Kantatien 77 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kinnulanlahti - Siilinjärven kunnan raja, Kuopio Tiesuunnitelmaselostus 1.2T
2 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 4 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut... 4 1.2 Ongelmat ja erityispiirteet... 5 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat... 5 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus... 6 1.4.1 Maakuntakaava... 6 1.4.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat... 6 1.4.3 Asemakaava... 8 1.4.4 Asutus ja muu rakennuskanta... 8 1.5 Ympäristö... 8 1.5.1 Maisemakuva... 8 1.5.2 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö... 8 1.5.3 Pinta- ja pohjavedet... 8 1.5.4 Suojelualueet... 8 1.5.5 Maaperä- ja pohjaolosuhteet... 8 1.5.6 Pilaantuneet maat... 9 1.6 Joukkoliikenne... 9 1.7 Hankkeelle asetetut tavoitteet... 9 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS... 10 2.1 Hanketyöskentely ja vuoropuhelu... 10 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY... 11 3.1 Tiejärjestelyt... 11 3.1.1 Ajoneuvoliikenne... 11 3.1.2 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit... 11 3.1.3 Kevyen liikenteen järjestelyt... 11 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt... 11 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus... 11 3.3.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus... 11 3.3.2 Pohjanvahvistustoimenpiteet... 13 3.4 Kuivatus... 13 3.5 Tieympäristön käsittely... 14 3.6 Tievalaistus... 14 3.7 Sillat... 14
3 3.7.1 Sillan perustiedot... 14 3.7.2 Sillan perustaminen... 14 3.7.3 Sillan rakentaminen... 15 3.8 Massatalous sekä läjitys- ja maa-ainesalueet... 15 3.9 Työnaikaiset liikennejärjestelyt... 16 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 17 4.1 Kevyen liikenteen väylän kantatien 77 pohjoispuolella... 17 4.2 Ikälän alikulkukäytävä... 17 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA... 18 6 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET... 19 6.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen... 19 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 19 6.3 Meluvaikutukset, vaikutukset ilmanlaatuun sekä tärinävaikutukset..... 19 6.4 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 19 6.5 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin... 19 6.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin... 19 6.7 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin... 20 6.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 20 6.9 Kiinteistövaikutukset... 20 6.10 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset... 20 6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 20 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT... 22 7.1 Laskuojat... 22 7.2 Johto- ja laitesiirrot... 22 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET... 23 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT... 24
4 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUS- TELUT 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut Kantatie 77 on Kuopion pohjoispuolelta Siilinjärveltä Viitasaaren kautta Kyyjärvelle kulkeva kantatie. Se toimii myös paikallisena yhteytenä Kuopion Maaningan taajaman ja Siilinjärven välillä. Tierekisteritunnus suunnitteluosuudella on 77/33/506-77/34/4486. Suunnittelukohde rajautuu Mustanvirrantien (M 5571) liittymästä Siilinjärven kunnan rajalle. Nykyisellään osuudella ei ole jalankulku- ja pyöräilyväylää. Kuva 1. Lähestymiskartta Suunnittelualueella ajoradan leveys on 7,0 metriä ja pientareiden yhteenlaskettu leveys 1,5 metriä. Nopeusrajoitus on 100 km/h, mutta maanteiden 5571, 16245 ja 16241 liittymäalueilla nopeusrajoitus on laskettu 80 km/h. Tarkasteltavalla osuudella on useita liittymiä, joiden kautta alueen maankäyttö liittyy kantatielle 77. Kantatien 77 maantieliittymät: 16245 (Väänälänrannantie) ja 16241 (Keskimmäisentie) ovat avoimia liittymiä. Kantatie 77 on osa suurten erikoiskuljetusten reittiä. Suunnittelualueen länsiosassa kantatien 77 ja Mustanvirrantien (M 5571) liittymästä länteen alkaa kevyen liikenteen väylä, joka kulkee kantatien 77 rinnalla Maaningantien liittymään asti, josta se jatkaa Maaningantietä pitkin Maaningan taajamaan. Suunnittelualueen itäosassa Siilinjärven kunnan
