Mikrotaloustiede Hyvinvointianalyysi (welfare analysis) Aiheet 1. Määritelmät 2. Hintasäätely 3. Verotus ja tukiaiset, kohtaanto 4. Kiintiöt 5. Tukiostot 1 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hyvinvointianalyysin peruskäsitteet Taloudelliset hyvinvointivaikutukset koostuvat muutoksista seuraavissa - kuluttajan ylijäämä (CS) - tuottajan ylijäämä (S) - julkisen sektorin ( valtion ) menot (G) ja tulot (T) W = CS + S + T G mittayksiköt Hyvinvointianalyysi jättää huomioimatta - tulonjakovaikutukset - valtion nettotulojen ei-neutraalit vaikutukset - julkishyödykkeiden rajahyöty v yksityishyödykkeiden rajahyöty (T G > 0) - verotuksen vääristymät muilla markkinoilla (T G < 0) Mitkä ovat tietyn politiikkaintervention vaikutukset W:n komponentteihin? Kokonaismuutoksen vastaluku on hyvinvointitappio (WL, deadweight loss, welfare loss) 2 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
iskereetti esimerkki: käytetyn oppikirjan markkinat 7 potentiaalista ostajaa, 6 potentiaalista myyjää Ostajien arvostukset: 60, 50, 40, 30, 30, 25, 10 Myyjien arvostukset: 5, 20, 30, 45, 50, 70 = S = 3 kirjaa jos 30 * 40 Oletetaan että * = 35 CS = (60 35) + (50 35) + (40 35) = 45 S = (35 5) + (35 20) + (35 30) = 50 Kokonaishyvinvointi W = 45 + 50 = 95 = kokonaisylijäämä verrattuna maailmaan, jossa tätä markkinaa ei ole olemassa 3 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
80 60 S 40 20 * CS S 1 2 3 4 5 6 7 40 * > 30, * = 3 4 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hintasäätely (rice control) Hintakatto = 25. Kuka ostaa? Ostajat: 60, 50, 40, 30, 30, 25, 10 Myyjät: 5, 20, 30, 45, 50, 70 arhaassa tapauksessa CS = (60 25) + (50 25) = 60 S = (25 5) + (25 20) = 25 Huonoimmassa tapauksessa CS olisi vain 5 Hyvinvointivaikutukset: G = T = 0 ΔCS = 60 45 = 15 ΔS = 25 50 = 25 ΔW = 85 95 = 10 Hintasäätelyn hyvinvointitappio (welfare loss, deadweight loss, WL) on 10 5 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Mikä vaikutus olisi mustan pörssin markkinoilla? Harjoituskysymyksiä Mitkä ovat hyvinvointivaikutukset jos = 15? Uusi S = 10, CS enintään 50 = 45? Uusi S enintään 65, CS =20 6 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hintasäätely: = 25, paras tapaus CS kannalta 80 60 S 40 CS WL 20 S 1 2 3 4 5 6 7 7 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki lineaarisella kysynnällä: () = 24 4, S () = 12 6 () = 6 /4, S () = 0.5 + /12 Hintakatto = 1.5 hyvinvointivaikutukset? Oleta paras tapaus CS kannalta. 6 4 CS 2 S 5 10 15 20 25 8 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
I. Alkutilanne ennen hintakattoa Markkinatasapaino () = S () 24 4 = 12 6 30 = 16 * = 30/16 = 1.875 * = 24 4*1.875 = 16.5. CS = (6 *)*/2 = 34.0 S = (* 0.5)*/2 = 11.3 W = CS + S = 45.3 II. Hintakatto = 1.5 < * S () = 12 1.5 6 = 12 [ Kysyntä () = 18 > pula ] Koko säädellyn markkinan tarjonta voitaisiin myydä hintaan () = 6 12/4 = 3 (mustan pörssin hinta?) 9 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hintasäätelyssä CS = (6 ()) /2 + ( () ) = ((6 + 3)/2 1.5) 12 = 36 S = ( 0.5)/2 = 6 W = 36 + 6 = 42 10 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
