7LH±MDNDWXYHUNRQGLJLWDOLVRLQWL',*,52$' /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQWRMHQÃWDUSHHWÃRVDUDSRUWWL (VSRRÃ 7LHODLWRV
6LVlOO\V 1 TAVOITTEET JA RAJAUS 4 1.1 Koko hanke...4 1.2 Liikennetelematiikan toimintojen tarpeet...4 1.3 Raportointi...4 1.4 Organisointi...4 2 TOTEUTUS 5 3 TULOKSET 7 3.1 Liikennetelematiikan toiminnot...7 3.2 Tiedot...10 LIITTEET 1) Toimintokortit 2) Yhteenveto tarpeellisista tietolajeista
à 7$92,77((7Ã-$Ã5$-$86 Ã.RNRÃKDQNH Tie- ja katuverkon digitalisointi hanke (DIGIROAD) muodostuu kuvan 1 mukaisista osista. Standardit Liikennetelematiikan tutkimuksen Tienpidon ja osa osa Yhteenveto Pilottien suunnittelu Pilottien toteutus.xydãã7lhãmdãndwxyhunrqãgljlwdolvrlqwlãkdqnnhhqãrvdw Tämä selvitys on hankkeen Liikennetelematiikan osan väliraportti, joka palvelee loppuraporttia kansallisen tie- ja katuverkkotietokannan suunnitelmasta. à /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQWRMHQÃWDUSHHW Liikennetelematiikan toimintojen tarpeet osaraportin tavoitteena on luoda käsitys eri liikennetelematiikan toiminnoissa tarvittavista digitaalisen tie- ja katuverkon elementeistä ja ominaisuuksista. à 5DSRUWRLQWL Liikennetelematiikan osaraportti koostuu selitys osasta ja liitteistä. Selitys osassa on käsitelty työn toteutus. Työn varsinaiset tulokset ovat liitteissä. à 2UJDQLVRLQWL Liikennetelematiikan osaraportin toteutuksesta vastuussa oli VTT Yhdyskuntatekniikka, jossa työstä vastasivat tutkijat Jukka Lähesmaa, Mikko Lehtonen ja Raine Hautala liikennetelematiikkatiimistä sekä tutkija Tönis Segercrantz logistiset tekniikan tiimistä. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Karttakeskus Oystä projektipäällikkö Antero Karppinen ja kehitysjohtaja Hannu Lammi sekä Tielaitoksen Tuotannosta projektipäällikkö Mervi Vatanen. Digitaaliset metsätiet osuudesta vastasi Jouni Elonen Helsingin Yliopistosta. Työtä ohjasivat DIGIROAD hankeen ohjaus- ja projektiryhmä.
à 727(8786 Tie- ja katuverkkoaineistojen käytön tarpeellisuus liikennetelematiikan toiminnoissa ja eri toiminnoissa tarvittavat tiedot arvioitiin ensin projektiryhmän toimesta. Tämän jälkeen projektiryhmän käsitys tarkistettiin asiantuntijahaastatteluissa. Tarpeiden selvittämiseksi tehty työ on esitetty kuvassa 2. /,67$à OLLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQQRLVWD 72,0,172.257,7 <OHLVNXYDXV à à (OHPHQWLWÃMD RPLQDLVXXGHW 7DUNLVWXVOLVWD à HOHPHQWHLVWlÃMD à RPLQDLVXXNVLVWD $VLDQWXQWLMD à à KDDVWDWWHOXW.XYDÃÃ.DDYLRÃW\ QÃHWHQHPLVWlÃOLLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQWRMHQÃWDUSHLGHQ VHOYLWWlPLVHNVL Tarpeet vaiheen aluksi valittiin työssä käsiteltävät liikennetelematiikan toiminnot. Valinta tapahtui käyttämällä lähtökohtana ISO:n laatimaa liikennetelematiikan toimintolistaa (ISO 1998) ja siitä Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeiden laatimisen yhteydessä tehtyä Suomen tilanteen paremmin kattavaa listaa (Kulmala et al 1998). Yleisestä liikennetelematiikan toimintojen listasta tunnistettiin toiminnot, joissa digitaalisen tiestökartan käyttämisestä olisi hyötyä tai kartta on välttämätön osa toimintoa. Jokainen liikennetelematiikan toiminto käsiteltiin omana toimintokorttina. Aluksi toiminto määriteltiin ja kuvattiin yleisesti miten digitaalista tiekarttaa käytetään toiminnossa. Tämän jälkeen arvioitiin, mitä kartan tietoja eli elementtejä, ominaisuuksia ja elementtien välisiä relaatioita kyseisen toiminnon toteuttamisessa tarvitaan. Tarvittavien tietojen arviointi tehtiin Geographic Data Files (GDF) standardin perusteella (CEN 1995). GDF standardissa on listat tiestökarttojen elementeistä, ominaisuuksista ja relaatioista. GDF:n pohjalta tehtiin Excel-ohjelmaan tarkistuslista, joka sisälsi kaikki standardin luetteloimat tiedot. Tarkistuslista täytettiin kunkin liikennetelematiikan toiminnon osalta valitsemalla kyseisessä toiminnossa tarvittavat tiedot. Kunkin toiminnon osalta arvioitiin tarvitaanko myös muita tietoja, joita standardi ei sisällä. Lisäksi määriteltiin elementeille tarkkuus- ja päivitystiheysvaatimukset sekä ominaisuuksille päivitystiheysvaatimus. Exceltarkistuslistan perusteella tehtiin toimintokorttiin yhteenveto tärkeimmistä toiminnossa tarvittavista tiedoista ja niille asetettavista vaatimuksista.
Asiantuntijahaastatteluissa tarkistettiin projektiryhmän käsitys tiestökartan käytöstä toiminnossa ja digitaalisessa kartassa tarvittavista tiedoista. Kyseisen toiminnon asiantuntijan kanssa käytiin läpi toimintokortin sisältö, jonka perusteella tehtiin tarvittavat korjaukset toimintokorttiin. Samalla lisättiin toimintokorttiin asiantuntijoiden arvio toiminnon käytöstä tällä hetkellä tai tulevaisuudessa. Haastatellut asiantuntijat on esitetty taulukossa 1. 7DXOXNNRÃÃ7DUYHVHOYLW\NVHQÃDLNDQDÃKDDVWDWHOOXWÃDVLDQWXQWLMDW Organisaatio Finnsteve Helsingin kaupungin liikennelaitos Helsingin aluehälytyskeskus Karttakeskus Metsähallitus Metsäliitto Nokia Sisäasiainministeriö Stora-Enso Suomen Kuorma-autoliitto Tapio Telia Tielaitos, keskushallinto Tielaitos, Oulun tiepiiri Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri Tuusulan kaupunki UPM-Kymmene YTV VTT Tietotekniikka VTT Yhdyskuntatekniikka Haastateltava Kari Suvela Jorma Koivurinta Hannu Ennevaara Timo Rantanen, Pasi Hänninen Juha Sundström Mikko Kiviniemi Tommi Ojala, Hannu Hakala Janne Koivukoski Arto Halonen Heikki Parkkonen Hannu Niemelä Tapio Turpela Maritta Polvinen, Jorma Helin, Mikko Karhunen Markku Tervo, Hannu Tolonen Pekka Rajala, Seppo Terävä Antti Kalliomäki Matti Laurila Juhani Bäckström Seppo Linnainmaa Magnus Nygård
à 78/2.6(7 à /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQQRW Työssä käsitellyt liikennetelematiikan toiminnot, joissa tarvitaan digitaalisia tie- ja katuverkon tietoja on esitetty taulukossa 2. Tarpeet vaiheen päätulokset ovat näiden liikennetelematiikan toimintojen toimintokortit, joissa toiminnot on kuvattu ja niissä tarvittavat tie- ja katuverkon tiedot määritelty. Toimintokortit ovat liitteessä 1. 7DXOXNNRÃÃ/LLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQQRW 7,('2786 Kortin numero Toiminto 7LHGRWXVÃYDLKWRHKWRLVLVWDÃNXONXPDKGROOLVXXNVLVWD 1 Autoilu (reitin suunnittelu) 2 Linja-autoliikenne 3 Liittyminen muihin kulkumuotoihin (taksi, rautatieasema, lentoasemat, satamat, liityntäpysäköinti) 4 Pysäköintipaikat 5 Kevyt liikenne 6 7LHGRWXVÃWLHOLLNHQWHHOOH Liikenteen sujuvuudesta, häiriöistä, tietöistä, liikenteen ohjauksen ja kysynnän hallinnan toimenpiteistä, säästä ja kelistä 7 7LHGRWXVÃPDWNDLOXÃMDÃRKHLVSDOYHOXLVWD.8/-(77$-$1Ã78.,-b5-(67(/0b7 Kortin numero Toiminto 6XXQQLVWXVÃMDÃUHLWLQRSDVWXVÃNXOMHWWDMDQÃMlUMHVWHOPl 8 Yksityisautoilu 9.1 Ammattiautoilu, Metsäkuljetukset 9.2 Ammattiautoilu, Runkokuljetukset 9.3 Ammattiautoilu Jakelu-/noutokuljetukset 10 $XWRPDDWWLQHQÃQRSHXGHQÃVllW 11 +lwlsdoyhoxw Liikenneonnettomuus Ajoneuvon rikkoutuminen Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla
Taulukko 2 jatkuu.<6<11b1ã+$//,17$ã-$ã/,,.(17((1ã2+-$86 Kortin numero Toiminto 12 /LLNHQQHNHVNXNVHQÃVHXUDQWDMlUMHVWHOPl Liikenteen, tietöiden, häiriötilanteiden, sään ja kelin seuranta 13 /LLNHQWHHQÃRKMDXVÃPXXWWXYLOODÃRSDVWHLOOD 14 $OXHNRKWDLVHWÃOLLNHQQHUDMRLWXNVHW Muuttuvat tienkäyttömaksut ja käyttökiellot 15.XWVXMRXNNROLLNHQWHHQÃMlUMHVWlPLQHQ.$/86721Ã-$Ã.8/-(7867(1Ã+$//,17$ Kortin numero Toiminto 16 /LQMDDXWROLLNHQWHHQÃKDOOLQWD Kaluston seuranta, liikenteen suunnittelu, poikkeustilanteiden hallinta.doxvwrqãmdãnxomhwxvwhqãkdoolqwdãnxomhwxvvxxqqlwwholmdq MlUMHVWHOPl 17 Kaluston seuranta, kuljetusten suunnittelu, poikkeustilanteiden hallinta, lastaus ja tavaran purku 18 Kulkumuodon vaihto 19 Metsäkuljetukset 20.1 7LHOLLNHQWHHQÃHULNRLVNXOMHWXVWHQÃKDOOLQWDñ YLUDQRPDLVQlN NXOPD Lupakäsittely, kuljetuksen seuranta, hätätilanteet 20.2 7LHOLLNHQWHHQÃYDDUDOOLVWHQÃDLQHLGHQÃNXOMHWXVWHQÃKDOOLQWDñ YLUDQRPDLVQlN NXOPD Lupakäsittely, kuljetuksen seuranta, hätätilanteet 21 +lo\w\vdmrqhxyrmhqãkdoolqwd Useat liikennetelematiikan toiminnot liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi liikennekeskuksen seurantajärjestelmän (kortti 12) tietoja käytetään toteutettaessa tiedotusta tieliikenteelle (kortti 6) tai hätäpalveluiden (kortti 11) ajoneuvolaite voi olla samaa järjestelmää reitinopastusajoneuvolaitteen (kortti 8) kanssa. Kuvassa 3 on esitetty liikennetelematiikan toimintojen tärkeimmät riippuvuudet. Yksityiskohtaiset selitykset toimintojen välisistä suhteista on esitetty liitteen 1 toimintokorteissa.
liittyminen muihin kulkumuotoihin tiedotus matkailu- ja oheispalveluista hälytysajoneuvojen hallinta hätäpalvelut tiedotus kevyelle liikenteelle kutsujoukkoliikenne 7LHGRWXV.XOMHWWDMDQ WXNLMlUMHVWHOPlW.\V\QQlQÃKDOOLQWDÃMD OLLNHQWHHQÃRKMDXV.DOXVWRQÃMD NXOMHWXVWHQÃKDOOLQWD tiedotus linja-autoliikenteestä aluekohtaiset muuttuvat liikennerajoitukset linja-autoliikenteen hallinta reitinsuunnittelu ennen matkaa (yksityisautot) liikennekeskuksen seurantajärjestelmä muuttuva liikenteen ohjaus tiedotus tieliikenteelle suunnistus- ja reitinopastus (yksityisautot) tiedotus pysäköintipaikoista suunnistus- ja reitinopastus (metsäkuljetukset) kumipyöräkuljetukset: metsäyhtiöt suunnistus- ja reitinopastus (runkokuljetukset) kumipyöräkuljetukset: seuranta, suunnittelu kumipyöräkuljetukset: kulkumuodon vaihto suunnistus- ja reitinopastus (jakelu ja nouto) Automaattinen nopeuden säätö.257,7ãmd erikois- ja vaallisten aineiden kuljetusten hallinta.xydãã/llnhqqhwhohpdwllndqãwrlplqwrmhqãylolvhwã\kwh\ghw
à 7LHGRW Kussakin liikennetelematiikan toiminnossa tarvittavat tiedot tie- ja katuverkosta eli elementit, ominaisuudet sekä elementtien väliset relaatiot on esitetty liitteen 1 toimintokorteissa. Lisäksi elementeille on määritelty tarkkuus- ja päivitystiheysvaatimukset sekä ominaisuuksille päivitystiheysvaatimus. Yhteenveto toiminnoissa tarpeellisista elementeistä, ominaisuuksista ja relaatioista on esitetty liitteen 2 matriiseissa.
/b+7((7 CEN 1995. Geographic Data Files. CEN European Committee for Standardisation. CEN TC 278. Draft European Standard. ISO 1998. Transport Information and Control Systems Reference Model Architecture(s) for the TICS Sector Part 1: TICS Fundamental Services, ISO/TR 14813-1:1998(E); ISO/TC 204. Kulmala R., Hyppönen R., Lähesmaa J., Manunen O., Oinas J., Pajunen-Muhonen H., Pesonen H. ja Ristola T. 1998. Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet. Liikenneministeriön julkaisuja 59/98. Espoo 1998. ISBN 951-723-225-X. Sivuja 116.
/,,7( 7RLPLQWRNRUWLW 6LVlOO\VOXHWWHOR 7RLPLQWRMHQÃ\KWH\GHW <NVLWWlLVHWÃNRUWLW
/LLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQQRWÃMRLVVDÃNl\WHWllQÃGLJLWDDOLVWDÃNDUWWDD 7,('2786 Kortti Toiminto nro 1 5HLWLQVXXQQLWWHOXÃHQQHQÃPDWNDDÃ\NVLW\LVDXWRLOX 7LHGRWXVÃMXONLVHOOHÃOLLNHQWHHOOH 2 Linja-autoliikenne 3 Liittyminen muihin kulkumuotoihin (taksi, rautatieasema, lentoasemat, satamat, liityntäpysäköinti) 4 7LHGRWXVÃNHY\WÃOLLNHQWHHOOH 5 7LHGRWXVÃS\VlN LQWLSDLNRLVWD 6 7LHGRWXVÃWLHOLLNHQWHHOOH Liikenteen sujuvuudesta, häiriöistä, tietöistä, liikenteen ohjauksen ja kysynnän hallinnan toimenpiteistä, säästä ja kelistä 7 7LHGRWXVÃPDWNDLOXÃMDÃRKHLVSDOYHOXLVWD.8/-(77$-$1Ã78.,-b5-(67(/0b7 Kortti Nro Toiminto 6XXQQLVWXVÃMDÃUHLWLQRSDVWXVÃNXOMHWWDMDQÃMlUMHVWHOPl 8 Yksityisautoilu 9.1 Ammattiautoilu, Metsäkuljetukset 9.2 Ammattiautoilu, Runkokuljetukset 9.3 Ammattiautoilu Jakelu-/noutokuljetukset 10 $XWRPDDWWLQHQÃQRSHXGHQVllW 11 +lwlsdoyhoxw Liikenneonnettomuus Ajoneuvon rikkoontuminen
/LLNHQQHWHOHPDWLLNDQÃWRLPLQQRWÃMRLVVDÃNl\WHWllQÃGLJLWDDOLVWDÃNDUWWDD.<6<11b1Ã+$//,17$Ã-$Ã/,,.(17((1Ã2+-$86 Kortti Nro Toiminto 12 /LLNHQQHNHVNXNVHQÃVHXUDQWDMlUMHVWHOPl Liikenteen, tietöiden, häiriötilanteiden, sään ja kelin seuranta 13 /LLNHQWHHQÃRKMDXVÃPXXWWXYLOODÃRSDVWHLOOD 14 $OXHNRKWDLVHWÃOLLNHQQHUDMRLWXNVHW Muuttuvat tienkäyttömaksut ja käyttökiellot 15.XWVXMRXNNROLLNHQWHHQÃMlUMHVWlPLQHQ.$/86721Ã-$Ã.8/-(7867(1Ã+$//,17$ Kortti nro Toiminto 16 /LQMDDXWROLLNHQWHHQÃKDOOLQWD Kaluston seuranta, liikenteen suunnittelu, poikkeustilanteiden hallinta.doxvwrqãmdãnxomhwxvwhqãkdoolqwdãkuljetussuunnittelijan järjestelmä 17 Kaluston seuranta, kuljetusten suunnittelu, poikkeustilanteiden hallinta, lastaus ja tavaran purku 18 Kulkumuodon vaihto 19 Metsäkuljetukset 20.1 7LHOLLNHQWHHQÃHULNRLVNXOMHWXVWHQÃKDOOLQWDñ YLUDQRPDLVQlN NXOPD Lupakäsittely, kuljetuksen seuranta, hätätilanteet 20.2 7LHOLLNHQWHHQÃYDDUDOOLVWHQÃDLQHLGHQÃNXOMHWXVWHQÃKDOOLQWDñ YLUDQRPDLVQlN NXOPD Lupakäsittely, kuljetuksen seuranta, hätätilanteet 21 +lo\w\vdmrqhxyrmhqãkdoolqwd
Reitinsuunnittelu 5HLWLQVXXQQLWWHOXÃHQQHQÃPDWNDD \NVLW\LVDXWRLOX 7RLPLQQRQÃPllULWWHO\ÃMDÃNXYDXV Käyttäjä määrittelee matkan lähtö- ja loppupisteen. Pisimmälle viedyssä toteutusvaihtoehdossa nämä pisteet ovat määriteltävissä yksittäisen osoitteen tai rakennuksen tasolla. Järjestelmä hakee reitin pisteiden välille ottaen huomioon tieverkon ominaisuudet ja käyttäjän määrittelemät ennakkoehdot. Lisäksi järjestelmä tarjoaa autoilijalle kirjallisen ajo-ohjeen laskelman matkan pituudesta arvion matkan kestosta ja kustannuksista Palvelua käytetään vuorovaikutteisilla mediolla, jotka tukevat karttapohjan esittämistä. Mahdollisia käyttötapoja ovat Internet ja digitaalitelevisio laitteet kotona, toimistossa ja infopisteissä. Lisäksi palvelu voidaan tarjota suurinäyttöisiin matkaviestimiin esimerkiksi GSM-verkon ja erityisesti kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (UMTS) kautta. Palvelu voidaan koota myös esimerkiksi CD-ROM levylle, jolloin tietojen päivitys tapahtuu kuitenkin vain uusi levyke ostamalla. Ennen matkaa tehdyn reittisuunnitelman käyttäjä voi siirtää ajoneuvotietokoneeseensa, jossa se toimii lähtökohtana reitin opastukselle. Palvelua voidaan käyttää useilla eri kielillä ja suomalainen palvelu tukee siirtymistä eri maiden reitinsuunnittelupalveluiden välillä ja useita maita kattavan palvelun toteutusta..duwdqãnl\ww ÃWRLPLQQRVVD Reittisuunnitelma esitetään karttapohjalla. Tieverkkoon on liitetty ominaisuustiedot, jotka mahdollistavat reitin suunnittelun ja muiden järjestelmän käyttäjälle esittämien tietojen tuottamisen. Kartan termit on käännetty eri kielille. 7RWHXWWDMDW Lisäarvopalvelun tuottajat, kuten Karttakeskus Kunnat, Tielaitos (mahdollisesti, joiltakin osin).l\wwlmlw Matkaa suunnittelevat yksityisautoilijat. 1 Vastuuhenkilö: Jukka Lähesmaa
Reitinsuunnittelu 7DUSHHW Reitinsuunnittelua tarvitaan tehtäessä matkoja aikaisemmin tuntemattomiin kohteisiin. Tällaisillakin matkoilla reitin suunnittelu ja valinta pääosalle matkaa ei tuota suurta vaivaa. Esimerkiksi ajettaessa Helsingistä Lappeenrantaa pääteiden valinta on suhteellisen helppoa. Suurimmat ongelmat ja mahdollisuus ajaa harjaan tai eksyä liittyy liikkumiseen alampiasteisella tieverkolla mm. kaupunkialueella tai syrjäisillä maaseututeillä. Esimerkiksi vaikeinta Lappeenrantaa tuntemattomalle autoilijalle voi olla selvittää reitti valtatieltä 6 Lappeenrannan keskustaan Ainonkadulle tai Lappeenrannan ympäristöön Saimaanharjun lomakeskukseen Taipalsaarella. Osoitetiedot ja paikkojen nimet ja palvelut ovat olennainen osa reitinsuunnittelupalvelua. Usein matkan määräpaikka ja reitin loppuosa eivät ole suunnittelun alussa edes tiedossa. Esimerkiksi halutaan mennä Lappeenrantaan, mutta ei tiedetä missä siellä yövytään tai mitä matkailukohteita siellä on. Usein matkoilla ennestään tuntemattomiin paikkoihin tiedetään paikan nimi tai osite, mutta ei tiedetä, missä se sijaitsee. Myös silloin, kun matkareitti on selvä autoilijaa voivat kiinnostaa reitin varreen palvelut. Reitinsuunnittelu on usein erityisen tärkeää ulkomaalaisille autoilijolle, joille reitit ja tiete ovat täysin vieraita ja he joutuvat liikkumaan vieraskielisessä ympäristössä. $UYLRÃUHDOLVWLVXXGHVWD Reistinsuunnittelupalveluja on Suomessa käytössä. Tie- ja katuverkon uusien ominaisuustietojen perusteella parempia palveluja tulee markkinoille ja käyttöön nopeasti. /LLWW\PLQHQÃPXLKLQÃWRLPLQWRNRUWWHLKLQ Reitinsuunnittelun yhteydessä voidaan tiedottaa liikenteestä ja kelistä (kortti 6) Reitinsuunnitteluun voidaan yhdistää tieto pysäköintipaikkojen tarjonnasta (kortti 4) tai siirtymisestä muihin kulkumuotoihin (kortit 2 ja 3) Osana reittisuunnittelua voidaan tarjota tietoa matkailu- tai oheispalveluiden sijainnista ja sisällöstä (kortti 7) Ennen matkaa tehty reittisuunnitelma voi toimia lähtökohtana matkan ajan reitinopastukselle (kortti 8) 7lUNHLPPlWÃHOHPHQWLWÃMDÃRPLQDLVXXGHW Tiet ja liittymät Aineiston tulee kattaa yleiset tiet ja kadut. Myös yksityistiet olisivat usein tärkeitä reitinsuunnittelulle. Teiden ja liittymien esittäminen GDF:n tasolla 2 on riittävä reitinsuunnittelun tarpeisiin. Teistä ja kaduista ei tarvitse tietää kuin keskilinja. Ajoratakohtaista erittelyä ei tarvita reitin suunnittelussa. Liittymistä riittää liittymän esittäminen yhtenä pisteenä, josta selviää mahdolliset yhteydet muille teille. Liittymäjärjestelyjä, kuten ramppeja ei tarvitse eritellä. Lisäksi kartassa tulisi olla elementit VXOMHWWX OLLNHQQHÃDOXH ja VLOODWÃMDÃWXQQHOLW sekä näiden tyypit. 2 Vastuuhenkilö: Jukka Lähesmaa
Reitinsuunnittelu Teiden ja liittymien ominaisuuksista tärkeimpiä ovat fyysiset kulkuesteet liikenteen suunta suurin sallittu paino, korkeus, leveys (eivät kuitenkaan yleensä henkilöautoille rajoittavia tekijöitä) käyttökiellot ja niiden lisämääreet (aika, ajoneuvotyyppi) Koska nämä vaikuttavat suoranaisesti mahdollisiin reittivaihtoehtoihin. Lisäksi osoitteet on tärkeä ominaisuustieto, koska sitä käytetään apuna reitinsuunnittelussa. Reitistä saataviin lisätietoihin vaikuttavat mm. seuraavat ominaisuudet tieluokka tien pituus nopeusrajoitus tien nousut ja laskut Mikäli Suomeen tulee tietulliteitä on myös tämä tärkeä reitin lisätieto. Palvelut Reitinsuunnittelun pohjalla toimivasta kartasta tulee olla mahdolista luoda yhteys tietoja palveluista sisältäviin palvelutietokantoihin. Olennaisia palvelupaikoja, joiden olisi ehkä syytä olla itse reitinsuunnittelukartassa ovat pysäköintialueet ja laitokset sekä levähdyspaikat. Palveluista myös rajanylityspaikat vaikuttavat suoraa reitinsuunnitteluun. Julkinen liikenne Kartassa olisi hyvä, mutta ei välttämätöntä, olla julkisen liikenteen tärkeimmät terminaalit, kuten lento-, rautatie- ja linja-autoasemat sekä satamat. Lisäksi tarvittaisiin tieto näiden alueiden pysäköintijärjestelyistä. 7lUNHLPPlWÃUHODDWLRW Reitinsuunnittelun kannalta tärkeimpiä ovat kahden tien ja liittymän väliset relaatiot kielletty kääntyminen pakollinen ajosuunta Koska ne vaikuttavat suoranaisesti reitinsuunnitteluun. Muita olennaisia relaatiota ovat mm. suljetulle liikennealueelle johtava tie palvelu (pysäköintialue, levähdysalue) tienvarressa 3 Vastuuhenkilö: Jukka Lähesmaa
