Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015

Samankaltaiset tiedostot
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Opastetilaisuus Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Matkailualan aamu

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Outdoors Finland III päätavoitteet

Halutuin.

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Mitä kulttuurimatkailu on?

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen

Vastuullisuuden kehittäminen Hepokatissa

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Coastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen

Kyllä maalla on mukavaa!

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Strategia Päivitetty

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Matkailun kehittämishankkeen ajankohtaiskatsaus Kevät Kaisa Lappalainen Projektipäällikkö, Coastal Bootcamp-hanke

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät

Mikä kotimaan matkailussa kiinnostaa? Kenen mainontaa muistaa nähneensä?

Mitä kulttuurimatkailu on?

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Voimaa Pirkanmaan matkailuun (18 kk)

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia)

Polku luontoon. Liikuttava luonto, luontoliikunnan suunnittelutyökalu. Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Matkailualan aamu

Käyräsvaara-> Luostonloma - > Luosto, 10 km, porotilavierailu, mahd. ruokailu. Majoitus+kylpylä+hyvinvointipalvelut+illallinen Luostolla

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa

Perille Asti hanke /Espoo Marketing Oy

Salon seudun maisemat

Loppi

Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day Wille Markkanen

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

Etelä-Konneveden matkailualueen brändäyspäivät

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat

Matkailualan info klo

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Palvelustamme löytyy ratkaisuja yrityksille, ryhmille, perheille ja yksityishenkilöille.

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ,

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

PYÖRÄILY & MELONTA HYVINVOINTIA PAINOTTAVA AKTIVITEETTIKÄSIKIRJA # KESKI-SUOMEN RETKEILYREITIT MAAILMANKARTALLE

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK. Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

Erityistuotteen markkinointi

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia)

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Kehittämisstrategiat

Ounaksen Retkiviikko OunasTriathlon Ohjelma

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

FinRelax Akatemia

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

Outdoors Finland kansainvälistymisohjelma

Transkriptio:

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Innomohub Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 -hankkeen toimenpiteitä rahoitetaan Varsinais-Suomen liiton maakunnan kehittämisrahasta. Hankkeen tavoitteena on parantaa Teijon kansallispuistossa ja sen vaikutusalueella olevien yritysten toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä. Hanketta toteutetaan yhdessä Yrityssalon, Metsähallituksen luontopalveluiden, Salon kaupungin sekä yrittäjien kanssa.

Teijon kansallispuistossa näet Suomen luonnon monet kasvot tiiviissä paketissa. Lyhyeenkin retkeen mahtuu kaunista järvimaisemaa, suon ja metsän mosaiikkia, puroja ja jopa merta. Teijossa riittää puuhaa koko perheelle: kalastusta, uintia, helppoja patikka- ja hiihtoreittejä sekä pyöräilyä. Ympärillä olevat ruukkikylät herättävät menneen ajan eloon. Monipuolinen perhekohde ruukkikylien tuntumassa. Tekemistä: patikointi, kalastus, pyöräily

Luontomatkailu Luontomatkailulla tarkoitetaan matkailua, joka tapahtuu luontoympäristössä ja samalla pyritään noudattamaan kestävän kehityksen mukaisen matkailun periaatteita Luontomatkailussa jonkin kohdealueen luonnonelementit ovat tärkeimpiä matkailun vetovoimatekijöitä.

Kansallispuiston yhteistyöyrityksen palveluita käyttävä henkilö on todennäköisesti ryhmässä matkustava suomalainen aikuinen vapaa-ajanmatkustaja, joka saapuu yrityksen lähikunnista eikä yövy matkallaan. Ulkomaalaisten osuus kaikissa puistoissa on n. 7%. Opinnäytetyö 2014

Miksi puistoon tullaan? Luonnon kokeminen Maisemat Yhdessäolo oman seurueen kanssa Rentoutuminen Poissa melusta ja saasteista Henkinen hyvinvointi Kuntoilu.. Kulttuuriperintöön tutustuminen Jännityksen kokeminen Tutustuminen uusiin ihmisiin Opastetut retket