III. Hintakaton = 1.5 hyvinvointivaikutukset ΔCS = 36 34 = 2 ΔS = 6 11.3 = 5.3 ΔW = 42 45.3 = 3.3 WL = 3.3 Hyvinvointivaikutusten graafinen tulkinta 11 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hintasäätelyn vaikutus kuluttajan ylijäämään Skenaario 1 Melko joustamaton tarjonta Government sets price ceiling c Shortage S * c CS (+) (-). What is the effect of price ceiling on CS?. oes the answer depend on shape of the curves? c Excess demand 12 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Skenaario 2 melko joustava tarjonta Government sets price ceiling c Shortage S * CS (+) (-) Here the new supply curve is more elastic c Now CS goes down c Excess demand As a result of the price ceiling, because price-elastic supply reacts a lot. 13 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Verot Yksikköveron t vallitessa ostajat maksavat hinnan b joka on t korkeampi kuin myyjien saama hinta s Veron vallitessa b = s + t s = b t b *, s * - Julkisten varojen rajakustannus (marginal cost of public funds, MCF) v julkisen kulutuksen rajahyöty - Laffer-käyrä = verotulot veron tason funktiona Verotuksen kohtaanto (incidence of taxation) kuvaa kuka käytännössä maksaa veron, miten t jakautuu osiin b *, * s riippuu kysyntä ja tarjontakäyrien muodoista ei riipu veron lakimääräisestä maksajasta (yleinen väärinkäsitys) joustamattomampi puoli markkinoista maksaa suuremman osan verosta Mikä on alv:n vaikutus kuluttajahintoihin? 14 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Consequences of a unit tax S t S * CS S b * s * CS 2 t S 2 2 * 2 * Without a tax With a unit tax of t, b * s * = t Gov. revenue = t* 2 * S laskee, CS laskee T kasvaa vähemmän kuin S + CS laskee WL > 0 15 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Incidence of a unit tax: the welfare effects Was S, now T Was CS, now T Welfare W = CS + S + T G S 2 S Welfare effects W = CS + S + T G WL of a tax: How much lower is W compared to if the tax were zero. ( W<0 when a tax is introduced.) b * s * t CS 2 S 2 2 * Was CS, now WL Was S, now WL With a unit tax of t, b * s * = t 16 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki, jatkoa: () = 24 4, S () = 12 6 Yksikköveron t = 0.5 hyvinvointivaikutukset? Hinnat ostajille ja myyjille b = s + t (b) = S (s) (s + 0.5) = S (s) 24 4(s + 0.5) = 12s 6 [ * = 1.875 laskettu aiemmin] 16s = 30 2 s = 28/16 = 1.75 b = 1.75 + 0.5 = 2.25 uusi määrä => = (2.25) = S (1.75) = 15 Nyt CS = (6 b) /2 = (6 2.25)15/2 = 28.1 kolmio b yläpuolella S = (s 0.5) /2 =(1.75 0.5)15/2 = 9.4 kolmio s alapuolella T = t = 0.5 15 = 7.5 suorakulmio b, s välissä W = 28.1 + 9.4 + 7.5 = 45 17 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hyvinvointivaikutukset ΔCS = 28.1 34 = 5.9 ΔS = 9.4 11.3 = 1.9 ΔT = 7.5 0 = 7.5 ΔW = 45 45.3 = 0.3 WL = 0.3 6 4 CS 2 T S 5 10 15 20 25 18 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Mikä on veroasteen ja verotulojen yhteys? Ensin tasapaino veron funktiona (s + t) = S (s) s t (t) t (t) = S (s t (t)) T(t) = t t (t) Esimerkki, jatkoa: 24 4(s + t) = 12s 6 s = (30 4t)/16 [ eli oikea puoli on s t (t) ] t (t) = 12 (30 4t)/16 6 = 16.5 3t T(t) = t (16.5 3t) = 16.5t 3t 2 Laffer-käyrä: verotulot ensin nousevat, sitten laskevat veron tason funktiona. 