Työelämäkysely ammattikorkeakouluopiskelijoille: TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT HANSKASSA? Loppuraportti Helmikuu 2010 Marjut Vanha-aho
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE 4 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 5 3.1 Sukupuoli ja ikä 5 3.2 Oppilaitos, opintojen vaihe ja suorittama tutkinto 6 4. TYÖELÄMÄN KÄSITTEIDEN JA SÄÄNNÖSTEN TUNTEMUS 10 4.1 Työelämän käsitteet ja niiden tuntemus 10 4.2 Työelämäväittämät 12 4.3 Tulevan toimialan tuntemus 16 4.4 Suhtautuminen työelämään siirtymiseen 17 5. TYÖELÄMÄTIETOUDEN OPETUS 19 5.1 Opetuksen tärkeys ja nykytila 19 5.1.1 Työelämäaiheisten opintojaksojen/kurssien toteuttajat 20 5.2 Toiveet työelämäasioiden toteuttamistavan suhteen 21 5.3 Ammattiliittojen hyödyntäminen opetuksessa 22 5.4 Alumnien hyödyntäminen opetuksessa 23 5.5 Mitä työelämäasioita haluaisi oppia 24 6. AMMATTILIITON JÄSENYYS 26 6.1 Opiskelijoiden järjestäytyminen 26 6.2 Järjestäytymisen syyt 27 6.3 Järjestäytymättömyyden syyt 28 6.3.1 Tarkemmat perustelut järjestäytymättömyydelle 29 6.3.2 Suhtautuminen jäsenyyteen tulevaisuudessa 30 7. AVOIN PALAUTE 31 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 33
3 1. JOHDANTO Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtävän seuraavasti: Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Työelämä on siis ammattikorkeakoulutuksen avainsana. Työelämään ja siellä toimimiseen liittyvät oleellisena osana työelämän pelisääntöjen ja sopimusten tunteminen. Ei riitä, että työntekijällä on hallussa ammatillinen osaaminen; työntekijän tulee tuntea myös omat oikeudet ja velvollisuudet työelämässä sekä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen pääperiaatteet. Työelämätietouden (työlainsäädäntö, alan työehdot ja palkkaus, työllisyystilanne) opetuksen taso ja laajuus vaihtelevat ammattikorkeakouluittain ja koulutusohjelmittain. Mikäli työelämäasiat jäävät kunkin opiskelijan oman aktiivisuuden varaan, on vaarana, ettei asioihin tule perehdyttyä, ja silloin saattaa joutua kaltoin kohdelluksi työmarkkinoilla. Saadakseen kattavamman kuvan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämätietouden tasosta sekä ammattikorkeakouluissa annettavasta työelämätietouden opetuksesta päätti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteuttaa opiskelijoille kyselyn aiheesta. Yhteistyökumppaniksi pyydettiin Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:tä, joka näkee työelämätietouden olennaisena opiskelijan työllistymisen ja urasuunnittelun kannalta: hyvä työelämätietous tukee erityisesti opiskelijan laadullista työllistymistä. Kyselyssä kartoitettiin mm. opiskelijoiden tietämystä työelämän eri käsitteistä ja niiden merkityksistä, työelämäopetuksen määrää ja toteuttajatahoja ammattikorkeakouluissa, sekä opiskelijoiden ammatillista järjestäytymistä ja sen perusteita. Tässä loppuraportissa on käyty läpi kyselyn tulokset ja niiden perusteella tehdyt havainnot.