5 rajalta alkaa kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Siilinjärvelle asti. Suunniteltava kevyen liikenteen yhteys yhdistää nämä kaksi keskusta toisiinsa ja mahdollistaa kevyen liikenteen yhteyden Maaningan taajamasta aina Siilinjärvelle saakka. Tierekisterin mukaan kantatien 77 keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät (2012) ovat osuudella 77/33/0 77/34/0 3594 ajoneuvoa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus oli 5,5 %. Osuudella 77/34/0 77/34/1707 keskimääräinen vuorokausiliikenne (2011) oli 3549 ajoneuvoa, joista raskaiden osuus oli 6,1 % ja osuudella 77/34/1707 77/35/0 vuorokausiliikenne (2014) oli 3985 ajoneuvoa, joista raskaiden osuus on 7,0 %. 1.2 Ongelmat ja erityispiirteet Kt 77 varressa ei ole jalankulku tai pyöräilyväylää vaan kevyen liikenteen käyttäjät joutuvat käyttämään ajoradan piennarta, joka on paikoittain erittäin kapea. Kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia suunnittelualueella ei tarkasteluajanjaksolla (5 vuotta) ole tapahtunut. Loukkaantumisia aiheuttaneita onnettomuuksia on poliisin tietoon tullut 2 kpl. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat Maaningan liikenneturvallisuussuunnitelmassa välillä Siilinjärvi Maaninka tarkastellaan kevyen liikenteen liikenne- ja liikenneturvallisuusolosuhteita, niiden vaihtoehtoisia parantamismahdollisuuksia ja esitetään toimenpideesitys kustannuksineen ja vaikutuksineen. Kevyen liikenteen turvallisuutta ja toimenpiteitä on selvitelty aikaisemmin Maaningan liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001, toimenpideselvityksessä Kantateiden 75 ja 77 parantaminen Siilinjärven kirkonkylän kohdalla, Siilinjärveen liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2009 ja Kuopin seudun kevyen liikenteen strategiassa 2010. Lisäksi kohteesta on laadittu vuonna 2012 toimenpideselvitys Kevyen liikenteen väylien toimenpideselvitys välillä Siilinjärvi Maaninka. Selvityksessä tutkittiin vaihtoehtoja jalankulku- ja pyöräilyväylän sijoittamisesta liikenneolosuhteiden, liikenneturvallisuuden ja maankäytön osalta. Vaihtoehtoja verrattaessa todettiin, että otollinen paikka väylän rakentamiselle olisi kantatien pohjoispuolella. Ympäristöllisistä syistä, vaihtoehto ei kuitenkaan ole mahdollinen Ikälän kartanon suojellun pihapiirin kohdalla, koska se vahingoittaisi pihapiiriä katso kuva 5. Molemmissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen alikulkukäytävä rakennetaan Käärmelahteen Väänälänrannantien liittymän länsipuolelle.
6 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 1.4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. Kaavassa suunnittelualue on merkitty itä-länsi kehittämisvyöhykkeeksi. Eräs kehittämisvyöhykkeen tavoitteista on liikenneturvallisuuden parantaminen, jota tämä hanke omalta osaltaan edistää. Maakuntakaavassa on esitetty uusi kevyen liikenteen seuturaitti. Koko suunnittelualue on merkitty myös maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Kuva 2. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta 1.4.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat Entisessä Maaningan kunnassa nykyisessä Kuopion kaupungissa on laadittu Maaninkajärven ympäristön osayleiskaava keskustaajamasta Käärmelahteen, joka on vahvistettu 31.8.1998 ja jota on muutettu 15.11.2001. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja tässä kevyen liikenteen väylän sijaitsee kantatien 77 eteläpuolella. Lisäksi Käärmelahden kyläympäristön osayleiskaava on valmisteilla. Siilinjärven kunta ja Kuopion kaupunki ovat laatineet yhteistyössä osayleiskaavaa Siilinjärvi-Maaninka harjualueelle. Siilinjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 16.12.2013 yleiskaavan oikeusvaikutteisena oman kunnan alueensa osalta. Kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve kantatien 77 varteen tien pohjoispuolelle Keskimmäisentieltä Siilinjärven rajalle.