19 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki: hyvinvointi 20 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Elasticity and Incidence of taxation Two markets, same supply, same pre-tax equilibrium {*,*}, same unit tax t imposed on both t S S b * b * s s * * More elastic demand Less elastic demand Verotulojen verojousto riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista (ja veron lähtötasosta) Minkälainen vero ei aiheuttaisi hyvinvointitappiota? 21 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tuotantotukiaiset (production subsidies) Tukiainen on negatiivinen vero Yksikkötukiainen s maksetaan per tuotettu yksikkö Hinnat b = s s s = b + s b * s Tukiaisen kohtaanto ja verotuksen kohtaanto 22 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Consequences of a unit subsidy S * CS S s b CS 2 S 2 s s * 2 Without a subsidy With unit subsidy s, s b Gov. expenditure = s* 2 * = s 23 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Consequences of a unit subsidy s b G s s b CS CS2 2 s s 2 s 2 With unit subsidy s, s b = s Gov. expenditure = s* 2 24 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Consequences of a unit subsidy WL s b G S2 s s b s s 2 s 2 25 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Yhteenveto Tukiaisten seurauksena: S kasvaa, CS kasvaa G kasvaa enemmän kuin S + CS WL > 0 Markkinoiden joustamattomampi puoli hyötyy enemmän 26 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tuotantokatto/kiintiöt (production quota, supply quota) Valtio asettaa kokonaistuotannolle katon * ei sitova < * = ( ) Miten sallittu kokonaistuotanto jaetaan kiintiöihin yksittäisten tuottajien kesken? aras ja huonoin tapaus Milloin kiintiöt lisäävät tuottajan ylijäämää? Milloin huono sää on hyvä uutinen maanviljelijöille? 27 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Supply quota The quota is binding only if <* CS S S S CS CS WL * S * S WL * * Welfare effects: W falls, CS falls S higher or lower depending on 28 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki: () = 100 2, S () = 0.5 10. () = 50 /2, S () = 20 + 2. Tasapaino ilman kiintiöitä * = 44, * = 12 CS = (50 44) 12/2 = 36 S = (44 20) 12/2 = 144 Kokonaiskiintiö = 10 = (10) = 45. Millä hinnalla tarjonta olisi? S (10) = 40. CS = (50 45) 10/2 = 25 S = (40 20) 10/2 + (45 40) 10 = 150 ΔCS = 25 36 = 11 ΔW = (ΔCS + ΔS) = 5 ΔS = 150 144 = 6 WL = 5 29 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
50 40 CS S 30 20 10 ' * 2.5 5 7.5 10 12.5 15 Tuotantokatto ja minimihinta =( ) ovat ekvivalentteja hyvinvoinnin kannalta, jos tuotanto tulee tehokkaimmilta tuottajilta. 30 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Tukiostot (price support) Valtio ostaa osan tuotannosta ja poistaa sen markkinoilta (tuhoaa tai myy maailmanmarkkinoille alihintaan) Tukiosto siirtää kysyntäkäyrää oikealle yksiköllä Uusi hinta 2 Uusi kulutus (2) < * Kokonaiskysyntä ml valtion tukiosto (2) + > * Valtion meno G = 2 Jos valtio myy tukiostonsa maailmanmarkkinahintaan W < * niin (2 W) = G on vientituki 31 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
rice support Government commits to purchase tons of oranges S S 1* 2 1 * 2 32 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
rice support Government commits to purchase tons of oranges CS S S & G S CS 0 0 0 S CS 2 2 S G 2 2 Regions where G overlaps with CS or S cancel out. S 0 0 G Contributions to WL in underlined 33 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