Reitinsuunnittelu 7LHWRMHQÃSlLYLW\NVHQÃMDÃWDUNNXXGHQÃWDUYH Tarkuus Kartta-aineiston elementeille ja relaatioille voidaan asettaa seuraavia yleisiä tarkkuusvaatimuksia Pisimmälle viedyssä toteutusvaihtoehdossa aineston on oltava riittävän tarkka, jotta reitin alku- ja loppupiste voidaan asettaa ja esittää yksittäisen rakennuksen tarkuudella Aineiston on oltava riittävän tarkkaa, jotta siihen voidaan myöhemmin liittää tieto mm. palvelusta Tien tai liittymän sijainnin kartta-aineistossa ei tarvitse vastata kovin tarkasti oikeaa maantieteellistä sijaintia, koska kartaan ei myöhemmin liitetä tietoa ajoneuvon sijainnista. Päivitys Kartta-aineisto sisältää elemettejä ja ominaisuuksia, joille voidaan antaa yleisesti kaksi erilaista päivitysvaatimusta Hitaasti muuttuvaa tietoa, joka voidaan päivittää suunnitelmien perusteella etukäteen tai suhteellisen harvoin. Esimerkiksi tällaisia ovat lähes kaikki tarvittavat elementit (tiet, liittymät, suljetut liikennealueet, joukkoliikenteen terminaalit) ja osa ominaisuuksista (tieluokka, talonumerointi, tien pituus) Tietoa, joka voi muuttua suhteellisen nopeastikin ja joka tulee päivittää tiheästi. Tietojen ajantasainen päivittäminen on usein tärkeää, jotta reitinsuunnittelu toimii oikein. Tällaisia tietoja ovat useat ominaisuutiedot, kuten fyysiset kulkuesteet, liikenteen suunta, käyttökiellot, nopeusrajoitus tms. 0DDQWLHWHHOOLVHWÃHURWÃDLQHLVWRLVVD Samat elementit, ominaisuudet ja relaatiot sekä niille annetut vaatimukset koskevat sekä yleisiä teitä että katuja. Käytännössä kaupunkien ja kuntien kaduista aineiston tuottaminen on vaativampaa kuin yleisistä teistä rajoittavien ominaisuustietojen (yksisuuntaisuudet, aika- ajoneuvokohtaiset rajoitukset) suuremmasta määrästä johtuen. 4 Vastuuhenkilö: Jukka Lähesmaa
Linja-autoliikenne 7LHGRWXVÃOLQMDDXWROLLNHQWHHVWl 7RLPLQQRQÃPllULWWHO\ÃMDÃNXYDXV Tiedotus linja-autoliikenteestä käsittää tiedotuksen ennen matkaa ja matkan aikana. Ennen matkaa tiedottamiseen käytetään reittikarttaa tai reitinsuunnitteluperiaatetta. Matkan aikana tiedotus tapahtuu reittikartta- tai suunnistus- ja reitinopastusperiaatteella. Linja-automatka on usein osa erilaisia kulkumuotoja käsittävää matkaketjua, jolloin tiedotuksen tulee kattaa matkaan liittyvät kevyen liikenteen yhteydet, muut joukkoliikennevälineet, matkailu- ja oheispalvelut sekä kutsujoukkoliikenne. Palvelua käytetään vuorovaikutteisilla medioilla, jotka tukevat karttapohjan esittämistä. Mahdollisia käyttötapoja ovat kannettava päätelaite, kiinteä tietokone tai informaatiopisteet terminaaleissa. Tosiaikainen tieto liikennetilanteesta saadaan palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta. Myös karttatiedot voidaan saada palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta tai ne voidaan koota CD-ROM levyille, jolloin tietojen päivittäminen edellyttää kuitenkin uuden levyn hankkimista. Tiedotus ennen matkaa Ennen matkaa tiedotus linja-autoliikenteestä tapahtuu joko reittikartta- tai reitinsuunnitteluperiaatteella. Reittikartta on luonteeltaan manuaalinen ja reitinsuunnittelu automaattinen palvelu. Reittikartassa linja-autojen reitit ja vuoronumerot esitetään karttapohjalla. Valitsemalla reitin (esim. klikkaamalla reittiä) käyttäjä pääsee selailemaan reitin aikataulua. Tosiaikainen aikataulutieto voidaan antaa karttapohjalla esim. pysäkkien kohdalla siten, että klikkaamalla pysäkkiä käyttäjä saa tiedon sinne seuraavaksi saapuvista linja-autoista. Reitinsuunnittelussa käyttäjä määrittelee linja-automatkansa lähtö- ja määräpaikan sekä sopivan matkustusajankohdan. Lähtö- ja määräpaikan käyttäjä antaa osoittamalla karttapohjalla linja-autopysäkkiä tai asemaa. Lähtö- ja määräpaikka voidaan lisäksi osoittaa laajempana alueena tai ositteena tai nimeämällä pysäkit tai asemat. Järjestelmä hakee reitin pisteiden välille ottaen huomioon linja-autoliikenteen reitit ja niiden yhdistelyn, aikataulut sekä käyttäjän määrittelemät ennakkoehdot. Reitinsuunnittelu voi ottaa huomioon myös tosiaikaiset muutokset tai häiriötilanteet vuoroissa. Reittisuunnitelman yhteydessä annetaan tietoa myös matkan kestosta, linja-autojen palveluista, lippujärjestelmistä ja tariffeista. Tiedotus matkan aikana Tiedotus matkan aikana on linja-auton käyttäjän opastamista kohteeseen. Opastaminen perustuu kannettavaan päätelaitteeseen tai terminaalien infokioskeihin. Kannettavan päätelaitteen avulla käyttäjä seuraa matkan etenemistä joko manuaalisesti reittikartalta tai opastaminen tapahtuu automaattisesti suunnistus- ja reitinopastusperiaatteella. Manuaalisella reittikartalla esitetään bussiliikenteen reitit ja pysäkit. Käyttäjä saa niistä tietoa reittiä tai pysäkkiä klikkaamalla. Suunnistus- ja reitinopastusjärjestelmä seuraa matkan etenemistä ja antaa käyttäjälle vaihtojen yhteydessä tietoa siirtymisestä vaihtopysäkkien välillä. Häiriötilanteissa järjestelmä an- 1 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Linja-autoliikenne taa tiedon häiriön sijainnista ja arvion häiriön vaikutuksista matkasuunnitelmaan. Käyttäjä voi tarvittaessa myös muuttaa alkuperäistä matkasuunnitelmaansa päätelaitteen avulla. Terminaalien infokioskit toimivat reittikartta- tai reitinsuunnitteluperiaatteella. Infokioskista käyttäjä voi tulostaa itselleen matkasuunnitelman..duwdqãnl\ww ÃWRLPLQQRLVVD Digitaaliset paikkatietoaineistot toimivat laajan linja-autoliikenteen tiedotusjärjestelmän perustana, sillä ne mahdollistavat eri lähteistä tulevien tietojen yhtenäisen käsittelyn samalla karttapohjalla. Lisäksi digitaaliset paikkatietoaineistot parantavat tiedotuksen havainnollisuutta ja helpottavat tiedotusjärjestelmien käyttöä. Ennen matkaa karttapohja toimii reittikartta- tai reitinsuunnittelutoiminnon käyttöliittymänä ja matkan aikana käyttäjällä on mahdollisuus karttapohjan avulla seurata sijaintiaan, saada tietoa häiriöistä ja saada opastusta siirtymisestä vaihtopysäkkien välillä. 7RWHXWWDMDW Palvelun toteuttajia ovat kunnat, liikennelaitokset, liikennöitsijät ja Matkahuolto. Lisäksi toteuttajia voivat olla lisäarvopalvelun tuottajat..l\wwlmlw Palvelun käyttäjiä ovat matkustajat, jotka suunnittelevat linja-automatkaa, matkustavat linja-autossa ja vaihtavat linja-autoa. 7DUSHHW Matkustajainformaatiolla on linja-autoliikenteen käyttöä edistävä vaikutus. Käyttäjien tarpeet liittyvät joukkoliikennepalveluiden laadun parantumiseen. Käyttäjä tarvitsee tietoa linja-autoliikenteestä ennen matkaa ja matkan aikana. Ennen matkaa tietoa tarvitaan mm. matkan kestosta; reiteistä ja aikatauluista; muutoksista ja poikkeusjärjestelyistä; vuorojen todellisista lähtöajoista; lippujen hinnoista, erilaisista lipuista ja niiden ostopaikoista; pysäkkien sijainnista sekä erityispalveluista. Matkan aikana tarvitaan tietoa mm. seuraavasta pysäkistä, kävelymatkoista vaihtopysäkkien välillä, poikkeustilanteista, jatkoyhteyksistä ja myöhästymisestä. Tiedotuksen tulee olla mahdollisimman tosiaikaista. Tosiaikainen tiedotus lyhentää käyttäjien vaihto- ja odotusaikoja, mahdollistaa häiriötilanteiden huomioon ottamisen, lisää matkustusvarmuutta ja mukavuutta sekä parantaa matkustajien tyytyväisyyttä. Kotiin tai työpaikalle juuri ennen matkaa annetulla joukkoliikennetiedolla voidaan vaikuttaa kulkutavan ja matkan ajankohdan valintaan linja-autoliikenteen eduksi. $UYLRÃUHDOLVWLVXXGHVWD Digitaaliset paikkatietoaineistot ovat kattavan linja-autoliikenteen