Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit

Transkriptio

1 Heili-loppuraportti Ilmailulaitos Sähkö- ja teletoimisto Juha Sarkkinen Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit 1. Yleistä Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen toiseksi suurin linja-autoasema, josta on runsaasti suoria pikavuoroyhteyksiä useisiin Etelä-Suomen kaupunkeihin sekä laaja paikallisliikenne Helsinkiin ja Vantaan aluekeskuksiin sekä syöttöliikenne Tikkurilan junayhteyksille. Runsas joukkoliikenteen käyttö näkyy lukuisina eri liikennevälineiden aikatauluihin liittyvinä kyselyinä lentoaseman informaatiopisteissä.

2 Toteutetussa hankkeessa asennettiin lentoaseman matkatavaran luovutusauloihin ja matkustajien tuloauloihin yhteensä viiteen eri paikkaan joukkoliikenteen käyttöä palvelevat aikataulumonitorit, joissa esitetään pikavuorojen, paikallisliikenteen, Finnairin liityntäbussien sekä Tikkurilan asemalla pysähtyvien junien aikataulunäytöt.

3 Järjestelmä perustuu eri tiedontuottajien eli operaattoreiden perustietokantoihin, joista muodostetaan lentoaseman tarpeita palvelevat omat tietokannat.myöskin erilliset liikenteen poikkeusjärjestelyihin ja häiriöihin liittyvät tiedotukset ovat esitettävissä järjestelmän näyttöjen kautta. Järjestelmän toteuttajana toimii Seasam House Oy. Aikataulut sekä muu niihin liittyvä informaatio kuten pysäkit ja reitit syötetään järjestelmään sekä hallinnoidaan käyttäen SeasamT- RAVELLER-ohjelmiston omaa käyttöliittymää. Mahdolliset tiedotteet hallitaan myöskin käyttäen tätä samaa käyttöliittymää. Matkahuollon pikavuorojen aikataulutietokannoista muodostetaan seuraavat järjestelmän sivut: Pikavuorot Kotimaan terminaali ja Pikavuorot Ulkomaan terminaali. Matkahuollon kaukoliikenteen aikataulut sekä tiedotteet luetaan tietokannasta Internetin kautta muodostettavaa tiedonsiirtoyhteysputkea käyttäen. YTV:n järjestelmän tietokannoista muodostetaan seuraavat järjestelmän sivut: Paikallisliikenne Kotimaan terminaali ja Paikallisliikenne Ulkomaan terminaali. YTV:n aikataulut siirretään keskustietokoneelle käyttäen jo olemassa olevaa siirtotoiminnallisuutta ennalta määritellyin aikavälein. Näyttölaitteelle ohjattavat tiedot välitetään YTV:n käytössä olevalta MONO-palvelimelta Ilmailulaitoksen tiloissa sijaitseville näyttölaitteille. MO- NO-palvelin on Seasam House Oy:n toteuttama ratkaisu, joka perustuu samaan SeasamTRA- VELLER-ohjelmistoon kuin Ilmailulaitosta palveleva järjestelmä. Ilmailulaitoksen tiloissa sijaitsevien YTV:n näyttölaitteiden tiedot, mukaan lukien tiedotteet määritellään YTV:n MONOpalvelimen hallintaliittymästä käsin. MONO-palvelimelta tulevat tiedot siirtyvät Ilmailulaitoksen tiloissa sijaitsevalle pääkoneelle, joka välittää ne eteenpäin näyttölaitteille. Finnairin liityntäbussin aikataulut ovat melko staattiset. Aikataulutiedot syötetään järjestelmää käynnistettäessä järjestelmän tietokantaan ja päivitetään tarvittaessa. Vuorot ajetaan pääsääntöisesti päivittäin saman aikataulun mukaan. Finnairin Citybus aikataulut syötetään järjestelmään käsin käyttäen hallinnointikäyttöliittymää. Junien aikataulutiedot Tikkurilan aseman junista haetaan Ratahallintokeskuksen JUSE aikataulutietokannasta. Tiedot muunnetaan aikataulupalvelimella näytöksi: Tikkurilan asemalla pysähtyvät kaukoliikenteen junat. Ratahallintokeskuksen juna-aikataulut sekä tiedotteet luetaan tietokannasta Internetin kautta muodostettavaa tiedonsiirtoyhteysputkea käyttäen. Aikataulutietoja päivitetään reaaliaikaisesti junien kulunseurantajärjestelmästä saatavilla poikkeamatiedoilla.

