Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä"

Ahti Kivelä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1

2 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot ja tietoa Sipoonkorven käytöstä yleensä 3. Omat paikat Sipoonkorvessa 4. Toiveet puiston tulevaisuudesta paikannettuna 5. Mahdollisuus kirjoittaa vielä omasta visiosta sekä osallistua arvontaan 2

3 Vastaajien määrä Kysely toteutettiin ja siihen osallistui 554 vastaajaa. Taustatietonsa antoi 325 vastaajaa ja 233 merkitsi paikannuksia. Paikannuksia kertyi kaikkiaan Paikannusten määrä niitä tehneitä vastaajia kohden oli huomattavan suuri. Vastaajista 232 otti kantaa siihen, pitäisikö Sipoonkorven olla erämaata, virkistysalue vai jotain siltä väliltä. 174 kirjoitti oman näkemyksensä Sipoonkorven kehittämisestä. 3

4 Taustatiedot Vastaajista 61 % oli miehiä, vaikka yleensä kyselytutkimuksissa naiset ovat innokkaampia vastaajia. Vastaajat olivat myös varsin kouluttautuneita: 67 % ilmoitti suorittaneensa korkea-asteen tutkinnon (perusaste 12 %, opistoaste 31 %). Vastaajia tuli eniten Sipoonkorpea ympäröiviltä postinumeroalueilta, mutta kaiken kikki kaikkiaan vastaajia tuli sieltä ilätäältä äälähli Helsingin i seudulta. Liäki15läU Lisäksi 15:ltä Uudenmaan ulkopuoliselta postinumeroalueelta tuli kultakin yksi vastaaja. 4

5 Edellinen vierailu ja Sipoonkorven käyttö yleensä Kyselyyn vastanneet olivat yleisimmin käyneet Sipoonkorvessa edellisen viikon (32 %) tai kuukauden (37 %) aikana. Yleisimmin puistoon oli saavuttu autolla, mutta myös polkupyörä (18 %) oli suhteellisen yleinen kulkutapa. Seurueeseen oli kuulunut perheenjäseniä ja/tai ystäviä noin neljäsosassa käynneistä. Suunnilleen yhtä yleistä oli tulla puistoon yksin. Suurin osa vastaajista oli käynyt puistossa kerran kuussa tai harvemmin, ja puistossa vähintään viikoittain käyviä oli 7 % vastaajista. Vierailuista suurin osa oli muutaman tunnin päiväretkiä. Puiston alueella tehdyistä asioista ylivoimaisesti yleisin on käveleminen, jota neljä viidestä vastaajasta ilmoitti tehneensä. Luonnon tarkkaileminen, retkeily ja sienestäminen ovat myös useiden puistossa tekemiä asioita. 5

6 Vastaajien arvostusprofiilit Vastauksissa korostuu luonnon kokemisen arvostaminen ja halu retkeillä omatoimisesti. 6

7 Vastaajista erottui kaksi selkeää ryhmää, jotka edustivat 93 yhteensä prosenttia vastaajista. Vihreällä on esitetty ryhmä, jonka arvostuksissa korostuvat erityisesti luontoarvot (80 % profiloiduista vastaajista). Violetilla on esitetty ryhmä, jonka arvostuksissa painottuu enemmän liikunta (13 % ryhmitellyistä vastaajista). 7

8 Paikkatietoaineisto kokonaisuudessaan Vastaajat merkitsivät kaikkiaan 1402 paikkaa ja 348 reittiä. Puiston nykyisestä käytöstä kertovia paikannuksia kertyi enemmän kuin tulevaisuuden puistoa koskevia kehitysehdotuksia. Parhaat paikat Sipoonkorvessa Tästä pidän 534 Tästä en pidä 96 Tärkeät paikkani 182 Käyttämäni reitti 315 Paikka, jonka kautta saapuu Sipoonkorpeen 273 Minun toivepuistoni i t i Sisäänkäynti puistoon 108 Toivereittini 33 Uusi palvelu 71 Uusi palvelu lähialueelle 30 Säilytettävä paikka 40 Kohennettava paikka 50 Toiminnan paikka 18 8

9 Miellyttävät ja epämiellyttävät paikat Miellyttäviä paikkoja oli merkitty tasaisesti koko puistoon. Epämiellyttävinä paikkoina pidettiin paikannusten perusteella ainakin joitakin paljon käytettyjä ja siksi kuluneita reittejä, sekä paikkoja puistoon johtavien teiden varsilla. Syynä saattaisi ehkä olla esim. vaikeus löytää pysäköintipaikkoja, tai vaaranpaikat liikenteessä puistoa sivuavilla kapeilla teillä. 9