Kantatien 77 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kinnulanlahti TIESUUNNITELMASELOSTUS 7 20.7.2015 Kuva 3. Ote Maaninkajärven ympäristön osayleiskaavasta Kuva 4. Alustava luonnos Käärmelahden osayleiskaavasta 1.2T
8 1.4.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 1.4.4 Asutus ja muu rakennuskanta Rakennettavan kevyen liikenteen väylän alku- ja loppupuolella asutus keskittyy lähemmäksi kantatietä. Muutoin asuintaloja on tieympäristössä harvakseltaan. Käärmelahdessa, kantatien eteläpuolella on asutuksen keskittymä. Suunnittelualueella on kaksi museoviraston suojelemaa arvokasta pihapiiriä rakennuksineen. Arvokkaat kohteet on esitetty piirustuksessa 16T-1. 1.5 Ympäristö Arvokkaat luontokohteet on esitetty piirustuksessa 16T-1. 1.5.1 Maisemakuva Suunnittelualueen maisema on vaihtelevaa ja luonteeltaan maaseutumaista. Suunnittelualueen koillisosissa maisema on harjumaista. 1.5.2 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueen ulkopuolella, mutta sen läheisessä tuntumassa kulkee kantatien alkuosan etelä- sekä pohjoispuolella soidensuojelualue. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Pieni Lapinjärvi on taas osa rantojen- ja lintuvesiensuojeluohjelmaa. 1.5.3 Pinta- ja pohjavedet Rakennettavan kevyen liikenteen väylän etelä- ja lounaispuolella on lähes koko suunniteltavalla välillä pohjavesialue (Harjamäki Käärmelahti- 0847651). Käärmelahden kohdalla (paaluvälillä 3600 4400) kevyen liikenteen väylä kulkee pohjavesialueella. Käärmelahden kohdalla suunnitellulla siltapaikalla pohjavettä on seurattu tarkimmin ja siellä pohjavesi virtaa mittaustulosten perusteella lounaaseen ja laajempaa aluetta tarkasteltaessa maastonmuotojen perusteella todennäköisesti luoteeseen Koppilammen suuntaan. 1.5.4 Suojelualueet Koko suunnittelualueen eteläpuolella on voimassa harjujensuojeluohjelma. Kantatien etelä- ja pohjoispuolilla oleville vesistöille on merkitty lintujen- ja rantojensuojelualueeksi. 1.5.5 Maaperä- ja pohjaolosuhteet Maaperä suunnittelualueella on pääosin kitkamaata, silttiä, hiekkaa ja moreenia. Paaluvälillä 420 550 on pehmeikkö, jossa on silttiä ja silttistä liejua paksuimmillaan noin kuusi metriä. Pehmeiköllä vesipitoisuus on suurimmillaan yli 200 %. Pehmeän kerroksen siipikairalla mitattu redusoimaton leikkauslujuus vaihtelee välillä 5 15 kpa. Pehmeikköosuudella kantatien 77 penkereen reunassa on poikkileikkauksissa havaittavissa vanha vastapenger.
9 Paaluvälillä 1350 1750 kallio on paikoitellen alle metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. 1.5.6 Pilaantuneet maat Ympäristökeskuksen OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan Väänälänrannantien liittymän lounaispuolella on mahdollisesti pilaantuneita maita. Maaperätutkimuksissa ei kuitenkaan löydetty kohonneita raskasmetalli- tai öljyhiilivetypitoisuuksia. Tätä tulee kuitenkin seurata jatkosuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä 1.6 Joukkoliikenne Kantatietä pitkin kulkee arkisin Pielavesi-Maaninka-Siilinjärvi-Kuopio reittiä Pohjolan liikenne Oy:n toimesta seitsemän vuoroparia ja Pohjolan Matkan (Pohjolan Turistiauto Oy) toimesta yksi vuoropari. Koulupäivinä kunnan sisäisillä reiteillä ajaa Erkki Itkonen Oy aamupäivänä neljä ja iltapäivällä yhden vuoron. Vuorot poikkeavat molemmille puolille. Lisäksi alueella liikennöi koululaistilauskuljetus, joka kulkee alakoulun ja Käärmelahden koulun määräämillä reiteillä. 1.7 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen ja sen myötä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen kantatiellä 77 välillä Kinnulanlahti - Siilinjärven kunnan raja. Uuden kevyen liikenteen väylän myötä sekä paikalliset että pitkän matkan kevyen liikenteen edellytykset kohenevat, kun yhtenäinen kevyen liikenteen väylä kulkee kantatien 77 varressa Maaningan taajamasta Siilinjärvelle asti. Myös joukkoliikenteen saavutettavuus paranee, kun kulku pysäkeille helpottuu. Väylien geometrisissa ratkaisuissa on huomioitu esteettömyysnäkökulmat. Parannustoimenpiteet pyritään toteuttamaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa olemassa olevalle asutukselle, maankäytölle sekä hankekohteen ympäristölle. Tiesuunnitelma antaa lisäksi riittävät ja lainmukaiset perusteet rakennussuunnitelman aloittamiselle.