4 2. Järjestelmän toimintakuvaus Alla oleva kuva on järjestelmän yleiskuva. Se kuvaa kuinka järjestelmän eri osat ovat sijoitettu verkkoon Ilmailulaitoksen tiloissa ja sen ulkopuolella. Järjestelmä mahdollistaa ruudulla pyörivien tiedotteiden käyttämisen sekä niiden syöttämisen hallintakäyttöliittymästä. Operaattoreilla on mahdollisuus myös muokata ja poistaa tiedotteita käyttäen selainpohjaista käyttöliittymää. Järjestelmä säilyttää tiedotteita tietokannassa ja näin ollen niiden lähettäminen ruudulle tapahtuu normaalin ruudunpäivityksen yhteydessä. Näyttölaitteiden kytkeminen järjestelmään tapahtuu TCP/IP -protokollaa käyttäen. Tästä johtuen näyttölaitteiden lukumäärä ei ole rajoitettu millään tapaa teknisessä toteutuksessa. Järjestelmään on jatkossa mahdollista lisätä näyttölaitteita tulevien tarpeiden mukaisesti. Keskustietokoneen sekä näyttölaitteiden kello on synkronoitu Ilmailulaitoksen lähiverkossa sijaitsevan NTP-palvelimen kanssa. Tämän synkronoinnin avulla saadaan näyttölaitteiden tapahtumat muuttumaan samanaikaisesti useilla näyttölaitteilla.

5 Näyttölaitteiden sisältö määritellään osoitekohtaisesti. Koska jokaisella näyttölaitteella on oma fyysinen sijaintinsa Ilmailulaitoksen tiloissa, on mahdollista näyttölaitteen osoitteen perusteella valita mitä aikatauluja kullekin näyttölaitteelle syötetään. Järjestelmän kyselee näyttölaitteiden tilaa määritellyin väliajoin. Palvelimella sijaitseva ohjelmisto aistii näyttölaitteiden tilan niiltä palautuvien viestien perusteella. Näyttöjen tietojen päivityksen yhteydessä näyttölaite välittää tietoa näyttölaitteen tilasta pääkoneelle ja pääkone päivittää näytön tiedot. Mikäli näyttölaitteella on ongelma, niin kysely ei laisinkaan palaudu ja pääkone olettaa näyttölaitteen ohjelmiston tai itse laitteen olevan pois päältä tai laitteessa olevan vikaa. Tällöin muuttaa pääkone näyttölaitteen vialliseen tilaan, joka on nähtävillä käyttöliittymästä. Lisäksi lähetetään virheilmoitus määriteltävälle päivystäjälle. Pääkoneella sijaitsevasta ylläpitokäyttöliittymästä voidaan käyttäjän toimesta nähdä jokaisen näyttölaitteen tila ja sen hetkinen näkymä eli näyttölaitteen ruudulla sijaitseva kuva. Mikäli näyttölaitteen toiminnassa ilmenee normaalista poikkeavia tapahtumia taikka kommunikaatiossa on muuten ongelmia, reagoi ylläpitokäyttöliittymä tähän tietoon. Mikäli operaattorien järjestelmistä ei tule vaadittavaa dataa, ohjataan kyseisen operaattorin näytöt pimeiksi siten, että näytössä esitetään ainoastaan mahdolliset tiedotteet, mikäli niitä on aktiivisena. 3. Näyttölaitteiden toiminta Näyttölaitteiden sisältö päivittyy samanaikaisesti kaikissa näytöissä, myöskin tietojen rotaatio on synkronisoitu siten, että esimerkiksi vierekkäisten näyttöjen tiedot päivittyvät samaan aikaan. Synkronoituja tapahtumia ovat mm. kielen vaihdos, lähtöjen lisääntyminen ja poistuminen, tiedotteiden esittäminen jne. Näyttölaitteilla näytetään informaatiota suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttölaitteen tietojen kierrätys eri kielillä on riippumaton pääkoneen kellosta taikka sen lähettämistä päivityksistä. Pääkoneen lähettäessä uusia lähtöjä näyttölaitteille tämä tieto pitää sisällään kaikki tarvittavat tiedot kaikille käytettäville kielille. Näyttölaite koostuu yhdestä 30 16:9 LCD TFT-paneelista, jota ohjaa integroitu Linuxkäyttöjärjestelmällä varustettu PC. Yhdelle näytölle sijoitettaan kahden operaattorin aikataulut, joten siis yksi näyttö pitää sisällään kaksi virtuaalinäyttöä. Näyttöjä tulee kaksi per esityspaikka.