4 2. KYSELYN TOTEUTUS JA RAKENNE Kysely toteutettiin kaikille avoimena kyselynä sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kyselyä markkinoitiin opiskelijakunnille SAMOK:n välityksellä, ja opiskelijakuntien toivottiin välittävän linkkiä edelleen omalle jäsenistölleen / koulun opiskelijoille. Myös STTK:laiset ammattiliitot välittivät linkkiä omille ammattikorkeakouluissa opiskeleville jäsenilleen. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä STTK:n ja SAMOK:n edustajien kesken syys- lokakuussa 2009, ja se avautui vastattavaksi marraskuun alussa. Vastaustaika päättyi marraskuun lopussa. Kysely toteutettiin niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Kyselyyn vastasi määräaikana kaikkiaan 2 723 opiskelijaa. Kaikkiaan ammattikorkeakouluissa opiskelevia on vuoden 2008 tilastojen mukaan 141 069, joista nuorten koulutuksessa on 107 857, aikuiskoulutuksessa 19 622 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia 4 536. Vastausprosenttia ei kuitenkaan ole näistä luvuista mielekästä laskea, sillä kyselyn toteuttajien tiedossa ei ole, välittivätkö kaikki opiskelijakunnat kyselyn linkkiä edelleen opiskelijoille, ja kuinka laajasti, joten tietoa siitä moniko opiskelija kyselyn tosiasiassa vastaanotti, ei ole saatavilla. Vastausmäärä on kuitenkin sen verran suuri, että sen voidaan katsoa antavan riittävän käsityksen asiasta. Kysely muodostui pääasiassa monivalintakysymyksistä, joskin mukana oli myös muutama avoin kysymys. Muutamassa kysymyksessä vastaaja joutui arvioimaan omaa tietotasoaan esitetyistä aiheista, ja yhtenä kysymystyyppinä oli oikein/väärin-väittämät, jossa vastaaja joutui ottamaan kantaa esitettyjen työelämäväitteiden paikkansapitävyydestä. Vastausten lähettämisen jälkeen vastaaja näki kysymyksen oikeat vastaukset perusteluineen. Kysymykset jakautuivat viiteen teemaan: taustatiedot, työelämän käsitteiden ja säännösten tuntemus, työelämätietouden opetus, ammattiliiton jäsenyys ja avoin palaute. Osa kysymyksistä avautui vain osalle vastaajista sen mukaan, miten he olivat vastanneet edelliseen kysymykseen. Tästä syystä vastaajien lukumäärä ei kaikissa kysymyksissä ole sama. Poikkeavat vastaajamäärät on merkitty kyseisten kysymysten kuvioihin. Kyselylomake on tämän raportin liitteenä (LIITE 1). Raportissa mainittujen ristiintaulukointien tulokset ovat myös erillisenä liitteenä.
5 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 3.1 Sukupuoli ja ikä Vastanneista selkeä enemmistö oli naisia. Lähes yhtä selkeästi 20-25-vuotiaat olivat yleisin vastaajaryhmä, mikä tosin oli jossain määrin odotettavissa ottaen huomioon minkä ikäisiä ammattikorkeakouluopiskelijat yleensäkin ovat. Kuvio 1. Vastaajan sukupuoli Mies 21 % Nainen 79 % Kuvio 2. Vastaajan ikä Alle 20-vuotta 4,9 % 20-25-vuotta 62,9 % 26-30-vuotta 12,7 % 31-35-vuotta 36-40-vuotta 41-45-vuotta Yli 45-vuotta 5,4 % 5,0 % 5,1 % 4,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
6 3.2 Oppilaitos, opintojen vaihe ja suorittama tutkinto Jokaisesta ammattikorkeakoulusta oli vähintään yksi vastaaja. Yhdeksästä oppilaitoksesta oli yli 100 vastaajaa, ja neljästä alle 20 vastaajaa. Kuvio 3. Ammattikorkeakoulu DIAK KyAMK Metropolia Turun AMK OAMK SAVONIA PirAMK LAUREA HAMK JAMK PKAMK SAMK RAMK SeAMK HUMAK LAMK MAMK Saimaan AMK TAMK KAJAK NOVIA VAMK TOKEM KPAMK Arcada HAAGA-HELIA Högskolan på Åland 8,4 % 7,2 % 6,4 % 5,7 % 5,1 % 4,3 % 4,1 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % 2,5 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,6 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 0,8 % 0,7 % 0,5 % 0,1 % 0,0 % 15,5 % 14,8 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Vastaajat jakautuivat melko tasaisesti 1.-4.vuoden opiskelijoihin. Viidennen, kuudennen tai useamman vuoden opiskelijoita oli vain muutama prosentti. Englanninkielisissä vastaajissa oli mukana myös muutama vaihto-opiskelija.
7 Kuvio 4. Opintojen vaihe 30 % 25 % 20 % 25,3 % 23,8 % 26,6 % 21,4 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2,1 % 0,6 % 0,1 % Yli 80 prosenttia vastaajista oli nuorisoasteen opiskelijoita. Aikuisopiskelijoistakin yli 90 prosenttia suoritti ammattikorkeakoulututkintoa, joten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli tässä kyselyssä hyvin vähän: vain noin prosentti kaikista vastaajista. Kuvio 5. Opiskelujen toteutustapa Aikuisopiskelija 15 % Nuorisoopiskelija 85 %
8 Kuvio 6. Tutkinnon taso aikuisopiskelijoilla (n=412) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 8 % Ammattikorkea -koulututkinto 92 % Selkeästi aktiivisimpia vastaajia olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijat. STTK:n jäsenliitto Tehyssä, joka edustaa kyseisen alan työntekijöitä, on opiskelijajäseniä reilu 10 000, ja heille meni tieto kyselystä myös Tehyn kautta se todennäköisesti selittää osaltaan alan opiskelijoiden suurta vastausmäärää. Kuvio 7. Suoritettava tutkinto (koulutusaloittain, n=2691) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 67,4 % Tekniikan ja liikenteen ala 15,5 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Humanistinen ja kasvatusala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala 5,8 % 4,1 % 3,6 % 2,2 % 0,7 % 0,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Mikäli vastaajamääriä verrataan suhteessa alan opiskelijamäärään (AMKOTA tilasto vuodelta 2008, AMK-tutkinnon suorittajat nuorten ja aikuiskoulutuksessa), pysyvät sosiaali-, terveys- ja liikuntaalan opiskelijat yhä aktiivisempina vastaajina, mutta erot eri koulutusalojen välillä eivät ole yhtä jyrkät. Myös keskinäinen järjestys muiden alojen välillä muuttuu.