10 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Hanketyöskentely ja vuoropuhelu Hankeryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Hankeryhmä on vastannut päätöksenteosta ja ryhmään ovat kuuluneet: Timo Särkkä, puheenjohtaja Heli Ek Jukka Rissanen Paula Liukkonen Lauri Harjula Mikko Erjo, sihteeri Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Oy Tiesuunnitelman käynnistymisestä ja maastotöistä kuulutettiin paikallisissa lehdissä (Uutis-Jousi ja Savon Sanomat) 26.6.2014. Yleisötilaisuus, missä suunnitelmat esitettiin yleisölle, pidettiin 2.12.2014. Myös yleisötilaisuudesta ilmoitettiin paikallisissa lehdissä (Uutis-Jousi 27.11.2014 ja Savon Sanomat 23.11.2014) sekä ELY-keskuksen ja Maaningan kunnan (nykyään Kuopio) internet-sivuilla Yleisötilaisuuden yhteydessä hankkeesta ja esitetyistä suunnitelmaratkaisuista saatiin myös palautetta, joka oli pääosin hanketta puoltavaa. Saadut palautteet on huomioitu suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Yleisötilaisuudesta on laadittu muistio, joka esitetään asiakirjassa 1.6T-3. Tiesuunnitelman aikana on tehty esitys muiden omistamien johtojen ja laitteiden periaatteellisista siirtosuunnitelmista. Periaatteellisten suunnitelmien pohjalta laitteiden omistajat tekevät yksityiskohtaiset siirtosuunnitelmat rakennussuunnitelman laadinnan aikana.
11 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tiejärjestelyt 3.1.1 Ajoneuvoliikenne Suunnitelmassa kantatielle 77 ei esitetä muutoksia liittymän parantamisia ja väistötiloja lukuun ottamatta. Maanteiden M2 (M 16245), M3 (M 16251) ja yksityistien Y10 sekä Y21 liittymät uusitaan. Liittymät M2 ja M3 toteutetaan tulppaliittyminä. Lisäksi Väänälänrannantieltä muutetaan Oravapolun liittymä maantieliittymäksi. Tiejärjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla 3T- 1 6. 3.1.2 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit Ikälän suojellun pihapiirin kohdalla linja-autopysäkkejä uusitaan, jotta J1 mahtuu Ikälän maakellarin ja kantatien 77 väliin. Sillan S1 kohdalla liikennejärjestelyiden sekä alikulun sijoituksen vuoksi nykyisiä linjaautopysäkkejä siirretään. Lisäksi sillan S2 tuntumassa korvataan vanhat pysäkit uusilla molemmin puolin kantatietä. Nykyisille ja suunnitelluille pysäkkiyhteyksille tehdään kulkuyhteys kevyen liikenteen väyliltä, mikäli kevyen liikenteen väylä kulkee samalla puolella kantatietä. Sillan S1 yhteyteen rakennettaville linja-autopysäkeille Käärmelahdessa toteutetaan liityntäpysäköintialue. Alueella on katettu pyöräpysäköintialue sekä autoille kuuden autopaikan alue. 3.1.3 Kevyen liikenteen järjestelyt Uusi kevyen liikenteen väylä kulkee sillalle S2 asti kantatien 77 eteläpuolella johon sijoittuu myös asutuksen painopiste. S2 jälkeen väylä kulkee Siilinjärven kunnan rajalle kantatien pohjoispuolella, jossa väylä liittyy nykyiseen kevyen liikenteen väylään. S1 mahdollistaa kevyen liikenteen pääsyn kantatien ali Väänälänrannantieltä Tortteentielle. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välisen välikaistan leveys vaihtelee kahden ja yhdeksän metrin välillä riippuen ajoradan nopeusrajoituksesta ja maasto-olosuhteista. 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Yksityistiejärjestelyt säilyvät pääsääntöisesti ennallaan lukuun ottamatta liittymiä: Y1, Y3, Y10, Y21 ja Y35. Maatalousliittymien osalta muutoksia tulee ML1:seen. Yksityistieliittymien osalta teiden tasaukset tulee tarkistaa. Yksityistiet päällystetään kestopäällysteellä noin kolmen metrin matkalta kevyen liikenteen väylän reunasta, jotta soraa ei kulkeutuisi kevyen liikenteen väylälle. Yksityistieliittymiin varataan riittävät näkemäalueet, jotta kevyt liikenne havaitaan ajoissa. 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.3.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus Kevyen liikenteen väylän J1 leveys on 3,5 metriä ja päällysteen leveys 3,0 metriä. Välikaistan leveys vaihtelee pääasiassa kolmesta yhdeksän metriin.