6 Yksi fyysinen näyttölaite on jaettu kahdeksi virtuaalinäytöksi siten, että kukin virtuaalinäyttö toimii itsenäisesti riippumatta toisen virtuaalinäytön sisällöstä. Eri virtuaalinäytöillä pystytään näyttämään tiedotteita sekä muuttamaan muuta sisältöä siten, että se ei vaikuta toisen virtuaalinäytön toimintaan. Näyttölaitteella sijaitsevien aikataulujen vaihto on automaattista ja aikataulujen muuttuessa lähtöä vilkutetaan näytöllä tietyn aikaa ennen lähtöaikaa. Ajan pituus on määriteltävissä pääkoneen hallintakäyttöliittymästä ja se on mahdollista määrittää jokaiselle näyttölaitteelle erikseen. Kun vilkutus loppuu, niin lähtö poistetaan näytöltä. Tiedotteita näytettäessä näytetään myöskin samanaikaisesti osa aikatauluista. Tiedotteille varataan tietty alue näytön alareunasta ja näin ollen näytön yläreunassa olevat aikaisimmin lähtevät aikataulut ovat näkyvissä kokoajan. Tiedotteiden näyttämisessä toteutus on tehty siten, että tiedotteet ovat esillä selkeästi ja niiden esittäminen ei häiritse aikataulujen esittämistä muuten kuin tiedotteille varatulla alueella. Näyttölaitteella on puskurissa vähintään 15 seuraavaa lähtöä, jotka pääkone sille lähettää. Kun yksi lähtö poistuu näytöltä, pyörittää näyttölaite aikatauluja siten, että toisena oleva lähtö siirtyy ensimmäiseksi ja näytön alareunaan ilmestyy uusi lähtö. Puskurissa olevien lähtöjen määrä on määriteltävissä hallintakäyttöliittymästä näyttökohtaisesti. Mikäli näytöillä oleviin lähtöihin tulee muutoksia, lähettää pääkone ne lähtökohtaisesti näyttölaitteelle, joka korvaa olemassa olevat tiedot uusilla tiedoilla. Kun lähdön tiedot ovat päivittyneet näyttölaitteen muistiin, päivittää kaikki näyttölaitteet ne samanaikaisesti muutaman sekunnin päästä. Päivitys tapahtuu muutaman sekunnin viiveellä. Näyttölaite pitää puskurissa hallintakäyttöliittymässä määritellyn määrän lähtöjä. Mikäli pääkone ei tarjoa näyttölaitteelle lähtöjä, se pyörittää muistissa olevia lähtöjä niin kauan kunnes puskuri on tyhjä. Mikäli puskurissa on vähemmän lähtöjä kuin mitä näyttölaitteelle niille on varattuna rivejä, näytetään ruudun alareunassa tyhjiä rivejä ilman sisältöä.kun muistissa ei ole enää yhtään lähtöä niin näyttölaite pimentää kyseisen virtuaalisen näytön. Tämä tehdään sen vuoksi, että katsojalle ei muodostuisi sellaista, että esimerkiksi tietyt bussit eivät lähde laisinkaan. Mikäli näytölle on määritelty tiedotteita, niin tätä tiedotetta näytetään kokoajan sille määritellyssä tilassa.