Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus YTM Kaisa-Elina Kiuru, Tampereen yliopisto YTT Anna Metteri, Tampereen yliopisto III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät
Hotari (nyk. Kiuru) Kaisa-Elina ja Metteri Anna. Sosiaalityöntekijöiden ja organisaatioiden välinen yhteistyö ja työnjako nuorten palveluissa. Tampere. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/10) Metteri Anna ja Hotari (nyk. Kiuru) Kaisa-Elina. Eettinen kuormittuminen ja toimintaympäristö nuorten palveluissa. Teoksessa Pehkonen, A. ja Väänänen- Fomin, M. (toim.) Sosiaalityön arvot ja etiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 67-93. Kiuru Kaisa-Elina ja Metteri Anna. Miten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen raja rakentuu palvelujärjestelmässä? Teoksessa Pohjola, A., Laitinen, M. ja Seppänen, M. (toim.) Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Sosiaalityön tutkimuksen seura. UNIpress 2014. 162-190. Kiuru Kaisa-Elina ja Metteri Anna. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus potilaskertomusaineistossa. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti 2014: 51, 146-160. Esityksen taustaa
Tutkimustehtävä Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaat ja yhteisasiakkuuden ominaispiirteet Potilaskertomukset tiedon lähteenä ja yhteisasiakkuusilmiö Tutkimuksen aineisto n=325 potilaskertomusta nuorisopsykiatrisesta sairaalayksiköstä Vuonna 2008 psykiatriseen sairaalayksikköön osastohoitoon tai poliklinikalle ensi kertaa potilaaksi tulleet Nuoret iältään 12-19 vuotta Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus potilaskertomusaineistossa
Yhteisasiakkuusilmiön taustalla yhteiskunnallisten tehtävien eriytyminen Yksittäinen organisaatio voi vastata oman tehtävänsä puitteissa asiakkaan tarpeisiin Muut tehtävät on toteutettava toisaalla Tiettyjen tehtävien ratkaisemiseen tarvitaan useamman organisaation yhteistyötä Systeemitereettinen tutkimuksen kehys Niklas Luhmannin (1995, 2004) teoriaa hyödyntäen
Yhteisasiakkailla tarkoitamme samanaikaisesti lastensuojelussa ja nuorisopsykiatrisessa hoidossa olevia nuoria, joiden auttamistyössä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välillä on yhteydenpitoa ja yhteistyötä Yhteisasiakkuus - käsitteestä
Arviot yhtäaikaisen psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun tarpeesta vaihtelevat noin 30-90 % välillä Vain harva tutkimus kohdistuu psykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuuteen ilmiönä ja yhteisiin tehtäväalueisiin aikaisemmista tutkimuksista on kuitenkin koottavissa tärkeää tietoa yhteisasiakkuuden luonteesta Useimmat aikaisemmat tutkimukset käsittelevät lastensuojeluasiakkaiden psykiatristen sairauksien yleisyyttä sekä psykiatrisen hoidon tarvetta ja toteutumista Ilman tutkimusta on vaikea saada selville, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että lastensuojelussa asiakkaana oleva nuori saa myös mielenterveyspalveluja ja toisin päin Aikaisempi tutkimus yhteisasiakkuudesta
Yhteisasiakkaiden auttamiseen liittyvässä työssä muodostuu toistuvia käytäntöjä yksiköiden rajalle, muutoin yksittäisten asiakkaiden kohdalla toiminnassa ei olisi ennustettavuutta. Verkostossa täytyy olla yhteisiä sopimuksia ja käytäntöjä yhteisasiakkaiden auttamisesta, jotta yksiköt/työryhmät voivat työskennellä yhdessä ja erikseen yhteisellä vastuualueella. Yhteiset tehtäväalueet lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian rajalla: Nuoren turvaaminen, tilanteen pysäyttäminen ja kriisityö, arjen tukeminen sekä perheen auttaminen (Kiuru ja Metteri 2014) Yhteisasiakkaat ja auttamistyön käytännöt
Laadullinen analyysi Hermeneuttinen sisällön analyysi HCA Määrällinen analyysi Ristiintaulukointi ja Pearsonin khin² - riippumattomuustesti Binäärilogistinen regressioanalyysi Aineiston analyysi Mixed Methods -välinein
Lastensuojelua koskevia merkintöjä oli yli puolessa (52% eli 170) potilaskertomuksista (n=325) Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 11 % kaikista nuorista Potilaskertomuksista syntyy jossain määrin ristiriitainen kuva yhteisasiakkuusilmiöstä: ilmiö on yleinen, mutta tiedot näyttävät marginaaliselta potilastekstien kokonaisuudessa Erityisesti lastensuojelua koskevien tekstien vaikeasta löydettävyydestä syntyy kuva, että tieto ei integroidu työkäytännöissä yhteisasiakkuutta korostavaksi näkemykseksi Tulokset
Kuva 1. Nuorten hoitoon tulon määritteet (%) yhteisasiakkailla ja muilla nuorilla.
Verrattuna muihin nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon piirissä oleviin potilaisiin yhteisasiakkaat tässä tutkimuksessa: olivat useammin iältään nuorempia, olivat useammin poikia, asuivat harvemmin molempien biologisten vanhempien kanssa, olivat usein niitä nuoria, joille annetaan käytökseen liittyvä diagnoosi, saavat harvemmin syömishäiriö-, pelko-oireisen- tai muun ahdistuneisuushäiriödiagnoosin olivat usein niitä nuoria, joiden nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen kuvaus liittyy käytökseen, perheeseen, kouluun tai sosiaaliseen ympäristöön laajemmin liittyviin ongelmiin Yhteisasiakkaiden ja vain psykiatrisessa hoidossa olevien nuorten erot
Sosiaalisten ongelmien maininta nuorisopsykiatrialle tehdyssä lähetteessä näyttää ennakoivan yhteisasiakkuutta Lastensuojelun avun tarve näkyy potilaskertomusten kirjauksissa erilaisissa hoitoprosessin vaiheessa Nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen taustalla näkyy perheeseen, kouluun ja sosiaaliseen elämään liittyvä tuen tarve. Mielenterveyden sosiaalisiin tekijöihin tulee kiinnittää huomiota riittävän ajoissa nuoren jokapäiväisissä elämänympäristöissä. Yhteisasiakkuuden parempi ymmärtäminen jatkossa edellyttää riittävästi tilastollista seurantatietoa sekä tutkimusta Johtopäätökset
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteinen tehtävä ja yhteinen vastuu on selkeytettävä näiden nuorten auttamisessa. Epäselvät käytännöt vaikeuttavat nuorten avun saamista. Epäselvät käytännöt aiheuttavat eettistä kuormittumista työntekijöille, mikä johtaa uupumiseen ja työntekijöiden vaihtumiseen. Koulun toimijoiden rooli tulee kehittää osaksi matalan kynnyksen yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian kanssa. Yhteistyö tulee nähdä yhteisenä tehtävänä ja vastuuna. SOTE - yhteistyön rakenteet eivät jatkossa saa jäädä sattumanvaraiseksi tai työryhmätason vastuulle. Lopuksi: Yhteisasiakkuus ja auttamistyön käytännöt
Kiitos!