Hankkeen toimenpiteet Nykyisen palvelutarjooman koonti ja riittävyyden arviointi Puistojen benchmarkaus Nuuksio Repovesi Selkämeri Sipoonkorpi Jatkokehittämissuunnitelmat saavutettavuuden, sähköisen näkyvyyden, opastuksen sekä palvelutarjooman kehittämiseksi Puistopariyhteistyön käynnistäminen Saaristomeren kansallispuiston kanssa Kestävän matkailun ja tuotteistuksen koulutuksen järjestäminen

Hankkeen tavoitteet Parantaa Teijon kansallispuistossa ja sen vaikutusalueella olevien yritysten toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä huomioiden kestävän matkailun periaatteet sekä alueen luonto- ja kulttuuriperintöarvot omassa liiketoiminnassa Alueen palvelutason parantaminen ympärivuotiseksi Yhteistyön lisääminen edelleen yrittäjien kesken sekä yrittäjien ja kansallispuiston välillä Saaristomeren kansallispuiston ja Teijon kansallispuiston puistopariyhteistyön kehittäminen

Benchmarkaus - Yritysten tarjoamat tärkeimmät aktiviteetit Repovedellä Selkämerellä Selkeästi tärkeimmät: Yritysten virkistys- ja koulutuspäivät Opastettu retki Maastoruokailu Lisäksi: Melontakaluston vuokraus ja melonta Tilausvene- tai tilauslaivaliikenne Välinevuokraus Luonnon tarkkailu Lumikenkäkävely Kalastus Veneilykaluston vuokraus Rettivene- tai reittilaivaliikenne Tilausvene- tai tilauslaivaliikenne Reittivene- tai reittilaivaliikenne Opastettu retki Ruoka- tai ravitsemispalvelut Luonnon tarkkailu Lintuharrastus Muu Haltia kävijäryhmät: Lähimatkailijat Kokousvieraat Matkailijat osana matkaa

Benchmarkaus - Kp alueiden yhteisiä haasteita Pieniä ja sivutoimisia yrityksiä Ympärivuotisten palveluiden puute Viipymän pidentäminen Majoituskapasiteetin riittämättömyys ja taso Julkiset kulkuyhteydet heikot Saavutettavuus osassa ei luontokeskusta Uskallus nostaa kärkikohteet esiin yhteinen markkinointinäkemys Tuotteistuksen puute kokemusmatkailu!! Myyntikanavan puuttuminen asiakkaan polku katkeaa Kielitaito ja kieliversiot Yhteistyötä voisi lisätä Yhteistyötä yritykset tekivät eniten kuljetus- ja ruokailupalveluissa ja markkinoinnissa Vähinten yhteistyötä tehtiin tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyen

Salon olemassa olevat vahvuudet Tunnettu kansallispuistobrändi Kansallispuistossa hyvä infra Luontotalon ja sisäänkäyntien selkeys Valmis ja toimiva infra puistossa Entuudestaan paljon matkailualan toimijoita alueella Sijainnillinen saavutettavuus Paljon mökkiasukkaita potentiaalia lähimatkailun kehittämiseen Monipuolisuus - luontomatkailun ohella mahdollisuus yhdistää Ruukkihistoria Paikallisuus Kauppapalvelut

Teijon infra Merkittyjä reittejä yhteensä n. 50 km Pääosa päiväretkeksi sopivia n. 2-10 km merkittyjä lenkkejä Liikuntaesteisille reittejä yhteensä 3 km Varustus Pysäköintipaikoja 10 kpl Tulentekopaikkoja 12 kpl Laavuja 7 kpl, joissa tulentekopaikka Keittokatoksia 3 kpl Kalamajat, 2 kpl (6 hlö, varaukset Lomarengas Oy) Kirjakkalan Ruukkikylän neljä majoitus- ja kokousrakennusta Leirintäpaikka isomille porukoille Onnelannummella Matkailuvaunupaikat 19 kpl, sähköistetty Kalastus- ja uimapaikkoja Luontokeskus, jossa asiakaspalvelu retkeilyaiheinen näyttely, myytäviä tuotteita, vene-, polkupyörä- ja pelien vuokrausta ja kalastuslupien myyntiä Matkailualalla toimivia yrityksiä noin 20 Päätoimialat ravitsemispalvelut, elämys- ja ohjelmapalvelut, majoituspalvelut, kokous- ja juhlapalvelut