12 Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Liikenneviraston Tierakenteen suunnittelu -ohjeen (TIEH 2100029-04) mukaisesti. Mitoitus on tehty kuormituskestävyyden suhteen Odemarkin menetelmällä ja routanousun suhteen sallitun laskennallisen routanousun perusteella. Mitoitus on kevyen liikenteen väylälle ja yksityisteille. Rakenteen kokonaispaksuus vaihtelee pohjamaan mukaan. Väylien kuormitus- ja routavaatimusluokka on esitetty taulukossa 1 4. Taulukko 1. Kantateiden kuormitus- ja routavaatimusluokka ja poikkileikkaus Kuormitus- ja routavaatimusluokka Kt77 6.0AB:V5-1800 8,5/7,0 Poikkileikkaus Taulukko 2. Maanteiden kuormitus- ja routavaatimusluokka ja poikkileikkaus Kuormitus- ja routavaatimusluokka M2 AB:V4-1800 M3 0.4AB:V5-1800 M4 AB:V4-1800 Poikkileikkaus 6,5/6,0 7,0/6,5 6,5/6,0 Taulukko 3. Kevyen liikenteen väylän kuormitus- ja routavaatimusluokka ja poikkileikkaus Kuormitus- ja routavaatimusluokka J1 (Kt 77 rinnakkainen jkpp) Kevyen liikenteen väylät jossa ajoneuvoliikenne sallittu AB; K1-1800 AB; K1-1800 Poikkileikkaus 3,5/3,0 4,5/4,0 Taulukko 4. Yksityisteiden kuormitusluokka ja poikkileikkaus Kuormitus- ja routavaatimusluokka Poikkileikkaus Y1 Sr 60 4,0 Y3 Sr 60 4,0 Y4 Sr 60 4,0 Y6 Sr 70 5,0 Y8 Sr 60 4,0
13 Y10 Sr 70 5,0 Y15 Sr 60 4,0 Y18 Sr 60 4,0 Y19 Sr 60 4,0 Y20 Sr 60 5,0 Y21 Sr 70 5,0 Y30 J1 mukainen AB; K1-1800 liittymä Y34 Sr 60 4,0 Y35 Sr 60 4,0 Y37 Sr 70 5,0 Y40 Sr 60 5,0 Y41 Sr 60 4,0 Y44 Sr 60 4,0 Y47 Sr 60 4,0 Y49 Sr 60 5,0 Y51 Sr 60 4,0 3.3.2 Pohjanvahvistustoimenpiteet Pohjanvahvistuksia tehdään kevyen liikenteen väylälle taulukon 5. mukaisesti. Taulukko 5. Kevyen liikenteen väylän pohjanvahvistukset Kevyen liikenteen väylän pohjanvahvistukset J1 plv 420 550 J1 plv 420 550 3.4 Kuivatus vaahtolasikevennys vastapenger Kuivatusta varten on suunnitelma-alueelta varattu 6 laskuoja-aluetta. Jalankulku- ja pyöräilyväylän sivuojat on suunniteltu pääsääntöisesti niin, että ne käyttävät kantatien sivuojia. S1 Käärmelahden alikulkukäytävä kuivatetaan hulevesipumppaamolla. S2 Keskimmäisentien alikulkukäytävän kuiva-
14 tuksessa varaudutaan pumppaamoon, kuivatusratkaisu varmistuu tarkemmassa suunnittelussa. 3.5 Tieympäristön käsittely Tieympäristön kannalta tärkeintä on sovittaa esitetyt toimenpiteet mahdollisimman hienovaraisesti olevaan ympäristöön ja maisemaan. Joitakin leikkauksia ja pengerryksiä joudutaan kuitenkin tekemään tien geometriatarpeiden ja maaston pienipiirteisyyden takia. Tieympäristön käsittelyn periaatteet on esitetty suunnitelmakartoilla. Rakentamistyön lopuksi tieluiskat ja rakentamisalue tasataan ja siistitään. Tieluiskat nurmetetaan kevyen liikenteen väylän molemmin puolin (maisemanurmi 2). 3.6 Tievalaistus Nykyinen tievalaistus valaisee suurimmilta osin riittävästi myös kevyen liikenteen väylää. Uudet alikulut S1 ja S2 sekä niiden kevyen liikenteen väylät valaistaan. Lisäksi pysäkkiyhteydet ja pysäkit: J7, J8, J9 ja J10 valaistaan. Keskimmäisentie M3 (M16251) liittymäalue, nykyinen Oravapolun osuus sekä uusi liittymä-alue valaistaan. 