9 Kuvio 8. Vastaajamäärät suhteessa alan opiskelijamääriin Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 5,7 % Humansitinen ja kasvatusala 4,3 % Luonnonvara- ja ympäristöala 2,3 % Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemus ja talousala 1,1 % 1,0 % 0,6 % 0,3 % 0,1 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % Kuvio 9. Suoritettava tutkinto (Viisi yleisintä, n=2691) Sairaanhoitaja 29,8 % Insinööri Sosionomi Terveydenhoitaja 10,7 % 9,9 % 14,6 % Tradenomi (liiketalous) 5,4 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia löytyi kymmenestä eri koulutusohjelmasta pääasiassa yhden tai muutaman edustajan määrillä. Suoritettavat tutkinnot olivat: sosionomi (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), tradenomi (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), toimintaterapeutti (ylempi AMK), insinööri (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), merikapteeni (ylempi AMK), kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) ja agrologi (ylempi AMK).
10 4. TYÖELÄMÄN KÄSITTEIDEN JA SÄÄNNÖSTEN TUNTEMUS 4.1 Työelämän käsitteet ja niiden tuntemus Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, miten hyvin hän tuntee työelämän eri käsitteitä ja niiden merkityksiä. Tulosten perusteella tutuimmiksi käsitteiksi (yli 50 % vastaajista arvioi tuntevansa hyvin) arvioitiin koeaika, määräaikainen työsopimus ja toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tuntemattomampia käsitteitä taas olivat palkkausjärjestelmät, työttömyysturva ja vuokratyö (yli 20 % vastaajista ei tuntenut lainkaan). Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeraalisesti. Kuvio 10a. Irtisanomisperuste Määräaikainen työsopimus Palkkausjärjestelmät Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Työehtosopimus Työsopimus ja sen sisältö Työelämän käsitteiden ja niiden merkityksen tuntemus Irtisanomisaika Koeaika Luottamusmies Palkan lisät Työttömyysturva Vuokratyö Vuosiloma Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
11 Kuvio 10b. Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Irtisanomisaika 46,1 % 49,0 % 4,9 % Irtisanomisperuste 30,4 % 59,1 % 10,5 % Koeaika 60,7 % 35,3 % 3,9 % Luottamusmies 38,3 % 47,7 % 14,0 % Määräaikainen työsopimus 66,9 % 31,2 % 1,9 % Palkan lisät 35,2 % 54,0 % 10,8 % Palkkausjärjestelmät 14,4 % 57,7 % 27,9 % Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 51,0 % 40,8 % 8,2 % Työehtosopimus 35,5 % 51,4 % 13,1 % Työsopimus ja sen sisältö 49,8 % 45,5 % 4,7 % Työttömyysturva 24,0 % 51,5 % 24,5 % Vuokratyö 22,2 % 42,4 % 35,4 % Vuosiloma 33,8 % 52,2 % 14,0 % Vastausta ristiintaulukoitiin yhdessä vastaajan sukupuolen, iän, opiskelujen toteutustavan, koulutusalan (vain perustutkintoa suorittavien osalta) ja ammattiliiton jäsenyyden kanssa. Ristiintaulukoinnin perusteella miehet arvioivat tuntemuksena naisia paremmaksi: kunkin käsitteen kohdalla suurempi osa miehistä kuin naisista arvioi tuntevansa käsitteen hyvin. Vastaavasti naisilla oli lähes joka käsitteen kohdalla en tunne lainkaan -vastanneiden osuus suurempi kuin miehillä. Suurin eroavaisuus oli työehtosopimuksen tuntemisessa: miehistä 13 prosenttiyksikköä useampi ilmoitti tuntevansa käsitteen hyvin kuin naisten vastaava osuus. Ikään verrattaessa huomattiin, että kunkin käsitteen tuntemus (tunnen hyvin vastaajien -osuus) kasvoi sitä mukaa mitä vanhempaan ikäryhmään vastaaja kuului. Koeaika ja määräaikainen työsopimus olivat ristiintaulukoinnin mukaan hyvin tuttuja jo kaikkein nuorimpien vastaajien joukossa, kun taas luottamusmies, palkkausjärjestelmät, vuokratyö ja vuosiloma olivat nuorimmille melko vieraita. Vuokratyön osalta en tunne lainkaan -vastanneiden osuus oli yli 20 prosenttia kaikissa ikäluokissa. Verrattaessa väittämien tuntemusta suhteessa siihen, oliko vastaaja nuoriso- vai aikuisopiskelija, huomattiin osassa väittämiä suuria eroja eri ryhmien välillä. Aikuisopiskelijoista yli 10 prosenttiyksikköä useampi kuin nuoriso-opiskelijoista ilmoitti tuntevansa lähes kaikki käsitteet hyvin. Luottamusmiehen, työttömyysturvan ja vuosiloman kohdalla ero oli jopa 30 prosenttiyksikköä aikuisopiskelijoiden hyväksi. Ainoastaan vuokratyö oli sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoille yhtä vieras. Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa.