tiedotusjärjestelmän tärkeä tekijä mahdollistaen eri lähteistä tulevien tietojen yhdistämisen, parantaen tiedotuksen havainnollisuutta ja helpottaen tiedotusjärjestelmien käyttöä. Digitaalisiin paikkatietoaineistoihin perustuvat mm. useat kotimaassa ja ulkomailla toteutetut sekä 2 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Linja-autoliikenne suunnitteilla olevat hankkeet ja järjestelmät. On realistista arvioida, että digitaalisten paikkatietoaineistojen käyttö linja-autoliikenteen tiedotusjärjestelmissä lisääntyy jatkossa edelleen. /LLWW\PLQHQÃPXLKLQÃWRLPLQWRNRUWWHLKLQ Linja-autolla tehdyt matkat voivat olla osa useita kulkumuotoja käsittävää matkaketjua (kortti 3) Liittyminen linja-autoliikenteeseen tapahtuu usein kevyen liikenteen kautta (kortti 5) Tiedotus matkailu- ja oheispalveluista voi olla osa linja-autoliikenteen reitinsuunnittelua ja tiedotusta (kortti 7) Kutsujoukkoliikenne voi toimia syöttöliikenteenä runkoyhteyksille, kuten bussi, jolloin kutsujoukkoliikenteen suunnittelun yhteydessä voidaan tiedottaa linjaautoliikenteestä (kortti 15) Linja-autoliikenteen kalustonhallintajärjestelmät perustuvat kaluston tosiaikaiseen paikannukseen. Linja-autojen tosiaikainen sijaintitieto mahdollistaa myös tosiaikaisen matkustajainformaation tuottamisen (kortti 16). 7lUNHLPPlWÃHOHPHQWLWÃMDÃRPLQDLVXXGHW Tiet ja lauttakuljetukset Teiden ja katujen esittäminen GDF:n tasolla 2 riittää palvelemaan tiedotusta linjaautoliikenteestä. Teistä ja kaduista ei tarvitse tietää kuin keskilinja. Ajoratakohtaista erittelyä ei tarvita. Risteysalueen kuvaaminen GDF:n tasolla 2 riittää. Lisäksi tulee kuvata liityntä muihin auton kuljetusmuotoihin. Tärkeimpiä ominaisuustietoja ovat ketjutettu siirtymä, lauttayhteyden tyyppi, ajoneuvotyyppi, kuten esim. matalalattiabussi ja bussikaistat. Lisäksi talonumerointi on tärkeä ominaisuustieto, koska sitä käytetään apuna reitinsuunnittelussa. Palvelut Kartasta tulee olla mahdollista luoda yhteys tietoja joukkoliikennepalveluista sisältäviin palvelutietokantoihin. Olennaisia elementtejä ovat sairaalat / poliklinikat, autojen laivausterminaalit, tullit ja rajanylityspaikat. Julkinen liikenne Olennaisia elementtejä ovat pysäkit, joukkoliikennepisteet, pysäkkialueet, rautatieasemat, lentokentät, linja-autoasemat, matkustajalaivaterminaalit, taksiasemat tai tolpat, joukkoliikenteen reitit ja linjat, liityntäpysäköintialueet, polkupyörien säilytyspaikat, terminaalien sisäänkäynnit sekä terminaalien ympäristöt. Tärkeitä ominaisuustietoja ovat joukkoliikennepisteen tyyppi, matkustajainformaatio, liityntäpysäköintilaitoksen pysäköintipaikkojen määrä, polkupyörien säilytyspaikkojen määrä, terminaalin aukioloajat ja bussin arvioitu ohitusaika. 3 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Linja-autoliikenne Tärkeimmät relaatiot Tärkeimpiä relaatioita ovat reitin / linjan pysäkki, pysäkki liittymässä, pysäkki palvelun läheisyydessä ja joukkoliikennepiste osana reittiä / vuoroa. 7LHWRMHQÃSlLYLW\NVHQÃMDÃWDUNNXXGHQÃWDUYH Tarkkuus Kartta-aineistolle voidaan asettaa seuraavia yleisiä tarkkuusvaatimuksia Aineiston on oltava riittävän tarkka, jotta reitin alku- ja loppupiste voidaan asettaa ja esittää yksittäisen elementin tarkkuudella Aineiston on oltava riittävän tarkkaa, jotta siihen voidaan myöhemmin liittää tieto mm. palvelusta Tien tai liittymän sijainnin kartta-aineistossa ei tarvitse vastata kovin tarkasti oikeaa maantieteellistä sijaintia, koska karttaan ei myöhemmin liitetä tietoa ajoneuvon sijainnista. Päivitys Kartta-aineisto sisältää elementtejä ja ominaisuuksia, joille voidaan antaa yleisesti kaksi erilaista päivitysvaatimusta Hitaasti muuttuvaa tietoa, joka voidaan päivittää suunnitelmien perusteella etukäteen tai suhteellisen harvoin Tietoa, joka voi muuttua suhteellisen nopeastikin, joka tulee päivittää tiheästi (tietojen päivittäminen tärkeää, jotta reitinsuunnittelu toimii oikein) +DDVWDWHOOXWÃDVLDQWXQWLMDW YTV, Juhani Bäckström Tuusula, Antti Kalliomäki HKL, Jorma Koivurinta 4 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Liittyminen muihin kulkumuotoihin 7LHGRWXVÃOLLWW\PLVHVWlÃPXLKLQÃNXONXPXRWRLKLQ 7RLPLQQRQÃPllULWWHO\ÃMDÃNXYDXV Tiedotus liittymisestä muihin kulkumuotoihin käsittää mm. taksit sekä juna-, lento- ja laivaliikenteen. Liittyminen henkilöautosta tai linja-autosta muihin liikennemuotoihin edellyttää tiedotusta ennen matkaa ja matkan aikana. Ennen matkaa tiedotus tapahtuu reittikartan avulla tai reitinsuunnitteluperiaatteella. Matkan aikana tiedotus tapahtuu reittikartan avulla tai suunnistus- ja reitinopastusperiaatteella. Palvelua käytetään vuorovaikutteisilla medioilla, jotka tukevat karttapohjan esittämistä. Mahdollisia käyttötapoja ovat kannettava tai ajoneuvoon asennettu päätelaite, kiinteä tietokone tai informaatiopisteet terminaaleissa. Tosiaikainen tieto liikennetilanteesta saadaan palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta. Myös karttatiedot voidaan saada palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta tai ne voidaan koota CD-ROM levyille, jolloin tietojen päivittäminen edellyttää kuitenkin uuden levyn hankkimista. Tie- ja katuverkon digitalisointi hanke tukee kulkumuodon vaihtoja tieliikenteessä eli yksityisen auton, linja-auton ja taksin välillä. Sen sijaan rautatie-, vesi- ja ilmaliikenne on rajattu hankkeen ulkopuolelle, joten tavoitteena oleva tie- ja katutietokanta ei tue kaikkia matkaketjuja. Koska multimodaalinen, usean liikennemuodon reitti- ja aikataulusuunnittelu on tehokkaan liikennejärjestelmän keskeinen elementti, sitä tarkastellaan hankkeen rajauksesta huolimatta omana osuutenaan. Tiedotus ennen matkaa Tiedotus ennen matkaa rajataan tässä yhteydessä niihin matkoihin, jotka alkavat henkilöauto- tai linja-automatkana. Tiedotus tapahtuu reittikartta- tai reitinsuunnitteluperiaatteella. Reittikarttaperiaate on luonteeltaan manuaalinen ja reitinsuunnitteluperiaate automaattinen. Reittikarttaperiaatetta käytettäessä autoilija tai linja-autonkäyttäjä selvittää karttapohjan avulla reitin terminaaliin ja saa tiedon jatkoyhteyden aikataulusta joukkoliikennereittiä tai pysäkkiä / terminaalia klikkaamalla (vertaa kortti 2). Toimintoa varten tarvitaan karttapohja, jossa esitetään eri kulkumuotojen terminaalit eli juna-asemat, taksi-asemat, laivaterminaalit ja lentoasemat. Reitinsuunnitteluperiaatetta käytettäessä käyttäjä antaa matkan lähtö- ja määräpaikan, jolloin järjestelmä suunnittelee reitin pisteiden välille. Määräpaikka voi olla tietty