3.7 Sillat 3.7.1 Sillan perustiedot Kantatie 77:lle on suunniteltu rakennettavaksi kaksi siltaa. Sillat ovat S1 Käärmelahden alikulkukäytävä ja S2 Keskimmäisentien alikulkukäytävä. Sillat ovat tyypiltään teräksisiä holvisiltoja (KASI-452). Silta S1 sijaitsee kantatien paalulla 3439 ja S2 sijaitsee paalulla 4993. Siltojen putken pituudet ovat S1 21 m ja S2 19 m. Siltojen alikulkukorkeus kolmen metrin levyisellä alueella on vähintään 3,2 m. Siltojen kohdalle kantatien molemmin puolin tulee H2- sillan kaide 2- putkijohteella ja korkealla suojaverkolla. Molempien siltojen teräskaaren laen ja asfaltin pinnan väli on noin 0,6 m. Siltojen suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta ja se tulee mitoittaa kuormakaavioille LM1, LM3 / 5.9.2014 Siltojen kaarien ulkopuoli kuuluu olosuhdeluokkaan 2 ja sisäpuoli olosuhdeluokkaan 1. 3.7.2 Sillan perustaminen Molemmat sillat perustetaan 2,0 m korkeiden betonisten perustuselementtien varaan. Sillan päihin tulee lisäksi vinot siipimuurielementit. Silta S1 perustetaan pohjaveden alapuolelle. Pohjaveden pinnan säilyttämiseksi nykyisellä tasollaan sillalle tehdään kalvokaukalo. Kalvokaukalon ulkopuolelle tehdään salaojat eli pohjaveden pinnan taso rajoitetaan lopullisessa tilanteessa tietylle tasolle, jossa nosteen vaikutus jää riittävän pie-
15 neksi. Lisäksi sillalle tehdään pohjalaatta, joka rakennetaan kalvokaukalon päälle. Silta S2 perustetaan 1,5 m paksulle massanvaihdolle, joka tehdään koko alikulun leveydellä perustusten kantavuuden parantamiseksi. Massanvaihto tehdään murskeella. Sillan S2 kohdalla pohjavesi on tutkimusten perusteella syvällä. 3.7.3 Sillan rakentaminen Silta on elementtirakenteinen, mikä nopeuttaa sillan rakentamista ja pienentää liikenteelle rakennustöistä aiheutuvaa haittaa. Ennen sillan rakentamista on perustettava rakentamisen aikainen kiertotie. Sillan S1 rakentamisvaiheessa pohjaveden pinta on alennettava kalvokaukalon asennustason alapuolelle. Pohjavedenalennus voidaan toteuttaa esim. imukärjillä tai suoto-ojilla ja pumppukuopilla taikka näiden yhdistelmällä. Pohjavedenalennustapa varmistetaan jatkosuunnittelussa. Sillan S2 kohdalla pohjavedenalennus ei ole tarpeen. Sillan rakennusvaiheet ovat pääperiaatteessa seuraavat: Siirretään liikenne kiertotielle Tehdään tarvittaessa työnaikainen pohjavedenalennus Kaivetaan siltaa varten tarvittava kaivanto, jonka jälkeen asennetaan routaeristeet, salaojat, putket sekä alustäyttö Asennetaan perustuselementit paikoilleen Asennetaan teräskaari perustuselementtien päälle Suoritetaan ympärystäytöt samanaikaisesti sillan molemmin puolin Asennetaan kaiteiden tukimuuri elementit, jonka jälkeen suoritetaan loput tietä varten tarvittavat toimenpiteet Otetaan silta käyttöön liikenteelle Rakennetaan sillan alittava tie ja luiskaverhoukset. 3.8 Massatalous sekä läjitys- ja maa-ainesalueet Rakentaminen tuottaa siirrettäviä maa-aineksia (ei sis. hankkeen ulkopuolelta tuotavia tien rakennekerrosten materiaaleja) yhteensä 25700 m3ktr. Näistä massoista penkereeksi kelpaavaa on 13520 m3rtr ja penkereeseen kelpaamatonta maa-ainesta 12180 m3rtr. Maapengertä tarvitaan 11570 m3ktr ja luiskatäyttöä 12900 m3ktr. Maavarat ja maatarpeet huomioiden hanke on massatasapainoltaan neutraali, eli kaikki kaivettavat maavarat saadaan käytettyä hankkeen sisäisesti. Rakennekerrosmateriaalit tuodaan hankkeen ulkopuolelta. Läjitettäviä maita voidaan välivarastoida/sijoittaa maaluokat huomioiden maisemanmuotoiluihin sekä Kuopion kaupungin omistamalle kiinteistölle 476-405-32-37 varattuun läjitysalueeseen.