12 Suhteessa koulutusalaan parhaimmaksi tuntemuksensa arvioivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon opiskelijat: heistä suhteessa eniten tunnen hyvin vastaajia oli kaikkien muiden käsitteiden paitsi luottamusmiehen ja työttömyysturvan kohdalla. Näiden kahden osalta tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista käsitteet tunti suhteessa suurin osa. Palkkausjärjestelmien osalta jokaiselta koulutusalalta yli 20 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tunne käsitettä lainkaan. Myös työttömyysturva ja vuokratyö olivat kaikille vieraita käsitteitä huomattavilla osuuksilla. Luottamusmies oli tuntematon erityisesti humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan opiskelijoille (yli 20 % vastaajista ei tuntenut lainkaan kummallakin koulutusalalla). Jäsenyydellä ei ristiintaulukoinnin mukaan ollut merkittäviä eroja suhteessa siihen, miten vastaaja arvioi käsitteiden tuntemuksensa. Pääasiassa jäsenet arvioivat tuntemuksensa useammin hyväksi kuin ei-jäsenet. 4.2 Työelämäväittämät Vastaajan tietämystä työelämän pelisäännöistä testattiin väittämillä, joista vastaajan piti tietää onko väittämä oikein vai väärin. Väittämien oikeat vastaukset näytettiin vastaajalle vastausten lähettämisen jälkeen. Parhaiten vastaajat tiesivät vastaukset väittämiin sairausloman palkanmaksusta (92,4 % vastasi oikein), ylitöiden korvaamisesta (93,2 % oikein) ja työntekijän oikeudesta kuulua ammattiliittoon (92,0 % oikein). Hallussa oli myös työsopimuksen purku koeaikana (83,3 % oikein) ja osa-aikaisten työntekijöiden oikeus samoihin työehtoihin (73,2 % oikein). Sen sijaan huonoiten tiedettiin vähimmäispalkkatason määräytyminen: jopa yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että vähimmäispalkka on määritelty laissa vaikka todellisuudessa näin ei ole, vaan vähimmäispalkat määräytyvät alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Myös kesätyöntekijöiden vuosilomakorvauksia koskevaan väittämään tuli enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia: 35,7 vastaajista tiesi oikean vastauksen, kun taas 40,9 prosenttia vastaajista vastasi väärin. Loput eivät tienneet. Määräaikaisen työsopimuksen päättämismahdollisuudet tunsi noin puolet vastaajista, kun taas 30,7 prosenttia vastasi väittämään väärin ja loput 20,3 prosenttia totesi ettei tiedä. Tämä asettaa aiemmassa kysymyksessä ilmoitetun tietämyksen määräaikaisista työsopimuksista hieman uuteen valoon. Tieto ei siis aina ole luulon väärti. Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeerisesti. Graafisessa kuviossa väittämään oikein vastanneiden määrä näkyy sinisessä palkissa, väärin vastanneiden määrä punaisessa palkissa ja en tiedä -vastanneiden määrä vihreässä palkissa. Numeerisessa taulukossa väittämien oikea vastaus on merkitty väittämän perään: O=oikein, V=väärin.