10 Saapumispaikka puistoon Saapumispaikoista erottuvat puiston nykyiset pysäköintialueet sekä myös Kuusijärven ulkoilukeskus ja Hakunilan urheilupuisto. Paitsi henkilöautolla, myös pyörällä puistoon tulleita oli melko paljon. 10

11 Tärkeät paikat Tärkeitä paikkoja oli merkitty melko tasaisesti ympäri puistoa. Kuten seuraavasta kuvasta näkyy, koko kansallispuiston aluetta käytetään tällä hetkellä retkeilyyn ja virkistäytymiseen, ja alueelle onkin vuosien saatossa muodostunut laaja polkuverkosto. Reittien kunnostamisella ja opastamisella jatkossa voidaan ohjata käyttöä luontoarvot huomioiden, ja tiedot tärkeistä ja miellyttäviksi koetuista paikoista ja reiteistä otetaan huomioon reittisuunnittelussa. 11

12 Vastaajien käyttämät reitit 12

13 Toivottu sisäänkäynti puistoon ja kulkuväline Puistoon toivottiin pääsyä lähes tasavertaisesti autolla, pyörällä ja julkisella liikenteellä. Perinteisistä, pohjoisemmista kansallispuistoista poiketen Sipoonkorvessa onkin hyvät mahdollisuudet käyttää julkista liikennettä, ja monet puistoa sivuavat tiet sopivat myös pyöräilijöille. 13

14 Toivottu sisäänkäynti puistoon/palvelut Toiveet viitoituksesta ja infopisteistä olivat palvelujen toivomuslistan kärjessä. Myös pysäköintipaikkoja toivottiin lisää. Reittisuunnittelun ohella nämä ovatkin keskeisiä osia hoito- ja käyttösuunnitelmassa. 14

15 Toivereitit Toivereittejä oli merkitty vastaajien määrään nähden yllättävän vähän. Kokemukset yleisötilaisuuksista ja työpajoista ovat olleet samansuuntaisia. Toisaalta Sipoonkorven kansallispuiston reittisuunnittelussa pääpaino onkin nykyisen, paljon käytetyn reittiverkoston kunnostamisessa ja opastuksessa. 15

16 Uusi palvelu Toivotut uudet palvelut olivat lähinnä perinteisiä kansallispuistoissa liikkujan palveluita, kuten laavuja ja tulentekopaikkoja. 16

17 Uusi palvelu lähialueella Lähialueelle palveluja toivottiin erityisesti Kuusijärven ulkoilukeskuksen yhteyteen sekä Hindsbyhyn ja Söderkullaan. 17

18 Säilytettävät ja kohennettavat paikat Säilytettävät paikat painottuivat hieman voimakkaammin puiston pohjoisosaan, missä mm. puiston vanhimmat metsät sijaitsevat. Kohennettavia paikkoja sijoittuu paikannusten perusteella useiden paljon käytettyjen reittien varrelle, joissa maasto on paikoin voimakkaasti kulunutta. 18

19 Uudet toiminnan paikat Uusista toimintapaikoista nousee esiin lähinnä Bisajärven alue, jossa ei toistaiseksi ole kansallispuiston palveluita eikä opastettuja reittejä. Aluetta kuitenkin sivuavat hiihtoladut, ja kesäaikaan latupohjat toimivat retkipolkuina. Sipoonkorvessa on verrattain vähän järviä ja lampia, mikä osaltaan lisää Bisajärven vetovoimaa. 19

20 Vastaajien näkemykset Sipoonkorven kehittämisestä Vastaajista noin kaksi kolmannesta arvioi, että Sipoonkorpeen mahtuu sekä erämaista luontoa että virkistyskäyttöalueita. Kolmannes toivoi alueen kehittämistä ensisijaisesti erämaisena luontokohteena. Reittien kunnostamisella ja opastuksella virkistyskäyttöä voidaan ohjata kestäville alueille ja herkkiä luontokohteita suojata. (HUOM! Kääntäjälle: tämä on ainoa slide, josta käännetään sisältö eli käännä tämä slide. Muuten käännetään ainoastaan tämän alemman seliteruudun tekstit) 20

21 21

Samankaltaiset tiedostot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden