaiset palvelusopimukset ja aikataulun, sekä esittää ne yhtymävaltuuston hyväksyttäviksi. Tark. X:\UntoT\HALLINTO\KYHALLI\2017\YHesli1702.docx

Yh 2.3.2017/ 17/ viite 8 Kirkkotie 49 04310 TUUSULA Sähköposti: etunimi.sukunimi@tsvesi.fi Kotisivu: www.tsvesi.fi Puh: 0405040444 Häiriötilannetiedote: 080092400 KUVES/TSV YHTEISHANKE Tuusula 1.2.2017 Työryhmän kokous ke 1.2.2017 klo 9.30 11.50 Läsnä TSV Hans Malmlund, yhtymähallituksen puheenjohtaja Jaana Siukola, yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Unto Tanttu, toimitusjohtaja Kari Korhonen, toimitusjohtaja 1.4.2017 KUVES Matti Hilli, johtokunnan puheenjohtaja Heikki Raittila, johtokunnan varapuheenjohtaja Mauri Pekkarinen, toimitusjohtaja Poissa TSV Aslak Haarahiltunen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Leo Lauramaa, yhtymävaltuuston 2. varapuheenjohtaja Työryhmä on kutsuttu koolle valmistelemaan toimitusjohtajan hakuprosessia ja organisaatioiden operatiivista yhdistymistä varten. 1. Järjestäytyminen Puheenjohtajaksi valittiin Matti Hilli, sihteeriksi Unto Tanttu 2. Edellisen kokouksen 25.11.2016 pöytäkirja Allekirjoitettiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Tehdyt päätökset, tilannekatsaus TSV:ssä hallituspäätös 15.12.2016 muutossuunnitelmasta, liitteenä TSV:ssä hallituspäätös 26.1.2017 johtajasopimuksesta, liitteenä KUVESissa johtokuntapäätökset 7.12.2016 johtajavalinnasta ja muutossuunnitelmasta, liitteenä Päätökset merkittiin tiedoksi, ei toimenpiteitä. 4. Suunnitelma muutoksesta Tuusulasta Jukka Sahlakari kommentoi palvelusopimuksen kohtaa 8. Työryhmän muodostamisen periaatetta ja kokoontumisen koollekutsumista muutettiin tekstiin. HSY kommentit ( liite ): o kirjanpidon eriyttämisen periaate ei näy tekstissä, täydennettiin o epämääräisyydet ulkoisten toimeksiantojen vastuujaossa selvennettiin asettamalla enemmän vastuuta myös TSV:lle o aikatauluun tehtiin korjaukset pidentämällä henkilöasioiden aikataulutusta alkamaan jo toukokuussa Järvenpään lausunnon ( liite ) perusteella tehtävälistaan tehtiin täydennyksiä lisäämällä suunnitteluvastuuta enemmän TSV:lle Mainituilla korjauksilla tehty palvelusopimus, tehtävälista ja toteutusaikataulu liitteenä. 5. Henkilöstöasioiden sovittaminen periaatteena pidetään, että hallitus-/johtokuntapäätökset voidaan tehdä vasta YTneuvottelujen jälkeen syksyllä 2017 X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Henkilöstöhallinto (C)\Suunnittelu (a)\johtajahaku2016\muistio_170201.docx

Yh 2.3.2017/ 17/ viite 8 päällimmäiset asiat edelleen virikeseteli, lounasetuus, työaika, palkanmaksupäivä seuraavaan kokoukseen johtajat valmistelevat esityksen edelleen käsiteltäväksi KUVESissa taloussihteerin määräaikaista työsopimusta on tarkoituksenmukaista jatkaa 28.2.2018 saakka TSV:ssä julistetaan käyttöpäällikön virka haettavaksi maaliskuussa 6. Tilakysymys arkistotila alakerrassa on seurakunnan tiedon mukaan selvä. Kauppahinnasta ei vielä ollut puhetta. Osakkeet syytä hankkia TSV:n nimiin ja kustannuksella. toimistotilojen suhteen ei uutta tietoa. Varasuunnitelmana on nykyisten tilojen sopeuttaminen, jos lisätilaa yläkerran naapurista ei saada. 7. Muut asiat tilintarkastuskäytäntö vuonna 2017 o TSV:ssä tarkastuslautakunta tekee esityksen huhtikuussa istuvalle valtuustolle BDO Oy:n jatkosta samoilla ehdoilla kuin aiemmin o KUVESissa tarkastuslautakunta on tehnyt yhtymäkokoukselle esityksen, että PWC Julkistarkastus Oy jatkaa vuoden 2017 entisin ehdoin vuodesta 2018 eteenpäin tilintarkastusyhteisö kilpailutetaan periaatteella, että molemmat kuntayhtymät tarkistaa sama yhteisö; kilpailutus tehtävä tämän vuoden puolella nykyisten tarkastuslautakuntien toimesta uudelle valtuustolle/yhtymäkokoukselle päätettäväksi, tai mikäli aikataulu sallii, uusien tarkastuslautakuntien valmisteltavaksi 8. Seuraavat kokoukset seuraava kokous tiistaina 28.3.3017 klo 9.00 TSV:ssä. Allekirjoitukset Matti Hilli puheenjohtaja Unto Tanttu sihteeri Heikki Raittila Hans Malmlund Mauri Pekkarinen Jaana Siukola Kari Korhonen X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Henkilöstöhallinto (C)\Suunnittelu (a)\johtajahaku2016\muistio_170201.docx