13 Kuvio 11a. Työelämäväittämät Oikein Väärin En tiedä Suullinen työsopimus ei ole sitova Määräaikainen työsopimus vaatii aina perusteen Työsopimus voidaan koeaikana purkaa ilman irtisanomisaikaa Kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voi sisältyä peruspalkkaan Osa-aikaisilla on pääsääntöisesti oikeus samoihin etuihin kuin muillakin Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole työsopimuksessa sovittu Työehtosopimus määrittää alan palkan, eikä se voi olla sen enempää Työnantaja voi irtisanoa työntekijät halutessaan ilman mitään syytä Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa lain ja työehtosopimuksen mukaan Määräaikainen työntekijä ei ansaitse vuosilomaa Ylitöistä tulee maksaa erillinen korvaus Ylitöitä saa teettää niin paljon kuin haluaa ja niihin on pakko suostua Työntekijä voi halutessaan kuulua ammattiliittoon, eikä asia kuulu työnantajalle Työhaastattelussa saa kysyä hakijan perheenperustamissuunnitelmista Suomen laissa on määritelty vähimmäispalkkataso 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
14 Kuvio 11b. Tiennyt oikein Tiennyt väärin Ei tiennyt lainkaan Suullinen työsopimus ei ole sitova (V) 67,5 % 27,3 % 5,2 % Määräaikainen työsopimus vaatii aina jonkin perusteen (O) 61,0 % 23,9 % 15,1 % Työsopimus voidaan koeaikana purkaa ilman irtisanomisaikaa (O) 83,3 % 8,3 % 8,5 % Kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voi sisältyä peruspalkkaan (V) 35,7 % 40,9 % 23,4 % Osa-aikaisilla on pääsääntöisesti oikeus samoihin etuihin kuin muillakin (O) 73,2 % 13,7 % 13,1 % Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole työsopimuksessa sovittu (O) 49,0 % 30,7 % 20,3 % Työehtosopimus määrittää alan palkan, eikä se voi olla sen enempää (V) 76,0 % 10,2 % 13,7 % Työnantaja voi irtisanoa työntekijät halutessaan ilman mitään syytä (V) 96,0 % 1,4 % 2,6 % Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa lain ja työehtosopimuksen mukaan (O) 92,4 % 2,1 % 5,5 % Määräaikainen työntekijä ei ansaitse vuosilomaa (V) 77,6 % 8,1 % 14,3 % Ylitöistä tulee maksaa erillinen korvaus (O) 93,2 % 3,5 % 3,2 % Ylitöitä saa teettää niin paljon kuin haluaa ja niihin on pakko suostua (V) 97,8 % 0,6 % 1,6 % Työntekijä voi halutessaan kuulua ammattiliittoon, eikä asia kuulu työnantajalle (O) 92,0 % 3,1 % 4,9 % Työhaastattelussa saa kysyä hakijan perheenperustamissuunnitelmista (V) 71,4 % 15,8 % 12,8 % Suomen laissa on määritelty vähimmäispalkkataso (V) 10,1 % 73,8 % 16,1 % Väittämävastauksia verrattiin suhteessa sukupuoleen, ikään, opiskelujen toteutustapaan, koulutusalaan (perustutkintoa suorittavien osalta) ja ammattiliiton jäsenyyteen. Miehet vastasivat suhteessa naisia useammin väittämiin oikein. Erot oikein vastanneiden kesken olivat pääosin muutaman prosenttiyksikön luokkaa; lähemmäs 10 prosenttiyksikön ero oli väittämissä kesätyöntekijän vuosilomakorvauksista, määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ja työehtosopimuksen määrittämän palkan ehdottomuudesta. Naisten osuus oikein vastanneiden joukosta oli miehiä suurempi väittämissä määräaikaisen työsopimuksen perusteesta, työsopimuksen purkamisesta koeaikana, sairausloman palkanmaksusta ja perheenperustamissuunnitelmista kysymisestä työhaastattelussa. Oikean vastauksen tietäminen väittämään suhteessa vastaajan ikään näytti useimmissa väittämissä kasvavan sitä mukaa, mitä vanhempi vastaaja oli (vähintään 45-vuotiaaksi saakka). Kaikissa ikäluokissa oli melko paljon en tiedä vastanneita väittämässä kesätyöntekijän vuosilomakorvauk-
15 sesta: alle 20-vuotiaista jopa 46 prosenttia vastasi, ettei tiedä. Kolmasosa alle 20-vuotiaista ilmoitti myös tietämättömyytensä väittämässä määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta ja määräaikaisen työntekijän vuosilomaoikeudesta. Tämä on harmillista ottaen huomioon, kuinka paljon sen ikäiset tekevät nimenomaan määräaikaisia töitä. Sen sijaan hyvä tietämys kaikilla ikäluokilla oli väittämässä työnantajan irtisanomismahdollisuuksista, sairausloman palkanmaksusta, työntekijän järjestäytymisoikeudesta, ylitöiden korvaamisesta sekä ylitöiden määrästä ja pakollisuudesta. Vastaavasti kaikki ikäluokat tiesivät huonosti vähimmäispalkan määräytymisen, jopa kaikkein vanhimmissa ikäluokissa yli 65 prosenttia vastanneista kuvittelee sen määräytyvän laissa. Nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden vastausten vertailu osoitti, että aikuisopiskelijat tiesivät väittämien oikeat vastaukset hieman nuoriso-opiskelijoita useammin. Suurimmat eroavaisuudet olivat väittämissä määräaikaisen työntekijän vuosilomaoikeudesta (aikuisopiskelijoista 93,1 % ja nuoriso-opiskelijoista 74,8 % tiesi oikein), ja vuosilomakorvauksen sisällyttämisestä kesätyöntekijöillä peruspalkkaan (aikuisopiskelijoista 48,8 % ja nuoriso-opiskelijoista 33,4 % tiesi oikein). Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa. Suhteessa eniten oikein vastanneita oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoissa. Suhteessa eniten väärin vastanneita taas oli kulttuurialan opiskelijoissa. Vähimmäispalkkatason määräytymisen tietämättömyys ilmeni myös tässä, sillä en tiedä -vastanneita oli yli 10 prosenttia jokaisella koulutusalalla. Väittämien vastaukset suhteessa siihen, oliko vastaaja jonkin ammattiliiton jäsen/opiskelijajäsen, osoitti, että jäsenet tiesivät suhteessa oikeat vastaukset useammin kuin ei-jäsenet. Suurimmat eroavaisuudet ryhmien välillä ilmenivät väittämissä määräaikaisen työsopimuksen perusteista ja määräaikaisen työntekijän oikeudesta vuosilomaan. Ammattiliiton jäsenistä 63,4 prosenttia tiesi, että määräaikainen työsopimus vaatii aina jonkin perusteen, kun taas ei-jäsenistä sen tiesi alle puolet (47 %). 79,7 prosenttia ammattiliiton jäsenistä tiesi myös, että määräaikainen työntekijä ansaitsee vuosilomaa ei-jäsenistä 64,8 prosenttia. Jäsentenkin tietotasossa on joiltain osin parantamisen varaa: esim. 41 prosenttia ammattiliiton jäsenistä on sitä mieltä, että kesätyöntekijän vuosilomakorvaus voidaan sisällyttää peruspalkkaan, ja 30 prosenttia ei tiedä, että määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Ja ennen kaikkea: 74,1 prosenttia ammattiliiton jäsenistä uskoo vähimmäispalkan määräytyvän laissa.
16 4.3 Tulevan toimialan tuntemus Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, miten hyvin hän tuntee tulevan toimialansa työnteon ehtoja, työehtosopimusta ja työllisyystilannetta. Vastausten mukaan parhaiten vastaajat tuntevat työajan ja työllisyystilanteen, heikoimmin työehtosopimuksen ja muut työnteon ehdot. Palkkauksen perusteiden tuntemisessakin näyttäisi olevan parantamisen varaa, mutta ottaen huomioon ettei työehtosopimustakaan tunneta kovin hyvin, on ymmärrettävää että myös tämä on heikommin tunnettu asia. Tulokset on esitetty ohessa sekä graafisesti että numeerisesti. Kuvio 12a. Miten hyvin tuntee tulevan toimialan: Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Työaika Palkkauksen perusteet Muut työnteon ehdot Työehtosopimus Työllisyystilanne Kuvio 12b. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti En tunne lainkaan Työaika 45,8 % 47,8 % 6,5 % Palkkauksen perusteet 19,8 % 61,2 % 19,0 % Muut työnteon ehdot 12,9 % 61,8 % 25,3 % Työehtosopimus 12,6 % 56,4 % 30,9 % Työllisyystilanne 40,4 % 54,1 % 5,5 % Vastauksia ristiintaulukoitiin opiskeluvuoden, koulutusalan (perustutkinto-opiskelijat) ja ammattiliiton jäsenyyden kanssa. Opiskeluvuoden osalta huomioitiin vain 1.-4.vuosikurssien opiskelijat, sillä N:t muissa luokissa olivat kovin pieniä. Ristiintaulukoinnin perusteella toimialan eri osien tuntemus paranee sitä mukaa, mitä pidemmällä opinnoissa ollaan. Kuitenkin esim. palkkauksen perusteet ilmoittaa tuntevansa hyvin vain alle neljäsosa (23,5 %)neljännen vuosikurssin opiskelijoista. Samoin työehtosopimuksen hyvin tuntevia on samasta vastaajaryhmästä vain 13,7 prosenttia. Vastaavasti 21,5 prosenttia heis-
17 tä ilmoittaa, ettei tunne työehtosopimusta lainkaan. Tulos ei ole kovin hyvä ottaen huomioon, että tuon vuosikurssin vastaajien pitäisi piakkoin siirtyä työelämään. Työllisyystilanne sen sijaan on näiden tulosten mukaan kaikkien vuosikurssien opiskelijoilla hyvin hallussa, sillä jo ensimmäisen vuoden opiskelijoista yli kolmannes (36,1 %) ilmoittaa tuntevansa työllisyystilanteen hyvin. Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa huomioitiin vain perustutkintoa opiskelevat niiltä koulutusaloilta, joissa vastaajia oli yli 50. Näin ollen huomioimatta jäivät luonnontieteiden sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan opiskelijat, joita kumpiakin oli alle 20 vastaajaa. Tässä vertailussa korostui samat huomiot kuin vuosikurssi-vertailussakin: työehtosopimuksen ilmoittaa tuntevansa hyvin kaikilta koulutusaloilta alle 20 prosenttia sen alan vastaajista. Kulttuurialalla en tunne lainkaan vastaajien osuus on jopa 51,3 prosenttia, ja humanistisella ja kasvatusalalla 47,5 prosenttia. Työllisyystilanne sen sijaan tunnetaan hyvin kaikilla koulutusaloilla yli 20 prosentin osuuksilla; sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla jopa 44,9 prosenttia vastanneista ilmoittaa tuntevansa työllisyystilanteen hyvin. Vastausten vertailu suhteessa siihen, oliko vastaaja jonkin ammattiliiton jäsen, osoitti että jäsenet arvioivat tuntemuksensa hyväksi useammin kuin ei-jäsenet. Vastaavasti en tunne lainkaan -vastanneiden osuudet olivat ei-jäsenten joukossa suuremmat. Työehtosopimuksen jäsenet ja ei-jäsenet tunsivat hyvin melko samoissa määrin. Ei lainkaan -tuntevien osuus oli ei-jäsenistä jopa 44,7 prosenttia, kun taas jäsenistä sen osuus oli 28,7 prosenttia. 4.4 Suhtautuminen työelämään siirtymiseen Vastaajaa pyydettiin valitsemaan itselle sopivin vaihtoehto eri tavoista, joilla voi suhtautua tulevaan työelämään siirtymiseen. Vaihtoehtoihin oli sisällytetty kolme eri ulottuvuutta: luottamus omaan ammattitaitoon, tietämys työelämän pelisäännöistä sekä kyky hakeutua omaa koulutusta ja osaamista vastaaviin tehtäviin. Vastaukset olivat melko positiivisia. Eniten kannatusta sai vaihtoehto, jossa omaan ammattitaitoon luotettiin mutta tiedostettiin työelämän lainsäädännön ja sopimusten tuntemisessa olevan puutteita, mikä aiheuttaa pientä epävarmuutta suhteessa työelämään siirtymistä. Vain pieni osa vastaajista koki työelämään siirtymisen pelottavana.
18 Kuvio 13. Suhtautuminen työelämään siirtymiseen Odotan innolla työelämään siirtymistä, koska luotan omaan ammattitaitooni ja tunnen työelämän pelisäännöt. Tunnen myös toimialani niin, että osaan hakeutua tehtäviin, jotka vastaavat omaa koulutustani ja osaamistani. 40,9 % Olen hieman epävarma työelämään siirtymisestä, sillä vaikka luotan omaan ammattitaitooni, en tunne työelämän lainsäädäntöä ja sopimuksia kovin hyvin. Olen myös epävarma siitä, millaisiin tehtäviin voisin hakeutua omalla osaamisellani ja koulutuksellani. 44,5 % Olen hieman epävarma työelämään siirtymisestä, koska en luota omaan ammattitaitooni vaikkakin tunnen työelämän lait ja sopimukset. Olen myös epävarma siitä, millaisiin tehtäviin voisin hakeutua omalla osaamisellani ja koulutuksellani. 10,9 % Työelämään siirtyminen pelottaa minua, koska en luota omaan ammattitaitooni enkä tunne työelämän pelisääntöjä. En myöskään tiedä, millaisiin tehtäviin koulutukseni ja osaamiseni antaa edellytyksiä hakeutua. 3,7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Verrattaessa vastausta suhteessa opintojen vaiheeseen, ei 1.-4.vuosikurssin vastaajien välillä ollut suuria eroavaisuuksia kahden ensimmäisen vastausvaihtoehdon välillä. Ehkä jopa hieman yllättäen, ensimmäisen vuoden opiskelijoista suhteessa suurin osa valitsi vaihtoehdon, jossa luotettiin omaan ammattitaitoon mutta koettiin epävarmuutta työelämän pelisääntöjen suhteen. Mielenkiintoinen havainto oli myös kolmannen vaihtoehdon suhteen (ei luota ammattitaitoon, mutta tuntee työelämän pelisäännöt): 14,3 prosenttia neljännen vuoden opiskelijoista valitsi tämän vaihtoehdon. Kun vastauksia verrattiin toisin päin, eli siten että 100 prosentin joukon muodostivat tietyn vastausvaihtoehdon valinneet, huomattiin että neljännen vaihtoehdon valinneista (työelämään siirtyminen pelottaa) 34,7 prosenttia oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Kuitenkin neljännen vuoden opiskelijoita oli toiseksi eniten 23,8 prosenttia. Suhtautuminen työelämään siirtymiseen ei ristiintaulukoinnin perusteella hirveästi poikennut eri koulutusalojen välillä. Kunkin koulutusalan vastaajien joukossa eniten kannatusta sai toinen vaihtoehto. Sen sijaan ammattiliiton jäsenyyttä ja suhtautumista verrattaessa huomattiin, että ammattiliiton jäsenet olivat luottavaisemmalla asenteella suhteessa ei-jäseniin: jäsenistä 42,4 prosenttia valitsi ensimmäisen vaihtoehdon, kun ei-jäsenistä sen valitsi 33,0 prosenttia eroa siis oli lähes 10 prosenttiyksikköä.