joukkoliikenneterminaali tai koko matkaketjun päätepiste, jolloin henkilöautomatka on useista kulkumuodoista muodostuvan matkaketjun ensimmäinen osa (vertaa kortti 2 ja tämän kortin kohta Usean liikennemuodon reitti- ja aikataulusuunnittelu ). Tiedotus matkan aikana Tiedotus matkan aikana on henkilöautoilijan tai linja-auton käyttäjän opastamista jatkoyhteytenä toimivan kulkumuodon pysäkille tai terminaaliin. Autoilijoille voidaan lisäksi suositella kulkumuodonvaihtoa matkan aikana silloin, kun se on edullista. Autoilija tai linja-auton käyttäjä opastetaan kohteena olevan kulkumuodon terminaaliin joko manuaalisesti reittikarttaperiaatteella tai automaattisesti suunnistus- ja rei- 1 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Liittyminen muihin kulkumuotoihin tinopastusperiaatteella. Reittikarttaperiaatetta käytettäessä autoilija tai linja-auton käyttäjä määrittää itse reittinsä jatkoyhteyden terminaaliin reittikartan avulla. Jatkoyhteyden aikataulu- ym. tiedot autoilija saa klikkaamalla joukkoliikennereittiä tai terminaalia / pysäkkiä kartalta. Suunnistus- ja reitinopastusperiaatetta käytettäessä autoilija opastetaan automaattisesti jatkoyhteyden terminaaliin ja edelleen matkaketjun seuraavaan vaiheeseen. Autoilijalle voidaan suositella kulkumuodonvaihtoa myös matkan aikana (lähinnä keskustaan suuntautuvilla matkoilla) mm. silloin, kun kaupungin sisääntuloväylät ovat ruuhkautuneet, keskustan pysäköintikapasiteetti on täyttynyt tai keskustan ilman laatu on huonontunut. Jotta kulkumuodon vaihto olisi mahdollista, tulee sopivalla etäisyydellä ajoreitistä olla liityntäpysäköintilaitos, jossa on tilaa. Lisäksi liityntäpysäköintilaitokseen liikennöivien joukkoliikennevälineiden vuorovälin tulee olla riittävän tiheä ja joukkoliikennevälineissä tulee olla tilaa. Usean liikennemuodon reitti- ja aikataulusuunnittelu Matkaketju voi alkaa esim. henkilöautomatkana, jatkua paikallisjunamatkana ja päättyä kaukojunamatkaan. Yksityisen liikenteen liittyminen julkiseen liikenteeseen tapahtuu tyypillisesti keskustan ulkopuolella sijaitsevissa liityntäpysäköintilaitoksissa. Multimodaalinen, useita liikennemuotoja käsittävä reitti- ja aikataulusuunnitelma laaditaan ennen matkaa reitinsuunnitteluperiaatteella. Suunnitelman laatimista varten käyttäjä määrittelee matkan lähtö- ja päätepisteen sekä ehdot, joiden perusteella kulkumuotoa vaihdetaan. Ehdot voivat liittyä matka-aikaan, matkan kustannuksiin, kohdealueen pysäköintitilanteeseen, liityntäpysäköintilaitosten etäisyyteen ajoreitiltä, liityntäpysäköintilaitosten kuormitustilanteeseen sekä joukkoliikennevälineiden (esim. paikallisjunien) vuoroväliin ja kuormitukseen. Suunniteltua matkaketjua voidaan matkan aikana tarkistaa jatkuvasti siten, että todellinen liikennetilanne otetaan siinä huomioon. Digitaalinen kartta on keskeinen elementti multimodaalisia matkaketjusuosituksia laadittaessa. Digitaalisella karttapohjalla annetaan kaikki matkan aikana tarvittavat suunnistus-, liikenne- ja joukkoliikennetiedot. Esimerkiksi autoilijaa opastetaan ajomatkan aikana suunnistus- ja reitinopastusperiaatteella (vertaa kortti 8). Kun kulkumuodonvaihto on edullista, käyttäjä opastetaan sopivalle liityntäpysäköintialueelle. Liityntäpysäköintialueella käyttäjä opastetaan vapaalle pysäköintipaikalle ja pysäköintipaikalta joukkoliikennevälineen lähtölaiturille tai -pysäkille. Lisäksi karttapohjalla näytetään seuraavan joukkoliikennevälineen tosiaikainen lähtöaika (vertaa kortti 2). Tämän jälkeen opastus jatkuu saumattomasti matkaketjun kaikissa seuraavissa vaiheissa..duwdqãnl\ww ÃWRLPLQQRLVVD Kattavan, useita kulkumuotoja käsittävän liikenteen tiedotusjärjestelmän tiedonvaihto perustuu digitaalisiin paikkatietoaineistoihin. Digitaaliset paikkatietoaineistot mahdollistavat eri lähteistä tulevien tietojen yhtenäisen käsittelyn. Lisäksi digitaaliset paikkatietoaineistot parantavat tiedotuksen havainnollisuutta ja helpottavat tiedotusjärjestelmien käyttöä. Ennen matkaa karttapohja toimii reittikartta- tai reitinsuunnittelutoiminnon käyttöliittymänä. Matkan aikana reittisuunnitelma ja reitinsuunnitteluun vaikuttava dynaaminen informaatio esitetään karttapohjalla. Multimodaalisia matkaket- 2 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Liittyminen muihin kulkumuotoihin jusuosituksia laadittaessa digitaalinen kartta on keskeinen elementti. Digitaalisella karttapohjalla annetaan kaikki matkan aikana tarvittavat suunnistus-, liikenne- ja joukkoliikennetiedot. 7RWHXWWDMDW Kunnat, Tielaitos sekä joukkoliikenne- ja lisäarvopalveluiden tuottajat..l\wwlmlw Palvelun käyttäjiä ovat matkaa suunnittelevat ja matkalla olevat yksityisautoilijat, jotka haluavat vaihtaa tai ovat valmiita vaihtamaan julkiseen liikenteeseen määrittelemiensä ehtojen mukaisesti. Lisäksi palvelun käyttäjiä ovat linja-automatkaa suunnittelevat tai linja-autossa matkustavat, jotka haluavat vaihtaa toiseen kulkumuotoon. 7DUSHHW Palvelua tarvitaan yhdistämään yksityinen ja julkinen liikenne tehokkaaksi liikennejärjestelmäksi. Palvelu voidaan toteuttaa eri tasoisena siten, että suppeimmillaan se käsittää vain ennen matkaa laaditun reittisuosituksen julkisen liikenteen terminaaliin ja laajimmillaan se tarjoaa multimodaalisen, useita liikennemuotoja käsittävän matkaketjusuosituksen, jota päivitetään jatkuvasti muuttuvan liikennetilanteen mukaan. Palvelun tarvetta voidaan tarkastella yksityisen matkustajan, julkisen liikenteen palvelun tuottajan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Yksityisen matkustajan tarpeet liittyvät palvelun tuottamaan ajalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Julkisen liikenteen palvelun tuottajan tarpeet liittyvät palvelun julkisen liikenteen käyttöä edistävään vaikutukseen. Yhteiskunnan tavoitteet liittyvät palvelun seurannaisvaikutuksiin, joita ovat liikennejärjestelmän käytön tehostuminen, kaupunkien asuinolosuhteiden parantuminen, ympäristöhaittojen ja energiankulutuksen vähentyminen sekä liikenneturvallisuuden parantuminen. $UYLRÃUHDOLVWLVXXGHVWD Digitaaliset paikkatietoaineistot ovat kattavan, useita kulkumuotoja käsittävän liikenteen tiedotusjärjestelmän tärkeä tekijä mahdollistaen eri lähteistä tulevien tietojen yhdistämisen, parantaen tiedotuksen havainnollisuutta ja helpottaen tiedotusjärjestelmien käyttöä. Digitaalisiin paikkatietoaineistoihin perustuvia multimodaalisia, useita kulkumuotoja käsittäviä tiedotusjärjestelmiä on toteutettu ja suunniteltu ulkomailla. On realistista arvioida, että digitaalisten paikkatietoaineistojen käyttö lisääntyy jatkossa edelleen useita kulkumuotoja käsittävissä liikenteen tiedotusjärjestelmissä. /LLWW\PLQHQÃPXLKLQÃWRLPLQWRNRUWWHLKLQ Liittyminen muihin kulkumuotoihin voi tapahtua henkilöautosta tai linjaautoliikenteestä (kortit 1, 2 ja 8). Liittyminen muihin kulkumuotoihin voi tapahtua kevyen liikenteen kautta (kortti 5). Tiedotus matkailu- ja oheispalveluista voi olla osa matkaketjun reitinsuunnittelua ja tiedotusta (kortti 7). 