Yh 2.3.2017/ 17/ viite 9

Yh 2.3.2017/ 17/ viite 9 Unto Tanttu Lähettäjä: Laine Kaarina <kaarina.laine@jarvenpaa.fi> Lähetetty: 19. tammikuuta 2017 9:25 Vastaanottaja: Unto Tanttu; Pekkarinen, Mauri Kopio: Kaunisto Ari; Nikkanen Antti; Kukkonen Erkki Aihe: VS: TSV/KUVES yhteishanke lausuntopyyntö Hei Kiitos lausuntopyynnöstänne kuntayhtymien TSV ja KUVES palvelusopimuksesta ja aikataulusta 22.1.2.2016: Palvelusopimuksen kohta 1 Tehtävät, todetaan, että TSV sitoutuu huolehtimaan KUVESin operatiivisista toiminnoista. Palvelusopimuksen liitteessä 1 kohdissa 1. Viemärilaitos ja 2. Vesistöjen hoito on investointien ja saneerauksen suunnittelu merkitty molempien sopimusosapuolien tehtäviin ja investointien rakentaminen kokonaan KUVESin tehtäviin. Investointien toteuttaminen on monilta osin kokonaisuus, joka käsittää sekä suunnittelun että rakentamisen, joten myös suunnittelu voisi olla KUVESin osuutta. Järvenpään kaupungin osalta yhteistoiminnan palvelusopimusluonnokseen ei ole tässä vaiheessa muuta kommentoitavaa. terveisin Kaarina Laine Kaupunkitekniikan johtaja Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, kaupunkitekniikka PL 41 04401 Järvenpää puh. 040 315 2044 kaarina.laine@jarvenpaa.fi Lähettäjä: Unto Tanttu [mailto:unto.tanttu@tsvesi.fi] Lähetetty: 22. joulukuuta 2016 14:08 Vastaanottaja: Laine Kaarina <kaarina.laine@jarvenpaa.fi>; Helenius Tapio <tapio.helenius@kerava.fi>; marko.harkonen@tuusula.fi Kopio: Nikkanen Antti <antti.nikkanen@jarvenpaa.fi>; Kaunisto Ari <ari.kaunisto@jarvenpaa.fi>; Sahlakari, Jukka <jukka.sahlakari@tuusula.fi>; Pekkarinen, Mauri <mauri.pekkarinen@kuves.fi> Aihe: TSV/KUVES yhteishanke lausuntopyyntö Tervehdys, Ohessa lausuntopyyntö yhteisorganisaatioasiassamme. Terveisin Unto Tanttu Toimitusjohtaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 1

Yh 2.3.2017/ 17/ viite 10 1(4) PALVELUSOPIMUS TSV:n ja KUVESin YHTEISTOIMINNASSA Tuusula xx.nn.2016 Tämän sopimuksen osapuolet Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ( jäljempänä TSV ) Kirkkotie 49; 04310 TUUSULA Y-tunnus 0131665-6 ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä ( jäljempänä KUVES ) Kultasepänkatu 4 B; 04250 KERAVA Y-tunnus 0202691-7 ovat tällä sopimuksella sopineet KUVESin tehtävien hoitamisesta, aikataulutuksesta ja kustannusten korvaamisesta sopijaosapuolten yhteistoimintahankkeessa. Tätä sopimusta edeltää aiemmin, päivämäärällä 15.8.2016, allekirjoitettu Aiesopimus kuntayhtymien toiminnan kehittämisestä. X:\Company\Arkisto\Ylläpitotehtävät (Y)\Yleishallinto (A)\Yhteiset (ö)\yhdistäminen2016\palvelusopimustsvkuvesver4_170201.docx