19 5. TYÖELÄMÄTIETOUDEN OPETUS 5.1 Opetuksen tärkeys ja nykytila Lähes 97 prosenttia vastaajista piti työelämätiedon opettamista ammattikorkeakoulussa vähintään melko tärkeänä. Tätä ei kuitenkaan ole ammattikorkeakouluissa kovin laajasti huomattu, sillä työelämätiedon opetus ei ole kovin hyvällä tasolla: lähes kolmasosa vastaajista ei tiedä, sisältyykö kyseisiä opintoja omaan koulutusohjelmaan, ja reilu viidesosa toteaa opetuksen olevan ulkopuolisten luennoitsijoiden varassa. Vajaan kolmanneksen opintoihin työelämätiedon opetus sisältyy kiinteänä osana opintoja, joko erillisinä kursseina tai osana koko opetussuunnitelmaa. Kuvio 14. Työelämätiedon opettamisen tärkeys Erittäin tärkeää 63,5 % Melko tärkeää 33,4 % Melko tarpeetonta 2,8 % Täysin tarpeetonta 0,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuvio 15. Sisältyykö koulutusohjelmaan opintoja työelämätietoudesta En tiedä 31,4 % Ei varsinaisesti; vierailijaluennoitsijat käyvät käyvät puhumassa asioista muilla kursseilla Kyllä, aiheesta on omia opintojaksoja/kursseja Ei sisälly 17,6 % 17,2 % 22,1 % Kyllä, aiheet on sisällytetty kaikkiin opetussuunnitelmiin kuuluviin kursseihin 11,7 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %
20 En tiedä -vastanneiden osuus edellisessä kysymyksessä saattaisi ristiintaulukoinnin perusteella selittyä sillä, että niin vastanneista 43,7 prosenttia oli ensimmäisen ja 31,3 prosenttia toisen vuoden opiskelijoita. Aiheet eivät siis ainakaan sisälly opintoihin niiden alkuvaiheessa. Työelämätiedon opetuksen tilaa verrattiin suhteessa ammattikorkeakouluihin. Tuloksista edukseen erottuivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu, joiden opiskelijoista yli 30 prosenttia vastasi, että työelämätietoudesta on omia opintojaksoja/kursseja (HUMAK: 47,9 %, SeAMK: 39,6 %, Savonia AMK: 32,3 %). Koko opetussuunnitelmaan työelämätietouden sisällyttäneitä kouluja olivat parhaimmilla osuuksilla Tampereen (21,4 % vastaajista) ja Vaasan (25,8 % vastaajista) ammattikorkeakoulut sekä Yrkeshögskolan Novia (21,9 % vastaajista). Tosin ristiintaulukointien tuloksissa tulee ottaa huomioon melko pienet koulukohtaiset vastaajamäärät. Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten työelämätietouden opintojaksoja tarjotaan humanistisella ja kasvatusalalla (49,2 % alan vastaajista). Perässä seuraavat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (34,0 % alan vastaajista) sekä luonnonvara- ja ympäristöala (31,6 % vastaajista). 5.1.1 Työelämäaiheisten opintojaksojen/kurssien toteuttajat Ne vastaajat, jotka ilmoittivat koulutusohjelmaansa sisältyvän työelämätietoutta käsitteleviä opintojaksoja / kursseja, saivat vastattavakseen jatkokysymyksen, jossa pyydettiin kertomaan mitkä tahot kurssin toteuttamiseen osallistuvat, ja missä määrin. Vaihtoehtoja oli mahdollista valita niin monta kuin oli tarve. Eniten mainintoja sai opettaja/lehtori. Ero toiseksi yleisimpään valintaan (ammattiliiton edustaja) oli huima, noin 40 prosenttiyksikköä. Viidesosa vastaajista ei vielä ollut osallistunut kyseiselle kurssille, joten he eivät voineet vastata kysymykseen tarkemmin. Kuvio 16. Työelämätietoutta käsittelevän opintojakson toteuttajat (n=480) Opettaja/lehtori 77,5 % Ammattiliiton edustaja(t) Yrityksen edustaja(t) Työnantajajärjestön edustaja(t) Alumni(t) Jokin muu taho En ole vielä osallistunut kyseiselle 37,7 % 24,4 % 11,0 % 10,8 % 4,8 % 19,8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %