Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Transkriptio

1 Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

2 Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee 2/3 ui Lähes joka toinen kalastaa Lähde: Ulkoilutilastot (Luke) Koillismaalla erityisesti kalastus suosittu harrastus

3 Miten luontoon? Laajat jokamiehenoikeudet: vapaasti lähes minne vain (sisältää ns. yleiskalastusoikeudet) Julkisin varoin tuotetut, ilmaiset retkeilypalvelut: reitit Varsinaiset (opastetut) retkeilytuotteet ja palvelut: välinevuokraus, ohjelmapalvelut Luvanvarainen (virkistys)kalastus

4 Koillismaan vesistöt virkistyskäytön näkökulmasta Pieniä-keskikokoisia järviä runsaasti; isot järvet lähes puuttuvat (Yli-Kitka 17.suurin) Joet (erityisesti suuret, luonnontilaiset itäänlaskevat) Hyvämaineiset kalavedet -Alkuperäiset taimenkannat -Iijoki suosittu kohde Pintavesien ekologinen tila keskimäärin hyvä

5 Vesiretkeilyreitit Pärjänjoen ja Naamankajoen vesiretkeilyreitit * Ylläpitäjä Pudasjärven kaupunki

6 Savina-, Oulanka- ja Kitkajoen melonta- ja koskenlaskureitit * Ylläpitäjä pääosin Metsähallituksen Luontopalvelut Vesiretkeilyreitit

7 Vedet kalastuksen kohteena Etenkin virtavesillä kova kalastuspaine Kalaston tila Säätely välttämätöntä Joissakin paikoissa tuettava istutuksin

8 Vesistöjen virkistyskäyttöön liittyviä haasteita Tuotteistaminen jäänyt puolitiehen Toisaalta kesämatkailussa jokiin liittyvät mielikuvat vahvoja kehittyneet koskenlaskutuotteet Asiakkuuksien hallinta? Kehittämisen ja ylläpidon vastuut? Erityisesti järviretkeily ja matkailu heikosti kehittyneet Esim. Järvi-Kuusamo brändissä lähinnä kalastajien (vetouistelijoiden) näkökulma

9 Mahdollisuuksia Palveluperustainen vesiluontomatkailu toimii hyvin koskenlaskussa, miksei järviretkeilyssäkin? - Välinevuokraus: kajakit, pienpurjeveneet? Kalastuksen kehittyminen edellyttää kalastuksen kestävyyden varmistamista - kysyntää opastetulle kalastukselle? - kalastuskulttuuri uuden kalastusasetuksen aikana?

10 Luontopalvelut ja matkailun liiketoiminta Luonnonsuojelualueilla tapahtuva säännöllinen matkailun yritystoiminta halutaan sopimusperustaiseksi - Jos yritys käyttää yleiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja tai polttopuita, syntyy korvausvelvollisuus Yhteistyösopimus tuo yritykselle näkyvyyttä Luontoon.fi-sivuilla ja luontokeskuksissa

11 Sopimuksenvaraisia yhteistyötahoja kymmenittäin

12 Matkailuteollisuus markkinoi luontokohteita

13 Kansallispuistojen ja retkikohteiden matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa. Oulangan kansallispuiston synnyttämä matkailutulo lähes 17 miljoona euroa vuonna

14 Kansanterveyttä miljoonilla euroilla Kansallispuistoissa koettujen terveysvaikutusten rahalliseksi arvoksi arvioitiin yhteensä 226 miljoonaa euroa (v. 2013) 14

15 Vesi maisemaelementtinä Kansallispuistot ja muut luontokohteet, joissa vesistöt ovat olennaisena osana maisemaa, ovat suosittuja käyntikohteita Vesistöjen merkitys matkailun vetovoimatekijänä on suuri Toisaalta myös aktiviteettien kirjo lisää vetovoimaa: vesiharrastukset ja vesiretkeilyreitit lisäävät myös käyntimääriä

16 Muuttuva matkailu?

17 Vesistöjen virkistysarvon hyödyntäminen Keino matkailun ympärivuotistamiseen Kasvua kansainvälisestä matkailusta Vesiretkeilyn tarvitseman infran kehittäminen: kannattaako investoida, jos ei ole (vielä) kysyntää? Julkiset investoinnit ja kannattava liiketoiminta: vaativat samanaikaisia ja - suuntaisia panostuksia

18 Kiitos mielenkiinnosta! Kysyttävää?