3 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Liittyminen muihin kulkumuotoihin Esim. linja-autolla liikennöity kutsujoukkoliikennelinja voi toimia syöttöliikenteenä runkoyhteyksille, jolloin kutsujoukkoliikenteen suunnittelun yhteydessä voidaan tiedottaa linja-autoliikenteestä (kortti 15) 7lUNHLPPlWÃHOHPHQWLWÃMDÃRPLQDLVXXGHW Tiet ja kadut Teiden ja katujen esittäminen GDF:n tasolla 2 riittää palvelemaan tiedotusta liittymisestä muihin kulkumuotoihin. Teistä ja kaduista ei tarvitse tietää kuin keskilinja. Ajoratakohtaista erittelyä ei tarvita. Risteysalueen kuvaaminen GDF:n tasolla 2 riittää. Lisäksi tarvitaan kuvaukset rautateistä. Teiden ja katujen tärkein ominaisuus on ketjutettu siirtymä. Palvelut Kartasta tulee olla mahdollisuus luoda yhteys tietoja joukkoliikennepalveluista sisältäviin palvelutietokantoihin. Lisäksi kartassa tulee olla tiedot sairaaloista / poliklinikoista. Julkinen liikenne Julkisen liikenteen osalta kartassa tulee olla pysäkit, joukkoliikennepisteet, pysäkkialueet, rautatieasemat, lentokentät, linja-autoasemat, matkustajalaivaterminaalit, taksiasemat / tolpat, yhteys joukkoliikenteen reitteihin / linjoihin, liityntäpysäköintialueet, polkupyörien säilytyspaikat, terminaalin sisäänkäynnit, terminaalin ympäristö ja kulkumuodonvaihtoon liittyvät kävely-yhteydet. Tärkeitä ominaisuustietoja ovat joukkoliikennepisteen tyyppi, matkustajainformaatio, tieto liityntäpysäköintilaitoksen pysäköintipaikkojen määrästä, polkupyörien säilytyspaikkojen määrä, terminaalin aukioloajat, joukkoliikennevälineen arvioitu ohitusaika ja joukkoliikennevälineen tyyppi (esim. matalalattiabussi, henkilöjuna). 7lUNHLPPlWÃUHODDWLRW Tärkeimpiä relaatioita ovat rakennus tie-elementin varrella, palvelu tien varrella ja joukkoliikennepiste osana reittiä / vuoroa. 7LHWRMHQÃWDUNNXXGHQÃMDÃSlLYLW\NVHQÃWDUYH Tarkkuus Kartta-aineistolle voidaan asettaa seuraavia yleisiä tarkkuusvaatimuksia Aineiston on oltava riittävän tarkka, jotta reitin alku- ja loppupiste voidaan asettaa ja esittää yksittäisen elementin tarkkuudella Aineiston on oltava riittävän tarkkaa, jotta siihen voidaan myöhemmin liittää tieto mm. palvelusta Tien tai liittymän sijainnin kartta-aineistossa ei tarvitse vastata kovin tarkasti oikeaa maantieteellistä sijaintia, koska karttaan ei myöhemmin liitetä tietoa ajoneuvon sijainnista. 4 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Liittyminen muihin kulkumuotoihin Päivitys Kartta-aineisto sisältää elementtejä ja ominaisuuksia, joille voidaan antaa yleisesti kaksi erilaista päivitysvaatimusta Hitaasti muuttuvaa tietoa, joka voidaan päivittää suunnitelmien perusteella etukäteen tai suhteellisen harvoin Tietoa, joka voi muuttua suhteellisen nopeastikin, ja joka tulee päivittää tiheästi (tietojen päivittäminen tärkeää, jotta reitinsuunnittelu toimii oikein) +DDVWDWHOOXWÃDVLDQWXQWLMDW Tuusula, Antti Kalliomäki YTV, Juhani Bäckström HKL, Jorma Koivurinta 5 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Tiedotus kevyelle liikenteelle 7LHGRWXVÃNHY\HOOHÃOLLNHQWHHOOH 7RLPLQQRQÃPllULWWHO\ÃMDÃNXYDXV Tiedotus kevyelle liikenteelle voidaan jakaa tiedotukseen ennen matkaa ja matkan aikana. Tiedotus voi perustua reittikarttaan tai reitinsuunnitteluun. Kevyen liikenteen matkojen alueellinen ulottuvuus on suppea, joten monet kevyen liikenteen matkat liittyvät toiseen kulkumuotoon. Palvelua käytetään vuorovaikutteisilla medioilla, jotka tukevat karttapohjan esittämistä. Mahdollisia käyttötapoja ovat kannettava päätelaite ja kiinteä tietokone. Tosiaikainen tieto liikennetilanteesta saadaan palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta. Myös karttatiedot voidaan saada palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta tai ne voidaan koota CD-ROM levyille, jolloin tietojen päivittäminen edellyttää kuitenkin uuden levyn hankkimista. Tiedotus ennen matkaa Ennen matkaa tiedotus tapahtuu reittikartan avulla tai reitinsuunnitteluperiaatteella. Reittikartan avulla käyttäjä voi tarkastella alueen kevyen liikenteen verkkoa. Tietoa kohteista ja joukkoliikenteen aikatauluista käyttäjä saa kohdetta tai joukkoliikennereittiä klikkaamalla. Reitinsuunnittelussa käyttäjä määrittelee matkan lähtö- ja päätepisteen. Päätepiste on joukkoliikennepysäkki / -asema tai muu kohde. Järjestelmä hakee reitin pisteiden välille ottaen huomioon kevyen liikenteen verkon ja tieverkon ominaisuudet sekä käyttäjän määrittelemät ennakkoehdot. Kevyen liikenteen yhteys on usein joukkoliikenteenä jatkuvan matkaketjun ensimmäinen lenkki, jolloin käyttäjän määrittelemä ennakkoehto voi olla joukkoliikennevälineen saapumisaika (vertaa kortti 2). Tiedotus matkan aikana Tiedotus matkan aikana on matkustajan opastamista kohteeseen, kuten joukkoliikennepysäkille tai muun palvelun luokse. Opastaminen perustuu kannettavaan päätelaitteeseen. Käyttäjä voi seurata matkan etenemistä joko itse reittikartalta tai opastaminen voi tapahtua automaattisesti suunnistus- ja reitinopastusperiaatteella. Automaattinen opastaminen edellyttää, että kannettava päätelaite on varustettu automaattisella paikannusjärjestelmällä..duwdqãnl\ww ÃWRLPLQQRLVVD Digitaaliset paikkatietoaineistot toimivat kattavan kevyen liikenteen tiedotusjärjestelmän perustana, sillä ne mahdollistavat eri lähteistä tulevien tietojen yhtenäisen käsittelyn samalla karttapohjalla. Lisäksi digitaaliset paikkatietoaineistot parantavat tiedotuksen havainnollisuutta ja helpottavat tiedotusjärjestelmän käyttöä. Ennen matkaa digitaalinen kartta toimii reittikartta- ja reitinsuunnittelutoiminnon käyttöliittymänä ja matkan aikana käyttäjällä on mahdollisuus seurata etenemistään joko manuaalisesti tai saada automaattista reittiopastusta. 1 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Tiedotus kevyelle liikenteelle 7RWHXWWDMDW Palvelun toteuttajia ovat kunnat, liikennelaitokset, liikennöitsijät, palvelun tarjoajat, kuten keskustan liikkeet, sekä lisäarvopalvelun tuottajat..l\wwlmlw Palvelun käyttäjiä ovat matkaa suunnittelevat tai matkalla olevat liikkujat. 7DUSHHW Palvelua tarvitaan ennen matkaa tiedottamaan liikkujille joukkoliikenne ja muista palveluista sekä matkan aikana opastamaan käyttäjä kohteeseen ja tiedottamaan tietyn alueen, kuten keskustan, palveluista. $UYLRÃUHDOLVWLVXXGHVWD Digitaaliset paikkatietoaineistot ovat laajan kevyen liikenteen tiedotusjärjestelmän keskeinen tekijä mahdollistaen eri lähteistä tulevien kevyen liikenteen reitteihin, joukkoliikenteeseen ja tietyn alueen palveluihin liittyvien tietojen yhdistämisen. Lisäksi digitaaliset paikkatietoaineistot parantavat tiedotuksen havainnollisuutta ja helpottavat tiedotusjärjestelmien käyttöä. Digitaalisiin paikkatietoaineistoihin perustuvat mm. tulevaisuudessa toteutettavat henkilökohtaisen päätelaitteen automaattiseen navigointiin perustuvat järjestelmät. /LLWW\PLQHQÃPXLKLQÃNRUWWHLKLQ Ennen matkaa tiedotus tapahtuu reitinsuunnitteluperiaatteella siten, että käyttäjä määrittelee matkan lähtö- ja päätepisteen (kortti 1). Kevyen liikenteen matkojen alueellinen ulottuvuus on suppea, joten monet kevyen liikenteen matkat liittyvät toiseen kulkumuotoon (kortti 2 tai 3). Kevyelle liikenteelle voidaan tiedottaa alueen palveluista, kuten matkailu- ja oheispalveluista (kortti 7) Dynaaminen opastus tapahtuu suunnistus- ja reitinopastusperiaatteella (kortti 8). 7lUNHLPPlWÃHOHPHQWLWÃMDÃRPLQDLVXXGHW Tiet ja kadut Teiden esittäminen GDF:n tasolla 2 riittää palvelemaan tiedotusta kevyestä liikenteestä. Teistä ja kaduista ei tarvitse tietää kuin keskilinja. Ajoratakohtaista erittelyä ei tarvita. Lisäksi tarvitaan tieto kevyen liikenteen väylistä. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat talonumerointi, reunakiven olemassaolo ja korkeus sekä kevyen liikenteen väylän tyyppi. Palvelut Kevyen liikenteen tiedotuspalveluiden pohjana toimivasta kartasta tulee olla mahdollista luoda yhteys alueen palvelut ja joukkoliikenneyhteydet sisältäviin palvelutieto- 2 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Tiedotus kevyelle liikenteelle kantoihin. Tärkeimpiä elementtejä ovat pysäköintitalo, sairaala / poliklinikka, poliisiasema, ensiapupiste ja pysäköintialue. Tärkein ominaisuus on pysäköintilaitoksen täyttöaste. Julkinen liikenne Tärkeimpiä elementtejä ovat pysäkki, joukkoliikennepiste, pysäkkialue, rautatieasema, lentokenttä, linja-autoasema, matkustajalaivaterminaali, taksiasema tai tolppa, yhteys joukkoliikenteen reitteihin ja linjoihin, liityntäpysäköintialue, polkupyörien säilytyspaikka, terminaalin sisäänkäynnit, terminaalin ympäristö ja kulkumuodonvaihtoon liittyvät kävely-yhteydet. 7lUNHLPPlWÃUHODDWLRW Tärkeimpiä relaatioita ovat rakennus tie-elementin varrella ja joukkoliikennepiste osana reittiä / vuoroa. 7LHWRMHQÃSlLYLW\NVHQÃMDÃWDUNNXXGHQÃWDUYH Tarkkuus Kartta-aineistolle voidaan asettaa seuraavia yleisiä tarkkuusvaatimuksia Aineiston on oltava riittävän tarkka, jotta reitin alku- ja loppupiste voidaan asettaa ja esittää yksittäisen rakennuksen tarkkuudella Aineiston on oltava riittävän tarkkaa, jotta siihen voidaan liittää tieto mm. palvelusta Tien tai liittymän sijainnin kartta-aineistossa ei tarvitse vastata kovin tarkasti oikeaa maantieteellistä sijaintia, koska karttaan ei myöhemmin liitetä tietoa ajoneuvon sijainnista. Päivitys Kartta-aineisto sisältää elementtejä ja ominaisuuksia, joille voidaan antaa yleisesti kaksi erilaista päivitysvaatimusta Hitaasti muuttuvaa tietoa, joka voidaan päivittää suunnitelmien perusteella etukäteen tai suhteellisen harvoin Tietoa, joka voi muuttua suhteellisen nopeastikin, ja joka tulee päivittää tiheästi (tietojen päivittäminen tärkeää, jotta reitinsuunnittelu toimii oikein) 3 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen
Tiedotus pysäköintipaikoista 7LHGRWXVÃS\VlN LQWLSDLNRLVWD 7RLPLQQRQÃPllULWWHO\ÃMDÃNXYDXV Tiedotus pysäköintipaikoista käsittää tiedotuksen taajama-alueiden pysäköintipaikoista ennen matkaa ja matkan aikana. Ennen matkaa tarvitaan tietoa pysäköintilaitosten sijainnista, kuormituksesta, täyttymisnopeudesta, hinnoista ja aukioloajoista. Matkan aikana tarvitaan dynaamista, liikenne- ja pysäköintitilanteen huomioonottavaa opastusta pysäköintilaitokseen. Tavoitteena on tarjota käyttäjälle yksilöllistä tietoa olemassa olevasta pysäköintikapasiteetista ja opastaa käyttäjä edullisinta reittiä vapaalle pysäköintipaikalle siten, että käyttäjän määrittelemät ehdot otetaan huomioon. Kun taajama-alueen pysäköintikapasiteetti on täyttynyt tai alueelta ei löydy käyttäjän ehdot täyttävää pysäköintipaikkaa, suositellaan liittymistä julkiseen liikenteeseen keskustan ulkopuolella sijaitsevilla liityntäpysäköintialueilla (vertaa kortti 3). Palvelua käytetään vuorovaikutteisilla medioilla, jotka tukevat karttapohjan esittämistä. Mahdollisia käyttötapoja ovat kannettava päätelaite ja kiinteä tietokone. Tosiaikainen tieto liikenne- ja pysäköintitilanteesta saadaan palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta. Myös karttatiedot voidaan saada palveluntuottajalta tietoliikenneyhteyden kautta tai ne voidaan koota CD-ROM levyille, jolloin tietojen päivittäminen edellyttää kuitenkin uuden levyn hankkimista. Tiedotus ennen matkaa Ennen matkaa tiedotus pysäköintipaikoista järjestetään reittikartta- tai reitinsuunnitteluperiaatteella. Reittikarttaperiaate on luonteeltaan manuaalinen ja reitinsuunnittelu automaattinen toiminto. Reittikarttaperiaatetta käytettäessä autoilija määrittää karttapohjan avulla itse reitin pysäköintilaitokseen. Tietoa pysäköintilaitosten täyttöasteesta tai vapaiden paikkojen määrästä autoilija saa klikkaamalla pysäköintilaitosta karttapohjalla. Reitinsuunnittelussa käyttäjä määrittelee matkan lähtö- ja päätepisteen. Päätepiste on käyttäjän valitsema pysäköintilaitos. Järjestelmä hakee reitin pisteiden välille ottaen huomioon tieverkon ominaisuudet ja käyttäjän määrittelemät ennakkoehdot. Käyttäjälle voidaan myös antaa mahdollisuus varata pysäköintipaikka etukäteen. Tiedotus matkan aikana Tiedotus matkan aikana on autoilijan opastamista ennen matkaa valittuun tai matkan aikana valittavaan pysäköintilaitokseen. Opastus tapahtuu reittikartta- tai suunnistusja reitinopastusperiaatteella. Reittikarttaperiaatteessa autoilija määrittää itse reittinsä pysäköintilaitokseen digitaalisen kartan avulla. Tietoa tietyn pysäköintilaitoksen tilanteesta autoilija saa pysäköintilaitosta klikkaamalla. Suunnistus- ja reitinopastusperiaatetta käytettäessä autoilija tai järjestelmä valitsee halutun pysäköintilaitoksen. Tämän jälkeen autoilija opastetaan kohteeseen. 1 Vastuuhenkilö: Mikko Lehtonen