rice support Welfare loss is reduced if Government can sell oranges at world market W S & G S CS 2 w S G Revenue from world market = W* deducted from G 2 34 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hyvinvointianalyysi: yhteenveto eruskysymys: Mikä on toimenpiteen vaikutus markkinoille syntyvän hyvinvoinnin rahassa mitattaviin komponentteihin: CS, S, T and G? Vastausmenetelmä: 1. Kysyntä- ja tarjontakehikko ennen ja jälkeen toimenpiteen 2. Mitkä alueet kuvaavat komponentteja CS, S, T, G 3. Alueiden pinta-alojen muutokset kuvaavat hyvinvointivaikutuksia. Verotuksen markkinoilla aiheuttama hyvinvointitappio on sen kustannus, verotulojen hyöty (sillä saatava ylijäämä tulonsiirrot) eivät näy tässä analyysissä. 35 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Ricardon maanvuokrateoria (land rent theory, differential rent theory) avid Ricardo (1772-1823) Maatalousmaan tuottavuus vaihtelee Maanomistajat/viljelijät samanlaisia Esimerkki. Maan tuottavuus z, tuotantokustannus c. Voitto ennen maanvuokraa π = pz c - Mikä on maanomistajan taloudellinen voitto jos maan tuottavuus on z? Taloudellinen voitto π = pz c R(z) Maanvuokra R(z) 36 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
(Kuluttajat viljan kysyntä) Maan tuottavuusjakauma viljan tarjonta viljan hinta p*, marginaalinen maa z* R(z) = max{ p*(z z*),0} [ yksiköt z: kg/ha, p: /kg, R: /ha ] - Marginaalinen v inframarginaalinen viljelysmaa - Maanomistajien v maanvuokraajien taloudellinen voitto Ricardon maanvuokran laki (Ricardo s Law of Rent): Maan vuokra on sen tuottaman voiton ja marginaalisen maan tuottaman voiton erotus. Sovellus palkkaeroihin: ricardolainen tuloeroteoria 37 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Von Thünenin kaupunkimalli (Johann Heinrich von Thünen, 1783-1850) Keskus-periferia Maapalstat eroavat toisistaan vain etäisyydeltä keskukseen Kuljetuskustannukset Toimintojen kuljetusintensiivisyys Säästö kuljetuskustannuksissa kalliimpi maa Kokonaiskustannusten minimointi von Thünen renkaat 38 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Kapitalisoituminen (capitalization) Taloudellista voittoa tuottavan kohteen (asset) markkinahinta heijastaa tulevien voittojen nykyarvoa Muutokset tulevissa voitoissa kapitalisoituvat kohteen hintamuutoksiin Muutokset v yllättävät muutokset Taksiluvat Öljykentät Kaupunkiympäristön laatu ja asuntohinnat 39 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Taloudelliset voitot - houkuttelevat markkinoilletulijoita - nostavat niukkojen panosten hintoja Vapaa markkinoilletulo eliminoi taloudelliset voitot (dissipoituminen) - Jonottaminen v hintamekanismi - Monopolivoitot ja lobbaus Kuka hyötyy jos 10 000 euroa pudotetaan helikopterista Kolmen sepän aukiolle? Joka maanantai? 40 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Supertähtitalous Superstar Economics (Sherwin Rosen 1938-2001): Skaalatuotot lisäävät kyvykkyysperäisiä tuloeroja - Teatteri v elokuvat, konsertit v levyt - Jalkapalloilu v sairaanhoito - Informaatioteknologian kehitys ja yritysjohtaminen? - Teknologian kehitys ja tuloerot Epävarmuuden merkitys: Marjanpoiminta v kullankaivaminen Niukka informaatio: kyvykkyys v tunnettu kyvykkyys http://blog.hse-econ.fi/?p=5229. 41 Mikrotaloustiede (31C00100) rof. Marko Terviö Aalto-yliopisto