Pohjaa jatkokehittämiselle Kehittää uudenlaista kokemuksellista matkailuliiketoimintaa luonnosta ja kulttuurista uusille kohderyhmille Kulttuurin ja luonnon yhdistäminen Hiljaisuus, ruoka, puhtaus Elämäntapa, perinteet, aito elämänmeno Tarinat Harrastajat (MAMIL, bongarit, kuvaajat,..) Tuotteistaa paremmin yritysten palvelut sekä omatoimipaketit Hyödyntää mobiili- ja älypalveluita Yritysten kannattavuus Asiakkaan palvelutarpeet Terävöittää Salon keihäänkärkiä mihin keskitytään Tehostaa viestintää ja palveluiden löydettävyyttä Luoda sisältöä Jakaa sisältöä Kommunikoida Synnyttää ilmiöitä Rakentaa katkeamaton asiakkaan polku

Kohderyhmä - modernit humanistit Visit Finland on aiemman tutkimuksen perusteella määritellyt kohderyhmäksi ns. modernit humanistit Tätä ryhmää määrittäviä asenteita ja arvoja ovat kiinnostus/ avoimuus vieraita kulttuureja ja uusia kokemuksia kohtaan huolenpito tulevaisuuden yhteiskuntaa ja maailmaa kohtaan yleisesti Ryhmä 1, Young free travelers: 18 30-vuotiaat modernit humanistit ; sinkkuja tai parisuhteessa olevia; ei vielä omia lapsia; n. puolet naisia, puolet miehiä. Ryhmä 2, Family travelers: 31 50-vuotiaat modernit humanistit ; matkustavat yleensä perheensä/ lasten kanssa; n. puolet naisia, puolet miehiä. Ryhmä 3, Senior free travelers: 51 70-vuotiaat modernit humanistit ; sinkkuja tai parisuhteessa olevia; jos omia lapsia, ovat he jo muuttaneet pois kotoa (eivät yleensä matkusta enää yhdessä lastensa kanssa); n. puolet naisia, puolet miehiä.

Odotukset Suomesta (MoHu) http://www.visitfinland.fi/wp- content/uploads/2013/04/2012- MoHu-kvalitatiivinen.pdf?dl

Matkailun trendejä Kokemusmatkailu Mobiili/äly varausmahdollisuudet tulevat kasvamaan, myös ravintolapuolelle Hotelleista tulee yhä enemmän portaaleja, joista asiakkaat siirtyvät kuluttamaan paikallisia kokemuksia - Poshtels cheap but chic Hyvä asiakaspalvelu Suunniteltuja aktiviteetteja ja seikkailuja asiakkaille Yritysten yhteistyöverkosto Local living peer to peer Ihmiset pääsevät osallistumaan Enemmän siirrytään pois mitä näit tai teit vaan kenet tapasit ja mitä koit Aitoja ihmisiä yrittäjiä, koteja Pyöräily MAMIL, vs. golf Haaste yrittäjällä - tekojen kautta, ei markkinointilauseiden!

WHAT KIND OF TRAVEL INTERESTS YOU? PICK A THEME AND START EXPLORING.

www.tervarumpu.com

Matkailu ja sähköinen liiketoiminta?

Ideatalkoot: Sähköinen liiketoiminta matkailussa Tavoitteita? Mitä se voisi Teijolla olla? 1. Pyritään luomaan suora ja aikaisempaa syvällisempi yhteys asiakkaaseen uuden median keinoin 2. Järjestämään yrityksen toiminnot tehokkaaksi kokonaisuudeksi teknologiaa hyödyntäen 3. Tukemaan yrityksen brändiä ja markkinointiviestiä tuottamalla asiakasta kiinnostavia sisältöjä rakentamaan viestintäteknologian mahdollistamia uudenlaisia liiketoimintaverkostoja 4. Joku muu idea => liiketoiminnan ja kannattavuuden kasvattaminen

Tavoite Kolme ideaa/aihe Mitä minä voisin tehdä? Yksittäinen yrittäjä. Mitä voisimme yhdessä tehdä? Yritysverkosto Mitä voisimme yhdessä asiakkaan kanssa tehdä?

Ota yhteyttä: Riikka Nurmi 040 501 7510 riikka.nurmi@yrityssalo.fi