16 Maa-ainesten ottoalueet selvitetään seuraavassa suunnitteluvaiheessa tai viimeistään urakoitsijan toimesta ennen rakennustöiden aloittamista. 3.9 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työn vaikutukset liikennejärjestelyihin koskevat lähinnä kantatieltä tulevien liittymien parannuksia sekä siltojen rakentamista. Kevyen liikenteen väylän risteävät yksityistiet pyritään myös pitämään normaalisti liikenteen käytössä koko rakennustyön ajan.
17 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 4.1 Kevyen liikenteen väylän kantatien 77 pohjoispuolella Tiesuunnitelman lähtökohtana on ehdotettu kevyen liikenteen väylän sijoittaminen kantatien eteläpuolelle. Ratkaisua, jossa väylä sijoitetaan kantatien pohjoispuolelle, tutkittiin mutta asutuksen painopisteen sijainnin ja oikeusvaikutteisen osayleiskaavan eteläisen linjauksen perusteella päädyttiin oikeusvaikutteisin kaavan mukaiseen ratkaisuun 4.2 Ikälän alikulkukäytävä Alikulkujen paikkaa tarkasteltiin tiesuunnitelman yhteydessä. Lisäksi tiesuunnitelmassa tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa Airakselantien ja Teeripellontien väliin rakennettaisi kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Vuoropuhelussa kuitenkin arvioitiin alikulun tarpeellisuutta. Alikulkukäytävän rakentamiseen ei tässä kohtaa päädytty käyttäjämäärien vähyyden vuoksi. (ei suojeltu) Kuva 5. Luonnos Ikälän alikulusta
18 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTE- LYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetyn lain (468/1994) mukaista menettelyä. Hanke ei kuulu edellä mainitun lain nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen (Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 713/2006) hankeluetteloon, eikä hanke edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Hankkeeseen liittyen ei ole laadittu yleissuunnitelmaa.
19 6 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Tiesuunnitelman tavoitteena on parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ja kulkumahdollisuuksia kantatiellä 77 erottamalla kevyt liikenne ajoneuvoliikenteestä. Samalla luodaan yhtenevä kevyenliikenteen verkko Maaningan taajaman ja Siilijärven välille. Uusi väylä parantaa paitsi seudun kevyen liikenteen, mutta myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Lisäksi kyläterminaali ja mahdollisuus liityntäpysäköintiin kasvattavat joukkoliikenteen käyttöastetta. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Kevyen liikenteen väylä toteuttaa kaavoituksen linjauksia ja vaikuttaa täten kaavoissa tarkoitetulla tavalla tulevaan maankäyttöön. 6.3 Meluvaikutukset, vaikutukset ilmanlaatuun sekä tärinävaikutukset Suunnitelmaratkaisuilla ei ole merkittävää vaikutusta liikennemeluun eikä ilmanlaatuun. Ratkaisut eivät myöskään lisää liikenteen tärinävaikutusta. 6.4 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Koska kevyen liikenteen väylä kulkee maantien rinnalla samassa maastokäytävässä, jäävät hankkeen vaikutukset luontoon ja kasvillisuuteen vähäisiksi. Sillan S1 pohjaveden mahdollinen alentaminen suojataan kalvorakenteella piirustuksen 7.3T-1 mukaisesti. Siltatyön työaikaisen pohjaveden alennuksen kesto on noin kuukausi ja se ulottuu noin 6 m nykyisen pohjavedenpinnan alapuolelle. 6.5 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei ole suojausta vaativia vedenottamoita. Pinta- ja rakenteellinen kuivatus tapahtuu pääasiassa sivuojin. Ahtaissa paikoissa käytetään salaojia. 6.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Hankkeesta syntyvät maaleikkausmassat pyritään käyttämään hankkeen penger-, luiska- ja maisemointitäyttöihin sekä läjitykseen. Tarkempi erittely massatilanteesta on esitetty kohdassa 3.8.
20 6.7 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Jalankulku- ja pyöräilyväylän myötä ympäristö muuttuu jonkin verran, kun tiealueesta tulee nykyistä leveämpi ja hallitsevampi. Varsinkin yhdeksän metrin välikaista levittää väylän laajemmalle alueelle. Rakennettava väylä myötäilee kantatietä, joten yleisvaikutus maisemaan jää vähäiseksi. 6.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Tehtävät tiejärjestelyt parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus kohenee. Todennäköisesti kevyen liikenteen käyttäjämäärät tieosalla tulevat turvallisempien olosuhteiden myötä kasvamaan. Uusi kevyen liikenteen väylä ei aiheuta merkittävää häiriötä tai haittaa alueen asukkaille. Suunnittelualueella on muutamia asuintaloja pihapiireineen lähellä kantatietä. Kevyen liikenteen väylä kaventaa näitä tontteja ja heikentää jossain määrin myös tonttien peitteisyyttä, kun puustoa on poistettava. Lisäksi yksityisten teiden liittymiin tehtävät näkemäalueet aiheuttavat käyttörajoitteita. Kevyen liikenteen väylän tilantarve vähentää paikoin viljelyalueita peltoaukealla. 6.9 Kiinteistövaikutukset Kevyen liikenteen väylä vaatii aluelunastuksia suunnitelmakartoilla esitetyllä tavalla. Aluevarausten tarve riippuu välikaistan leveydestä sekä vallitsevasta maastosta Tiealue lunastetaan suunnittelualueella lopullisen tierakenteen vaatimassa laajuudessa. Alueen maanomistus ilmenee maanomistajaluetteloista 1.4T ja uudet tiealueen sekä laskuoja-alueiden rajat suunnitelmakartoilta 3T-1..6. 6.10 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 2.72 milj. (alv 0 %) (MA- KU-indeksi 112,7 (2010 = 100), sis. yhteiskustannukset 34 %). Kustannusarvio on esitetty asiakirjassa 1.5T-1. Kustannusjako käydään läpi erikseen erikseen. 6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Työnaikaisia järjestelyjä joudutaan tekemään, mutta vaikutukset ovat väliaikaisia ja vähäisiä. Rakentaminen aiheuttaa melu- ja maisemahaittoja. Rakentamisen aikana joudutaan siirtämään ja uusimaan putkia, mikä saattaa aiheuttaa ajoittain häiriöitä ja katkoja alueen sähkön tai veden jakeluun. Väliaikaiset liikennejärjestelyt hidastavat liikennettä ja saattavat heikentää liikenneturvallisuutta
21 Maankaivutyössä tulee ottaa huomioon muinaismuistolain 14, jonka mukaisesti kaivutyöt tulee pysäyttää, mikäli maata kaivettaessa löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Löydöistä tulee ottaa viipymättä yhteys Pohjois-Savon maakuntamuseoon tarvittavien jatkotoimenpiteiden arvioimista varten.
22 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 7.1 Laskuojat Hankkeessa on tarvetta varata laskuoja-alueita. Alueet on esitetty suunnitelmakartoilla 7.2 Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella olevat muiden omistamat johdot ja laitteet on esitetty johtosiirtokartoilla. Alueen johto- ja laiteomistajilta pyydetään tiesuunnitelmassa esitetyistä ratkaisuista lausunnot.
23 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Suunnitelma ei sisällä erillisiä lupia eikä sopimuksia. Hankkeen toteuttaminen vaatii: Laiteomistajien kanssa tehdyt sopimukset Kustannusjaosta tehdyt sopimukset/pöytäkirjat
24 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tiesuunnitelma on laadittu Pohjois-Savon Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimeksiannosta. Suunnitelman on laatinut Finnmap Infra Oy alikonsultteineen. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Timo Särkkä, Pohjois-Savon ELY-keskus PL 2000 Kallanranta 11, 70101 KUOPIO puh. 0295026764 timo.sarkka@ely-keskus.fi Lauri Harjula, Finnmap Infra Oy PL 114, 00521 Helsinki puh. 09-85653832 lauri.harjula@finnmap-infra.fi Kuopiossa 20. päivänä heinäkuuta 2015 Timo Särkkä Pohjois-Savon ELY-keskus Lauri Harjula Finnmap Infra Oy